Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteellani ehdotan, että toimeentulotukea korotettaisiin noin 10 prosentilla sekä ensimmäisessä että toisessa kuntaryhmässä. Toimeentulotuen määrä yksin asuvalla henkilöllä ja yksinhuoltajalla kansaneläkelaissa tarkoitetussa ensimmäisessä kuntaryhmässä olisi tällöin 397 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 381 euroa. Samassa suhteessa nousisivat myös muiden perheenjäsenten toimeentulotuen määrät.

Tänään kyselytunnilla tähän aiheeseen myöskin ed. Keräsen kysymyksen perusteella pysähdyttiin. Muun muassa ed. Brax kysyi, mihin toimenpiteisiin nimenomaan hallitus ryhtyy, jotta tätä periytyvää ja syrjäyttävää noidankehää pystyttäisiin estämään ja purkamaan, koska niin minäkin ymmärrän, että nimenomaan perustoimeentulolla olevien määrä on kasvanut. Vuonna 2000 heitä oli vajaa 300 000, ja tuo luku on vain kasvanut. Kyselytunnilla ministeri Soininvaara sanoi, että tämä ei ole se tie, jolla nyt pitäisi edetä. Hän sanoi, että tähän pyritään käytännön keinoja etsimään ja resursoimaan toimenpiteitä muun muassa lapsipoliittisen selonteon avulla, siinä yhteydessä kuukauden kuluttua. Se on aivan oikein.

Mutta meillä on nyt jo kuitenkin tutkittua tietoa Stakesista sekä nyt Ritakallion tutkimus, joka osoittaa, että meillä on väliinputoajajoukko, joka on perusselviytymisen rajoilla. Siinä mielessä tämän ryhmän tukeminen ennaltaehkäisisi heidän kohdaltaan pahempaa syrjäytymistä ja olisi syrjäytymisen ja köyhyyden estämistä. Tiedämme, että tällä hetkellä on monen kohdalla jo ihan elinikäisestä toimeentuloturvan varassa olemisesta kysymys. Siinä mielessä toivon, että lakialoitetta käsitellään, toki myös lapsipoliittisen selonteon yhteydessä, mutta myöskin perustoimeentuloturvan arvioinnin kohdalla siinä, mikä ryhmä nyt todella tarvitsee parannusta.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Leea Hiltusen lakialoite toimeentulotuen perusosan tason nostamiseen liittyen nostaa mieleeni muutaman ehkä kriittisenkin ajatuksen.

Ensiksikin, mistä syntyy tarve viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen käyttöön? Aloitteen tekijä on kirjoittanut perusteluosaansa, että toimeentulotuesta on monelle muodostunut pitkäaikainen toimeentulon lähde. Näin ei mielestäni saisi olla, vaan ensisijaisten etuuksien tason tulisi olla aina riittävä, niin että toimeentulotukeen jouduttaisiin vain poikkeustilanteissa turvautumaan. Tämä on käsitykseni mukaan toimeentulotukilain henki ja näin tulisi myös olla.

Toinen edellisestä johtuva pohdinta on mielessäni se, kenellä on vastuu ihmisten toimeentulosta tilanteissa, missä he eivät itse siitä syystä tai toisesta pysty huolehtimaan. Jos lähdetään toimeentulotuen ja sen perusosan tason nostamisen tielle, siirtyy vastuu valtiolta kunnille, ja näin ei mielestäni myöskään pysyvällä tavalla saisi olla.

Kolmannen näkökulman aloite avaa siihen tasoon, jolle perusturva maassamme tulisi mitoittaa. Näiltä osin kyllä ajatukseni kulkee ed. Leea Hiltusen viitoittamaa tietä. Tästäkin periaatteesta tiedän, että tässäkin salissa on eriäviä näkemyksiä, mutta joka tapauksessa perusturvan taso voisi tässä maassa olla korkeampikin, ja siinä tämä lakialoite antaa kyllä pohjan keskustelulle.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Ed. Rehula jossain määrin vei kyllä sanat suustani. Ajatukseni kulkee hyvin samaan tapaan kuin ed. Rehulalla. Mutta tapa, jolla tällä lakialoitteella asiaa hoidettaisiin, ei kyllä johda niin sanotusti puusta pitkään ollenkaan. Sitä paitsi kun kokonaisuudesta otetaan yksi osa, jota ruvetaan niin sanotusti parantamaan, varjopuolena useasti on se, että joltain muulta kohdalta järjestelmä rupeaa klikkaamaan.

