3) Laki perusopetuslain 37 §:n ja eräiden siihen
liittyvien lakien muuttamisesta
Paula Risikko /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Tulin tässä lähetekeskustelussa
kertomaan lakialoitteestani, joka koskee opettajien täydennyskoulutusoikeutta.
Suomen tulevaisuus rakentuu korkeatasoisen ja kattavan koulutuksen
sekä osaamisen varaan. Koulutukseen investointi on aina
varma sijoitus. Osaamista syntyy parhaiten ammattitaitoisten ja korkeasti
koulutettujen opettajien avulla. Suomen menestyminen muun muassa
Pisa-selvityksessä on suurelta osin korkeatasoisen opettajakunnan
ja korkeatasoisen koulutuksen ansiota.
Yhteiskunnan muutokset ja uudistukset koulutuksen kentässä tapahtuvat
kuitenkin nopealla aikavälillä. Tämän
seurauksena opettajiin kohdistuvat uudet vaatimukset lisääntyvät
kaiken aikaa. Opettamisen ja kasvattamisen rinnalle on tullut koulun
yleinen kehittäminen, opetussuunnitelmatyö, oppilashuoltotyö,
yhteistyö opettajakollegoiden kanssa, yhteistyö oppilaiden
vanhempien kanssa, yhteistyö viranomaisten kanssa ja yhteistyö ympäröivän
yhteiskunnan kanssa jne. jne. Työt ovat lisääntyneet
ja laajentuneet opettajilla.
Lisäksi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä lisääntyy
kaiken aikaa. Erityisopetukseen siirretyistä oppilaista
integroidaan osittain tai kokonaan yli 40 prosenttia yleisopetukseen.
Maahanmuutto lisääntyy. Opettajat tarvitsevat
tietoja ja taitoja havaita oppilaiden yksilölliset tarpeet. Opettajien
odotetaan avautuvan yhä lisääntyvässä määrin
ympäröivään yhteiskuntaan. Opettajilta
edellytetään aikaisempaa enemmän kykyä tehdä yhteistyötä toisten
opettajien ja muiden koulussa toimivien aikuisten kanssa. Tämä vaatii monia
vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.
Opettajan pitäisi siis olla sosiaalityöntekijä, poliisi,
rikostutkija, salapoliisi, näyttelijä, terapeutti,
psykologi, mielenterveyshoitaja, toimittaja, talouspäällikkö,
talonmies, vahtimestari, siistijä, tutkija, ohjaaja jne.
jne. Eli todeta täytyy, että opettajan peruskoulutus
ei anna kaikkea sitä valmiutta, mitä tarvitaan
tämän päivän opettajan työhön.
Siitä syystä tulisikin luoda hyvä täydennyskoulutusjärjestelmä.
Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan perustutkinnon jälkeistä koulutusta. Koulutus
on kompetenssia täydentävää,
ja se voi olla myös kelpoisuutta tuottavaa. Täydennyskoulutus
voi olla yksilön itselleen hankkimaa omaehtoista koulutusta
tai työnantajan tukemaa, järjestämää tai
hankkimaa henkilöstökoulutusta. Henkilöstökoulutus
tapahtuu pääsääntöisesti työajalla,
ja sen kustannuksista vastaa työnantaja. — Tämä oli
siis virallinen määritelmä täydennyskoulutuksesta.
Opetushallituksen selvityksen mukaan opettajien täydennyskoulutuksen
määrällä on positiivinen yhteys
oppilaiden oppimistuloksiin. Lisäksi osallistumisella täydennyskoulutukseen
on positiivinen yhteys opetuksen suunnitteluun. Täydennyskoulutus
on myös keino edistää opettajan jaksamista.
Se edistää jaksamista tarjoamalla opettajille
motivaatiota, ammatillista kehitystä sekä mahdollisuuden
hengähtää ja tehdä yhteistyötä muiden
opettajien kanssa.
Arvoisa rouva puhemies! Suomessa kuten muuallakin Euroopassa
opettajakunta on ikääntynyttä. Näin
ollen opettajien peruskoulutuksesta on kulunut jo jonkin aikaa.
Ammattitaidon ylläpitämiseen tulee kiinnittää huomiota,
samoin ikääntyvän opettajan jaksamiseen
työssään. Tilastojen mukaan ennenaikaiselle
eläkkeelle hakeutuvien määrät
ovat kaiken aikaa olleet nousussa. Työkyvyttömyyseläkkeen
saajista oli 14 prosenttia ja yksilöllisen varhaiseläkkeen
saajista 23 prosenttia opetushenkilöstöön
kuuluvia.
Arvoisa rouva puhemies! Monien kuntien taloustilanne on ajautunut
kriisiin, jonka seurauksena kunnat ovat joutuneet leikkaamaan peruspalveluistaan.
Opettajien täydennyskoulutus on monesti ensimmäinen
asia, josta leikataan. Opettajilla tulisi kuitenkin olla tasapuoliset
mahdollisuudet pitää tietojaan ja taitojaan ajan
tasalla. Opettajat eivät saa myöskään
joutua eriarvoiseen asemaan riippuen koulutuksen järjestäjän varallisuudesta
tai hyvästä tahdosta.
Selvitysten mukaan opettajien osallistuminen täydennyskoulutukseen
on vähentynyt voimakkaasti lamavuosien aikana. Työnantajan
panostus ei kata edes koulutuspoliittisten muutosten edellyttämää täydennyskoulutustarvetta.
Erittäin huolestuttavaa on se, että joissain kunnissa
virkaehtosopimuksella taattuja koulutuspäiviä on
käytetty opettajien lomauttamiseen. Myös ammatillisten
opettajien täydennyskoulutuksessa on puutteita.
