3) Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten
arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta
Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ympäristövaikutusten arviointihan
on erittäin tärkeä asia. Hallitus on tuonut
eduskuntaan lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun
lain muuttamisesta, joka on kohtuullisen suppea muodoltaan, sisällöltään
liittyy osin perustuslain muutoksiin ja myöskin EU-direktiiviin
tehtyjen muutosten täytäntöön
panemiseen.
Tämä asia käsiteltiin valiokunnassa
varsin perusteellisesti, monipuolisesti, yksimielisesti. Kysymyksessä on
muun muassa toimivallan siirtäminen alueellisille ympäristökeskuksille.
Tämän suhteen valiokunta totesi, että nykykäytäntöön nähden
ei kovin suurta muutosta tapahdu ja että alueellisten ympäristökeskusten
osaaminen on kehittynyt. Näin ollen valiokunta ei nähnyt
tässä asiassa ongelmaa, esimerkkinä muun
muassa se, että viimeisen viiden vuoden aikana ympäristöministeriö on
tehnyt 34 omaa arviointimenettelyn soveltamisen ratkaisua, siis
sitä ratkaisua, tarvitaanko ympäristövaikutusten
arviointimenettely, ja ainoastaan kolmessa tapauksessa ympäristöministeriö on
poikennut alueellisen ympäristökeskuksen kannasta.
Näin ollen tämä kuvaa sitä,
että ympäristövaikutusten arviointi on
varsin hyvin onnistunut paikallisissa ympäristökeskuksissa,
kun sitä verrataan ministeriötason arviointiin,
siis ne ovat olleet hyvinkin yhtenäisiä,
jos tätä haluaa näin verrata. Mutta valiokunta edelleen esittää mietinnössään,
että on erityisen tärkeätä hallintokäytännön
yhdenmukaisuuden kannalta huolellisesti seurata tämän
tilanteen jatkumista ja nimenomaan alueellisten ympäristökeskusten
keskenään saman kaltaista tulkintaa, jotta lain
tulkinta olisi kuitenkin yhdenmukainen valtakunnassa.
Valiokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että alueellisilla
ympäristökeskuksilla on lukuisia tehtäviä,
jotka saattavat olla ristiriidassa keskenään,
ja näin ollen on tärkeätä, että ympäristökeskuksessa
tulee huolehtia lupa- ja yhteysviranomaistehtävien erottamisesta.
Nämä yhteysviranomaistehtävät
ovat toisia ja lupaviranomaistehtävät toisen tyyppisiä,
ja todellakin jääviys pitäisi aina pystyä ratkaisemaan,
ettei sitä synny. Tämä puolueettomuus,
se että asioiden käsittely on puolueetonta alueellisessa
ympäristökeskuksessa, liittyy juuri tähän,
ja tähän erityisesti valiokunta on tekstissään
huomion kiinnittänyt.
On myös syytä painottaa ympäristöministeriön
marraskuussa 2005 asettamaa hanketta, jonka mukaan ympäristölupajärjestelmä ja
-hallinto uudistetaan, ja tämän hankkeen yhteydessä on toki
tärkeätä huomioida myöskin se,
että yva-säädöstö vaatii
kehittämistä. Samoin on syytä huomioida
valiokunnan mielestä se, että kunta- ja palvelurakenteen
uudistaminen tulee omalta osaltaan vaikuttamaan kuntien ympäristölupahallintoon.
Valiokunta katsookin, että ympäristövaikutusten
arviointimenettelyä koskevan lain toimivuuden kokonaisarvioinnin
yhteydessä tulee ottaa huomioon edellä mainitun
ympäristölupahallinnon uudistamisvaikutukset alueellisten ympäristökeskusten
tehtäviin. Siis kaiken kaikkiaan on monta muutosta menossa,
kunta- ja palvelurakennemuutos ja sitten tämä ympäristölupajärjestelmähanke,
ja ne vaikuttavat sitten jatkossa.
Erityisen keskustelun kohteena valiokunnassa oli uraanin louhinta.
