Paula Risikko /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tulin tässä lähetekeskustelussa kertomaan lakialoitteestani, joka koskee opettajien täydennyskoulutusoikeutta. Suomen tulevaisuus rakentuu korkeatasoisen ja kattavan koulutuksen sekä osaamisen varaan. Koulutukseen investointi on aina varma sijoitus. Osaamista syntyy parhaiten ammattitaitoisten ja korkeasti koulutettujen opettajien avulla. Suomen menestyminen muun muassa Pisa-selvityksessä on suurelta osin korkeatasoisen opettajakunnan ja korkeatasoisen koulutuksen ansiota.

Yhteiskunnan muutokset ja uudistukset koulutuksen kentässä tapahtuvat kuitenkin nopealla aikavälillä. Tämän seurauksena opettajiin kohdistuvat uudet vaatimukset lisääntyvät kaiken aikaa. Opettamisen ja kasvattamisen rinnalle on tullut koulun yleinen kehittäminen, opetussuunnitelmatyö, oppilashuoltotyö, yhteistyö opettajakollegoiden kanssa, yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa, yhteistyö viranomaisten kanssa ja yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa jne. jne. Työt ovat lisääntyneet ja laajentuneet opettajilla.

Lisäksi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä lisääntyy kaiken aikaa. Erityisopetukseen siirretyistä oppilaista integroidaan osittain tai kokonaan yli 40 prosenttia yleisopetukseen. Maahanmuutto lisääntyy. Opettajat tarvitsevat tietoja ja taitoja havaita oppilaiden yksilölliset tarpeet. Opettajien odotetaan avautuvan yhä lisääntyvässä määrin ympäröivään yhteiskuntaan. Opettajilta edellytetään aikaisempaa enemmän kykyä tehdä yhteistyötä toisten opettajien ja muiden koulussa toimivien aikuisten kanssa. Tämä vaatii monia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Opettajan pitäisi siis olla sosiaalityöntekijä, poliisi, rikostutkija, salapoliisi, näyttelijä, terapeutti, psykologi, mielenterveyshoitaja, toimittaja, talouspäällikkö, talonmies, vahtimestari, siistijä, tutkija, ohjaaja jne. jne. Eli todeta täytyy, että opettajan peruskoulutus ei anna kaikkea sitä valmiutta, mitä tarvitaan tämän päivän opettajan työhön.

Siitä syystä tulisikin luoda hyvä täydennyskoulutusjärjestelmä. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan perustutkinnon jälkeistä koulutusta. Koulutus on kompetenssia täydentävää, ja se voi olla myös kelpoisuutta tuottavaa. Täydennyskoulutus voi olla yksilön itselleen hankkimaa omaehtoista koulutusta tai työnantajan tukemaa, järjestämää tai hankkimaa henkilöstökoulutusta. Henkilöstökoulutus tapahtuu pääsääntöisesti työajalla, ja sen kustannuksista vastaa työnantaja. — Tämä oli siis virallinen määritelmä täydennyskoulutuksesta.

Opetushallituksen selvityksen mukaan opettajien täydennyskoulutuksen määrällä on positiivinen yhteys oppilaiden oppimistuloksiin. Lisäksi osallistumisella täydennyskoulutukseen on positiivinen yhteys opetuksen suunnitteluun. Täydennyskoulutus on myös keino edistää opettajan jaksamista. Se edistää jaksamista tarjoamalla opettajille motivaatiota, ammatillista kehitystä sekä mahdollisuuden hengähtää ja tehdä yhteistyötä muiden opettajien kanssa.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa kuten muuallakin Euroopassa opettajakunta on ikääntynyttä. Näin ollen opettajien peruskoulutuksesta on kulunut jo jonkin aikaa. Ammattitaidon ylläpitämiseen tulee kiinnittää huomiota, samoin ikääntyvän opettajan jaksamiseen työssään. Tilastojen mukaan ennenaikaiselle eläkkeelle hakeutuvien määrät ovat kaiken aikaa olleet nousussa. Työkyvyttömyyseläkkeen saajista oli 14 prosenttia ja yksilöllisen varhaiseläkkeen saajista 23 prosenttia opetushenkilöstöön kuuluvia.

Arvoisa rouva puhemies! Monien kuntien taloustilanne on ajautunut kriisiin, jonka seurauksena kunnat ovat joutuneet leikkaamaan peruspalveluistaan. Opettajien täydennyskoulutus on monesti ensimmäinen asia, josta leikataan. Opettajilla tulisi kuitenkin olla tasapuoliset mahdollisuudet pitää tietojaan ja taitojaan ajan tasalla. Opettajat eivät saa myöskään joutua eriarvoiseen asemaan riippuen koulutuksen järjestäjän varallisuudesta tai hyvästä tahdosta.

Selvitysten mukaan opettajien osallistuminen täydennyskoulutukseen on vähentynyt voimakkaasti lamavuosien aikana. Työnantajan panostus ei kata edes koulutuspoliittisten muutosten edellyttämää täydennyskoulutustarvetta. Erittäin huolestuttavaa on se, että joissain kunnissa virkaehtosopimuksella taattuja koulutuspäiviä on käytetty opettajien lomauttamiseen. Myös ammatillisten opettajien täydennyskoulutuksessa on puutteita.

