Täysistunnon pöytäkirja 3/2010 vp

PTK 3/2010 vp

3. TORSTAINA 4. HELMIKUUTA 2010 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Raiskaustuomioiden rangaistusasteikko

Tuomo Puumala /kesk:

Herra puhemies! Tämän kysymyksen aihepiiri ei ole mieluisa eikä mukava, mutta kysymys on silti esitettävä.

Raiskaus on rikoksista kamalimpia ja hirveimpiä asioita, mitä ihminen voi toiselle tehdä. Uhrien kokemusten mukaan se vaikuttaa usein koko uhrin elämään. Harvoin aamulehden lukemisesta järkyttyy sellaisella tavalla, mitä tänään tapahtui. Jos esimerkiksi Helsingin Sanomissa ollut uutinen pitää paikkansa, niin kaksi kertaa alaikäisen raiskannut ja tapahtumasta kuvia ottanut henkilö sai tapauksesta kaksi vuotta ehdollista vankeutta.

Te, ministeri Brax, ette ota kantaa yksittäiseen tapaukseen enkä minäkään muutoin kuin ilmaisemalla järkytykseni, mutta sen sijaan raiskauksien rangaistusasteikkoon on yleisemmin syytä ottaa kantaa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan ehdoton tuomio langetetaan 60 prosentissa raiskauksista, 40 prosenttia ei ehdotonta tuomiota saa, että maalaisjärki ei oikein toimi. Kysyn teiltä, ministeri Brax:

Onko rangaistusasteikko tämän naisiin kohdistuvan rikollisuuden osalta säädetty mielestänne oikein?

Puhemies:

Ottaisin tähän vielä ed. Larikan kysymyksen ja sitten vastauksen, jos sopii.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Tähän samaan aiheeseen liittyen uutisoitiin viikolla Kouvolan hovioikeuden päätös alentaa vaimonsa useaan kertaan raiskanneen ja pahoinpidelleen miehen käräjäoikeuden hänelle langettamaa tuomiota. Hovioikeus katsoi, että pahoinpitely, törkeä sellainenkin, on vain osa raiskausta ja siitä ei tule antaa tuomiota erikseen. Kuitenkin tässäkin tapauksessa raskaana ollut nainen sai luunmurtuman ja paljon muita ruhjeita. Kysyisinkin tähän liittyen oikeusministeri Braxilta:

Kuinka aiotte puuttua tähän yleistä oikeudenmukaisuuskäsitystä rikkovaan tulkintatapaan, jossa pahoinpitelyt katsottiin osaksi raiskaustapausta?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin järkytyksen, ja tietysti on täysin totta, että puhumme erittäin vakavasta, iljettävästä ja hirveästä rikollisuudesta, kun puhumme raiskauksista. Mutta on myös niin, että vallan kolmijako-oppi, aivan niin kuin ensimmäinen kysyjä tunsikin, estää oikeusministeriötä kommentoimasta keskeneräisiä oikeudenkäyntejä. Sen voin kuitenkin kertoa, että ensimmäisestä mainitusta jutusta on tänään tietooni saatettu, että syyttäjä on esittänyt siinä tyytymättömyyttään. Juttu on täten siis todellakin vielä lainvoimaa vailla.

Mutta sitten tullaan itse rangaistusasteikkoihin ja koko rikollisuuden laatuun. Oikeusministeriöllä on tällä vaalikaudella ollut lapsiin ja naisiin kohdistunut rikollisuus rikoslain tarkastusten yhtenä painopistealueena. Meillä on melkein valmiina, noin kuukauden päästä valmistumassa, työryhmän esitykset lapsiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden rangaistusten kiristämisestä, meillä on jo valmiina ja lausuntokierrokseltakin palannut lähisuhdeväkivallan, pahoinpitelyiden, rangaistusten kiristäminen ja meillä on Optulassa lähtenyt jo liikkeelle myös aikuisiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden osalta putkessa sama prosessi, joka nyt on kohta jo valmis lapsiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden osalta. Näin ollen näihin rangaistustasoihin, siihen, mitä todellisuudessa tapahtuu ja mikä varsinkin näitten lasten osalta jo tiedetään ja mihin nyt puututaan, että oikeuskäytäntö on epätasaista ja että samankaltaisista asioista ei aina tule samanlaisia rangaistuksia, niihin puututaan aina tutkimustulosten, riittävän faktan avulla. Tässä on todellakin tulossa putkeen nyt hyvin monta paitsi työryhmää myös selvitystä.

Tuomo Puumala /kesk:

Herra puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta, mutta pohdin kuitenkin sitä, onko tuo ehdollinen vankeusrangaistus sitten ylipäätänsä tuolla asteikossa olla. Miksi näin on? Monet kuitenkin tulkitsevat ehdollisen rangaistuksen siten, että se ei välttämättä edes kunnollinen rangaistus ole, vaikka toki sitä on, kuten tiedämme. Lisäksi monien on vaikea ymmärtää, miksi vaikkapa talousrikoksista saatavat tuomiot saattavat olla selkeästi kovempia kuin vaikkapa törkeistä väkivaltarikoksista. Tulkitsinko oikein, että pohditte kuitenkin myös tätä asteikkoasiaa ja sen koventamista tämän tyyppisen rikollisuuden osalta?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Silläkin uhalla, että vastaukseni on juristin vastaus, niin tarkkaan ottaen asteikoissa ei ole ehdollista ja ehdotonta, vaan ne ovat rikoslain yleisissä periaatteissa toisaalla.