Tutkimusten ja selvitysten mukaan täydennyskoulutustarpeita
opetushenkilöstöllä on muun muassa seuraavia:
erityispedagoginen osaaminen, koulun ja kodin yhteistyö,
nuorisokulttuurit, maamme uudet vähemmistökulttuurit,
koulutuspolitiikka, oppilaitoksen kehittäminen ja arviointi,
tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, opetettavien
aineiden hallinta ja ainedidaktinen koulutus sekä paljon,
paljon muita teemoja, joista opettajat toivovat täydennyskoulutusta.
Erityisesti ammatillisen koulutuksen opettajat toivovat täydennyskoulutusta
uusista opetusmenetelmistä, tietoja viestintätekniikasta,
kuten verkkopedagogiikasta, osaamisen arvioinnista ja osaamisen
tunnistamisesta. Nuorten näytöt, aikuisten näyttötutkinnot
ja ammattikorkeakoulututkinnot ovat niitä, missä arviointi
on kehittynyt viime aikoina huimasti. Erityisoppijat ja erityispedagogiikka
kiinnostaa ammatillisen koulutuksen opettajia, samoin pedagoginen
johtaminen ja työssä oppiminen.
Täydennyskoulutuksesta tehdyt selvitykset osoittavat
lisäksi, että erityisesti yleissivistävän koulun
opettajat osallistuvat täydennyskoulutukseen hyvin vähän.
Vaikka opettajalle tarjottaisiinkin mahdollisuus täydennyskoulutukseen, koulutuksen
järjestäjä ei palkkaa sijaista koulutuksen
ajaksi.
Arvoisa puhemies! Mielestäni koulutuksen järjestäjälle
tulee säätää laintasoinen velvoite
vakinaisten opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutuksen
järjestämiseen. Perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta
koulutuksesta annetun lain ja ammattikorkeakoululain henkilöstöpykälään
tulee mielestäni lisätä työnantajille
velvollisuus järjestää täydennyskoulutusta
esimerkiksi yli viisi vuotta vakinaisessa virka- tai työsuhteessa
toimineille opettajille ja rehtoreille. Se, miten se sitten suunnitellaan
ja toteutetaan ja mitkä tulevat olemaan nämä ohjeistukset,
on tietysti toinen asia, mutta ainakin tällainen velvoite
pitäisi saada lakitasolle. Tällainen lakihan on
sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tullut
viime vuosina. Koulutuksen tulee tapahtua työajalla ja täysin
palkkaeduin.
Täydennyskoulutuksen kustannukset tulee ottaa huomioon
koulutuksen rahoitusta säätelevässä lainsäädännössä ja
valtion budjetissa. Valtion budjetissa tulee varata määräraha
myös yliopistojen opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen,
jota ei nyt tämä minun lakiesitykseni koske, mutta
sehän on vain rahasta kiinni, se asia. (Ed. Saarinen: Mistä rahat?
Paljonko tarvitaan?)
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Kun täällä ed.
Saarinen ihan oikein huutaa ja kysyy, mistä rahat, niin
tämä on siinä mielessä tähdellinen
kysymys, että varmaan voidaan sitten kokoomuksen kanssa
sopia, että jätetään vähän vähemmälle
nyt nämä veronalennukset sitten jatkossa, jotta
tämä ed. Risikon lakialoite, joka minusta on tärkeä,
erittäin tärkeä, saa ansaitsemansa huomion
ja kohtelun. Uskaltaisin sanoa, että sen sisältö vastaa
hyvin pitkälti esimerkiksi sosialidemokraattien koulutuspoliittisia
linjauksia, ja uskon, että näin on varmaan monien
muittenkin puolueitten ja eduskuntaryhmien laita.
On tietysti sanomattakin selvää, että niiden, jotka
opettavat muita, tietotasoa pitää huoltaa ja hoitaa
jatkuvasti. Kiinnitän erityisesti huomiota siihen, mihin
sivistysvaliokuntakin on vuosien mittaan kiinnittänyt huomiota,
rehtorien koulutukseen. Siis minusta on todella harmillista se, että ei
kovin vanhojen tutkimusten mukaan rehtorit käyttävät
työajastaan alle 10 prosenttia pedagogiseen johtamiseen,
joka on kuitenkin se tärkein työ ja toiminta työyhteisössä.
Mutta totta kai opettajien koulutus on tärkeää,
ja siihen ei varmaan riitä se, että fiksut ja
parhaimmat opettajat käyvät sitten kesäyliopistoissa
ja huoltavat oma-aloitteisesti itseään, vaan varmaan
tällainen vankempi ohjauskin jopa lainsäädännön
tasolla voi olla täysin perusteltu.
Lopuksi totean sen, mikä tässä ed.
Risikon puheessa ehkä ei riittävästi
tullut esille, nimittäin tämän opettajien
erittäin puutteellisen työelämätuntemuksen
ja -tietämyksen, joka ei ole nyt yksin koulutuskysymys.
Minusta on todella harmi niitten kokemusten mukaan, joita minulla
on, että meidän opettajillamme ...
Ensimmäinen varapuhemies:
Ed. Gustafsson, pyydän jatkamaan korokkeelta.
Tämä päättyy, yksi virke. — Opettajilla
on liian huono tuntemus tämän päivän
työelämästä. Tämä koskee
niin yleissivistävää koulutusta kuin
koulutusta laajemminkin. Tähän pitäisi
kiinnittää paljon enemmän huomiota.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Rouva puhemies! Ed. Risikon hyvään tähtäävä aloite
on periaatteessa tietysti kannatettava, mutta aloitteita tehtäessä olisi
kyllä todella hyvä kertoa aloitteen kustannusvaikutukset.
Jos ei kerrota, niin silloin on vaarana, että tällainen
hyväkin aloite jää ikään
kuin tuuleen huutamisen tasolle.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aina kun vuorokausi mennään
eteenpäin, tarinat muuttuvat. Eilispäivänä tuolta
kokoomuksen taholta huudeltiin vaan, että veronalennuksien
jälkeen veronalennuksia ja jos hallitus toteuttaa veroalennuksia,
niin se on hirmuisen hyvä asia ja se on kokoomuslaista
politiikkaa jnp. Sitten kun ruvettiin puhumaan harmaan talouden
kuriin palauttamisesta, niin silloin ei kyllä minkäänlaista tukea
tullut, ei edes nyökkäyksien avulla tuolta oikealta
reunalta — tämä puoli on valitettavasti nyt
juuri tällä tavalla.
