Mikko Kuoppa /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen käytiin kehyskeskustelu ja siinä valtiovarainministerin toimesta pyydettiin ja todettiin, että pitäisi puhua suurista linjoista eikä yksityiskohdista. Tänään taas eräät sosialidemokraatit ovat vaatineet, että pitäisi puhua isoista linjoista eikä yksityiskohdista, elikkä pitäisi puhua budjetista jo. Ikävä kyllä näyttää olevan niin, että kun keskustelu menee pienituloisten ihmisten asioihin, niin se ei näytä eduskunnan salia paljon kiinnostavan.

Yksi tällainen pienituloisten ihmisten ryhmä on opiskelijat. Suomessahan köyhyys on lisääntynyt, ja yhtenä syynä siihen on myöskin opiskelijoitten köyhyys. Tämä talouden ahdinko, johon opiskelijat ovat joutuneet, johtuu pitkälti siitä, että opintoraha on pahasti jälkeenjäänyt yleisestä hintakehityksestä. Sitä ei ole tarkistettu. Se on 20 prosenttia alempi ostovoimaltaan kuin vuonna 1992. Viimeinen opintorahaan tehty muutos oli vuonna 1995, jolloin sitä suorastaan leikattiin. Tämän jälkeen itse opintorahaan ei ole tehty tarkistuksia.

Täällä on myöskin vaadittu sitä, että pitää olla hintalappu lakialoitteissa. Minun mielestäni lakialoite on lakialoite ja budjettikeskustelu on budjettikeskustelu, jossa sitten eri puolueet esittävät omat muutosesityksensä ja myöskin sen, miten ne rahoitetaan. Vasemmistoliitto esitti tämän vuoden budjettiin jo oman muutosesityksensä, ja me olemme lähteneet siitä, että opintorahaa tulisi välittömästi korottaa se 15 prosenttia, jotta jälkeenjääneisyys poistuisi, joka on syntynyt. Opintoraha on erittäin tärkeä opiskelijoitten taloudellisen aseman turvaamisessa. Opiskelijat ovat itse todenneet muun muassa, että Suomen opiskelijoiden toimeentulo on riippuvainen pääasiassa opintotuesta, joka muodostuu opintorahasta, asumislisästä sekä opintolainan valtion takauksesta. Opintolaina on opiskelijalle harkinnanvarainen. Elikkä tässä on opiskelijoitten käsitys siitä, mikä heidän toimeentulossaan on tärkeää.

On tietenkin toinen asia se, että opiskelijat käyvät töissä, ja on todettu, että se ei kovin paljon opiskeluaikoja pidennä. Mutta täytyy muistaa, että kaikille opiskelijoille se ei ole edes mahdollista joko perhetilanteen vuoksi tai siksi, että monella paikkakunnalla on sellainen tilanne, että opiskelijoilla ei ole riittävästi työpaikkoja. Valitettavasti vaan näyttää siltä, että kun aikaisemmin tuolta kokoomuksen puolelta aina kuultiin kysymys, mistä rahat, nyt valitettavasti tässä opettajien täydennyskoulutuksen yhteydessä tämä sama huuto tuli sosialidemokraattien taholta, mistä rahat. En tiedä, onko sitten tekijänoikeus siirtynyt tänne demareille tuolta kokoomuksesta.

Myöskin kokoomuksen puoluesihteerin kanta opiskelijoitten opintorahan korotukseen on hyvin kielteinen. Maarit Feldt-Ranta ei opiskelijajärjestöjen mukaan näe tarvetta opintorahan korottamiselle. (Ed. Laakso: Demarien puoluesihteeri!) — Niin, sosialidemokraattien. Jos sanoin jotain muuta, niin pyydän anteeksi. Sosialidemokraattien puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta ei näe tarvetta opintorahan korottamiselle. — Hän katsoo, että opintotuen lainapainotteisuuden lisäämisellä ja vuokrakaton korotuksella on parannettu opiskelijoiden toimeentuloa.

Myös keskustan puheenjohtaja pääministeri Vanhanen on samoilla linjoilla. Tämä tietenkin merkitsee sitä, että pahimmassa tapauksessa opiskelijat joutuvat edelleenkin tyytymään tähän pahasti jälkeenjääneeseen opintorahaan. Kuitenkin opiskelijatilaisuuksissa kun eri puolueitten, myöskin hallituspuolueitten, kansanedustajat ovat paikalla, niin he hyvin myönteisesti suhtautuvat opiskelijoitten vaatimuksiin ja tuntevat suurta sympatiaa opiskelijoita kohtaan ja lupaavat edistää asiaa, mutta ainakin näitten puolueitten johtohenkilöitten lausunnot nyt ovat hyvin kielteisiä. Se merkitsee sitä, että tämä opintorahan korotus kohtaa erityisesti hallituksen ja valtiovarainministerin taholta suurta vastustusta.

