1) Hallituksen esitys laiksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen
koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta
Leena Rauhala /skl:
Arvoisa rouva puhemies! Kysymyksessä koulumatkatuesta
on erittäin tärkeää, että sen
sisältö muodostuisi sellaiseksi, että eri
alueilla asuvat opiskelijat, kaupungeissa, kunnassa, olisivat tasaveroisessa
asemassa näihin etuisuuksiin nähden. Tämän
lukuvuoden 1997—98 alusta voimaan tulleen lukiokoulutuksen
ja ammatillisen koulutuksen opiskeli-joiden koulumatkatuesta annetun
lain mukaan yli 10 kilometrin päässä kotoa
sijaitsevaa lukiota tai ammattikoulua käyvät opiskelijat
saavat koulumatkakuluihinsa tukea, jonka omavastuuosuus on siis
pääsääntöisesti 250
markkaa kuukaudessa. Opintotukena maksettavan koulukustannusten
korvaamisen ehtona oleva 10 kilometrin vähimmäismatka
aiheuttaa tilanteen, jossa oman kunnan lukiossa tai ammattikoulussa
opiskeleminen tulee kalliimmaksi kuin naapurikunnan lukiossa tai
ammattikoulussa.
Monissa kaupunkien naapurikunnissa iso osa opiskelijoista, jotka
ovat valinneet opintopaikakseen oman paikkakuntansa lukion tai ammattikoulun,
kokevat tilanteen epäoikeudenmukaisena, ja nämä oppilaat
joutuvat maksamaan pääsääntöisesti
koulumatkansa ja mahdolliset muut matkat lähimpään
kaupunkiin itse.
Näemme, että koulutuspoliittisesti ja taloudellisesti
on järkevää, että opiskelijaksi
hakeutuminen perustuu eri oppilaitosten tarjoamien sisällöllisten
ja toiminnallisten mahdollisuuksien vertailuun eikä opintososiaalisilla
eduilla spekulointiin. Näin on erittäin tärkeätä,
että koulumatkan pituus ratkaistaan oikeudenmukaisella
tavalla. Niinpä esitän, että tämän
hallituksen esityksen 3 § saisi sen muodon, joka
on vastalauseessa.
Puhemies:
Muutosehdotukset tehdään sitten yksityiskohtaisen
käsittelyn yhteydessä.
Bjarne Kallis /skl:
Arvoisa rouva puhemies! Toisen asteen opiskelijoiden ilmaiset
tai subventoidut koulukyydit on erittäin tärkeä kysymys. Muistan
siviiliammatistani, miten tärkeää oli, että köyhän
perheen lapsi pääsi opiskelemaan kaupunkiin eikä syntynyt
kalliita matkakuluja, kun kaikki matkat korvattiin täysimääräisesti. Ahon
hallituksen aikana poistettiin tämä ilmainen koulumatka.
Kristillinen liitto oli mukana tekemässä tämän
päätöksen.
Vuosien varrella olen huomannut, että se oli virhe.
Me emme ole omassa budjettivaihtoehdossamme esittäneet
muutosta, ei ole oppositio koskaan esittänyt muutosta,
että korjattaisiin. Mutta kun paneutuu asiaan, olen tullut
vakuuttuneeksi siitä, että opintososiaalisista
eduista ja myös osittain aluepoliittisista syistä olisi
kyllä syytä muuttaa tätä lakia
sellaiseksi, että tämä 250 markan omavastuu
kuukaudessa alenisi. Hyvä olisi, jos se kokonaan poistuisi.
Niin kuin totesin, emme me oppositiosta käsin ole sellaista
muutosta ehdottaneet. Mutta kun taloudellinen tilanne yhteiskunnassa
on kuitenkin paranemaan päin, niin vakavasti toivoisin, että suhtauduttaisiin
vakavasti tähän ja saataisiin muutos, joka olisi — niin
kuin mainitsin — opintososiaalisia etuja ajatellen niitä kaikkein
tärkeimpiä.
Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk:
Puhemies! Ei ole huomauttamista siihen, mitä hallitus esittää ja
mihin sivistysvaliokunta on päätynyt koskien kyseisen
lain muutosasioita, mutta haluan myös kiinnittää huomiota
siihen, mitä tämän lakiesityksen yhteydessä on
vastalauseeseen kirjattu, ja todeta sen, että meillä on
nyt runsaasti monen vuoden ajalta kokemuksia siitä, miten
nykyinen koulumatkatukilaki on epäoikeudenmukainen ja on
aiheuttanut erittäinkin mittavia ongelmia varsinkin niissä kunnissa,
joista etäisyydet kaupunkikouluihin, sekä lukioihin
että ammatillisiin oppilaitoksiin, ovat lyhyet. On aivan selvästi
havaittavissa se, että oppilaita houkuttaa siirtyä nykyisen
lain ollessa voimassa kaupunkikouluun, koska se etu, mikä koulumatkatuen kautta
tulee, on oppilaan pussissa mittava. Korostan sitä, että koulutuksellinen
tasavertaisuus edellyttäisi, että tuen alarajaa
laskettaisiin seitsemään kilometriin ja eduskunta
viipymättä korjaisi kyseisessä lainsäädännössä tämän
puutteen ja ongelman, joka on paljon isompi kuin nämä nyt korjaantuvat
ongelmat.
Totean vielä lopuksi, puhemies, sen, että on myös
Opetushallituksessa laskettu, paljonko tästä olisi
kustannuksia, ja kustannukset ovat kyllä minimaaliset valtion
näkökulmasta, vain muutaman miljoonan verran,
mutta tällä saataisiin aikaan hyvin merkittävä parannus
nykytilanteeseen, itse asiassa tultaisiin siihen, mikä aikaisemminkin
oli vallalla, että koulumatkatuki oli tasavertainen kaikille.
Pekka Ravi /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Sivistysvaliokunnan mietintöön
liittyvässä vastalauseessa puututaan kyllä tärkeään
asiaan, mutta perustelut ovat minusta aika mielenkiintoiset. Varmaan
koulumatkaetuudella on vaikutusta oppilasvirtojen suuntautumiseen,
mutta minusta tosiasialliset syyt ovat aivan muualla. Kyllä kaupunkikoulun
monipuolisemmat valintamahdollisuudet ja kurssitarjonta ovat niitä tosiasiallisia
syitä,
jotka vetävät naapurikunnista nuoria näihin
oppilaitoksiin. Ongelmana on monesti omien paikkakuntien oppilaitosten
vetovoimaisuuden puute, mihin pitäisi kiinnittää ehdottomasti
huomiota. Panostuksia tarvittaisiin niihin oppilaitoksiin.
Toinen puoli asiasta on, että ei myöskään oman
paikkakunnan ulkopuolelta tulevien oppilaiden virta ole vastaanottavan
paikkakunnan koululaitokselle ongelmatonta. Se nimittäin
joissakin tapauksissa nostaa oppilaitokseen pääsyn kynnystä erittäin
korkealle. Toimenpiteitä tarvitaan, mutta väitän
kyllä, että pääasiallinen syy
on muualla kuin koulumatkaetuudessa.
Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Ed. Ravilla ei kyllä nyt ole todellisuudesta
oikeaa tietoa, jos hän näin väittää.
Nimittäin, niin kuin äsken totesin, meillä on
useiden vuosien ajalta jo kokemuksia siitä, että koulujen
rehtorit ovat jopa joutuneet ennen lukuvuoden alkua käymään
oppilaitten kotona selittämässä, että kyseiseen,
kunnan ainoaan lukioon, joka on hyvä lukio ja jossa on
paljon valinnanmahdollisuuksia ja joka on monella tavalla mitattuna
tasokas lukio, ei ole kylliksi oppilaita, kun oppilaat ovat innostuneet
lähtemään kaupunkikouluun, kun saadaan
seutulippu, jolla voidaan iltaisin ja viikonloppuisin matkustaa
ilman lisäkustannuksia. Valitettavaa on todeta, että opiskelijat,
sekä lukiolaiset että ammattikoululaiset, laskevat
tämän niin merkittäväksi eduksi, että oman
kuntansa ainoan ja hyvän lukion hylkäävät
mieluummin kuin jäävät sinne.
Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! En halua asettaa ed. Isohookana-Asunmaan
asiantuntemusta kyseenalaiseksi, mutta väitän
kyllä itsekin tuntevani jonkin verran tätä asiaa
nimenomaan Joensuun kaupunkiseudulla ja pysyn ehdottomasti kannassani. Paitsi
ne syyt, jotka äsken mainitsin, myöskin kaupunkien
lukioissa ja oppilaitoksissa oleva suurempi, sanotaanko, oppilaskuntatoiminta
ja uudet sosiaaliset kontaktit houkuttelevat kerta kaikkiaan opiskelijoita.