Mutta tähän aloitteen toiseen puoleen: itse
asia on täsmälleen niin kuin ed. Risikko tässä esitti. Siitä ei
voi olla mitään muuta mieltä. Kun ajatellaan
itse koulutuksen ja opetuksen tavoitetta, niin sen ydinhän
erittäin nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa on se, että opiskelija
ja sitten valmistuva oppii tekemään oikeita kysymyksiä.
Se on se kaiken avain koko menestymiseen. Seuraava on, että sitten
tarvitaan kollektiivista tiedon tarjoamista juuri siihen maaperään,
että osaa tehdä oikeita kysymyksiä.
Nyt tullaan siihen kysymykseen, jossa ollaan pikkuisen eri mieltä ed.
Risikon kanssa, ja se on se järjestämisasia. Tässä se
on katsottu vaan niin kuin yleisellä tasolla, että työnantaja
hoitelee hommat ja siinä kaikki. Kun aloite on todella
hyvä, äärimmäisen tarpeellinen,
niin pitää silloin tietysti seuraavana miettiä,
millä tavalla tämä parhaiten voitaisiin
hoitaa. Se minusta parhaiten kuuluisi valtiolle hoidettavaksi ja
nimenomaan sillä tavalla, että juuri ne henkilöt,
jotka siinä ajassa, jota eletään, opettavat
sen uuden sukupolven tuohon ammattiin, ja tietävät,
mikä on tiedon ajankohtaisin taso, juuri he opettavat täydennyskoulutuksen
puolella myöskin nämä aikaisemmin valmistuneet.
Elikkä siis toisin sanoen ajantasaistetaan kaikki tiedollisesti
samalle tasolle.
Silloin kun tästä on kysymys, niin lähinnä opettajat
yliopistoissa ovat niitä, joitten velvollisuus on pysyä tällä tavalla
tiedoiltaan ajantasaisina, myöskin niin, että tietävät,
mikä on olennaisinta uutta tietoa, mikä sitten
sellaista, joka ei viikon jaksoihin oikein tahdo mahtua. Tämän
vuoksi tämä aloite ehkä saa ensi viikolla
täydennysaloitteen, jossa mietitään vielä uudestaan
sitä, miten tämä homma hoidetaan. Sovitaan
nyt kokoomuksen kanssa siitä, että pannaan harmaa
talous kuriin; sieltä saadaan valtiolle rahoitus tähän
hommaan, sillä puolellahan pätkii 2,5 miljardia
euroa vuodessa harakoille rahoja.
Matti Kauppila /vas:
Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin kanssa huomiota tähän
hyvään lakialoitteeseen siinä mielessä,
mitkä ovat ne taloudelliset resurssit. Eilen meillä oli
kehyspäätös täällä.
Tämä asia ei tullut millään
lailla esille eilen muuta kuin tuommoisena yleisenä koulutusmenojen
kasvuna. Kun miettii reaalielämää, niin tämähän
vaatisi sitten valtion budjettiin aivan erityiskohtelun tulevassa
budjettiriihessä, jotta tämä pystyttäisiin
toteuttamaan, ja sitten kun tiedetään, kuinka
raadollista kunnissa tänä päivänä on
valtion rahojen käsittely, niin kovin helpolla tämä ei
mene läpi siellä perustasolla.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Eilen todellakin käytiin tässä salissa
kehysselontekokeskustelu, ja kehys on se hirttosilmukka niin eduskunnan
kuin hallituksenkin kaulassa, ja se on niin kireällä,
että ei ole rahaa tämän tyyppisiinkään
lakiuudistuksiin, jotka ovat todella tarpeellisia. Opettajien täydennyskoulutus
on laiminlyöty kunnissa kuntien huonon taloustilanteen
takia. Siitä kärsivät tietysti opettajat
uupumuksena ja sellaisena voimattomuutena ja sellaisena tunteena,
että ei pysty antamaan parasta mahdollista opetusta, mutta
siitä kärsii tietysti opetuksen taso ja oppilaat
myöskin. Mutta on todettu, että tämä kehyshirttosilmukka,
niin kuin sitä eilen kutsuin, on niin tiukka, että eduskunta on
tämän kolmen vuoden aikana säätänyt
joitakin lakeja ihan oikeastikin, jotka on hallituksen toimesta
tuotu tähän saliin mutta joiden täytäntöönpano
ei ole ollut mahdollista, kun samaan aikaan ei ole ollut rahoitusta.
Elikkä ihan oikeasti kiinnitän vielä huomiota siihen,
että ainoastaan vasemmistoliiton puheenvuorot eilen kritisoivat
kokonaisuudessaan tätä kehysmenettelyä ja
ennen kaikkea kehyksen tasoa. Kaikilta muilta ryhmiltä tuli:
ihan jees, on hallittua, menee hyvään suuntaan,
hyvä, että on menot määritelty
etukäteen. Eli kysymys on todella siitä, onko
järkeä lyödä niin tiukka kehys, että silloin
kun on perusteltuja ja välttämättömiä tarpeita,
ei pystytä niihin osoittamaan rahaa, samaan aikaan kun
viime vuoden budjettitalous oli 3 miljardia ylijäämäinen,
edellisen vuoden budjettitalous 2 miljardia ylijäämäinen
jne.