Nythän on niin, että meillä on ensinnäkin
ympäristövaikutusten arviointimenettelylain alaisuudessa
asetus, jonka sisällä on hankeluettelo. Tämä hankeluettelo
luetteloi ne kohteet, joissa on suoritettava ympäristövaikutusarviointi,
ja siellä ei ole uraanikaivoksia. Mutta valiokunta toteaa
yksimielisesti, ja lainaan nyt tämän kohdan erityisesti:
"Valiokunta viitaten viimeaikaiseen lisääntyneeseen
kiinnostukseen uraanin etsintähankkeisiin Suomessa pitää tärkeänä,
että uraanin louhinta lisätään
hankeluettelon 2 kohdan c alakohtaan asbestin louhinnan rinnalle,
jolloin uraanin louhintaan sovelletaan aina arviointimenettelyä kaivoshankkeen koosta
riippumatta."
Tämä oli varsin laajassa keskustelussa myös niin,
että me kuulimme tässä asiassa ympäristöministeriötä,
ja ympäristöministeriön, myöskään kauppa-
ja teollisuusministeriön, puolelta ei tätä asiaa
millään lailla haluttu vastustaa eikä kyseenalaistaa,
ja myöskin monissa ympäristöministerin
ja myöskin kauppa- ja teollisuusministerin vastauksissa
eduskunnalle tämä asia on tunnustettu, siis se,
että hankeluettelossa yvattaviin eli ympäristövaikutusten
arvioinnin ansaitseviin kohteisiin tulee kuulua uraanin louhinta.
Tässä oltiin siis selkeästi ja painokkaasti
liikkeellä.
Myös toinen asia pitää valiokunnan
mielestä ottaa huomioon, ja tässä vielä on
syytä myös ihan sitaatti todeta: "Valiokunta pitää tarpeellisena myös
valtausvaiheen tutkimustyöhön liittyvän uraanin
koelouhinnan ympäristövaikutusten pikaista selvittämistä,
jotta voidaan arvioida, onko myös koelouhinta perusteltua
lisätä hankeluetteloon. Uraanin louhinta herättää säteily-
ja muiden haitallisten ympäristövaikutustensa
vuoksi erityistä huolta, ja siten paitsi hankkeiden ympäristölliseen
hyväksyttävyyteen myös niiden sosiaaliseen
kestävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Valiokunta tähdentää, että mitä ristiriitaisempi
hanke on, sitä intensiivisemmät osallistumisjärjestelyt
ovat perusteltuja. Myös toiminnanharjoittajan kannalta
on tarkoituksenmukaista, että hankkeen vaikutukset selvitetään mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa ja että myös luvanvaraisuus
on ennakolta mahdollisimman selvää." On siis tärkeätä,
että tämä asia on myös tässä keskustelussa
selkeästi todettu. Valiokunnassa on siis tahto, että myös
näiden varsinaista louhintaa edeltävien toimien
ympäristövaikutusten arvioinnin tarve selvitetään.
Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan mietintö sisältää myös
muutaman yksityiskohtaisen muutosehdotuksen hallituksen tekstiin.
Ne ovat 19 §:ssä, jossa sanan lisäys
2 momentin alkuosaan ja sitten toisen sanan lisääminen
sen loppuosaan ovat tämän sisältönä.
Tässä meidän esityksessämme
puhutaan hallinto- ja oikeuskäytännöstä,
kun hallituksen alkuperäinen esityksessä käytetään
vain sanaa "oikeuskäytäntö". Tälle pienelle
muutokselle on saatu eri asiantuntijoiden tuki muun muassa oikeusministeriön
suunnasta. Sitten tämä toinen muutos on "samassa
järjestyksessä ja yhteydessä", kun alkuperäisessä lukee
vain "samassa järjestyksessä". Tämä "yhteys"
liittyy sitten itse lupakäsittelyyn, eli myöskin yvaan
liittyvä muutoksenhaku, ympäristövaikutusten
arviointiin liittyvä muutoksenhaku, seuraa samassa järjestyksessä ja
myös se käsitellään samassa
yhteydessä kuin lupa-asia yleensäkin, kun on yvattu
joku lupahanke eli pyritty arvioimaan jonkun luvan vaativan hankkeen
ympäristövaikutukset.
Näillä sanoilla, arvoisa puhemies, halusin
varsin tarkoin käydä tämän asian
läpi.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Viime aikoina on keskusteltu paljon lainsäädäntömme tasosta,
jopa arvosteltu sitä. Itse tarkastelisin asiaa siitä näkökulmasta,
että esimerkiksi rakentamiseen, kaavoittamiseen, yleensä ympäristön suunnitteluun
ja rakentamiseen sekä ympäristökysymyksiin
liittyvää lainsäädäntöä muutettiin pienessä ajassa
liian perusteellisesti ja liian teoreettiselta pohjalta tarkasteltuna.