Minusta pitäisi vastausta etsiä siitä suunnasta,
että naapurikunnissa todella voimakkaasti panostettaisiin
lukion tasoon ja sillä tavalla virta saataisiin kääntymään.
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa puhemies! Kokoaisin noista kahdesta edellä käytetystä puheenvuorosta
ikään kuin kompromissilausumaksi sen, mitä sivistysvaliokunnan
mietinnössä todetaan. Lausumaehdotuksessa nimenomaan
puututaan molempiin ongelmiin, jotka ovat tulleet esille. Vastalauseen
lausumaehdotuksessa edellytimme, että tutkittaisiin ongelmat,
mitkä liittyvät lähilukioihin, nimenomaan
siihen, millä tavalla saataisiin houkutteleviksi lähilukiot,
ettei tarvitsisi matkojen tai muiden syiden takia lähteä edemmäs
lukio-opetusta saamaan. Tämä tuntui olevan sivistysvaliokunnassa
yli puoluerajojen jäsenten kanta, nimenomaan lähilukioiden
ongelmien selvittäminen.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Isohookana-Asunmaa väitti, että koulumatkatuki
vaikuttaisi eniten lukion valintaan. Minä en oikein usko
siihen, että se eniten vaikuttaa. Sillä voi olla
toki vaikutusta niin, että kun halutaan valita esimerkiksi
kaupunkilukio oman paikkakunnan lukion sijaan, se voi tietenkin
helpottaa valintaa, mutta se ei tietenkään ole
pääasiallinen peruste.
Toinen asia, minkä vuoksi puheenvuoron pyysin, on se,
että Kelan valtuutettujen kokouksessa ovat silloin tällöin
tulleet esille koulumatkatuen ongelmat ja etenkin se, onko Kela
oikea paikka, mistä koulumatkatuki yleensäkään
pitäisi maksaa. Sitä kannattaisi harkita, onko
se kunnanvirasto tai jokin muu oppilaitokseen liittyvä paikka,
josta nämä pitäisi maksaa, koska Kelalle
tämä on tuottanut paljon lisätöitä nimenomaan
uusien atk-järjestelmien ja muiden syiden vuoksi.
Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Kun kyseiseen järjestelmään
siirryttiin, nimenomaan Kuntaliitto oli yksi taho, joka aktiivisesti
esitti jo pitkään, että maksatus siirrettäisiin
Kelalle. Silloin selvitettiin erittäin perusteellisesti,
mikä olisi oikea taho maksamaan, ja päädyttiin
Kelaan. Kaikki olivat muistaakseni yksimielisiä siitä,
tätä ei mielestäni ole syytä epäillä.
Toimivuudesta ei ole kysymys.
Haluaisin korjata ed. Huotarille väitteen, jonka hän
esitti. Missään tapauksessa en sanonut — tai
jos sanoin, olin varmasti väärässä,
mutta en usko, että edes sanoin — että se
eniten vaikuttaisi opiskelijan näkökulmasta valintaan,
mihin lukioon hän menee. Ei näin, mutta on tosiasia,
joka tietääkseni on tullut myös sivistysvaliokunnassa asiantuntijoiden
näkemyksenä todistetuksi, että tällaista
tapahtuu, eikä vähäisessä vaan
merkittävässä määrin,
jopa niin paljon, että sillä on pienen lukion
kannalta ollut opettajien työllisyystilanteeseen jo merkitystä,
kun oppilaat ovat siirtyneet kaupunkikouluun ja taas kaupunkikoulussa on
tullut tilanahtautta jne. Minä en voi ymmärtää,
minkä takia tätä ei voi korjata, koska
tämä ei ole taloudellinen kysymys. Tämä tuo
tasa-arvon ja antaa kaikille opiskelijoille saman edun, joka heille
kuuluukin. Minusta tämä on myöskin opiskelijan
näkökulmasta tasa-arvokysymys.
Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ilmeisestikin on niin, että tämä laki
tuli silloin Ahon hallituksen aikaan, vai tuliko se jo aikaisemmin;
ed. Isohookana-Asunmaa varmaan muistaa sen. Silloin ei varmastikaan
valmisteluvaiheessa ole huomattu kaikkia niitä ongelmia,
niin kuin ei yleensäkään voi etukäteen
aina ennustaa, mitä ongelmia lainsäädäntö tuottaa.