Irja Tulonen /kok:
Arvoisa puhemies! Täällä edustajat
Saarinen ja Gustafsson hyvin pessimistisesti suhtautuivat siihen,
että tämmöinen laki olisi tarpeen, ja
myöskin siihen, mistä rahat. (Ed. Gustafssonin
välihuuto) Ed. Saarinen on hyvin monta kertaa ansiokkaasti
ottanut esille sen, että kyllä sen lainsäädäntövallan,
sen vallan, pitää olla eduskunnalla. (Ed. Pulliainen:
Joo, ja rahoituksen kanssa!) Nyt me olemme täällä kokoomuksen
puolella nostaneet esiin erittäin tärkeän, ison
asia, kansallisesti tärkeän asian, opettajien täydennyskoulutuksen,
aivan kuten me nostimme terveydenhuoltoalan koulutuksen silloin,
kun meille tuli hoitotakuu. (Ed. Saarinen: Paljonko se on?) — No,
se on siellä. Se on siellä. — Kunnille tulee
valtionosuutta sen lain mukaan, että he kouluttavat terveydenhuoltoalan
vakinaista henkilökuntaa säännöllisin
väliajoin. Se on erittäin hyvä laki.
Se on otettu hyvin vastaan niin sairaanhoitopiireissä kuin
myöskin kunnissa. Minusta tämä on hyvä esimerkki
sille, että myöskin opettajien täydennyskoulutuksen
pitäisi olla lain tasolla. Silloin se tarkoittaa sitä,
että meidän eduskunnan yhdessä hallituksen
kanssa pitäisi katsoa ihan vakavasti, mistä rahat
otetaan. Rahaa kyllä löytyy. Turhaa on puhua,
etteikö sitä löytyisi, kun tarve on todella
suuri.
Me kaikki tiedämme, että esimerkiksi opettajillahan
tapahtuu loppuunpalamista. Me tiedämme kaikki, että näin
on. Opettajat on suurin ryhmä niissä, jotka ottavat
vapaavuosia tai hakeutuvat osa-aikaeläkkeelle. Opettajat
on suurin ryhmä tässä ryhmässä.
Se kertoo kyllä silloin jotakin. Se kertoo siitä,
että tämän päivän opettajan työ on
hyvin paljon muuttunut. Me muistamme, ed. Jukka Gustafsson, kun
valmistelimme mietintöä uusista koululaeista.
Me halusimme sinne arviointipykälään
selkeitä sanontoja, mietinnössä vähän
muutimmekin sitä. Nyt pitää arvioida opetustoimea,
ja arviointi on hyvä asia. Se on ikään
kuin perälauta näille koululaeille. Silloin me
mietimme jo sivistysvaliokunnassa, pitäisikö tehdä niin,
että opettajien täydennyskoulutus tulisi lakiin,
koska kunnat eivät sitä nyt vaan toteuta. Vaikka
tämä lakialoitteemme lähtee siitä,
että kaikki opettajat, niin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa
kuin kunnan perusopetuksessa, olisivat tämän lain
mukaan täydennyskoulutuksen saajia, niin kyllä minä nostaisin
esiin yhden asian, jota on monta kertaa todisteltu. Se on se, että kunnan
työnantajana täytyisi olla kilpailukykyisempi.
Silloin tullaan myöskin siihen, että meidän
pitää pitää opettajista, hyvistä opettajista, kiinni.
Opettajat itse ovat sanoneet, että he tarvitsevat sitä täydennyskoulutusta.
En nyt käy sitä toistamaan, mikä tässä aloitteessa
on selkeästi sanottu, minkä tähden näitä lakeja
tarvitaan, ja ed. Risikko toi sen täällä esiin. Mutta
todella toivoisin, että eduskunta käyttäisi nyt
tässä sitä valtaa, jonka kansa on meille
antanut, ja yhdessä laissa, ja se on opettajien täydennyskoulutuslaki,
että yksimielisesti saisimme asian eteenpäin.
Tuomo Hänninen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Risikon aloitteen sisältö ja
asia on paikallaan. Mielestäni tässä kuvataan
sitä käytäntöä, jota
kunnissa muun muassa Koillis-Suomessa on toteutettu ihan 1980-luvun
puolivälistä lähtien oman kokemukseni
mukaan, elikkä on yksi koulutustilaisuus joko maakunnallisesti
tai valtakunnallisesti järjestettynä, johon opettajat
ja rehtorit osallistuvat, ja sitten lisäksi niitä paikallisia
koulutustilaisuuksia. Tämä käytäntö ja
nyrkkisääntö on toiminut minusta ihan
hyvin. Varmaankin lakiin kirjattuna ja kirjaimellisesti toteutettuna tämä tulee
joissakin tilanteissa ja kunnissa ongelmaksi.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Kiitos vaan, kollegat, palautteesta!
Ed. Gustafsson kiinnitti tärkeään
asiaan huomiota, siihen, miten ammatillisen koulutuksen opettajilta
puuttuu työelämätuntemus. Siitähän tulee
aika paljon kritiikkiä, että ei tunneta tämän päivän
työelämää ja pitäisi
kuitenkin niitä taitoja opettaa. Siitä vaan hyvän
esimerkin kerron Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Meillähän
on mahdollisuus hakea tällaista työelämääntutustumisjaksoa
täydellä palkalla jopa kuusi kuukautta ja olla
siellä niin sanotuissa oikeissa töissä,
ja se on mielestäni erinomaisen hyvä ratkaisu
tällaisiin asioihin.
Täällä peräänkuulutettiin
myös sitä, että tähän tarvitaan
rahaa. No, totta kai tähän tarvitaan rahaa, mutta
niin on tarvittu sosiaali- ja terveydenhuollonkin henkilöstölle,
ja tällainen vastaava laki on tehty heille. Tein muun muassa
viime budjettiin talousarvioesityksen nimenomaan valtionosuuksien
nostamiseksi tätä varten. Totta kai kunnat tulevat
osittain tähän mukaan, ja ymmärrän
senkin, että kunnilla on tällä hetkellä heikko tilanne,
mutta nythän pitääkin priorisoida, mihin kannattaa
satsata, ja mielestäni köyhänkin kunnan
kannattaa satsata osaamiseen.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Risikon aloite on hyvä,
mutta myöskin hyvin poliittinen sillä tavalla,
että tosissaan se tuodaan kehyskeskustelun jälkeen
tähän keskusteluun ja rahasta tässä ei
puhuta mitään, niin kuin ed. Saarinen totesi.
