Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelimme jo ennen joulua kyseistä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä, jonka yhteydessä eduskunta päätti lähettää hallituksen esityksen tai mietinnön vielä perustuslakivaliokuntaan arvioitavaksi.

Hallitus siis esittää yliopistojen työttömyysvakuutusmaksun väliaikaista alentamista. Hallitus perustelee esitystä sillä, että se turvaisi yliopistojen taloudellisen tilanteen ja että yliopistot selviytyisivät yliopistouudistuksen lisääntyvistä taloudellisista velvoitteista. Tapa, jolla hallitus nyt tämän tekee, on todella outo ja mielestäni täysin väärä. Hämmennystä vielä lisää se, että kun yliopistouudistusta valmisteltiin, jo tuona aikana sivistysvaliokunnassa, jossa myös olen, tuotiin useita kertoja esille huoli siitä, miten turvataan riittävä perusrahoitus, jotta yliopistot selviytyisivät uudesta roolistaan ja velvoitteistaan sekä tehtävistään. Tämän lisäksi jo marraskuussa 2008 sosiaali- ja terveysministeriö huomautti, ettei yliopistolain valmistelussa ole huomioitu työnantajamaksujen muutoksia. Varautumisaikaa olisi siis ollut riittävästi. Hämmennystä herättää myös se, miksi tähän ei haluttu puuttua tai korjata asiaa ajallaan, kun se kuitenkin oli ministeriön tie- dossa.

Valitettavasti uuden yliopistolain hyväksymisen jälkeen hallitus on tuonut jatkuvasti uusia yliopistojen toiminnan ja kehittämisen kannalta epävarmuutta lisääviä lakiesityksiä. Yliopistot elävät hyvin epävarmoja aikoja niin taloudellisesti kuin myös toiminnallisesti. Me tiedämme myös, että yliopistojen omarahoituksen kerääminen on tuottanut ongelmia, jonka takia yliopistot ovat hakeneet lisäaikaa rahoituksen keräämiseen. Tilannetta eivät varmasti helpota hallituksen jatkuvasti epävarmuutta lisäävät esitykset, kuten nyt tämä esillä oleva lakiesitys.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntakuulemisessa kävi erittäin selväksi, että tätä esitystä vastustivat niin työnantaja- ja työntekijäjärjestöt kuin myös Työttömyysvakuutusrahastokin. Asiantuntijat ja kuultavat korostivat, että työttömyysvakuutusmaksun tulee määräytyä yhdenvertaisen periaatteen mukaisesti kaikkien työnantajien osalta. Yksittäisen työnantajan taloudellinen tilanne ei voi olla perusteena poiketa yleisestä maksuvelvollisuudesta. Tämä tulee vaikuttamaan myös järjestelmään, sen uskottavuuteen ja luotettavuuteen.

Tällä hetkellä laki on erittäin yksiselitteinen. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työnantaja, joka on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä tapaturmavakuutuslain perusteella, on velvollinen myös maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun, jonka määrä vahvistetaan vuosittain asetuksella. Maksuperusteet ovat laissa selkeästi määritelty: tänä vuonna työnantajan maksu on 0,75 prosenttia palkasta noin 1 800 000 euroon palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttia. Tämän määritelmän mukaan yliopistot maksaisivat ylempää maksua.

Nyt hallitus on esittämässä, että yliopistot maksaisivat kuitenkin alemman maksun mukaisesti. Perusteluna tähän on se, kuten on jo sanottu, että hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta turvannut yliopistoille riittävää perusrahoitusta, jolla ne selviäisivät myös työnantajavelvoitteistaan. Nyt hallitus paikkaa omaa tekemättä jättämistään ja mokaansa tällä lailla. Kuten on jo useaan otteeseen todettu, hallituksen olisi pitänyt kohdentaa puuttuva rahoitus suoraan yliopistoille ja yliopistojen olisi pitänyt suorittaa nykyisen järjestelmän ja periaatteiden mukaiset työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Nyt hallitus kohtelee eri työnantajia ja työntekijöitä epäoikeudenmukaisesti eikä yhdenvertaisesti.