Lisäksi mielestäni opintoraha tulisi sitoa indeksiin. Nythän tämä jälkeenjääneisyys johtuu myöskin siitä, että sitä silloin 1995 leikattiin ja tätä opintorahaa ei ole sidottu indeksiin. Tässä lakialoitteessa esitän, että opintoraha sidottaisiin työeläkelain mukaiseen indeksiin. Se edes jollain tavalla pitäisi tämän opintorahan hintakehityksen mukana, ei toki riittävästi, mutta jollain tavalla pitäisi sitä mukana elikkä parantaisi nykyistä tilannetta eikä niin pahaa jälkeenjääneisyyttä syntyisi kuin nyt on tapahtunut.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan opiskelijoitten aseman parantaminen on keskeinen asia hyvinvoinnin lisäämiseksi ja myöskin köyhyyden poistamiseksi tässä maassa. Kun täällä on puhuttu niistä rahoista, niin muun muassa kehysbudjetissa esitetään puolustusministeriön pääluokkaan 20 miljoonan euron tasokorotusta. Mielestäni näitä rahoja kyllä voitaisiin suunnata muutoinkin, ja on syytä muistaa, että hallituksella valtiontaloudessa on tällä hetkellä kyllä liikkumavaraa. Vain nämä ahtaat kehykset ja raamit estävät sen toteuttamisen, että opiskelijoille vihdoinkin korvattaisiin tämä jälkeenjääneisyys, joka opintorahassa on tapahtunut.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Koulutus on yhä välttämättömämpi osa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Siksi valtion on osaltaan kannettava vastuunsa myös opiskelunaikaisesta toimeentulosta. Kyllä tämänkin eduskunnan aikana tiettyjä parannuksia on saatu opiskelijoitten asemaan — tehtävää tietysti on vielä vaikka kuinka paljon. Totean, että asumislisässä huomioon otettava asumismenojen raja nousi viime marraskuun alusta ja edelleen opintolainaan liitettiin myös oikeus tutkinnon suorittaneille vähentää verotuksessa opintolainan pääomasta tietty osuus. (Ed. Kuoppa: Kesäaikana ei ole asumislisää edelleenkään!) — Näin on.

Liittyen tähän ed. Kuopan lakialoitteeseen: Todella tämä on kannatettava. Eilen tapasimme, me Pohjois-Karjalan edustajat, Karjalaisen Osakunnan opiskelijoita. Siellä muun muassa tämä asia nousi hyvin vahvasti esille. Toivon, että me pääsisimme liikkeelle edes ja tulisi, jos ei tätä 15:tä prosenttia, mihin varmasti ei ihan heti päästä, niin edes jonkinlainen tarkistus. Myös allekirjoittanut teki — siitä on jo aikaa, vuonna 2000 — tähän asiaan liittyvän kirjallisen kysymyksen, ja silloin oli kulttuuriministerinä Suvi Lindén, ja hän totesi, että muutokseen ei ole valtiontaloudellisia edellytyksiä. Silloin tämä elinkustannusindeksin nousua vastaava prosentti olisi ollut 7,2. On todella pitkä aika siitä, kun viimeksi on tarkistettu tätä opintorahan suuruutta. (Ed. Kuoppa: Sitä leikattiin viimeksi!) — Kyllä, vuonna 95, mutta, ed. Kuoppa, vuonna 2000 hallituksessa oli myös vasemmistoliitto.

Sen verran vielä tähän lakialoitteeseen liittyen, että totta kai myös tämä olisi hyvin keskeinen parannus opiskelijoitten asemaan, mutta totta kai toivoisin myös, että näitä tulorajoja voitaisiin tarkistaa. Siitä edellisestä tarkistuksesta on kanssa erittäin pitkä aika. Eli tällä hetkellähän ne ovat 500 euroa kuukaudessa niiltä kuukausilta, jolloin opintotukea saa, ja sitten muutoin 1 000 euroa kuukaudessa.