Samaan aikaan koko kyseessä olevien sektoreitten organisaatioita
muutettiin perusteellisesti. Tästä kaikesta on ollut
seurauksena se, että lainmuutokset eivät ole käytännössä toimineet
kaikilta osiltaan edes tyydyttävästi ja organisaatioista
on tullut hyvin sekavat. Vastuusuhteet, vastuut, oikeudet ja velvollisuudet
ovat hämärtyneet, ja ihmiset joutuvat asioitaan
hoitaessaan kohtaamaan entistäkin suurempia ongelmia, vaikka
tavoite kaikessa oli aivan päinvastainen. Lait ovat yksinkertaisesti
liian monimutkaisia rakennelmia ja tuovat lisää byrokratiaa
jo ennestäänkin vaikeaan asiakokonaisuuteen.
Esillä oleva hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten
arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta on eräs
esimerkki siitä, miten lainsäädäntöä joudutaan
paikkailemaan, kun se ei toimi käytännössä.
Olen aivan varma, että esillä oleva muutosesitys
ei ole ainoa, vaan korjaamista löytyy lisää hyvinkin
pian. Käytännöstä tiedän,
kuinka edellistä rakennuslainsäädäntöä kohtaan
annettiin voimakasta kritiikkiä, vaikka se toimi kuitenkin
puoli vuosisataa aikana, jolloin rakennettiin ja suunniteltiin todella
paljon. On aivan inhimillistä, että epäonnistunut
kunnallispolitiikka voitiin panna lainsäädännön
syyksi. Nyt tuo syyllistäminen on kuitenkin jopa aiheellista.
Aivan erityisen huolestunut olen ympäristökeskusten
roolista kaikissa rakentamiseen, suunnitteluun, kaavoitukseen, ympäristökysymyksiin
jne. liittyvissä prosesseissa. Ympäristökeskuksille
on yksinkertaisesti sälytetty niin paljon ja monenlaisia
tehtäviä, että vastuusuhteet ja puolueettomuus
ovat todella vaarassa. On luonnollista, että sama organisaatio
ei voi olla suunnittelija, valvoja, päätöksentekijä,
valittaja, neuvoja, ohjaaja jne. — on paljon muita tehtäviä — ilman
että puolueettomuus monissakin tilanteissa vaarantuu ja
jopa pahasti. Näin on varsinkin tilanteissa, joissa yksityisen
ja yhteiskunnan edut ovat vastakkain. Siinä tilanteessa
yksityinen kärsii liian usein tappion, vaikka oikein asiat
hoidettuina molemmat voisivat voittaa ja olla tyytyväisiä.
Ympäristövaliokunta kiinnittikin aivan erityistä huomiota
ympäristökeskusten rooliin. Niinpä se
mietinnössään toteaa: "Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota
myös siihen, että alueellisilla ympäristökeskuksilla
on jo nykyisin lukuisia tehtäviä ja niillä olevat
eri toimivallat saattavat olla ristiriidassa keskenään. Ehdotus
ei siten ainakaan lisää hallinnollista selkeyttä.
Valiokunta painottaa, että ympäristökeskuksissa
tulee huolehtia lupa- ja yhteysviranomaistehtävien erottamisesta.
Ympäristöhallinnosta annetun lain 4 §:n
5 momentin mukaan lakisääteisten lupa- ja valvonta-asioiden
sekä muiden näihin rinnastettavien viranomaistehtävien hoito
on alueellisessa ympäristökeskuksessa järjestettävä siten,
että asioiden käsittelyn puolueettomuus varmistetaan.
Säännös koskee luonnollisesti myös
tilanteita, joissa alueellinen ympäristökeskus
toimii hankkeessa sekä yhteysviranomaisena että lupaviranomaisena."
Mielestäni tämä on hyvin selkeästi
ilmaistu huolestuneisuus tämänhetkisestä tilanteesta.
Ympäristövaliokunta pitää myös
tarpeellisena kehittää ympäristövaikutusten
arvioinnin lainsäädäntöä yleensä.
