Arvoisa herra puhemies! Tasavallan presidentti valtiopäivien avajaispuheessaan varoitteli meitä siitä, että yksityistämisellä ei saa vaarantaa ihmisten turvallisuutta. Äskettäin julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tukema tutkimus puolestaan osoittaa sen, että kunnissa tehty lääkäripalvelujen yksityistäminen on tullut kalliiksi eli veronmaksajien, yhteiskunnan varoja on tuhlattu yksityistämiseen, jolla on samalla vaarannettu kansalaisten arvostamia julkisia palveluja. Huomenna Turussa tarkastettava väitöskirja kertoo siitä, että kansalaiset edelleen puolustavat julkisia hyvinvointipalveluja ja vastustavat yksityistämistä.

Arvoisa puhemies! Siitä huolimatta, että näitä yksityistämispäätöksiä tehdään pääosin kunnissa, rohkenen kysyä:

Aikooko hallitus seisoa tumput suorana, katsoa sivusta, kun yhteiskunnan varoja, veronmaksajien rahoja tuhlataan liikaa yksityistämiseen ja tällä tavalla vaarannetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta, koska se ja sen vaaliminen kuitenkin kuuluu myöskin hallitukselle?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Yksityistäminen tietysti kuuluu meille monelle muullekin ministerille, mutta otan tästä terveydenhuollosta nyt kopin. Meillähän on viime vuosina käynyt sillä tavalla, että meillä on lääkäripula eri alueilla. Se on aikaansaanut tietysti sen, että näitä yksityisiä palveluntuottajia, esimerkiksi näitä niin sanottuja vuokrafirmoja, on jouduttu käyttämään enemmän. Siinä on määrätyt hankaluutensa, kuten erilaiset tutkimukset ovat tuottaneet. Me olemme Kuntaliiton kanssa pohtineet tätä asiaa, mitä siinä voidaan tehdä, ja meillä on juuri keskustelu ja pohditaan sitä vieläkin. Mutta toteanpa nyt vaan, että terveydenhuollosta 25 prosenttia tulee yksityisen sektorin kautta. Tulevaisuudessa me jatkossakin tarvitsemme yksityistä palvelutuotantoa mutta täydentämään. Kyllä hallituksella lähtökohta on se, että julkinen sektori hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja sitä täydennetään yksityisellä sektorilla myös jatkossa.

Arvoisa puhemies! Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on ollut aktiivinen toimija sekä rahoittajana että muutenkin eri paikkakunnilla palvelujen yksityistämisessä. Sitra meni muun muassa Jämsässä mukaan yhtiöön, jolle kunnan terveydenhoito siirrettiin. Sen jälkeen se vetäytyi siitä myymällä osuutensa yksityiselle pääomasijoittajalle. Vastaavanlaisia hankkeita on vaikka kuinka paljon eri puolilla maata. Tiedän, että Sitra kuuluu eduskunnan alaisuuteen, mutta kysyn siitä huolimatta ja siihen tutkimukseen vedoten, johon viittasin varsinaisessa kysymyksessä. Tutkimuksessa todetaan, että pahin mahdollinen skenaario on se, että ajaudutaan tilanteeseen, jossa yritys saavuttaa monopoliaseman ja sanelee hinnat sekä palvelutuotannon ehdot. Kun Sitrakin on tällaisissa rakenteissa mukana eri puolilla Suomea, niin kysyn hallitukselta:

Pitääkö hallitus tätä tarkoituksenmukaisena Sitran kannalta, ja pitäisikö tähän puuttua sekä eduskunnan toimesta että muulla tavoin?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kysehän ei ole varsinaisesti yksityistämisestä vaan palvelutuotannon ulkoistamisesta. (Hälinää) Järjestämisvastuu säilyy edelleenkin kunnalla, ja kunnalla ja kuntapäättäjillä on täysi vastuu miettiä se, mikä on paras tapa järjestää palvelut kunnassa, toteutetaanko ne kunnan omana toimintana, omana tuotantona vai sitten siten, että hyödynnetään yksityistä sektoria tai sitten kolmatta sektoria eli järjestöä. Hallituksen kanta on se, että kaikki nämä tavat ovat mahdollisia, mutta totta kai on niin, että pitää käyttää sitä tuottavinta ja järkevintä tapaa.