Edelleen tässä lakialoitteessa esitetään tämän opintorahan sitomista indeksiin. Kun ed. Kuoppa tässä tätä lakialoitetta selvitti, niin olisi erittäin hyvä, että tämä pystyttäisiin toteuttamaan ja tällä tavalla voitaisiin omalta osaltaan tosiaan edes jollakin lailla parantaa edelleen opiskelijoitten asemaa. Suomalaisen yhteiskunnan menestyshän nojautuu pitkälti tähän koulutusjärjestelmäämme, sen tasoon ja osaamisemme jatkuvaan kehittämiseen. Niinpä tietysti toivon, että edes osin tässä asiassa päästäisiin eteenpäin, kun tämä lakialoite ensin siirtyy asianomaiseen valiokuntaan.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuoppa on aloitteellaan oikealla linjalla. Tämähän on myöskin se, mitä opiskelijajärjestöt ovat laajalti toivoneet.

Ensimmäiseksi täytyy todeta, että tämä hallituksen ratkaisu tästä lainapainotteisesta mallista on ajanut siinä suhteessa karille, että opiskelijat eivät uskalla lainaa ottaa. On sinänsä ymmärrettävää, että he eivät uskalla, ja sen he kyllä kertoivat meille, ennen kuin lakia säädettiin, mutta siitä huolimatta kynsin ja hampain vietiin eteenpäin tämä malli, ja se ei ole tuonut tähän asiaan ratkaisua. On sitten eri asia, että tämän rinnalla olisi myöskin vietävä tätä vapaan tulorajan korotusta, ja täytyy sitten harkita — varmaan jää seuraavalle hallitukselle harkittavaksi, kuinka paljon näitä kumpaakin eteenpäin viedään ja missä suhteessa. Uskon itse henkilökohtaisesti, että monille opiskelijoille heidän toimeentulonsa kannalta olisi parempi se, että vapaata tulorajaa nostettaisiin esimerkiksi 10 prosentilla, mitä kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti viime budjetin alla, ainakin niillä aloilla ja niillä paikkakunnilla, joilla töitä on hyvin saatavilla. Sitä kautta olisi mahdollista elintasoa parantaa kyllä enemmän kuin tällä opintotuen korotuksella. Mutta toki, kuten ed. Kuoppakin sanoi, kun tilanne poikkeaa hyvin paljon jo maan sisälläkin ja eri aloilla, kyllä myöskin tätä opintotuen korotusta tulee pitää tärkeänä, ja se pitää ainakin osittain saada tapahtumaan viimeistään seuraavalla hallituskaudella.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuoppa on tehnyt hyvän aloitteen, ja tällaisia samansuuntaisia aloitteita on täällä ollut tai on useammallakin ryhmällä. Meidän kristillisdemokraattisen puolueen vaihtoehtobudjetissa myös tämä opintotuki on ollut yhtenä osana, johonka toivoisimme korotusta.

Täällä hallituspuolueen edustaja — täällä istuu ainoastaan yksi, me muut olemme oppositiosta — kyllä hyvin toi esille, että jotakin on tehty. Mutta kyllähän opiskelijajärjestöt ovat vahvasti tuoneet esille, että ne ratkaisut eivät ole tuoneet sitä muutosta, mitä opiskelijat tarvitsevat, jotta he voisivat todella keskittyä oppimiseen ja samalla heidän ei tarvitsisi sitten miettiä sitä, selviävätkö taloudellisesti. Eli nämä asumislisässä tehdyt muutokset ja opintolainapainotteisuus eivät ole mahdollisuuksia kaikille, erityisesti tämä opintolainapainotteisuus, opiskelijat eivät ole kokeneet sitä hyvänä.

Samaa mieltä olen tästä, mitä täällä edellä ed. Satonen toi esille, että jos näitä erilaisia muutoksia lähdetään tekemään, niin — kylläkin painotan tätä opintotuen korottamista ensisijaisena, mutta sitten toisena on tämä — ainakin olisi syytä tulorajoja tarkistaa tähän nykyaikaan ottaen huomioon, minkälaisessa tilanteessa opiskelijat nykyisin elävät ja minkälaisessa työssä käyvät. Mutta tietenkin se olisi vasta toissijainen, koska toivoisin, että opiskelijat ensisijaisesti opiskelisivat ja sillä lailla me voisimme saavuttaa sen, että koulutus on yksi tärkeä osa tässä koko yhteiskunnan kehittämisessä, ja me emme saa hukata sitä osaamista, mitä tämä hyvinvointiyhteiskunnan kehitys tarvitsee.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnassa puhutaan paljon arvovalinnoista, ja tässä nyt on sitten kysymys kahden asian arvovalinnasta, elikkä siellä hallituksen puolella puhutaan erittäin mielellään nyt — nykyinen kulttuuriministerikin puhuu aina ja jatkuvasti — näistä laina-asioista ja niihin liittyvistä palkitsemisjärjestelmistä jnp. Sitten kuitenkin kun se järjestelmä pitäisi projisoida nyky-yhteiskuntaan, jossa sen valmistumisen jälkeen tarjotaan pätkätyön jälkeen pätkätyötä ja niitten ketjuttamisia ja pitkiä taukoja, niin ettei ole mitään tehtävää muuta kuin kortistossa oleskelua, niin silloin tietysti opintoraha nousee aivan arvoon arvaamattomaan.