Tutkimusten ja selvitysten mukaan täydennyskoulutustarpeita opetushenkilöstöllä on muun muassa seuraavia: erityispedagoginen osaaminen, koulun ja kodin yhteistyö, nuorisokulttuurit, maamme uudet vähemmistökulttuurit, koulutuspolitiikka, oppilaitoksen kehittäminen ja arviointi, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, opetettavien aineiden hallinta ja ainedidaktinen koulutus sekä paljon, paljon muita teemoja, joista opettajat toivovat täydennyskoulutusta.

Erityisesti ammatillisen koulutuksen opettajat toivovat täydennyskoulutusta uusista opetusmenetelmistä, tietoja viestintätekniikasta, kuten verkkopedagogiikasta, osaamisen arvioinnista ja osaamisen tunnistamisesta. Nuorten näytöt, aikuisten näyttötutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot ovat niitä, missä arviointi on kehittynyt viime aikoina huimasti. Erityisoppijat ja erityispedagogiikka kiinnostaa ammatillisen koulutuksen opettajia, samoin pedagoginen johtaminen ja työssä oppiminen.

Täydennyskoulutuksesta tehdyt selvitykset osoittavat lisäksi, että erityisesti yleissivistävän koulun opettajat osallistuvat täydennyskoulutukseen hyvin vähän. Vaikka opettajalle tarjottaisiinkin mahdollisuus täydennyskoulutukseen, koulutuksen järjestäjä ei palkkaa sijaista koulutuksen ajaksi.

Arvoisa puhemies! Mielestäni koulutuksen järjestäjälle tulee säätää laintasoinen velvoite vakinaisten opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammattikorkeakoululain henkilöstöpykälään tulee mielestäni lisätä työnantajille velvollisuus järjestää täydennyskoulutusta esimerkiksi yli viisi vuotta vakinaisessa virka- tai työsuhteessa toimineille opettajille ja rehtoreille. Se, miten se sitten suunnitellaan ja toteutetaan ja mitkä tulevat olemaan nämä ohjeistukset, on tietysti toinen asia, mutta ainakin tällainen velvoite pitäisi saada lakitasolle. Tällainen lakihan on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tullut viime vuosina. Koulutuksen tulee tapahtua työajalla ja täysin palkkaeduin.

Täydennyskoulutuksen kustannukset tulee ottaa huomioon koulutuksen rahoitusta säätelevässä lainsäädännössä ja valtion budjetissa. Valtion budjetissa tulee varata määräraha myös yliopistojen opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen, jota ei nyt tämä minun lakiesitykseni koske, mutta sehän on vain rahasta kiinni, se asia. (Ed. Saarinen: Mistä rahat? Paljonko tarvitaan?)

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Kun täällä ed. Saarinen ihan oikein huutaa ja kysyy, mistä rahat, niin tämä on siinä mielessä tähdellinen kysymys, että varmaan voidaan sitten kokoomuksen kanssa sopia, että jätetään vähän vähemmälle nyt nämä veronalennukset sitten jatkossa, jotta tämä ed. Risikon lakialoite, joka minusta on tärkeä, erittäin tärkeä, saa ansaitsemansa huomion ja kohtelun. Uskaltaisin sanoa, että sen sisältö vastaa hyvin pitkälti esimerkiksi sosialidemokraattien koulutuspoliittisia linjauksia, ja uskon, että näin on varmaan monien muittenkin puolueitten ja eduskuntaryhmien laita.

On tietysti sanomattakin selvää, että niiden, jotka opettavat muita, tietotasoa pitää huoltaa ja hoitaa jatkuvasti. Kiinnitän erityisesti huomiota siihen, mihin sivistysvaliokuntakin on vuosien mittaan kiinnittänyt huomiota, rehtorien koulutukseen. Siis minusta on todella harmillista se, että ei kovin vanhojen tutkimusten mukaan rehtorit käyttävät työajastaan alle 10 prosenttia pedagogiseen johtamiseen, joka on kuitenkin se tärkein työ ja toiminta työyhteisössä. Mutta totta kai opettajien koulutus on tärkeää, ja siihen ei varmaan riitä se, että fiksut ja parhaimmat opettajat käyvät sitten kesäyliopistoissa ja huoltavat oma-aloitteisesti itseään, vaan varmaan tällainen vankempi ohjauskin jopa lainsäädännön tasolla voi olla täysin perusteltu.

Lopuksi totean sen, mikä tässä ed. Risikon puheessa ehkä ei riittävästi tullut esille, nimittäin tämän opettajien erittäin puutteellisen työelämätuntemuksen ja -tietämyksen, joka ei ole nyt yksin koulutuskysymys. Minusta on todella harmi niitten kokemusten mukaan, joita minulla on, että meidän opettajillamme ...

Tämä päättyy, yksi virke. — Opettajilla on liian huono tuntemus tämän päivän työelämästä. Tämä koskee niin yleissivistävää koulutusta kuin koulutusta laajemminkin. Tähän pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ed. Risikon hyvään tähtäävä aloite on periaatteessa tietysti kannatettava, mutta aloitteita tehtäessä olisi kyllä todella hyvä kertoa aloitteen kustannusvaikutukset. Jos ei kerrota, niin silloin on vaarana, että tällainen hyväkin aloite jää ikään kuin tuuleen huutamisen tasolle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aina kun vuorokausi mennään eteenpäin, tarinat muuttuvat. Eilispäivänä tuolta kokoomuksen taholta huudeltiin vaan, että veronalennuksien jälkeen veronalennuksia ja jos hallitus toteuttaa veroalennuksia, niin se on hirmuisen hyvä asia ja se on kokoomuslaista politiikkaa jnp. Sitten kun ruvettiin puhumaan harmaan talouden kuriin palauttamisesta, niin silloin ei kyllä minkäänlaista tukea tullut, ei edes nyökkäyksien avulla tuolta oikealta reunalta — tämä puoli on valitettavasti nyt juuri tällä tavalla.