Mietinnössä todetaan muun muassa: "Valiokunta
pitää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun
lain toimivuuden kokonaisarviointia välttämättömänä katsoen,
että laki on uudistamisen tarpeessa jo lakiteknisin perustein.
Lakiin on tehty niin lukuisasti erilaisia muutoksia, että sen
sisäinen logiikka ja selkeys on heikentynyt. Myös
lain käytännön toimivuutta ja kehittämistarpeita
on tarpeen tarkastella." Mielestäni olisi erittäin
perusteltua kiinnittää tähän
valiokunnan kannanottoon vastaisuudessa kovasti huomiota.
Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää vielä huomiota
erääseen asiaan. Olen käytännössä joutunut
toteamaan, että koko ympäristövaikutusten arviointi
saattaa olla täysin nollaselvitys, jos se tehdään
pelkästään tämänhetkistä ympäristön
tilaa ja kaavoitustilannetta vasten tarkasteltuna. Sen vuoksi ympäristövaliokunnan
mietinnössä korostetaan: "Tärkeää on
myös selvittää, miten selvityksessä ympäristön
nykytilanteesta ja siihen perustuvissa arvioinneissa hankkeen vaikutusten
merkittävyydestä otetaan huomioon alueen tuleva
käyttö eli kaavoitustilanne ja alueelle myönnetyt
rakennusluvat." Jouduin itse olemaan mukana tällaisessa
tilanteessa, jossa kaavaillulle suurvoimalalle varatun tien osalta
tehtiin erillisselvitys, erillinen ympäristövaikutusten
arviointi, kokonaan unohtaen se, mitä tuo alue mahdollisesti
tulevaisuudessa on tien molemmin puolin.
Arvoisa puhemies! Lopuksi toivon, että niin tämän
lain kuin monen muun lain vaikutuksia rakentamiseen, sen suunnitteluun,
maankäytön suunnitteluun, ympäristökysymyksiin
ym. seurattaisiin tehokkaasti ja reagoitaisiin riittävän
nopeasti puutteisiin. Aivan erityisesti toivoisin seurattavan maanomistajien
oikeusturvaa eri tilanteissa, koska meillä on esimerkkejä tilanteista, joita
ei oikeusvaltiossa saisi enää olla.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Valiokuntakäsittelyn aikana
eräitä näkökohtia tuli selkeästi
esille, ja lyhyesti totean sen, että aivan varmaa ei ole
se, muuttuuko mikään tämän hallituksen
esityksen jälkeen, tämän lain laatimisen
jälkeen. Tässä tavallaan siirretään
toimivaltaa ympäristökeskuksille, mutta siitähän me
kukaan emme ole varmoja, onko se muutos parempaan. Lähinnä siitä olen
huolissani, että kun valiokuntakin tiedosti sen, että ympäristökeskusten
sisällä päätöksenteko
on ollut kohtuullisen kirjavaa, niin pystytäänkö sitä toimintaa valvomaan
siten, että tämä käytäntö yhtenäistyisi,
ja tästä myös valiokunta on sitten kirjoittanut oman
näkemyksensä ja on aidosti ollut huolissaan. Lisäksi
on todettava se, että kun ympäristöministeriö on käynnistänyt
tämän hankkeen, jolla tavoitteena on valmistella
ympäristölupajärjestelmän ja
hallinnon uudistamista, niin sitä tulisi erityisesti kiirehtiä.
Se on erittäin keskeinen asia koko tässä ympäristölupajärjestelmässä,
ja tähän myös valiokunta otti kantaa.
Käsittelyn yhteydessä nousi esille myös
tämä malminetsintä, ajankohtainen asia.
Nyt on todettava se, että malminetsintätapoja
on monenlaisia ja tässä ei tulisi nyt sitten sotkea
näitä käsitteitä. Koelouhinta
voi olla hyvin pienimittakaavaistakin, ja louhinta on eri asia,
ja silloin se vaatii tietysti ympäristövaikutusten
arvioinnin, mutta toivon, että tässä ei
mene puurot ja vellit sekaisin ja malmin etsintää sinänsä ei
kohtuuttomasti vaikeutettaisi tämän lain voimaan
tultua.
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Reijonen tuossa edellä viittasi
erittäin tärkeään kokonaisuuteen, mikä tämän
lain käsittelyn yhteydessä tuli esille myöskin
ympäristövaliokunnassa. Kun puhutaan erilaisista
koelouhinnoista, koeporauksesta jne., on syytä yhdistää ne
asiat ensi syksynä valmistelun tuloksena tulevaan kaivoslakiin.