Arvoisa puhemies! Kunnissa on paljon pohdittu sitä, miten palveluita järjestää, ja valitettavan usein mantraksi on koitunut se, että me keskitämme yhä enemmän ja me säästämme palveluista ja unohdamme laadun. Nyt on alkanut 20 suurimmassa kunnassa — ainakin on ehdotettu valtioneuvoston toimesta, että aloitettaisiin — tämmöinen uusi ohjelma, jossa sitten kuntia autettaisiin palveluiden järjestämisessä yhä paremmin. Tämä kuntien palveluiden järjestäminen voi johtaa sellaiseen tilanteeseen, että tämä tehokkuusajattelu nouseekin tämän hienon mallin kaikkein tärkeimmäksi tehtäväksi.

Onko siis, ministeri, niin, että kunnat laitetaan nyt samaan tuottavuuskuuriin kuin valtion muutkin laitokset, vai onko tässä kysymys todellisesta tarpeesta auttaa kuntia tässä hädässä?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Kiuru viittaa tähän tuottavuusohjelmaan, joka 20 suurimman kaupungin kanssa on käynnistetty, ja tarkoitus on tässä hankkeessa yhdessä näiden suurien kaupunkien kanssa, joilla on kokemusta siitä, miten palvelut tuotetaan järkevällä tavalla, ja omia tuottavuusohjelmia jo menossa, löytää sellaisia niin sanottuja parhaita käytäntöjä, joita voitaisiin sitten muissakin kaupungeissa hyödyntää. Tämä on erittäin iso haaste, että me vanhenevan väestön oloissa pystymme palvelut kaikille suomalaisille järjestämään, ja sen vuoksi on syytä oppia toisiltaan.

Mutta kun katsotaan näiden hyvinvointipalveluiden tuottavuutta, niin ilman muuta laatu ja saatavuus ovat siinä osatekijöitä. Samanlaisia tuottavuusmittareita kuin usein yksityisellä sektorilla, kun katsotaan pelkästään panosta ja tuotosta, ei tietenkään hyvinvointipalveluiden ollessa kyseessä voi käyttää.

Arvoisa puhemies! Meille Suomeen on syntynyt aikojen kuluessa erilaisia tuotantotapoja ja erilaisia ylläpitäjiä terveydenhuoltoon, ja ehkä julkinen sektori ja sen tuotantotavat ja johtamisjärjestelmät ovat nukkuneet prinsessa ruususen unta. On syntynyt vaihtoehtoja, ja kun syntyy vaihtoehtoja, syntyy kilpailutilanteita. Sen tähden nyt on käynyt niin, että julkinen sektori joutuu kantamaan raskaampaa potilaskuormaa ja terveydenhuoltohenkilöstö, erityisesti lääkärit hakeutuvat helpommin yksityiselle sektorille, ja jotta tämä vinoutuma voidaan korjata, julkinen sektori pitää saada houkuttelevammaksi. (Ed. Tennilä: Lisää rahaa sinne pitää saada!) Sen pitää olla kilpailukykyisempi. Potilas on se, joka ratkaisee. Potilas on se, joka äänestää jaloillaan. (Ed. Tennilä: Jos on rahaa!) Meidän pitää tunnustaa ja ymmärtää, että julkinen sektori ei ole riittävän kilpailukykyinen. Kysynkin ministeri Risikolta:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että julkinen terveydenhuolto, erityisesti perusterveydenhuolto, olisi houkuttelevampi ja että lääkärit kokisivat, että sinne kannattaa hakeutua työhön?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Hiljattain tuli lääkäritutkimus siitä, mitä nuoret lääkärit pitävät tärkeänä työyhteisössä, ja siinä tuli juuri näitä asioita. Ei se rahakaan niin ratkaise vaan nimenomaan se, että pakkotahtisuus olisi poissa, ja se, että voi vaikuttaa omaan työhönsä ja voi keskittyä siihen potilaaseen. (Ed. Tennilä: Siellä pitää olla enemmän väkeä!) — Aivan totta, kuten ed. Tennilä tuossa sanoi, myöskin tällaiset yhden lääkärin terveyskeskukset ovat hyvin haavoittuvia.