Mutta tähän aloitteen toiseen puoleen: itse asia on täsmälleen niin kuin ed. Risikko tässä esitti. Siitä ei voi olla mitään muuta mieltä. Kun ajatellaan itse koulutuksen ja opetuksen tavoitetta, niin sen ydinhän erittäin nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa on se, että opiskelija ja sitten valmistuva oppii tekemään oikeita kysymyksiä. Se on se kaiken avain koko menestymiseen. Seuraava on, että sitten tarvitaan kollektiivista tiedon tarjoamista juuri siihen maaperään, että osaa tehdä oikeita kysymyksiä.

Nyt tullaan siihen kysymykseen, jossa ollaan pikkuisen eri mieltä ed. Risikon kanssa, ja se on se järjestämisasia. Tässä se on katsottu vaan niin kuin yleisellä tasolla, että työnantaja hoitelee hommat ja siinä kaikki. Kun aloite on todella hyvä, äärimmäisen tarpeellinen, niin pitää silloin tietysti seuraavana miettiä, millä tavalla tämä parhaiten voitaisiin hoitaa. Se minusta parhaiten kuuluisi valtiolle hoidettavaksi ja nimenomaan sillä tavalla, että juuri ne henkilöt, jotka siinä ajassa, jota eletään, opettavat sen uuden sukupolven tuohon ammattiin, ja tietävät, mikä on tiedon ajankohtaisin taso, juuri he opettavat täydennyskoulutuksen puolella myöskin nämä aikaisemmin valmistuneet. Elikkä siis toisin sanoen ajantasaistetaan kaikki tiedollisesti samalle tasolle.

Silloin kun tästä on kysymys, niin lähinnä opettajat yliopistoissa ovat niitä, joitten velvollisuus on pysyä tällä tavalla tiedoiltaan ajantasaisina, myöskin niin, että tietävät, mikä on olennaisinta uutta tietoa, mikä sitten sellaista, joka ei viikon jaksoihin oikein tahdo mahtua. Tämän vuoksi tämä aloite ehkä saa ensi viikolla täydennysaloitteen, jossa mietitään vielä uudestaan sitä, miten tämä homma hoidetaan. Sovitaan nyt kokoomuksen kanssa siitä, että pannaan harmaa talous kuriin; sieltä saadaan valtiolle rahoitus tähän hommaan, sillä puolellahan pätkii 2,5 miljardia euroa vuodessa harakoille rahoja.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin kanssa huomiota tähän hyvään lakialoitteeseen siinä mielessä, mitkä ovat ne taloudelliset resurssit. Eilen meillä oli kehyspäätös täällä. Tämä asia ei tullut millään lailla esille eilen muuta kuin tuommoisena yleisenä koulutusmenojen kasvuna. Kun miettii reaalielämää, niin tämähän vaatisi sitten valtion budjettiin aivan erityiskohtelun tulevassa budjettiriihessä, jotta tämä pystyttäisiin toteuttamaan, ja sitten kun tiedetään, kuinka raadollista kunnissa tänä päivänä on valtion rahojen käsittely, niin kovin helpolla tämä ei mene läpi siellä perustasolla.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Eilen todellakin käytiin tässä salissa kehysselontekokeskustelu, ja kehys on se hirttosilmukka niin eduskunnan kuin hallituksenkin kaulassa, ja se on niin kireällä, että ei ole rahaa tämän tyyppisiinkään lakiuudistuksiin, jotka ovat todella tarpeellisia. Opettajien täydennyskoulutus on laiminlyöty kunnissa kuntien huonon taloustilanteen takia. Siitä kärsivät tietysti opettajat uupumuksena ja sellaisena voimattomuutena ja sellaisena tunteena, että ei pysty antamaan parasta mahdollista opetusta, mutta siitä kärsii tietysti opetuksen taso ja oppilaat myöskin. Mutta on todettu, että tämä kehyshirttosilmukka, niin kuin sitä eilen kutsuin, on niin tiukka, että eduskunta on tämän kolmen vuoden aikana säätänyt joitakin lakeja ihan oikeastikin, jotka on hallituksen toimesta tuotu tähän saliin mutta joiden täytäntöönpano ei ole ollut mahdollista, kun samaan aikaan ei ole ollut rahoitusta.

Elikkä ihan oikeasti kiinnitän vielä huomiota siihen, että ainoastaan vasemmistoliiton puheenvuorot eilen kritisoivat kokonaisuudessaan tätä kehysmenettelyä ja ennen kaikkea kehyksen tasoa. Kaikilta muilta ryhmiltä tuli: ihan jees, on hallittua, menee hyvään suuntaan, hyvä, että on menot määritelty etukäteen. Eli kysymys on todella siitä, onko järkeä lyödä niin tiukka kehys, että silloin kun on perusteltuja ja välttämättömiä tarpeita, ei pystytä niihin osoittamaan rahaa, samaan aikaan kun viime vuoden budjettitalous oli 3 miljardia ylijäämäinen, edellisen vuoden budjettitalous 2 miljardia ylijäämäinen jne.