Jos nyt ajatellaan sitä, että kun aina silloin tällöin rohkenen puhua harmaasta ja mustasta taloudesta ja siellä piilevästä 2,5 miljardista eurosta, niin jos niitten saanti valtiolle takaisin onnistuisi, mihinkä se ensimmäinen 67 miljoonaa euroa voitaisiin käyttää, niin minä olisin valmis tässä ja nyt laittamaan sen vaikka tämän lakialoitteen pohjalta opintorahaan, koska silloin se menee varmasti aivan oikeaan osoitteeseen ja, niin kuin kaikki hyvin tiedämme, laman aikana näitä rustattiin ja viimeksi rustattiin alaspäin, tai jätettiin rustaamatta, sen toisen asteen osalta.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Opintorahaan ei ole tehty tasokorotusta 14 vuoteen, mutta opintolainan korotuksista huolimatta opiskelijat turvautuvat opintorahaan. Opintolainaa nostaa yliopisto-opiskelijoista vain 40 prosenttia. Ammattikorkeakouluopiskelijoista noin puolet nostaa opintolainaa. Opintoraha ei riitä elämiseen, minkä vuoksi moni opiskelija elää köyhyysrajan alapuolella. Opiskelijat joutuvat täydentämään tulojaan työnteolla, jos työtä löytyy, ja vanhempiensa tuella. Koska opintolainahalukkuutta ei ole, opintorahan pitäisi olla tasoltaan sellainen, että se tukee ja nopeuttaa päätoimista opiskelua ja turvaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet opintojen suorittamiseen.

Opintorahan kehittämisessä ensimmäisenä askeleena on tärkeää tehdä siihen 20 prosentin tasokorotus, jonka valtiontaloudellinen vaikutus olisi noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Opintoraha on sidottava indeksiin, ja indeksitarkistukset pitää tehdä vuosittain sataprosenttisina. 20 prosentin korotus merkitsisi lähes 50 euron lisäämistä täysimääräiseen opintorahaan. On erittäin tärkeätä tehdä korotus siten, että pienemmissä opintorahamäärissä korotusprosentti olisi hieman isompi, niin että korotuksen vaikutukset olisivat samanlaisia kuin täysimääräisen opintorahan korotuksen osalta. Tähän tavoitteeseen tähtää ed. Kuopan ym. aloite, jota ilmoitan kannattavani. Tosin Kuoppa ehdottaa korotukseksi 15:tä prosenttia.

Arvoisa rouva puhemies! Sen sijaan ed. Kuopan aloitteessa ei ole otettu kantaa ammattiin opiskelevien opintotuen nostamiseksi. Monet ammattiin opiskelevat joutuvat muuttamaan ammattioppilaitoksen paikkakunnalle, ja tämä tietää merkittäviä lisämenoja. Lisäksi ammattiin opiskelevat joutuvat maksamaan usein työvälineistä, suojavaatteista, työturvallisuussäännösten edellyttämistä varusteista sekä työstettävistä materiaaleista, tarvikkeista ja vastaavista opetusvälineistä. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisäämiseksi ammattiin opiskelevien opintotuki onkin nostettava korkeakouluopiskelijoiden opintotuen tasolle.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Viitaten eiliseen kehyskeskusteluun ja tähän hallituksen kehysesitykseen opetusministeriön hallinnonalalla ei kyllä huomioida opiskelijoita erikseen. Täällä on erilaisia pyöreitä mainintoja kouluhyvinvoinnin toimenpidekokonaisuuksista jne., joihin vähän rahaa lisää annetaan, mutta periaatteessa esitetään säästöjä, samoin on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla erilaiset tuet. Siinä mielessä on perusteltu tämä vasemmistoliiton esitys opintorahan korottamisesta.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Rauhalan puheenvuorosta sai sen käsityksen, että tämä hallitus ei ole tehnyt mitään opiskelijoitten aseman parantamiseksi. Ette kai noin voi väittää? Myös omasta mielestäni ehdottomasti ensisijainen toimenpide olisi opintorahan korottaminen, niin kuin tässä lakialoitteessa on esitetty, ja jo äsken totesin, että se 15 prosenttia ei ehkä onnistu heti, että korotetaan asteittain, mutta asialla on kiire.