Painotimme ympäristövaliokunnassa sitä,
että käsitteitä epäselvyyksien
eliminoimiseksi täsmennettäisiin tuossa kaivoslaissa.
Näin ollen voitaisiin olla yksimielisiä siitä,
mistä louhinnan muodosta milloinkin puhutaan.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä ympäristövaliokunnan
mietinnössä on tuettu sitä, että päätösvalta
näistä yva-asioista siirtyy osittain alueellisille
ympäristökeskuksille, ja niin kuin valiokunnan
puheenjohtaja täällä on perustellut,
myöskin nykykäytäntö tukee tätä.
Sitten on ollut tärkeätä, että valiokunta
on todennut, että ympäristövaikutusten
arviointilakia on nyt jo aika moneen kertaan paikkailtu ja se ei
ole sillä tavalla enää kokonaisuutena
hyvän lainsäädännön
mukainen, että on kiirehdittävä sen kokonaisuudistusta.
Valiokunta todellakin, niin kuin täällä on
puhuttu, puuttui tähän uraanikaivosten saamiseen
mukaan yva-lakiin. Olen jättänyt tästä asiasta
lähes samansisältöisen toimenpidealoitteen,
jossa edellytetään, että ympäristövaikutusten
arviointi aina tehtäisiin uraanikaivoshankkeissa niiden
koosta riippumatta, mutta myöskin jo koelouhosvaiheessa,
joka käytännössä tarkoittaa
sitä vaihetta, jolloin kauppa- ja teollisuusministeriö on
jo myöntänyt valtausluvan. Tällä on hyvin
vahvat perusteet tämän hetken poliittisessa tilanteessa
esimerkiksi Itä-Uudellamaalla.
Valiokunta on saanut tänään kirjeen
tuolta Uraaniton.org-kansalaisliikkeen jäseniltä,
jossa ilmaistaan, että ollaan erityisen huolissaan koelouhinnan
ympäristövaikutuksista valtaushakemuksen kohdealueiden
maanomistajien kohdalla. Esimerkiksi Askolassa on havaittu vanhojen koelouhoksien
alueella alueen taustatasoa jopa kahta kertaluokkaa korkeampia annosnopeuksia, joka
siis merkitsee radioaktiivista säteilyä. Edelleen
liike kirjoittaa, että tällä viikolla
Säteilyturvakeskuksen mittarilla mitattiin 2,5 mikrosievertiä tunnissa
vanhan koelouhoksen alueella, mikä vastaa puolta siitä korkeimmasta
tasosta, joka mitattiin välittömästi
Tshernobylin onnettomuuden jälkeen, ja on havaittu tuolla
Askolassa Lakeakallion alueella vieläkin korkeampia annosnopeuksia.
Tämä kaikki nyt perustelee sitä, että kansalaisilla
on tarve päästä mukaan varhaisessa vaiheessa
vaikuttamaan näihin mahdollisiin tuleviin uraanikaivoshankkeisiin.
Valiokunta aivan oikein toteaa tässä, että myöskin
toiminnan harjoittajan kannalta on tarkoituksenmukaista, että hankkeen
vaikutukset selvitetään mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa ja että myös luvanvaraisuus on ennakolta mahdollisimman
selvää. Siis tällä muutoksella, jonka
toivottavasti ympäristöministeriö ympäristövaikutusten
arviointiasetukseen tekee, pyritään siihen, että säästettäisiin
energiaa sekä ihmisiltä, joiden maille nämä valtaushankkeet
osuvat, ja sitten niiltä yhtiöiltä, jotka
tällaiseen hyvinkin pitkällistä prosessia
edellyttävään pyrkimykseen ryhtyvät.