On tärkeää, että meillä on
koulutuksessa ja opetuksessa ohjelmat, joissa seurataan aikaamme
ja ollaan vähän myöskin aikaamme edellä,
koska tämä meidän tulevaisuutemme kehitys
nojaa pitkälti hyvään, korkeatasoiseen
oppimiseen.
Erityinen huolenaihe, joka on tänä päivänä olemassa
ja tarvitsee erityistä huomiota, on opinnonohjaus. Meillä on
hyvin selkeä linjaus olemassa — en tiedä,
mihin se on kirjoitettu — että 70 prosenttia opiskelijoista
suorittaa akateemisen loppututkinnon ja se loppuosa tulee sitten tänne
ammatilliselle puolelle, kun tosiasia on kuitenkin se, että meillä vain
30 prosenttia on akateemisia paikkoja ja loppuosa on sitten ammatillisesti
koulutettuja paikkoja. Jotta me kykenemme vastaamaan myöskin
niihin haasteisiin, joita työelämä tänä päivänä ja
työnantajat tuovat, niin me tarvitsemme tähän
opinnonohjaukseen erityisesti paljon panoksia.
Mutta kaiken kaikkiaan keskustelua, jota tämäkin
herättää, tarvitaan.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ettei pöytäkirjoihin jää virhettä:
Missään koulutuspoliittisissa opetusministeriön
dokumenteissa ei ole kirjattu mitään 70 prosentin
korkeakouluasteen opiskelijatavoitetta. Se oli aikanaan keskusteluissa
mukana, mutta se ei koskaan jäänyt koulutuksen
ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. En halua tällä nyt
tärkeillä, mutta se on niin merkittävä asia,
että sen totean.
Mutta olen hyvin paljon samaa mieltä ed. Salon kanssa
siitä, mitä hän totesi opinto-ohjauksen
ja opinto-ohjaajien työn merkityksestä; olen
siinä sataprosenttisesti samaa mieltä kanssanne.
Suvi Lindén /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Risikon aloite on tärkeä ja
toivottavasti saa arvoisensa käsittelyn myös valiokunnassa.
Täällä on viitattu useamman kerran
eiliseen kehyskeskusteluun, ja täytyy todeta, että koulutuksen
ja opetuksen näkökulmasta hallituksen kehyksistä antama
selonteko on todella surullista luettavaa. Valtionosuusjärjestelmä on
uudistettu, ja 2008 uudistuksen pitäisi astua voimaan, ja
siinä luvataan, että myös opetuksen kustannukset
korvataan täysimääräisesti todellisten kustannusten
mukaisesti ja täysin indeksein.
Jos annettuja kehyksiä katselee, niin ei sieltä tällaisia
resursseja löydy, ja sehän tulee tarkoittamaan
sitä, että valtionosuusprosenttia tullaan laskemaan,
mikä tarkoittaa edelleen sitä, että koulutukseen,
joka on kuitenkin ehkä tärkein voimavaramme tämän
yhteiskunnan kehittämisessä ja tulevaisuuden kilpailukyvyn
näkökulmasta, ei kerta kaikkiaan löydy
resursseja ainakaan tällä hetkellä. Kuntien
talousnäkymät ovat niin huonot.
Meillä on laki oppilashuollosta, ja kaikki tilastot
osoittavat, että vaikka laissa määritellään,
että oppilashuoltoon tulee panostaa ja kuntien täytyy siitä huolehtia,
niin valitettavasti sekään ei ole toteutunut.
Eli opetuksen ja tämän lakialoitteen toteutumisen
näkökulmasta on todella huonot ennusteet, jos
kehyksien kautta niitä arvioi.
Opettajan ammatti on kutsumusammatti tänä päivänä.
Se on heikosti palkattua, ja on varmasti lähitulevaisuudessa
todennäköistä se, että meille tulee
pulaa opettajan ammattiin hakeutuvista nuorista. Palkkaustaso, täydennyskoulutus
ja työskentelyolosuhteet ovat varmasti niitä tärkeitä asioita,
joihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta meillä olisi
osaavia opettajia, jotka kykenevät antamaan laadukasta
opetusta, ja siihen ...
Ensimmäinen varapuhemies:
Ed. Lindén, jos jatkatte, siirtykää puhujakorokkeelle.
Arvoisa puhemies! Lopetan tähän.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä sanoa,
että toivon hartaasti, että opettajat ja rehtorit
pääsevät tulevaisuudessa aloitteen mukaiseen
opettajien täydennyskoulutukseen. Kuntien säästöt
kuntia nyt nimeltä mainitsematta ovat saaneet kyllä aikaan
pahaa jälkeä. Siellä opettajat eivät
niinkään valita, mutta kyllä muut tahot
kertovat, että sitä pahoinvointia on, kun opettajat
eivät pääse riittävästi
koulutukseen. Se näkyy myös sitten, niin kuin
täällä jo aikaisemmin sanottiin, jaksamisongelmina.
Täytyy kyllä myöntää,
että haasteet tämän päivän
koulumaailmassa ovat monimuotoisia. On monikulttuurisuutta, ja on
ongelmia perhe-elämässä, kodeissa vanhemmuus
saattaa olla hukassa monestikin, ja opettajat joutuvat olemaan kasvokkain
näitten ongelmien kanssa, ja nämähän tehtävät
eivät oikeastaan opettajille lainkaan kuulu vaan muille,
terveydenhuoltotahoille esimerkiksi taikka sitten koulukuraattorille
jne. Toivon kuitenkin, että opettajakunta saisi asianmukaista
jatkokoulutusta eikä tilanne olisi se, mikä se
on tällä hetkellä kuntien rahapulan vuoksi.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! On ihan itsestään selvää,
että tilanne tällä hetkellä opettajien
täydennyskoulutuksen suhteen ei ole se, mikä olisi
toivottavaa, eli niitä täydennyskoulutusmahdollisuuksia
on tosiasiassa liian vähän tarpeeseen nähden.