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä edustajat Saarinen ja Gustafsson hyvin pessimistisesti suhtautuivat siihen, että tämmöinen laki olisi tarpeen, ja myöskin siihen, mistä rahat. (Ed. Gustafssonin välihuuto) Ed. Saarinen on hyvin monta kertaa ansiokkaasti ottanut esille sen, että kyllä sen lainsäädäntövallan, sen vallan, pitää olla eduskunnalla. (Ed. Pulliainen: Joo, ja rahoituksen kanssa!) Nyt me olemme täällä kokoomuksen puolella nostaneet esiin erittäin tärkeän, ison asia, kansallisesti tärkeän asian, opettajien täydennyskoulutuksen, aivan kuten me nostimme terveydenhuoltoalan koulutuksen silloin, kun meille tuli hoitotakuu. (Ed. Saarinen: Paljonko se on?) — No, se on siellä. Se on siellä. — Kunnille tulee valtionosuutta sen lain mukaan, että he kouluttavat terveydenhuoltoalan vakinaista henkilökuntaa säännöllisin väliajoin. Se on erittäin hyvä laki. Se on otettu hyvin vastaan niin sairaanhoitopiireissä kuin myöskin kunnissa. Minusta tämä on hyvä esimerkki sille, että myöskin opettajien täydennyskoulutuksen pitäisi olla lain tasolla. Silloin se tarkoittaa sitä, että meidän eduskunnan yhdessä hallituksen kanssa pitäisi katsoa ihan vakavasti, mistä rahat otetaan. Rahaa kyllä löytyy. Turhaa on puhua, etteikö sitä löytyisi, kun tarve on todella suuri.

Me kaikki tiedämme, että esimerkiksi opettajillahan tapahtuu loppuunpalamista. Me tiedämme kaikki, että näin on. Opettajat on suurin ryhmä niissä, jotka ottavat vapaavuosia tai hakeutuvat osa-aikaeläkkeelle. Opettajat on suurin ryhmä tässä ryhmässä. Se kertoo kyllä silloin jotakin. Se kertoo siitä, että tämän päivän opettajan työ on hyvin paljon muuttunut. Me muistamme, ed. Jukka Gustafsson, kun valmistelimme mietintöä uusista koululaeista. Me halusimme sinne arviointipykälään selkeitä sanontoja, mietinnössä vähän muutimmekin sitä. Nyt pitää arvioida opetustoimea, ja arviointi on hyvä asia. Se on ikään kuin perälauta näille koululaeille. Silloin me mietimme jo sivistysvaliokunnassa, pitäisikö tehdä niin, että opettajien täydennyskoulutus tulisi lakiin, koska kunnat eivät sitä nyt vaan toteuta. Vaikka tämä lakialoitteemme lähtee siitä, että kaikki opettajat, niin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa kuin kunnan perusopetuksessa, olisivat tämän lain mukaan täydennyskoulutuksen saajia, niin kyllä minä nostaisin esiin yhden asian, jota on monta kertaa todisteltu. Se on se, että kunnan työnantajana täytyisi olla kilpailukykyisempi. Silloin tullaan myöskin siihen, että meidän pitää pitää opettajista, hyvistä opettajista, kiinni. Opettajat itse ovat sanoneet, että he tarvitsevat sitä täydennyskoulutusta.

En nyt käy sitä toistamaan, mikä tässä aloitteessa on selkeästi sanottu, minkä tähden näitä lakeja tarvitaan, ja ed. Risikko toi sen täällä esiin. Mutta todella toivoisin, että eduskunta käyttäisi nyt tässä sitä valtaa, jonka kansa on meille antanut, ja yhdessä laissa, ja se on opettajien täydennyskoulutuslaki, että yksimielisesti saisimme asian eteenpäin.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Risikon aloitteen sisältö ja asia on paikallaan. Mielestäni tässä kuvataan sitä käytäntöä, jota kunnissa muun muassa Koillis-Suomessa on toteutettu ihan 1980-luvun puolivälistä lähtien oman kokemukseni mukaan, elikkä on yksi koulutustilaisuus joko maakunnallisesti tai valtakunnallisesti järjestettynä, johon opettajat ja rehtorit osallistuvat, ja sitten lisäksi niitä paikallisia koulutustilaisuuksia. Tämä käytäntö ja nyrkkisääntö on toiminut minusta ihan hyvin. Varmaankin lakiin kirjattuna ja kirjaimellisesti toteutettuna tämä tulee joissakin tilanteissa ja kunnissa ongelmaksi.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos vaan, kollegat, palautteesta!

Ed. Gustafsson kiinnitti tärkeään asiaan huomiota, siihen, miten ammatillisen koulutuksen opettajilta puuttuu työelämätuntemus. Siitähän tulee aika paljon kritiikkiä, että ei tunneta tämän päivän työelämää ja pitäisi kuitenkin niitä taitoja opettaa. Siitä vaan hyvän esimerkin kerron Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Meillähän on mahdollisuus hakea tällaista työelämääntutustumisjaksoa täydellä palkalla jopa kuusi kuukautta ja olla siellä niin sanotuissa oikeissa töissä, ja se on mielestäni erinomaisen hyvä ratkaisu tällaisiin asioihin.