Toivon luonnollisesti, että ympäristöministeriö nopeasti
sitten selvittää ympäristövaliokunnan
esityksen mukaisesti sen, missä laajuudessa tämä koelouhinta
on perusteltua lisätä hankeluetteloon. Varmasti
ed. Reijonen on oikeassa siinä, että se voi olla,
jos ei nyt aivan mikroskooppista, niin lähes, mutta tiedetään,
että ne alueet voivat olla kuitenkin kymmenien metrien
laajuisia ja silloin siinä jo aiheutuu monenlaista haittaa
ja tämä vaatimus on perusteltu. Esittelen hiukan
myöhemmin tänä iltana lakialoitteeni,
jossa esitetään perustavanlaatuisia muutoksia
kaivoslakiin ja jolla pyritään siihen, että kaivoslaki
olisi nykyaikaisten ympäristö- ja osallistumisvaatimusten
tasalla.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja esitteli tätä mietintöä toteamalla,
että valiokunnassa käytiin varsin perusteellisesti
tämä asia läpi. Voin vilpittömästi yhtyä tähän
näkemykseen, että hengentuote on todella sen laatuinen,
että se osoittaa, että asia on todella perusteellisesti
käyty läpi. Tietysti tässä on
myöskin niin, että aina kun Marja Ekroosin nimi
on mietinnön lopussa, niin tietää, että työ on korkealuokkaista.
Hän on todella huippuluokan valiokuntaneuvos. Olen tämän
tunnustuksen antanut aikaisemmin ja annan sen nyt jälleen
kerran.
Itse asiassa koko tämä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva
lainsäädäntö pitäisi
ajantasaistaa. Nythän tässä on direktiiviä ymmärtääkseni
niin kuin implementoitu, Suomen lainsäädäntöön tehty näitä tarpeellisia
muutoksia, joita tämä järjestöjen
osalta jnp. edellyttää.
Mutta, arvoisa puhemies, tässä on tavallaan puhe
nyt eduskunnan virkamieskunnalle, lainsäädäntöjohdolle.
Nimittäin minua kiinnostaa tässä aivan
erikoisesti se, että muutoksiin nähden valiokunnan
kannanottoteksti on sekä yleisperustelujen että yksityiskohtaisten
perustelujen osalta erittäin intensiivisesti kantaa ottava.
Tässä on vielä aivan erikoisen mielenkiintoista
se, että yksityiskohtaisissa perusteluissa lain 17 §:n
tulkinnasta ja soveltamisesta annetaan yksityiskohtaisia ohjeita
itse lakitekstiin puuttumatta, siis niin kuin sellaiseen pykälään,
joka on toki auki, mutta johonka sinänsä ei puututa.
Edelleen 19 §:ää, johonka esitetään
muutoksia, käsitellään erittäin
seikkaperäisesti kahdella sivulla ja kolmella palstalla
kaiken kaikkiaan. Koko ajan, aina kun virkkeestä toiseen
siirrytään, joka ikisessä tapauksessa,
on selväpiirteistä ohjetta toisaalta ympäristökeskuksille,
toisaalta hallinto-oikeuksille.
Arvoisa puhemies! Tässä tulee se, mikä on
minun sanomani tässä lyhyessä puheenvuorossa: nyt
täytyisi olla jokin menettelytapa tuoda nämä ohjeistukset
tekstissä esille niin, että heti kun näkee
tämän mietintötekstin, pystyy lukemaan,
että oho, tässähän on vallan
paljon tekstiä, joka pitää ottaa siis
toisaalta ympäristökeskuksissa ja toisaalta hallinto-oikeuksissa
huomioon, muutenhan tämä menee niin sanotusti
harakoille, koko hieno työ. Vaikka kuinka lukee, niin kaikki
tuntuu erittäin merkitykselliseltä ja huomioon
otettavalta. Elikkä tässä pitäisi
löytyä jokin tapa korostaen tuoda esille, että tässä on
nyt hyvin merkittävää tekstiä,
joka kannattaa erikoisesti omaksua silloin, kun on kysymys lain
käytäntöön soveltamisesta ja
lain käytöstä.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä ympäristövaliokunta
on tehnyt hyvää työtä minusta,
ja ihan niin kuin ed. Pulliainen tuossa aikaisemmin totesi, tässä näkyy,
että tässä on paneuduttu asiaan viimeisen
päälle. Minusta erityisen hyvää tässä on
tämä seikka, joka tulee ympäristövaikutusten
arvioinnin osalta, siitä, jotta myös nämä uraanikaivokset
tulevat mukaan, jopa sillä tavalla, jotta on tämä koelouhinta.