Sitten tietysti, kuten aina tällaisissa tapauksissa, meidän on syytä kysyä, mistä rahat. Ed. Rehula avasi yhden näköalan: tällä tavalla viedään vastuuta valtiolta kunnille. Kun tätä salia kuuntelee asiassa kuin asiassa, ikuiseksi probleemaksi jää, kummalla on enemmän rahaa, valtiolla vaiko kunnilla. Lopputulos yleisesti ottaen on se, että kummallakaan ei ole rahaa.

Minusta tällainen tie hoitaa näin isoa asiaa ei ole oikea tie, vaikka tavattoman hyvin ymmärrän sen aidon huolen, mitä sosiaalista omaatuntoa omaavalla ed. Hiltusella ylipäätänsä näistä asioista on. Minusta se huoli, jota hän kantaa tehdessään tällaisen aloitteen, on arvostettava ja kunnioitettava, mutta käytännössä asioita ei kyllä tällä tavalla voi hoitaa.

Tämä oli tämän asian periaatteellinen puoli, ja sitten käytännöllinen puoli on juuri siinä, mistä me otamme rahat: jos ei valtiolta niin kunnilta, ja kun kunnilla ei ole rahaa, ajatus palaa takaisin valtioon, ja lopputulos lienee mahdoton.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kekkonen puhui asiaa siitä, mistä rahat, ja samalla myöskin siitä, että totta kai tässä siirtyy lisää vastuuta kunnalle.

Noin kymmenen vuotta sitten pääsin läheltä seuraamaan, kuinka pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas sai noin 200 000 markan perinnön. Se kesti 8 kuukautta. Joskus täytyy pohtia myöskin sitä, että näitä ihmisiä, jotka luukulla ovat, ei myöskään enää kaikkia pystytä pelkällä rahalla auttamaan. Se on pohjaton kaivo; raha menee sitten myöskin alkoholin ja muun kautta sellaisiin asioihin, mitä varten meidän perusturvamme ei ole rakennettu. Valitettavasti näin on.

Ne ensisijaiset muut keinot ovat parempia, joihin ed. Rehulakin viittasi, ja niitä meidän pitäisi ensisijaisesti käyttää kiinnittäen huomiota syrjäytymiseen ja työelämään palaamiseen ja kuntoutukseen. Jos nämäkin kymmenet prosentit, mitä tässä esitetään lisää, pantaisiin ennalta ehkäisevään työhön, luulen, että se olisi yhteiskunnalle parempi sijoitus.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa puhemies! Kyllähän se varmasti meille kaikille olisi kovin arvokas vastaus, jos me saisimmekin sellaisen viestin, että nyt kokonaisratkaisulla korjataan nimenomaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elämässä selviytymistä ja toimeentuloa ja ensisijaisen toimeentulotuen rakenne olisi sen kaltainen, että ei tarvitsisi toimeentulotukea viimeisessä hädässä.

Nyt on kysymys siitä, että meillä on tällainen joukko, jotka kuitenkin ovat hakemassa viimesijaista toimeentulotukea, joka on niin matala, että he eivät selviä edes päivittäisistä ruokaostoksistaan aina välttämättä. Koen, että siinä on myöskin sellainen tilanne nyt, kun määrä on kasvussa, että tätä tasoa pitää nostaa aivan samalla tavalla, kun meillä on työmarkkinatuessa ja lapsikorotuksissa tehty. Ne ovat erinomaisia asioita. (Puhemies koputtaa) Onhan meillä tätä tilkkutäkkiä parannettu muutenkin. Eihän tämä ole poikkeavaa siihen nähden. Meillä on jouduttu erilliskorotuksia ja -tarkistuksia tekemään. Koen, että tämä on yksi vastaavanlainen asia tässä tilanteessa, missä nyt ollaan ihan käytännön arjen keskellä.

Kyllähän on kuntien arvioitava, mikä on harkinnanvaraisen toimeentulotuen ohjaus ja valtionosuuden käyttö. Kyllä myöskin on mietittävä, mistä se raha otetaan. Vai onko niin, että vastataan, että ei ole rahaa, ja jätetään nämä ihmiset heitteille?