Koulumaailma muuttuu koko ajan, ja sielläkin täytyy
tietoja päivittää aivan samalla tavalla
kuin muissakin ammateissa.
Täällä on paljon puhuttu siitä,
mistä rahat. Voin ottaa pienen lainauksen tämän
hallituksen ohjelmasta, jossa sanotaan näin: "Ikäluokkien pienentyessä vapautuvat
voimavarat käytetään koulutuksen vahvistamiseen."
Jos hallitus edes noudattaisi omaa ohjelmaansa, niin sieltä vapautuisi
98 miljoonaa euroa käytettäväksi kehyskaudella
2007—2011. Minä luulen, että sitä rahaa riittää vähän
muuhunkin kuin opettajien täydennyskoulutukseen.
Matti Kauppila /vas:
Arvoisa puhemies! Tässä tekstissä puhutaan,
että koulutuksen tulee tapahtua työajalla ja täysin
palkkaeduin. Täydennyskoulutuksen kustannukset tulee ottaa
huomioon koulutuksen rahoista säätelevässä lainsäädännössä valtion
budjetissa. Nyt kun valiokunta tämän käsittelee,
niin tämähän on se tärkein kytkentä,
että sitten myöskin rahat tulisivat.
Jos mennään reaalimaailmaan tänä päivänä, jos
mietitään paljonko kouluja lakkautetaan, kouluja
yhdistetään kaikilla tasoilla juuri säästösyistä ja
jos valtio antaa nämä rahat jonkinnäköisinä ronttisummina,
niin tiedetään kunnallisista päättäjistä,
joita täälläkin on aika paljon, miten niitä käsitellään,
eli se on jollekin kunnan rahoitusjohtajalle taas uusi raha johonkin
toiseen paikkaan, jos ei sitä ole korvamerkitty.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Täällä ed.
Mauri Salo syytti minua politisoinnista, ja haluaisin, vaikka en
itsekään ole kovin pitkään tässä talossa
ollut, nyt kuitenkin sanoa, että katsokaa sitä päivämäärää,
milloin minä olen jättänyt tämän
lakialoitteen. Se on 24. marraskuuta 2005. Miksi se esitellään
vasta nyt? Siitä syystä, että olen äitiyslomalla
enkä voi olla täällä joka ikinen
päivä. Olemme yrittäneet henkilökunnan
ja virkamiesten kanssa selvitellä, minä päivänä tämä pystyttäisiin
järjestämään, mutta valitettavasti
lähetekeskusteluja ei voi joka päivä tehdä täällä.
Se on eduskunnan käytäntö. Olen syvästi
tuosta arvioinnista kyllä loukkaantunut. Ottakaa selvää asioista,
ennen kuin päästätte suustanne tuollaisia.
Joka tapauksessa, niin kuin sanoin, olen jättänyt
talousarvioesityksen viime vuoden budjettiin tästä asiasta,
eikä tämä ole omasta kallosta otettu.
Lukekaa kasvatus- ja opetusalan täydennyskoulutuksen strategia,
lukekaa opetustoimen henkilöstökoulutusta koskeva
suunnitelma. Sieltä ne löytyvät kaikki.
Se, mitä tällä halutaan nyt, on, että se
tulisi lakisääteiseksi kuten sosiaali- ja terveydenhuollon
henkilöstöllä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Haluan vaan vielä kehua, että asia
on erinomaisen tärkeä ja suorastaan välttämätön.
Meillä on pieni näkemysero siinä, kuka
sen järjestää, jotta se olisi mahdollisimman
kokonaisvaltaisesti valtakunnassa yhdellä kertaa järjestetty,
ja minä olen sitä mieltä, että se
olisi yliopistojen tehtävä ja valtion tehtävä,
koska tämä kuntakortti nyt ei kerta kaikkiaan
onnistu. Jokainen täällä tietää sen kuntakortin
heikkoudet ja sitten sen epätasa-arvoisuuden, joka siitä seuraa,
kun mennään kunnasta kuntaan ja koulusta kouluun
jnp. Sen takia olisi paljon parempi, että tämä olisi
selvä, oma kokonaisuutensa, tehtävä yliopistoille, ja se
rahoitettaisiin sillä tavalla keskitetysti ja sillä tavalla
myöskin korvamerkitysti.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Risikon puolustukseksi todettakoon
todella se, että hän on puhunut tästä asiasta
muun muassa tuolla meidän omassa vaalipiirissämme ja
näissä tilaisuuksissa, mitä kouluissa
on yhdessä käyty, useampaan otteeseen.
Tänä päivänähän
työssäjaksaminen ja ammatissa kehittyminen ovat
avainsanoja, jotka koskettavat kaikkia aloja varmaan, niin opettajia kuin
keitä tahansa muitakin. Jos ajatellaan sitä, että on
lasten perusopetuksesta ja sen parantamisesta ja yleensä ammattiin
valmistavan opetuksen parantamisesta kyse, niin mitä parempaa opetusta
me pystymme antamaan, se on aina tietysti parempi. Toisaalta tämä tietysti
on opettajille erittäin suuri motivaatiokysymys, ja viittaan vielä tuohon
työssäjaksamiseenkin.
Ed. Pulliainen edellä totesi, että se on rahasta kiinni.