Tämä on hyvin erityyppinen kuin muut Kelan etuudet.
Siinä mielessä varmaan ed. Isohookana-Asunmaakin
voi keskustella vaikkapa Kelan pääjohtajan Huuhtasen
tai muiden johtajien kanssa, miten iso ongelma tämä todellisuudessa
Kelalle on.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Minusta se on sama, mistä raha
tulee opiskelijalle, kun koulumatkatuki vain tulee. Isompi ongelmana
tässä on totta kai köyhempien lasten,
köyhempien perheiden, osalta se, jotta voiko yleensä opiskella.
Minä olen itse hyvä esimerkki siitä — tai
huono esimerkki, kummin vain — jotta aikanaan ei rahanpuutteen
takia päässyt opiskelemaan. Vanhempana kun yrittää tankata
jotakin, kun kallo on vähän kovennut, niin näköjään
oppi menee huonosti perille.
Tähän liittyen minusta tässä suurempi
ongelma ovat kokonaiskustannukset sinällään
koko lukion osalta, nimenomaan kun tässä on puhuttu köyhyydestä ja
siitä, miten ihmiset pärjäävät
ja ovatko he tasa-arvoisia tässä yhteiskunnassa, niin
että kaikki yhteiskuntapiirit, myös köyhemmät,
pystyvät käymään vaikka lukion,
että pääsee jatkamaan pitemmälle.
Siinähän yksi ongelma on kirjakustannus ja siihen
liittyen matkakustannukset lisäksi. Kokonaisuutena joissakin
tapauksissa käy, että siinä voi tulla
samanlainen ongelma köyhän perheelle, niin kuin
meikäläiselle aikanaan on käynyt.
Sen takia minusta kaikki ne toimenpiteet, mitä voidaan
tehdä sen edistämiseksi, jotta kynnystä ei
siinä olisi, pitää kyllä käyttää.
Siinä mielessä minusta ponsilausuma sinällään
on oikean suuntainen. Uskon kyllä, että se hallituksen
pitää tehdä luonnostaan ilman erillisiä ponsia,
koska kyse on tasa-arvosta, ja tämän tyyppiseen
asiaan pitää kyllä rahaa löytyä.
Päivi Räsänen /skl:
Arvoisa rouva puhemies! Voi olla, että nuoren koulutuspaikan
valintaan todellakin vaikuttavat monenlaiset seikat, mutta kyllä nuoret
osaavat käteenjäävän rahankin
arvon laskea.
Vastalauseen pykälämuutosesitys on oikeudenmukaisempi
kuin hallituksen esittämä pykälämuotoilu.
Esitys palvelisi eniten juuri haja-asutusalueiden nuoria ja olisi
myös aluepoliittisesti järkevä toimenpide,
eräs niistä toimenpiteistä, joilla voitaisiin
mahdollisuuksia eri alueilla asuvien nuorten kohdalla tasata ja
kaventaa koulutuksen kulueroja. Kun me suomalaiset olemme koulutusmahdollisuuksien
tasa-arvosta ylpeitä ja varmasti monessa suhteessa todellakin
olemme siinä onnistuneet, niin ajattelen, että eri
alueiden nuorten koulutusmahdollisuuksia pitäisi varmasti
tänä aikana tästä näkökulmasta
vakavammin pohtia.
Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Olin nykyistä koulumatkatukilainsäädäntöä viime
kaudella käsittelemässä sivistysvaliokunnassa
ja olen ollut käsittelemässä myös
tätä lakiesitystä. Tiedän, että suurin
syy tällä hetkellä, mikä tuottaa
meille lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa ongelmia, on nimenomaan
valinnanmahdollisuus, kun on haluttu ensisijaisena kriteerinä pitää yksilön
valintaoikeutta. Siihen liittyy tietenkin koulumatkatuki, joka on
kannustanut siihen, että mennään keskuksiin
isoihin lukioihin, joissa on paljon valinnanvapautta ja -mahdollisuutta.
Se on nimenomaan suurin syy tässä meidän
keskustelemassamme ongelmassa.
Voisin tuoda esille, että viime vaalikaudella, kun
tätä lakia säädettiin, tiedettiin
kyllä, että tämä tulee tarkoittamaan
sitä, että nuoret hakeutuvat entistä enemmän
isojen keskusten kouluihin, ellei tulla tekemään
hyviä koulutusohjelmia ja yhteistyötä pienemmissä kunnissa.