Täällä peräänkuulutettiin myös sitä, että tähän tarvitaan rahaa. No, totta kai tähän tarvitaan rahaa, mutta niin on tarvittu sosiaali- ja terveydenhuollonkin henkilöstölle, ja tällainen vastaava laki on tehty heille. Tein muun muassa viime budjettiin talousarvioesityksen nimenomaan valtionosuuksien nostamiseksi tätä varten. Totta kai kunnat tulevat osittain tähän mukaan, ja ymmärrän senkin, että kunnilla on tällä hetkellä heikko tilanne, mutta nythän pitääkin priorisoida, mihin kannattaa satsata, ja mielestäni köyhänkin kunnan kannattaa satsata osaamiseen.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Risikon aloite on hyvä, mutta myöskin hyvin poliittinen sillä tavalla, että tosissaan se tuodaan kehyskeskustelun jälkeen tähän keskusteluun ja rahasta tässä ei puhuta mitään, niin kuin ed. Saarinen totesi. On tärkeää, että meillä on koulutuksessa ja opetuksessa ohjelmat, joissa seurataan aikaamme ja ollaan vähän myöskin aikaamme edellä, koska tämä meidän tulevaisuutemme kehitys nojaa pitkälti hyvään, korkeatasoiseen oppimiseen.

Erityinen huolenaihe, joka on tänä päivänä olemassa ja tarvitsee erityistä huomiota, on opinnonohjaus. Meillä on hyvin selkeä linjaus olemassa — en tiedä, mihin se on kirjoitettu — että 70 prosenttia opiskelijoista suorittaa akateemisen loppututkinnon ja se loppuosa tulee sitten tänne ammatilliselle puolelle, kun tosiasia on kuitenkin se, että meillä vain 30 prosenttia on akateemisia paikkoja ja loppuosa on sitten ammatillisesti koulutettuja paikkoja. Jotta me kykenemme vastaamaan myöskin niihin haasteisiin, joita työelämä tänä päivänä ja työnantajat tuovat, niin me tarvitsemme tähän opinnonohjaukseen erityisesti paljon panoksia.

Mutta kaiken kaikkiaan keskustelua, jota tämäkin herättää, tarvitaan.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ettei pöytäkirjoihin jää virhettä: Missään koulutuspoliittisissa opetusministeriön dokumenteissa ei ole kirjattu mitään 70 prosentin korkeakouluasteen opiskelijatavoitetta. Se oli aikanaan keskusteluissa mukana, mutta se ei koskaan jäänyt koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. En halua tällä nyt tärkeillä, mutta se on niin merkittävä asia, että sen totean.

Mutta olen hyvin paljon samaa mieltä ed. Salon kanssa siitä, mitä hän totesi opinto-ohjauksen ja opinto-ohjaajien työn merkityksestä; olen siinä sataprosenttisesti samaa mieltä kanssanne.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Risikon aloite on tärkeä ja toivottavasti saa arvoisensa käsittelyn myös valiokunnassa.

Täällä on viitattu useamman kerran eiliseen kehyskeskusteluun, ja täytyy todeta, että koulutuksen ja opetuksen näkökulmasta hallituksen kehyksistä antama selonteko on todella surullista luettavaa. Valtionosuusjärjestelmä on uudistettu, ja 2008 uudistuksen pitäisi astua voimaan, ja siinä luvataan, että myös opetuksen kustannukset korvataan täysimääräisesti todellisten kustannusten mukaisesti ja täysin indeksein.

Jos annettuja kehyksiä katselee, niin ei sieltä tällaisia resursseja löydy, ja sehän tulee tarkoittamaan sitä, että valtionosuusprosenttia tullaan laskemaan, mikä tarkoittaa edelleen sitä, että koulutukseen, joka on kuitenkin ehkä tärkein voimavaramme tämän yhteiskunnan kehittämisessä ja tulevaisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta, ei kerta kaikkiaan löydy resursseja ainakaan tällä hetkellä. Kuntien talousnäkymät ovat niin huonot.

Meillä on laki oppilashuollosta, ja kaikki tilastot osoittavat, että vaikka laissa määritellään, että oppilashuoltoon tulee panostaa ja kuntien täytyy siitä huolehtia, niin valitettavasti sekään ei ole toteutunut. Eli opetuksen ja tämän lakialoitteen toteutumisen näkökulmasta on todella huonot ennusteet, jos kehyksien kautta niitä arvioi.

Opettajan ammatti on kutsumusammatti tänä päivänä. Se on heikosti palkattua, ja on varmasti lähitulevaisuudessa todennäköistä se, että meille tulee pulaa opettajan ammattiin hakeutuvista nuorista. Palkkaustaso, täydennyskoulutus ja työskentelyolosuhteet ovat varmasti niitä tärkeitä asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta meillä olisi osaavia opettajia, jotka kykenevät antamaan laadukasta opetusta, ja siihen ...

Arvoisa puhemies! Lopetan tähän.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että toivon hartaasti, että opettajat ja rehtorit pääsevät tulevaisuudessa aloitteen mukaiseen opettajien täydennyskoulutukseen. Kuntien säästöt kuntia nyt nimeltä mainitsematta ovat saaneet kyllä aikaan pahaa jälkeä. Siellä opettajat eivät niinkään valita, mutta kyllä muut tahot kertovat, että sitä pahoinvointia on, kun opettajat eivät pääse riittävästi koulutukseen. Se näkyy myös sitten, niin kuin täällä jo aikaisemmin sanottiin, jaksamisongelmina.