Tässä salissa on käyty näitä keskusteluja rahasta,
ja monta kertaa, kun kuuntelee niitä, vaikka raha on hyvin
vanha keksintö, sitä tuntuu olevan meillä siltikin
aika vähän.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten ed. Kauppila täällä sanoi,
kyllä tämä koulutusraha helposti kuntien
kautta järjestettynä, jos ei sitä ole
korvamerkitty, mikä on tietenkin vähän
vanhanaikainen tapa, hukkuu sinne kuntien pohjattomaan laariin ties
sitten mihin tarkoituksiin. Tosin nekin varmasti ovat ihan hyvää tarkoittavia
muita toimenpiteitä.
Mutta ed. Pulliaisen ehdotus ehkä sinänsä olisi
parempi näin äkkiseltään ajateltuna
kuitenkin tällä haavaa, koska kuitenkin opettajat
saavat korkeatasoisen koulutuksen, jolloin tämä koulutus
olisi ihan loogista keskittää tiettyihin yliopistoihin.
Ajatellaanpa nyt vaikka esimerkiksi Jyväskylää,
jolla on ollut perinteiset kasvatustieteen osaamiset jo pitkän
historian ajan.
On aika jännittävää nähdä,
kuinka tämä rahoitus sitten löytyy, kun
täällä yksituumaisuutta nyt löytyy.
Kun lukee tosiaan tätä eilistä kehyspaperia,
johon ei voi olla viittaamatta, koska se on ajankohtainen asiakirja,
tuottavuustoimenpiteiden henkilöstömäärää vähentävä vaikutus
vuosina 2007—2011 on opetusministeriön alalla 1 300
eli kolmanneksi suurin. Tämä vaan kuvastaa sitä,
että sieltä ollaan valmiita hallituksen toimesta
saneeraamaan väkeä pois.
Toivon sitten, että jostakin muualta katsotaan suopeammin
silmin tätä opetusjärjestelmää.
Kun henkilöstöä pannaan pihalle, niin
toivottavasti niistä, joilla on vielä työpaikka,
pidetään sitten paremmin huolta.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Ihan ed. Pulliaiselle vaan totean,
että en minä usko, että meillä kovinkaan
kaukana ajatukset toisistaan on tästä järjestämispuolesta, koska
tiedostan itsekin sen, että ongelmaksi on muodostunut,
että tämä täydennyskoulutustarjonta
on hyvin hajanaista ja kukaan ei oikein hallitse sitä kokonaisuutta.
Meillähän pitäisi olla osaamisrekisterit
työyhteisöissä, ja sitten nimenomaan
esimerkiksi tämä kasvatus- ja opetusalan täydennyskoulutuksen
strategia kiinnittää huomiota peruskoulutuksen
ja täydennyskoulutuksen jatkumon kehittämiseen.
Siinä nimenomaan, jotta jatkumo saataisiin aikaan, olisi
tärkeää, että olisi joku, joka
vähintään ainakin koordinoisi tätä täydennyskoulutustarjontaa
Suomessa.
Irja Tulonen /kok:
Arvoisa puhemies! Se on sitten sen ajan murhe, jos saadaan tämä lakiesitys
läpi, kuka sitä koulutusta antaa, ja siinä mielessä ed.
Pulliaisen esitys on ihan järkevä.
Kun puhutaan, mistä nämä rahat, niin
tietysti, kun on keskusteltu täällä yhdestä tilistä,
joka vuosi vuodelta vaan paisuu tuolla meidän budjettikirjassamme,
se on Noste-ohjelma, joka silloin aikoinaan luotiin, ja ammatillinen
lisäkoulutus. Siellä ne miljoonat aina joka vuosi
makaavat, eivätkä ne kelpaa. Elikkä tämä koulutus
siitä huolimatta, että asetusta muutettiin, väljennettiin, että siihen
useampi pääsisi, vaan ei kelpaa. Viime vuoden
budjetissa me lisäsimme sinne rahaa taas kuluvalle vuodelle
ja ilmeisesti nyt taas ollaan lisäämässä.
Minkä ihmeen tähden? Eikö nyt uskota
jo kolmen vuoden jälkeen, että tämä koulutus
ei kelpaa ja siellä on todella paljon rahaa? Ei tämä ole
siitä kiinni, ettei meillä rahoja löytyisi.
Toinen on tämä, mitä ed. Satonen
sanoi, joka on teidän hallitusohjelmassanne, hyvät
hallituspuolueitten jäsenet, että kyllä sitä rahaa
löytyy, kun vaan hyvää tahtoa on ja halua siihen, että järjestetään
tämä opettajien täydennyskoulutus.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ei kuntien talous ole niin surkea, etteikö siellä voida
opetusvelvollisuuksista ja opettajien koulutuksesta kuitenkin myöskin
kantaa vastuuta. Kysymys on myöskin paljon siitä,
halutaanko lähteä opiskelemaan jatko-opintoja
ja ylläpitää korkeatasoista ammatissa
osaamista.
Haluan myöskin todeta kunta—valtio-suhteesta,
jota täällä viime eduskuntakaudellakin hyvin
useaan otteeseen käsiteltiin ja johon esimerkiksi kokoomuksen
puolelta ei löytynyt silloin vastausta eikä halukkuutta
parantaa kuntien taloudellista asemaa, että nyt tämä hallitus
on kuitenkin nostanut prosenttiosuutta ja tullut kuntia vastaan
ja niin kuntien talous on paranemassa ja tästä ollaan
menossa parempaan suuntaan.
Mutta kun ed. Nurmi totesi näistä säästöistä, jotka
ovat hallituksen kehyksessä tulevina vuosina, niin sehän
tarkoittaa sitä, että meillä ikäluokat
pienenevät. Meillä on muutaman vuoden päästä 40 000
oppilasta vähemmän kuin tällä hetkellä.
Se tietää noin 2 000 luokan lopettamista,
se tietää ihan yhtä monen, tai useammankin,
opettajan viran lakkauttamista, elikkä siellä tulee,
vaikkemme haluakaan, niitä säästöjä.