Mitä me olemme tekemässä? Kuten ed. Kalli hyvin tietää, Toimiva terveyskeskus -ohjelma nimenomaan pyrkii siihen, että niin asiakas kuin henkilöstö otetaan huomioon ja näitä uusia malleja levitetään. Sen lisäksi me tulemme lisäämään potilaan valinnanvapautta, että potilas voi päättää siitä, mihin terveyskeskukseen hän hakeutuu. Se tuo omalla tavallansa myöskin sitä kilpailukykyä ja kilpailua siitä, että satsataan laatuun myöskin sitä kautta

Kyllä se on aivan totta, että on surullista, että yksityiset pystyvät tarjoamaan sen tyyppiset työolot, että sinne mennään mieluummin kuin ollaan julkisella sektorilla. Mutta se ei aina ole täysin kiinni siitä julkisen sektorin toiminnastakaan, vaan hyvin monet asiat vaikuttavat tähän.

Arvoisa puhemies! Peruspalveluministeri Risikon johdolla laajennettiin palvelusetelien käyttöä maassa, ja kyllä ihmisten kannalta on tärkeintä hyvät palvelut eikä se, kuka tai missä ne tuotetaan. Palveluiden laadusta ja saatavuudesta on aina kyse. Kysyisin peruspalveluministeri Risikolta:

Miten näiden palveluiden turvaamiseen on kunnissa nyt tartuttu muun muassa palveluseteliä käyttäen, eli miten tuo laajennus on otettu vastaan, ja minkälaisia kokemuksia siitä on saatu, ja onko se ollut yksi ratkaisu palveluiden turvaamiseksi myös maaseudun pienemmissä paikoissa?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Palvelusetelihän on jo viime hallituskaudella käynnistynyt kotipalveluun, sitten se tuli tämän hallituksen aikana kotisairaanhoitoon ja viime syksynä laajennettiin koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tämä laajennus menee hiljalleen eteenpäin kunnissa, ja on aivan selvää, että on niin lyhyt aika vielä sanoa siitä, miten palveluseteli toimii ihan oikeasti. Mutta kunnat ovat hyvin kiinnostuneita siitä, ja sosiaali- ja terveysministeriö on tuottanut siitä myöskin materiaalia, sen käyttöönotosta, ja kouluttanut kuntien päättäjiä. Tärkeää on se, että se otetaan hallitusti käyttöön ja nimenomaan niitten palvelujen kohdalla, joiden hinta pystytään selkeästi arvioimaan, kuten apuvälineet, hammashoidossa on käytetty, silmäleikkauksissa jne. Kun on selkeä tuote, on kaikkein helpoin aloittaa siitä. Kannustan sen käyttöön yhtenä toiminta- ja yhtenä tuottamistapana. Se ei ratkaise kaikkia ongelmia mutta on yksi lisä.

Arvoisa puhemies! USA:ssa on maailman kallein terveydenhoitojärjestelmä, 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se antaa hyväosaisille erittäin hyvää hoitoa mutta jättää kymmenet miljoonat ihmiset kokonaan terveydenhoitoa vaille. Meillä on nyt otettu tätä Amerikan suuntaa, varsinkin Sitra painaa siihen suuntaan, ja halutaan yksityistää kunnallisia palveluita. Minä ihmettelen, että jopa ed. Kalli on lukenut väärät paperit eli republikaanien laput, jotka ovat hyökänneet Obamaa vastaan raivokkaasti, kun tätä yritetään nyt USA:ssa vetää julkiselle puolelle. Samaten, ministeri Kiviniemi, tehän olitte ihan näillä Amerikan opeilla liikkeellä, eli yksityistetään, kun pitää saada aikaan se, että kunnalle annetaan riittävästi rahaa, jotta saadaan riittävästi lääkäreitä ja hoitajia, jolloin niistä tulee myös vetovoimaisia. Koettakaa nyt perehtyä myös niihin Obaman oppeihin, jotka kritisoivat sitä mallia, mihin tämä Sitran porukka meitä yrittää viedä.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei ole yksityistänyt kunnallisia palveluita, (Ed. Tennilä: Se vaan ulkoistaa, se ei yksityistä!) koska se palveluiden järjestämisvastuu on edelleen kunnilla. Kyse on siitä, että on hyvä, että käytämme erilaisia tuottajia, käytämme sitä yksityistä sektoria, käytämme järjestöjä, jolloin saamme myöskin vähän vertailukohtaa siitä, mikä olisi se paras ja myöskin tuottavin tapa ei ainoastaan kustannusten vaan myöskin laadun kannalta tuottaa ne palvelut ja huolehtia siitä, että ne ovat kaikkien suomalaisten saatavilla.