Täytyy kyllä myöntää, että haasteet tämän päivän koulumaailmassa ovat monimuotoisia. On monikulttuurisuutta, ja on ongelmia perhe-elämässä, kodeissa vanhemmuus saattaa olla hukassa monestikin, ja opettajat joutuvat olemaan kasvokkain näitten ongelmien kanssa, ja nämähän tehtävät eivät oikeastaan opettajille lainkaan kuulu vaan muille, terveydenhuoltotahoille esimerkiksi taikka sitten koulukuraattorille jne. Toivon kuitenkin, että opettajakunta saisi asianmukaista jatkokoulutusta eikä tilanne olisi se, mikä se on tällä hetkellä kuntien rahapulan vuoksi.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! On ihan itsestään selvää, että tilanne tällä hetkellä opettajien täydennyskoulutuksen suhteen ei ole se, mikä olisi toivottavaa, eli niitä täydennyskoulutusmahdollisuuksia on tosiasiassa liian vähän tarpeeseen nähden. Koulumaailma muuttuu koko ajan, ja sielläkin täytyy tietoja päivittää aivan samalla tavalla kuin muissakin ammateissa.

Täällä on paljon puhuttu siitä, mistä rahat. Voin ottaa pienen lainauksen tämän hallituksen ohjelmasta, jossa sanotaan näin: "Ikäluokkien pienentyessä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen vahvistamiseen." Jos hallitus edes noudattaisi omaa ohjelmaansa, niin sieltä vapautuisi 98 miljoonaa euroa käytettäväksi kehyskaudella 2007—2011. Minä luulen, että sitä rahaa riittää vähän muuhunkin kuin opettajien täydennyskoulutukseen.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä tekstissä puhutaan, että koulutuksen tulee tapahtua työajalla ja täysin palkkaeduin. Täydennyskoulutuksen kustannukset tulee ottaa huomioon koulutuksen rahoista säätelevässä lainsäädännössä valtion budjetissa. Nyt kun valiokunta tämän käsittelee, niin tämähän on se tärkein kytkentä, että sitten myöskin rahat tulisivat.

Jos mennään reaalimaailmaan tänä päivänä, jos mietitään paljonko kouluja lakkautetaan, kouluja yhdistetään kaikilla tasoilla juuri säästösyistä ja jos valtio antaa nämä rahat jonkinnäköisinä ronttisummina, niin tiedetään kunnallisista päättäjistä, joita täälläkin on aika paljon, miten niitä käsitellään, eli se on jollekin kunnan rahoitusjohtajalle taas uusi raha johonkin toiseen paikkaan, jos ei sitä ole korvamerkitty.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä ed. Mauri Salo syytti minua politisoinnista, ja haluaisin, vaikka en itsekään ole kovin pitkään tässä talossa ollut, nyt kuitenkin sanoa, että katsokaa sitä päivämäärää, milloin minä olen jättänyt tämän lakialoitteen. Se on 24. marraskuuta 2005. Miksi se esitellään vasta nyt? Siitä syystä, että olen äitiyslomalla enkä voi olla täällä joka ikinen päivä. Olemme yrittäneet henkilökunnan ja virkamiesten kanssa selvitellä, minä päivänä tämä pystyttäisiin järjestämään, mutta valitettavasti lähetekeskusteluja ei voi joka päivä tehdä täällä. Se on eduskunnan käytäntö. Olen syvästi tuosta arvioinnista kyllä loukkaantunut. Ottakaa selvää asioista, ennen kuin päästätte suustanne tuollaisia.

Joka tapauksessa, niin kuin sanoin, olen jättänyt talousarvioesityksen viime vuoden budjettiin tästä asiasta, eikä tämä ole omasta kallosta otettu. Lukekaa kasvatus- ja opetusalan täydennyskoulutuksen strategia, lukekaa opetustoimen henkilöstökoulutusta koskeva suunnitelma. Sieltä ne löytyvät kaikki. Se, mitä tällä halutaan nyt, on, että se tulisi lakisääteiseksi kuten sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Haluan vaan vielä kehua, että asia on erinomaisen tärkeä ja suorastaan välttämätön. Meillä on pieni näkemysero siinä, kuka sen järjestää, jotta se olisi mahdollisimman kokonaisvaltaisesti valtakunnassa yhdellä kertaa järjestetty, ja minä olen sitä mieltä, että se olisi yliopistojen tehtävä ja valtion tehtävä, koska tämä kuntakortti nyt ei kerta kaikkiaan onnistu. Jokainen täällä tietää sen kuntakortin heikkoudet ja sitten sen epätasa-arvoisuuden, joka siitä seuraa, kun mennään kunnasta kuntaan ja koulusta kouluun jnp. Sen takia olisi paljon parempi, että tämä olisi selvä, oma kokonaisuutensa, tehtävä yliopistoille, ja se rahoitettaisiin sillä tavalla keskitetysti ja sillä tavalla myöskin korvamerkitysti.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Risikon puolustukseksi todettakoon todella se, että hän on puhunut tästä asiasta muun muassa tuolla meidän omassa vaalipiirissämme ja näissä tilaisuuksissa, mitä kouluissa on yhdessä käyty, useampaan otteeseen.

Tänä päivänähän työssäjaksaminen ja ammatissa kehittyminen ovat avainsanoja, jotka koskettavat kaikkia aloja varmaan, niin opettajia kuin keitä tahansa muitakin. Jos ajatellaan sitä, että on lasten perusopetuksesta ja sen parantamisesta ja yleensä ammattiin valmistavan opetuksen parantamisesta kyse, niin mitä parempaa opetusta me pystymme antamaan, se on aina tietysti parempi. Toisaalta tämä tietysti on opettajille erittäin suuri motivaatiokysymys, ja viittaan vielä tuohon työssäjaksamiseenkin.