Mitä tulee opintolainan ottamiseen, niin se ei, sen myönnän, opiskelijoita houkuttele. Ed. Pulliainen muun muassa viittasi tähän epävarmuuteen tulevaisuudesta. Todella tulorajojen tarkistamisten tulisi olla maltillisia, eivätkä ne läheskään niin merkittäviä ole painoarvoltaan.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Opiskelijoitten ensimmäisenä tavoitteena on ollut nimenomaan opintorahan korottaminen. Se on ollut aikaisemminkin, mutta hallitus suuntasi päätöksensä silloin lainapainotteiseen suuntaan. Opiskelijoitten aseman ymmärtää hyvin, koska tänä päivänä ei ole lainkaan varmuutta siitä, että jos valmistuu, saa automaattisesti työpaikan, niin kuin aikaisemmin on ollut, vaan voi joutua hyvinkin koulutusta vastaamattomiin tehtäviin, pätkätöihin jnp., jolloin opintolainan takaisinmaksu on ongelmallista. Siinä mielessä opintorahan korotus olisi erittäin tärkeää.

Ed. Laxellille haluan huomauttaa, että en halua kilpailla korotuksen suuruudesta. Jos tulee 20 prosentin esitys, niin varmasti olen tukemassa sitä. Silloin aikoinaan, kun 1995 opintorahaa leikattiin, olin niitä harvoja kansanedustajia, jotka vastustivat silloin leikkaamista, ja pidin sitä täysin virheellisenä toimenpiteenä.

Lisäksi haluan huomauttaa vielä, että minulla on olemassa lakialoite, joka on täällä eduskunnan käsittelyssä ja joka koskee ammattikoululaisten opintotarvikkeiden kustannusten jakamista. Olen sen joskus aikaisemmin tehnyt, enkä halunnut sitä tähän yhteyteen sotkea.

Mielestäni täytyy antaa tunnustus ed. Kähköselle. Uskon, että hän on vilpittömästi sitä mieltä, että hän todella näkee tämän opintorahan korotuksen tärkeyden. Toivoisin, että tämä samanlainen näkemys leviäisi myöskin muitten hallituspuolueitten kansanedustajien keskuuteen, jotta nimenomaan opiskelijoitten köyhyys, joka aiheuttaa lisäksi myöskin sairautta ja sitä kautta lisäkustannuksia, pitkittää opiskeluja jnp., voitaisiin estää tai se ei ainakaan laajentuisi.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kähköselle: Ehkä puheenvuorostani sai sen kuvan, mutta en tarkoittanut sitä. Sanoin vain sen, että ne toimenpiteet, mitä hallitus on tehnyt asumislisän tai erityisesti opintolainan suhteen, eivät ole ratkaisseet opiskelijoitten tilannetta tai asemaa, jos ajattelemme, miten opiskelijat tänä päivänä suhteessa köyhyyteen taloudellisesti selviävät. Eri tilastot osoittavat kuitenkin, että opiskelijoita on hyvin paljon köyhyysrajan alapuolella. Silloin se tarkoittaa juuri sitä, että tämä ei ole ollut se ratkaisu. Myöskin opiskelijajärjestöjen kannanotot, joissa opiskelijat itse kertovat ihan omaa koettua kokemustaan, osoittavat sen, että ratkaisujen olisi pitänyt olla toisenlaisia. Siinä on tietysti vähän pettymystä, miksi hallitus ei olisi voinut tehdä niitä toimenpiteitä, joita on opiskelijajärjestöjen ja muidenkin taholta esitetty, että opintoraha olisi se, jota tulisi korottaa, ja nimenomaan näitä muitakin keinoja, mitä täällä on tullut esille. Olen aivan samaa mieltä tästä ammatillisen koulutuksen alueella opiskelevien asemasta, että sitä pitäisi myös tukea, ja tiedän, että näitä aloitteita myös täällä on meidänkin ryhmämme puolesta.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllähän hallituksen toimenpitein nyt on otettu kovaksi tavoitteeksi, että opintoaikojen lyhentäminen tapahtuisi mahdollisimman nopeasti, jotta sitä kautta tulisi koulumaailmassa säästöjä. Silloinhan paine kohdistuu nimenomaan siihen, voiko opiskelija olla töissä vaiko saada erilaisia tukia, joten tämä on aivan perusteltu, tämä esitys, vastapainona hallituksen tavoitteelle opintoaikojen lyhentämiseen.