Se, mikä tässä lapsiin kohdistuvassa seksuaalirikollisuustutkimuksessa tuli vastaan ja mikä näkyy työryhmän toimeksiannossakin, jonka olen kirjoittanut, on, että työryhmän on pohdittava juuri sitä erityistä ongelmaa, soveltuuko tämän kaltaisissa rikoksissa yleisten oppien, ensikertalaisuuden ja alle kahden vuoden rangaistuksen, osalta se, että ilman tiettyjä painavia kriteereitä rangaistus voidaan tuomita myös ehdollisena. Eli kun työryhmä esittää parannusehdotuksensa, niin me olemme huomattavasti viisaampia siitä pohdinnasta, joka liittyy juuri siihen, voidaanko samoja oppeja soveltaa nykyisen rikoslain tavalla kaikenlaiseen rikollisuuteen.

Lasten osalta on kaikista selkeintä sanoa, että lapsiuhrin näkökulmasta se, että se on tekijälle ensimmäinen kerta, kun hän jää kiinni, ei varmastikaan erityisesti lohduta, eikä sitä koeta oikeudenmukaiseksi, että sen takia rangaistus on lievempi. Sen lapsen todellisuudessa se on ainutlaatuinen, kamala tapahtuma, ja tältä osin työryhmä todellakin miettii eri ratkaisukeinoja, ja sitten katsotaan, miltä osin on muutenkin laajemmin katsottava asioita.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Larikan kysymys koski lähisuhdeväkivaltaa. Olisin vielä halunnut ministeriltä tiedustella sitä, miten te näette Suomessa tällä hetkellä toimivien turvakotien paikkojen määrän. Me tiedämme, että EU:n suositustaso turvakotipaikkojen määrän osalta on aivan toista luokkaa kuin mitä meillä tällä hetkellä näitä paikkoja todellisuudessa on tarjota. Tämä on aivan keskeinen asia silloin, kun puhutaan siitä, että ihminen kokee lähisuhteessaan väkivaltaa ja tuosta kierteestä irtautuminen on usein hyvin vaivalloinen prosessi. Monet ihmiset eivät a) uskalla lähteä ja b) eivät sitten ehkä saa sitä asiantuntevaa apua, jota he tarvitsevat, jotta tämä kierre saadaan poikki.

Eli oletteko sitä mieltä, että paikkoja tarvitaan lisää, ja milloin tämä mahdollisesti toteutuu?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ensi viikolla työryhmä, joka on selvitellyt turvakotien määrää ja sitä, minkälaista resurssitarvetta niissä olisi, antaa raporttinsa minulle. Tarkoituksena on kyllä sen jälkeen sitten katsoa, minkälaiseen lopputulokseen he ovat tulleet ja mitä he esittävät.

Mutta sen verran voin jo omana tietonani sanoa, että liian vähän on. Ja sitten myöskin mitä on tullut yhteydenottoja turvakotia tarvitsevilta, niin kyllä se aika korkea kynnys on sinne lähteä, ja toinen syy on se, että niitä ei välttämättä edes ole niin lähellä kuin pitäisi. Elikkä kyllä varmasti tähän joku toimenpide tehdään, mutta katsotaan nyt ensin, mitä se työryhmä esittää.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Rikoksen uhrien, erityisesti väkivaltarikoksien ja raiskauksien uhrien, osalta turvakotia hyvin lähellä ja itse asiassa monesti samojen tahojen, järjestöjenkin tuottamina palveluina keskeistä on rikosuhrien tuki ja päivystys. Siltä osin on käynnissä myös tällä hetkellä erinäisiä pelastustoimenpiteitä, koska Raha-automaattiyhdistyksen tuki tulee lähivuosina tunnetuista syistä laskemaan.

Ruotsissa sekä osittain ensi- ja turvakotipalveluiden että tämän rikosuhrien tuen rahoitus perustuu rikollisilta selvemmin kerättyyn rahaan, ja meillä onkin valmisteluja, olen tehnyt julkisesti aloitteenkin siitä, että Suomessakin pitäisi lähteä siitä, että kun kerran rikoksista tuomitaan sakkoja, niin siitä päältä käytetään ensimmäisenä niiden naisten, lasten, miesten, jotka ovat tulleet pahoinpidellyiksi, raiskatuiksi tai muuten rikoksella elämässään järkytetyiksi, perustuen rahoittamiseen. Tämä on asia, joka on sen verran uusi, että sitä tällä hetkellä valmistellaan, ja toivon, että viimeistään sitten hallitusohjelma suostuu tähän kirjaukseen. Tämä on iso muutos suomalaisessa järjestelmässä.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.