Ed. Pulliainen edellä totesi, että se on rahasta kiinni. Tässä salissa on käyty näitä keskusteluja rahasta, ja monta kertaa, kun kuuntelee niitä, vaikka raha on hyvin vanha keksintö, sitä tuntuu olevan meillä siltikin aika vähän.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten ed. Kauppila täällä sanoi, kyllä tämä koulutusraha helposti kuntien kautta järjestettynä, jos ei sitä ole korvamerkitty, mikä on tietenkin vähän vanhanaikainen tapa, hukkuu sinne kuntien pohjattomaan laariin ties sitten mihin tarkoituksiin. Tosin nekin varmasti ovat ihan hyvää tarkoittavia muita toimenpiteitä.

Mutta ed. Pulliaisen ehdotus ehkä sinänsä olisi parempi näin äkkiseltään ajateltuna kuitenkin tällä haavaa, koska kuitenkin opettajat saavat korkeatasoisen koulutuksen, jolloin tämä koulutus olisi ihan loogista keskittää tiettyihin yliopistoihin. Ajatellaanpa nyt vaikka esimerkiksi Jyväskylää, jolla on ollut perinteiset kasvatustieteen osaamiset jo pitkän historian ajan.

On aika jännittävää nähdä, kuinka tämä rahoitus sitten löytyy, kun täällä yksituumaisuutta nyt löytyy. Kun lukee tosiaan tätä eilistä kehyspaperia, johon ei voi olla viittaamatta, koska se on ajankohtainen asiakirja, tuottavuustoimenpiteiden henkilöstömäärää vähentävä vaikutus vuosina 2007—2011 on opetusministeriön alalla 1 300 eli kolmanneksi suurin. Tämä vaan kuvastaa sitä, että sieltä ollaan valmiita hallituksen toimesta saneeraamaan väkeä pois.

Toivon sitten, että jostakin muualta katsotaan suopeammin silmin tätä opetusjärjestelmää. Kun henkilöstöä pannaan pihalle, niin toivottavasti niistä, joilla on vielä työpaikka, pidetään sitten paremmin huolta.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan ed. Pulliaiselle vaan totean, että en minä usko, että meillä kovinkaan kaukana ajatukset toisistaan on tästä järjestämispuolesta, koska tiedostan itsekin sen, että ongelmaksi on muodostunut, että tämä täydennyskoulutustarjonta on hyvin hajanaista ja kukaan ei oikein hallitse sitä kokonaisuutta. Meillähän pitäisi olla osaamisrekisterit työyhteisöissä, ja sitten nimenomaan esimerkiksi tämä kasvatus- ja opetusalan täydennyskoulutuksen strategia kiinnittää huomiota peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen jatkumon kehittämiseen. Siinä nimenomaan, jotta jatkumo saataisiin aikaan, olisi tärkeää, että olisi joku, joka vähintään ainakin koordinoisi tätä täydennyskoulutustarjontaa Suomessa.

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Se on sitten sen ajan murhe, jos saadaan tämä lakiesitys läpi, kuka sitä koulutusta antaa, ja siinä mielessä ed. Pulliaisen esitys on ihan järkevä.

Kun puhutaan, mistä nämä rahat, niin tietysti, kun on keskusteltu täällä yhdestä tilistä, joka vuosi vuodelta vaan paisuu tuolla meidän budjettikirjassamme, se on Noste-ohjelma, joka silloin aikoinaan luotiin, ja ammatillinen lisäkoulutus. Siellä ne miljoonat aina joka vuosi makaavat, eivätkä ne kelpaa. Elikkä tämä koulutus siitä huolimatta, että asetusta muutettiin, väljennettiin, että siihen useampi pääsisi, vaan ei kelpaa. Viime vuoden budjetissa me lisäsimme sinne rahaa taas kuluvalle vuodelle ja ilmeisesti nyt taas ollaan lisäämässä. Minkä ihmeen tähden? Eikö nyt uskota jo kolmen vuoden jälkeen, että tämä koulutus ei kelpaa ja siellä on todella paljon rahaa? Ei tämä ole siitä kiinni, ettei meillä rahoja löytyisi.

Toinen on tämä, mitä ed. Satonen sanoi, joka on teidän hallitusohjelmassanne, hyvät hallituspuolueitten jäsenet, että kyllä sitä rahaa löytyy, kun vaan hyvää tahtoa on ja halua siihen, että järjestetään tämä opettajien täydennyskoulutus.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ei kuntien talous ole niin surkea, etteikö siellä voida opetusvelvollisuuksista ja opettajien koulutuksesta kuitenkin myöskin kantaa vastuuta. Kysymys on myöskin paljon siitä, halutaanko lähteä opiskelemaan jatko-opintoja ja ylläpitää korkeatasoista ammatissa osaamista.

Haluan myöskin todeta kunta—valtio-suhteesta, jota täällä viime eduskuntakaudellakin hyvin useaan otteeseen käsiteltiin ja johon esimerkiksi kokoomuksen puolelta ei löytynyt silloin vastausta eikä halukkuutta parantaa kuntien taloudellista asemaa, että nyt tämä hallitus on kuitenkin nostanut prosenttiosuutta ja tullut kuntia vastaan ja niin kuntien talous on paranemassa ja tästä ollaan menossa parempaan suuntaan.