Tämän lain vaikutukset ovat yliopistoja laajemmat, mikä tekee siitä entistä ongelmallisemman. Koska hallituksen esityksen mukaan yliopistot maksaisivat alemman prosentin mukaista maksua tänä ja ensi vuonna, aiheuttaa tämä Työttömyysvakuutusrahastossa maksutuloihin 60 miljoonan euron vajeen. Ongelmana on myös palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksun korotukset, jotka on nykylain mukaan säädettävä niin, että ne jakautuvat palkansaajien ja työnantajien keskimääräisen työttömyysvakuutusmaksun välillä tasan. Nyt hallituksen tekemä esitys johtaa suuren ristiriitaan tämän periaatteen kanssa, sillä se tarkoittaisi työnantajan keskimääräisen maksun pienempää korotusta verrattuna palkansaajan maksuun. Tämän lisäksi vielä, jos yliopistojen maksu on vuonna 2011 jo etukäteen määrätty alemman maksun mukaisesti, Työttömyysvakuutusrahaston tulisi korottaa muiden työnantajien maksua niin, että se keskimääräinen maksu nousisi riittävästi suhteessa palkansaajan maksuun. Kyse ei siis ole vain yliopistoista vaan myös työttömyysvakuutusjärjestelmän oikeudenmukaisuudesta ja uskottavuudesta.

Arvoisa rouva puhemies! Vaikka perustuslakivaliokunta ei ottanut kantaa varsinaisesti edellä mainittuihin asioihin, se toi kuitenkin esille huolen yliopistojen perusrahoituksesta. Hallituksen tulisi myös turvata yliopistojen riittävä rahoitus siten, että niillä olisi myös mahdollisuus huolehtia eri yhteiskunnallisista velvoitteistaan. Näistä asioista olen perustuslakivaliokunnan kanssa täysin samaa mieltä. Valitettavasti perustuslakivaliokunta ei ottanut kantaa eri tahojen yhdenvertaisuuskysymykseen. Totean vain, että se on todella valitettavaa, sillä näen, että tässä hallituksen esityksessä on hyvin monia epäkohtia yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden suhteen. Perustuslakivaliokunta toteaa yhteenvetonaan, että laki voidaan käsitellä niin sanottuna tavallisena lakina.

Arvoisa rouva puhemies! Perustuslakivaliokunta ei parantanut lakiesitystä eikä mietintöä, joten tulen siten edelleen kaikesta huolimatta lain toisessa käsittelyssä jättämään esityksen lain hylkäämisestä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olen viime päivinä tavannut useita Suomen yliopistojen edustajia, ja he kaikki ovat erittäin tyytyväisiä siihen, että yliopistolaki on saatu voimaan. Se on todellinen piristysruiske suomalaiselle tieteelliselle tutkimukselle ja korkealle opetukselle. Onneksi nyt saadaan myös yliopistojen rahoitus kuntoon ainakin pariksi vuodeksi eteenpäin tämän lain avulla, joka suo alemman työnantajan työttömyysvakuutusmaksun yliopistoille, eikä tässä laissa ole perustuslaillisia ongelmia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Varmasti voidaan tuolla tavallakin asia ilmaista silloin, kun niin ajatellaan, kuten ed. Asko-Seljavaara äsken juuri totesi. Mutta se, mitä tällä tuloksella syödään, on uskottavuus- ja luottamuspääoma nimenomaan sillä tavalla, että siis niin kuin syödään sitä uskottavuutta ja luottamusta, joka tämänlaatuiseen lainsäädäntöön sisältyy, josta tässä on kysymys lähtökohtaisesti. Ehkä se luottamuspääoma on niin suuri, että sitä voidaan tällä tavalla nakertaa, mutta kovin montaa kertaa ei voi tarkoitus pyhittää keinoja tai toisinpäin.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunta on talo, jossa tunnelmat vaihtelevat eri päivien välillä ja joskus ne vaihtelevat päivien sisällä, ja ainakin kun riittävästi aikaa kuluu, niin tulee uusia tilanteita, entiset unohtuvat.