Ensimmäinen varapuhemies:
Arvoisat edustajat, vastauspuheenvuoroja ei nyt myönnetä,
kun lista on noin lyhyt. Jos haluatte puheenvuoron, varatkaa varsinainen
puheenvuoro.
Matti Kauppila /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Tulonen puuttui asiaan, että rahaa
olisi, mutta sitä ei käytetä. Täytyy
muistaa, että tänä päivänä noin
asenteellisesti yleensäkin tämän tyyppinen koulutus
on vähän niin kuin huonossa huudossa sen suhteen,
että jos työntekijänä olet innokas kouluttautuja,
menet vapaaehtoisesti tämän tyyppisiin juttuihin,
niin olet ylimääräinen kustannuserä siinä organisaatiossa,
koska haluaisit aina olla kurssilla ja toisaalta sitten työnantajilla
on omat asenteensa, juuri päinvastaiset, elikkä aina se
on menoerä, kun joku lähtee.
Suvi Lindén /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Salo omassa puheenvuorossaan viittasi
hallituksen tekoihin ja siihen, että kuntien taloudellista asemaa
on parannettu tällä hallituskaudella. Voi olla,
ei mennä kiistelyyn näistä miljoonista,
paljonko niitä sitten on sinne kuntiin tullut. Mutta joka
tapauksessa kunnat voivat huonommin kuin edellisellä hallituskaudella.
Ed. Mauri Salolla mielestäni on hieman väärä kuva
siitä, mihin kunnilla on varaa. Oulun kaupunki on kohtuullisen
hyvin toimeentuleva kunta, ja Oulun kaupungissakaan ei opettajien
täydennyskoulutuksesta ole kyetty huolehtimaan. Kuten jo
aikaisemmin totesin, meillä on olemassa oleva laki opetuksen oppilashuollollisesta
laadusta ja oppilashuollon toimenpiteistä ja kunnat eivät
näitäkään toteuta, vaikka ne
ovat lakisääteisiä. Jos kunnilla on varaa,
niin sitten niillä ei ole halua, ja se on mielestäni
vieläkin vakavampi asia kuin rahan puuttuminen.
Kuten aikaisemmin jo totesin tästä valtionosuusjärjestelmästä,
jos ed. Salo viittasi nousevilla prosenteilla siihen, kyllä todellakin
nämä hallituksen eduskunnalle tuomat kehykset
osoittavat sen, että ei siellä yhtään
kunnille lisäresursseja tule opetukseen valitettavasti,
vaikka ehkä valtionosuusjärjestelmän
uudistuksen yhteydessä niitä mielikuvia annettiin,
että luvataan indeksit täysimääräisinä ja
kustannukset katetaan todellisina. Mutta joka tapauksessa valtionosuusprosenttia
tullaan laskemaan, jos kehyksiin ei lisäresursseja löydy.
Näin vain on, ed. Salo.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Oli pakko vielä ottaa tässä yksi
puheenvuoro ed. Saloa kommentoidakseni. Te sanoitte, että oppilaiden
määrä tulee vähenemään 40 000:lla.
Sen kyllä allekirjoitan. Mutta näin yksinkertaisesti
se ei mene, että lopetetaan 2 000 luokkaa ja sieltä jää sitten
2 000 opettajanvirkaa täyttämättä ja
rahat säästyvät. Meillä on sellaisia kuntia,
joissa oppilaiden määrä nousee, meillä on niitä,
joissa oppilaiden määrä vähenee
voimakkaasti, kuten omani, ja epäilen, että myöskin
ed. Mauri Salon, mutta niiden säästöjen
tekeminen aivan samassa suhteessa on kuitenkin tosiasiassa lähes
mahdotonta, koska myöskin niillä pienemmillä alueilla
pitää tarjota opetusta. Se ei mene ihan näin
yksinkertaisesti.
Toinen asia on se, että kun meillä ikäluokat pienenevät
voimakkaasti, niin niistä pienemmistä ikäluokista
pitäisi saada prosentuaalisesti entistä enemmän
väkeä työelämään
ja juuri sen takia pitäisi näistä pienemmistä ikäluokista
vapautuvat rahat käyttää koulutuksen
hyväksi, aivan kuten hallitusohjelma sanoo. Hallitusohjelmassa ei
ole mitään vikaa, ainoastaan sen toteuttamisessa.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Totean tässä toisessa
puheenvuorossani toistamiseen vielä sen, että tämä lakialoite
todella tähtää siihen, että meidän
koulutustasomme pysyy korkealla ja tarjotaan nuorillemme mahdollisimman
hyvä kivijalka lähteä eteenpäin omissa
ammateissaan.
Mutta lainaisin tästä aloitteesta yhden lauseen,
jonka ed. Risikko toteaa esittelyssään: "Koulutuksen
järjestäjälle tulee säätää lain
tasoinen velvoite vakinaisten opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutuksen
järjestämiseen." Nyt jos tätä asiaa
hiukan pyöritellään mielessä eteenpäin
ja otetaan ed. Mauri Salon puheenvuoro, jossa hän viittasi
nimenomaan 40 000 oppilaan vähenemiseen, joka
tarkoittaisi määrällisesti noin 2 000:ta
luokkaa, tämä vastaavasti taas tarkoittaa sitä,
että meillä myös ammatillisissa oppilaitoksissa
vähenevät oppilasmäärät, mikä edellyttää sitä,
että meillä koululaitokset, koulutuksen järjestäjät,
joutuvat kilpailemaan keskenään siitä,
ketkä vetävät oppilaita puoleensa, ketkä saavat
opiskelijapaikat täyteen. Tässä on nyt
oikeastaan kaksi tietä hoitaa tätä asiaa: tämä ed.
Pulliaisen esittämä on mielestäni erittäin
hyvä vaihtoehto, mutta myös tämä kilpailu, kun
nyt globaalissa maailmassa puhutaan kilpailutilanteesta, tulee osaltaan
myös hoitamaan tätä asiaa.
Keskustelu päättyy.