Kannustaisin tänä päivänä kyllä nimenomaan
keskusten ulkopuolella olevia lukioita siihen, että keskuksissa
olevien lukioiden tai ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtäisiin
todella tiivistä yhteistyötä ja saataisiin
valintamahdollisuudet myös pienissä kunnissa isommiksi.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Minusta tässä asiassa
se ehkä kaikkein harmillisin piirre on se, että vähimmäismatka
on asetettu niinkin korkeaksi. Ymmärrän kyllä senkin,
että lukioiden opetuksen sisällöllä ja
vaihtoehdoilla on oma keskeinen merkityksensä. Mutta joka
tapauksessa varsinkin monilapsisissa perheissä on tilanteita,
joissa saattaa hyvinkin olla jo kaksi lasta, jotka ovat ammattikoulu-
ja lukioiässä. Jo sinällään
tämä markkamääräinen
kynnys on korkea: 500 markkaa omavastuuta, ja jos ei ylletä omavastuun
piiriin, noustaan sellaiseen kuukausikustannukseen, että on
todella merkittävästä rahasummasta kysymys.
Tämän vuoksi minusta olisi tärkeää,
että löydettäisiin semmoinen lähtökohta,
että tasavertaisuus, yhtenäinen mahdollisuus,
voitaisiin tarjota kaikille.
Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Karjulan puheenvuoroon haluaisin vastata, että oppositio
on kritisoinut koulumatkatukijärjestelmää nimenomaan
niistä lähtökohdista, että se
kiihdyttää menemistä keskusten kouluihin,
ja ollut huolestunut siitä, että pienempien kuntien lukio-
ja ammattikouluverkosto supistuu. Tästä lähtökohdasta
katsoen, jos laajennetaan edelleen koulumatkatukea, se tulee kiihdyttämään
koulutuspoliittisesti liikettä yhä enemmän
keskuksiin. Mutta, totta kai, jos katsotaan opintososiaalisia etuja,
niin niistä lähtökohdista tietysti voisi
olla perusteltua laajentaa sitä vaikka kaikkiin koululaisiin,
jolloin jokainen olisi tietenkin samassa tasavertaisessa tilanteessa.
Mutta meidän pitäisi päättää,
haluammeko me ensisijaisesti tukea opiskelijoita, että he
saavat valita keskuksista minkä oppilaitoksen tahansa, ja
kannustaa menemistä sinne ja muuttamista keskuksiin vai
haluammeko me ensisijaisesti säilyttää pieniä kouluja
ympäri maakuntia — eli se olisi se koulutuspolitiikan
lähtökohta.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Tahvanaiselle sanoisin, että tämähän
on ratkaistavissa niin, että maksetaan siihen lähimpään kouluun
ilman tällaisia omavastuuosuuksia, ja sitten voisi olla
erityyppinen tuki kauempana oleviin kouluihin, jos halutaan yleensä tukea
sitä. Kun monilla on jo siihen lähimpään
kouluun pitkä matka, niin näissä perheissä on
todella ongelmallista, jos esimerkiksi lapset ovat syntyneet lähellä toisiaan
ja on yhtä aikaa monta lasta opiskelemassa. Se on todella
kallista, kun ajattelee vielä sitä, miten kalliita
esimerkiksi lukion kirjat tällä hetkellä ovat.
Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk:
Puhemies! Kun nyt on eri puheenvuoroissa kuitenkin tunnustettu
selvästi epätasa-arvo ja ongelma, joka opiskelijoitten
opintososiaalisiin etuuksiin koulumatkatuen osalta kuuluu, käsitykseni
mukaan viisainta olisi, että lain käsittelyn yhteydessä hyväksyttäisiin
todellakin lausumaehdotus, jonka ed. Kerola äsken totesi
ja joka on vastalauseeseen liitettykin, että eduskunta
edellyttäisi hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin
ja selvittävän koulumatkatukeen liittyvät
ongelmat koskien niin sanottuja lähilukioita ja myöskin
ammatillisia oppilaitoksia. Toivon, että täällä tultaisiin edes
tähän lopputulokseen, että selvitys eduskunnalle
saataisiin. Koska tiedämme, että ongelmia on,
niin saataisiin myös selvitys siitä, miten ongelmat
lähiaikoina voitaisiin ratkaista.
Yleiskeskustelu päättyy.