Mutta kun ed. Nurmi totesi näistä säästöistä, jotka ovat hallituksen kehyksessä tulevina vuosina, niin sehän tarkoittaa sitä, että meillä ikäluokat pienenevät. Meillä on muutaman vuoden päästä 40 000 oppilasta vähemmän kuin tällä hetkellä. Se tietää noin 2 000 luokan lopettamista, se tietää ihan yhtä monen, tai useammankin, opettajan viran lakkauttamista, elikkä siellä tulee, vaikkemme haluakaan, niitä säästöjä.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Tulonen puuttui asiaan, että rahaa olisi, mutta sitä ei käytetä. Täytyy muistaa, että tänä päivänä noin asenteellisesti yleensäkin tämän tyyppinen koulutus on vähän niin kuin huonossa huudossa sen suhteen, että jos työntekijänä olet innokas kouluttautuja, menet vapaaehtoisesti tämän tyyppisiin juttuihin, niin olet ylimääräinen kustannuserä siinä organisaatiossa, koska haluaisit aina olla kurssilla ja toisaalta sitten työnantajilla on omat asenteensa, juuri päinvastaiset, elikkä aina se on menoerä, kun joku lähtee.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Salo omassa puheenvuorossaan viittasi hallituksen tekoihin ja siihen, että kuntien taloudellista asemaa on parannettu tällä hallituskaudella. Voi olla, ei mennä kiistelyyn näistä miljoonista, paljonko niitä sitten on sinne kuntiin tullut. Mutta joka tapauksessa kunnat voivat huonommin kuin edellisellä hallituskaudella. Ed. Mauri Salolla mielestäni on hieman väärä kuva siitä, mihin kunnilla on varaa. Oulun kaupunki on kohtuullisen hyvin toimeentuleva kunta, ja Oulun kaupungissakaan ei opettajien täydennyskoulutuksesta ole kyetty huolehtimaan. Kuten jo aikaisemmin totesin, meillä on olemassa oleva laki opetuksen oppilashuollollisesta laadusta ja oppilashuollon toimenpiteistä ja kunnat eivät näitäkään toteuta, vaikka ne ovat lakisääteisiä. Jos kunnilla on varaa, niin sitten niillä ei ole halua, ja se on mielestäni vieläkin vakavampi asia kuin rahan puuttuminen.

Kuten aikaisemmin jo totesin tästä valtionosuusjärjestelmästä, jos ed. Salo viittasi nousevilla prosenteilla siihen, kyllä todellakin nämä hallituksen eduskunnalle tuomat kehykset osoittavat sen, että ei siellä yhtään kunnille lisäresursseja tule opetukseen valitettavasti, vaikka ehkä valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä niitä mielikuvia annettiin, että luvataan indeksit täysimääräisinä ja kustannukset katetaan todellisina. Mutta joka tapauksessa valtionosuusprosenttia tullaan laskemaan, jos kehyksiin ei lisäresursseja löydy. Näin vain on, ed. Salo.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Oli pakko vielä ottaa tässä yksi puheenvuoro ed. Saloa kommentoidakseni. Te sanoitte, että oppilaiden määrä tulee vähenemään 40 000:lla. Sen kyllä allekirjoitan. Mutta näin yksinkertaisesti se ei mene, että lopetetaan 2 000 luokkaa ja sieltä jää sitten 2 000 opettajanvirkaa täyttämättä ja rahat säästyvät. Meillä on sellaisia kuntia, joissa oppilaiden määrä nousee, meillä on niitä, joissa oppilaiden määrä vähenee voimakkaasti, kuten omani, ja epäilen, että myöskin ed. Mauri Salon, mutta niiden säästöjen tekeminen aivan samassa suhteessa on kuitenkin tosiasiassa lähes mahdotonta, koska myöskin niillä pienemmillä alueilla pitää tarjota opetusta. Se ei mene ihan näin yksinkertaisesti.

Toinen asia on se, että kun meillä ikäluokat pienenevät voimakkaasti, niin niistä pienemmistä ikäluokista pitäisi saada prosentuaalisesti entistä enemmän väkeä työelämään ja juuri sen takia pitäisi näistä pienemmistä ikäluokista vapautuvat rahat käyttää koulutuksen hyväksi, aivan kuten hallitusohjelma sanoo. Hallitusohjelmassa ei ole mitään vikaa, ainoastaan sen toteuttamisessa.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Totean tässä toisessa puheenvuorossani toistamiseen vielä sen, että tämä lakialoite todella tähtää siihen, että meidän koulutustasomme pysyy korkealla ja tarjotaan nuorillemme mahdollisimman hyvä kivijalka lähteä eteenpäin omissa ammateissaan.

Mutta lainaisin tästä aloitteesta yhden lauseen, jonka ed. Risikko toteaa esittelyssään: "Koulutuksen järjestäjälle tulee säätää lain tasoinen velvoite vakinaisten opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutuksen järjestämiseen." Nyt jos tätä asiaa hiukan pyöritellään mielessä eteenpäin ja otetaan ed. Mauri Salon puheenvuoro, jossa hän viittasi nimenomaan 40 000 oppilaan vähenemiseen, joka tarkoittaisi määrällisesti noin 2 000:ta luokkaa, tämä vastaavasti taas tarkoittaa sitä, että meillä myös ammatillisissa oppilaitoksissa vähenevät oppilasmäärät, mikä edellyttää sitä, että meillä koululaitokset, koulutuksen järjestäjät, joutuvat kilpailemaan keskenään siitä, ketkä vetävät oppilaita puoleensa, ketkä saavat opiskelijapaikat täyteen. Tässä on nyt oikeastaan kaksi tietä hoitaa tätä asiaa: tämä ed. Pulliaisen esittämä on mielestäni erittäin hyvä vaihtoehto, mutta myös tämä kilpailu, kun nyt globaalissa maailmassa puhutaan kilpailutilanteesta, tulee osaltaan myös hoitamaan tätä asiaa.