Meillä on nyt käsittelyssämme hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Olemme tilanteessa, missä tämän lain ensimmäinen käsittely täysistunnossa aikanaan päätettiin tilanteessa, jossa puhemiesneuvosto sitten viime kädessä esitti, että tämä asia tulee lähettää perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Kiitos perustuslakivaliokunnalle siitä, että tämä esitys on nyt täällä tässä asennossa, missä se on, ja tuntuu — koen, että olen hieman osasyyllinen siihen, että tässä on erilaisia juonenkäänteitä tämän asian käsittelyssä ollut — niin tuntuu kyllä turvalliselta siinä mielessä, että perustuslakivaliokunta päätyy lausunnossaan siihen, ettei tässä näiltä osin, mitä perustuslakiin tulee, ongelmia ole.

Mutta siitä huolimatta totean, että on tämä aika erikoinen esitys kaiken kaikkiaan. Ensinnäkin kun lähtökohtana on se, että yliopistojen rahoitus pitää turvata, niin se on nyt sitten turvattu sillä tavalla, että väliaikaisella lainsäädännöllä yliopistojen työttömyysetuuksien rahoitukseen liittyvää lainsäädäntöä muutetaan, ja ihan eräänä yksittäisenä kohtana asiani, josta silloin ennen joulua tätä asiaa käsiteltäessä puhuttiin. Tässä on moniakin sellaisia erityispiirteitä, joita ei ainakaan missään tapauksessa toivoisi tulevan yleiseksi käytännöksi. On kysymys sosiaalivakuutuksesta, ja tämän on esitellyt opetusministeriö ja opetusministeri. On aika erikoinen tilanne.

Mutta perustuslakivaliokunta on todennut, suora lainaus täältä perustuslakivaliokunnan mietinnöstä: "Työnantajan erilaisen kohtelun perusteena on turvata yliopistojen itsehallintoa ja niiden taloudellisia edellytyksiä toteuttaa niille yliopistolaissa säädettyjä tehtäviä. Työnantajien erilaiselle verokohtelulle on perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet. Alennettua työnantajamaksua maksavat yliopistot on selkeällä tavalla laissa täsmällisesti määritelty. Yliopistojen oikeudellisen aseman muutoksesta aiheutuva täysimääräinen työttömyysvakuutusmaksu aiheuttaisi tässä tilanteessa yliopistoille merkittäviä taloudellisia ongelmia. Nykyiseen lakiin sisältyy vapautuksia työnantajien maksuvelvollisuudesta ja maksuporrastuksista. Kokonaisuus huomioon ottaen kahden vuoden määräaikainen maksualennus ei muodostu kohtuuttomaksi muille maksuvelvollisille. Lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä."

En ole juristi edelleenkään, ja tässä joutuu hallintoihmisen ja muutaman vuoden eduskuntakokemuksen perusteella näitä perustuslakivaliokunnankin mietintöjä lukemaan ja tulkitsemaan, mutta tässä on tehty kokonaistarkastelu ja lähdetty selkeästi siitä, että se yliopistojen rahoituksen turvaaminen, josta me olemme kaikki varmasti samaa mieltä, on tätä kautta voitu tällaisen tilapäisen ratkaisun kautta tehdä. Hyvä näin. Nyt meillä on selkänoja, tuki ja turva.

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Anneli Kiljuselle haluan todeta, kun te totesitte puheenvuorossanne, että perustuslakivaliokunta on jättänyt yhdenvertaisuusnäkökohdat huomioimatta. Suora lainaus täältä perustuslakivaliokunnan mietinnöstä: "Valiokunta on eri yhteyksissä johtanut perustuslain yhdenvertaisuussäännöksistä vaatimuksen, etteivät henkilöihin kohdistuvat erottelut saa olla mielivaltaisia eivätkä erot saa muodostua kohtuuttomiksi - -." Tämä nyt on yksi lause, mutta tämän mietinnön kun lukee, niin täältä kyllä löytyy muitakin elementtejä, jotka tässä kokonaistarkastelussa on nähty niin painaviksi, että tämä ei perustuslakiongelmaksi nyt sitten lopun perin muodostu.

Ei tässä muuta voi toivoa tämän ensimmäisen käsittelyn yhteydessä kuin että hallituksen esitys tulee sitten hyväksyttyä huolimatta siitä, että vastalause on ja hylkyesitys tulee, että yliopistojen edun nimissä nyt sitten tämä esitys hyväksyttyä tulee. Mutta niille, jotka kokoontuvat seuraavaan eduskuntaan, sen toiveen voisi tässä kohtaa esittää, että tätä lakia ei tarvitsisi täällä uudelleen käsitellä.