Nimittäin minusta, onpa se mitä hyvänsä toimintaa, niinpäin
pitäisi ajatella, että jos siitä on vaaraa ympäristölle,
sen vaikutusten arvioinnin yhteydessähän tulevat
kaikki seikat esille elikkä myös sen vaaran torjunta,
millä tavalla voidaan estää se juttu
ja minkälaisia toimenpiteitä vaaditaan, jos ryhdytään
louhimaan. Minusta tämä olisi sillä tavalla,
että onpa se mitä hyvänsä louhintaa
tai mitä hyvänsä toimintaa, jolla vaarannetaan
ympäristö tai niiden ihmisten asumisen olot siinä lähiympäristössä,
se pitäisi aina selvittää.
Mutta se ei saa merkitä sitä, kuten luin sanomalehti
Karjalaisesta vihreiden kannanottoa, jotta uraania Suomesta ei voisi
louhia ollenkaan, vaikka sitä meillä käytetään,
kun se voi joutua esimerkiksi vieraisiin käsiin ja siitä voisi
tehdä vaikka ydinpommia — sitä kai sitten
tarkoitettiin — vaan olisi maailmassa muutama maa, mille
annettaisiin oikeus louhia ja jalostaa uraania. Minusta se on aika
pöyristyttävä juttu. Sehän tarkoittaa,
että eihän tässä tarvitse edes
kirjoittaa, koko tässä mietinnössä,
mitään ympäristövaikutusten
arvioinnista uraanin osalta, jos semmoinen ajatus on vihreillä,
jotta sitä ei voi louhiakaan Suomessa. Vai olenko minä sitten
ymmärtänyt tämän asian väärin?
Minä kannatan tätä lausumaa, mikä tässä nyt on,
ja ajatusta, kun ympäristövaliokunta on ottanut
kantaa, jotta kun se selvitetään ja tarkkaan katsotaan
ja puitteet tuodaan sillä tavalla, että siitä ei
olekaan ympäristölle haittaa eikä niille
ihmisille, niin totta ihmeessä Suomenkin maaperästä voidaan
louhia, koska (Puhemies koputtaa) meillä on niitä ydinvoimaloita.
(Puhemies koputtaa) Onkos meidän pakko olla tuontipolttoaineen
varassa?
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Lahtelalle täytyy sanoa, että kun
ympäristövaikutusten arvioinnista puhutaan, niin
paino on nimenomaan sanalla "arviointi". Siinä ei voida
ottaa huomioon kaikkia mahdollisia seurauksia, mutta siihen toki
pyritään. Toinen asia, mikä tässä tulee
huomioida, kun ympäristövaikutuksia arvioidaan,
on, että meillähän toki säätelevät
monet muutkin lait näitä asioita kuin pelkästään
tämä yksi ja ainoa arviointimenettely. On naapuruuslakia
ja on monta muuta lakia, jotka eri puolilta ikään
kuin kutistavat käsiteltävää asiaa.
Siksi on hyvä, että saimme valiokunnassa muovattua
tällaisen inhimillisen lähestymistavan tähän
arviointimenettelyyn, joka varmasti tuo hyviä tuloksia
tulevaisuudessa.
Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela selostaa tilaisuutta, joka pidettiin
Kontiolahden kunnantalolla viime viikon maanantaina, ja siellä ed.
Cronberg sanoi (Ed. E. Lahtela: Eikös hän ole
vihreitä?) — kyllä — että on
tiedostettava se, että rauhanomainen ydinvoiman käyttö ja
sotilaallinen ydinvoiman käyttö nimenomaan tämän
polttoaineketjun osalta nivoutuvat hyvin läheisesti yhteen.
Sitten hän selosti Yhdysvaltain aloitetta siitä,
että vain muutama maailman maa saisi tällaiseen
arkaluontoiseen toimintaan osallistua. Mutta muuten olemme vaan
puhuneet siitä, että kaivoslaki pitäisi
saattaa sille tasalle, että siihen voi vaikuttaa ja että siihen
otetaan huomioon myös ympäristövaikutukset.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelalle hyvin lyhyesti kommentti,
että vihreyden ymmärrän niin, että me
vastustamme uusiutumattomana energianlähteenä ja
vaarallisena energianlähteenä, jonka loppusijoitus
on erinomaisen vaikea asia, ydinvoimaa kaiken kaikkiaan, ja kun
vastustamme sen käyttöä, niin myöskin
sen louhinta on tarpeetonta. Elikkä kysymys on kategorisesta suhtautumisesta
tähän energianlähteeseen.
Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kiitos tästä vastauksesta, koska
nythän tässä paljastui, että turha
näitä ympäristövaikutuksia on
selvittää uraanin osalta, koska vihreät
vastustavat. Jos tämmöinen ajatus menisi läpi,
niin tämähän on ihan täysin
tyhjää.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun enemmistö näyttää olevan
täälläkin toista mieltä, oli
viime äänestyksessäkin toista mieltä,
niin silloin lainsäädäntö tehdään
sellaiseksi, että se on heillekin sopiva.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Todella katsoin kelloa, lähes
10 minuuttia selvitin valiokunnan puheenjohtajana mietinnön sisältöä.
Oli ihan miellyttävä kuulla, mitä kansanedustaja
Pulliainen totesi.
Todella tässä on kysymys osauudistuksesta,
ja valiokunnan mietinnössä viitataan yva-lainsäädännön
kokonaisuudistuksen tarpeeseen. Eräs syy siihen on myös
se, että tällä hetkellä on mahdollisuus
pilkkoa hankekokonaisuus niin pieniksi osiksi, että sinänsä mikään
osa yksin ei vaadi ympäristöarviointia, ja näin
ollen kokonaisuus jää arvioimatta.
Haluaisin palauttaa mieleen myös sitä ongelmaa,
mikä ympäristövaikutusarviointimenettelyssä on,
sen sitovuutta, sen vaikuttavuutta. Se on aika tärkeä asia,
että se vaikuttavuus ei ole kyllin huomattava käytännössä.
Tähän jatkossa olisi kyllä syytä sitten
kiinnittää edelleenkin huomiota.
Mutta ihan lopuksi ja lyhyesti, arvoisa puhemies, toteaisin
tähän tärkeän huomion: ed. Pulliainen
totesi, että valiokunnan kannanotoissa on jatkuvaa viestiä ja
pohti, miten tämä viesti menisi perille. Meillä on,
valiokunnalla, kyllä ollut ympäristöministeriöön
nähden ihan perinteisesti hyvä suhde, ja uskoisin,
että kun me tapaamme nyt seuraavaksi ympäristöministeri
Enestamin — toukokuussa on päivä sovittu,
ihan tämä perinteinen kahdesti vuodessa tapahtuva
ministeritapaaminen — niin tämä kohta
on varmasti hyvä ottaa esille, jonka ed. Pulliainen puheenvuorossaan
totesi, se miten mietinnön sanoma välittyy alueellisiin
ympäristökeskuksiin ja yleensä virkamiehille.
Tämä on yleinen kysymys ja tärkeä erityisesti
tämän asian luonteen huomioiden ja huomioiden
tämän uraanin louhinnan ajankohtaisuuden Suomen
noustua kansainvälisten louhijoiden näköpiiriin
ja tähän heidän huomioonsa erittäin
voimakkaasti.
Lopuksi: Emme myöskään nostaneet
ponnen tasolle sitä asiaa, jonka totesimme tässä yksimielisesti,
eli uraanin louhintaa lisättäväksi hankeluetteloon.
Miksi? Sen vuoksi, että kävimme myös
kirjeenvaihtoa asian käsittelyn yhteydessä ja
myös keskusteluja ministeri Enestamin kanssa, ja hän
vakuutti, että tämä asia on ongelmaton, niin
kuin totesi myös ministeri Pekkarinen. Eli ministerit ovat
todenneet toistuvasti ja myös julkisissa kannanotoissaan,
että hankeluetteloonhan se kaivoshanke kuuluu. Hyvä,
me uskomme miesten sanaan, ja näin ollen tämä varmasti
näin etenee. Mutta sitten myös nämä erilaiset
hankkeet ennen varsinaista louhintahanketta pitäisi saada
myös yvattaviksi, jotta yleensä tällä ympäristövaikutusarvioinnilla
olisi merkitystä. Jos on jo louhoshankevaihe, voi olla,
että se on jo myöhäistä, että sen
pitäisi olla siellä alkuvaiheessa, että saisi
tämän sosiaalisen kestävyyden myös mukaan
tähän asiaan, niin kuin olemme omassa mietinnössämme
todenneet.
Puhemies! Tämä työ oli kyllä yksimielinen. Kaikki
valiokunnan jäsenet todella olivat vahvasti sitoutuneet
sisältöön.
Yleiskeskustelu päättyy.