Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hyvällä perhepolitiikalla
on merkitystä hyvinvointiyhteiskuntamme vahvistumisessa
ja siinä, että hyvinvointia on yhteiskunnassa
entistä enemmän, ja sitä nyt jos koskaan
tarvitsemme, kun tiedämme, miten tänä päivänä erityisesti
lapsiperheissä voidaan pahoin ja erityisesti myös
lapsilla on monenlaisia ongelmia. Kannustavalla ja perheitten omia
valintoja tukevalla perhepolitiikalla voimme edistää myös myönteistä väestökehitystä
ja
tukea vanhempia heidän hoiva- ja kasvatusvastuussaan.
Tiedämme sen, että viime vuosina erityisesti lapsiperheiden
saamat perhepoliittiset tulonsiirrot kotitaloutta kohden ovat reaalisesti
laskeneet, noin 10 prosenttia vuodesta 1990. Lapsilisiin, äitiyspäivärahan
minimiin ja eräisiin muihin tukiin tehdyt pienet korotukset
eivät kuitenkaan riitä paikkaamaan nimenomaan
heikossa asemassa olevien eli köyhien tai köyhtymisvaarassa
olevien lapsiperheiden taloutta. Ei ole pelkästään
kysymys rahasta, vaan nimenomaan siitä, miten tuemme kotona
tehtävää työtä, vanhempia,
jotka haluavat kasvattaa lapsiansa, olla lastensa kanssa. Vanhemmat
tarvitsevat aikaa ja mahdollisuuksia ottaa osaa lastensa elämään,
ja näin lastenhoidon turvaamiseksi ja erilaisten vaihtoehtojen
tarjoamiseksi tulisi vanhemmilla olla erilaisia mahdollisuuksia,
ja tässä tarkoitan nimenomaan, että ei
olisi vastakkain esimerkiksi kunnallinen päivähoito
ja kotihoito, vaan nimenomaan kysymys olisi vaihtoehdoista.
Kyselyjen mukaan suuri osa tai merkittäväkin osa
päiväkotilasten vanhemmista haluaisi jäädä kotiin
hoitamaan lapsiaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Tiedämme
myös erilaisten selvitysten mukaan — ja muun muassa
lastenlääkärit ovat toistuvasti siitä muistuttaneet — kotihoidon
merkityksen ja myös sen merkityksen siinä, miten
voitaisiin ehkäistä lasten infektiotautiriskiä.
Tämä aloitteeni koskee siis kotihoidon tukea. Eli
meillä kotihoidon tuen järjestelmä toimii.
Voi sanoa, että olemme siihen tehneet eduskunnan myötä,
hallituksen myötä, parannuksia. Pienten lasten
kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona kotihoidon
tuen järjestelmää tulee edelleen kehittää.
Kotihoidon tuen hoitorahaa korotettiin viime vuoden alussa 42 eurolla.
Nyt sen määrä perheen yhdestä alle
3-vuotiaasta lapsesta on vajaa 300 euroa. Tehty korotus on ollut
tarpeellinen, mutta riittämätön kotihoidon
vaihtoehdon reaalisuutta ajatellen. Siksi ehdottamassani kotihoidon
tuen korotuksessa on otettava huomioon myös pienituloisille
kotihoidon tuen saajille tarkoitettu hoitolisä sekä tulorajojen
korotus, jotta nimenomaan tämä vaihtoehto olisi
reaalinen vaihtoehto.
Meidän lapsiasiainvaltuutettumme on puuttunut myös
päivähoitoon ja todennut, että päivähoidossa
on liian suuret lapsiryhmät. Sekä vanhemmat että päivähoidon
työntekijät ovat olleet huolestuneita kaiken kaikkiaan
päivähoidon laadusta ja lasten turvallisuudesta
silloin, kun asetuksen määrittämiä ryhmäkokojen
enimmäismääriä tilapäisesti
ylitetään esimerkiksi sijaisten puutteen vuoksi.
Mielestäni päivähoitoa tulee kehittää.
Sen tulee olla laadukasta ja sellaista, että vanhemmat
voivat turvallisesti päivähoitoon lähettää lapsiansa
ja valita myös sen vaihtoehdon. Mutta paitsi että me
teemme kotihoidontukijärjestelmää reaaliseksi,
todelliseksi, vaihtoehdoksi me vaikutamme myös siihen,
miten päivähoidossa voidaan päästä siihen,
että nämä ryhmät eivät
ole liian suuria.
Kristillisdemokraattisena ryhmänä olemme eri
yhteyksissä, myös vaihtoehtobudjetin yhteydessä ja
erilaisissa keskusteluissa, tuoneet muitakin esityksiä kuin
kotihoidon tukeen liittyvät muutosesitykset. Muun muassa
perheverotusmallia, sen toteuttamista, olemme esittäneet, mutta
se ei ole saanut tukea. Näin näen, että kotihoidon
tuki, joka järjestelmänä meillä on
mutta johon tehtäisiin nämä muutokset,
korotukset, voisi selkeästi olla vastaus siihen, mitä meillä lapsiperheet
tänä päivänä odottavat
ja toivoisivat.
Kotitalouksien tulonkäyttöön nähden
meillä, voi sanoa, reaalitulojen kasvu on jäänyt
viime vuosina perin vähäiseksi, ainoastaan 0,3
prosenttiin, joten eivät lapsiperheet liiallisessa rahassa todellakaan
elä. Lisäksi voi sanoa, että sosiaaliturvarahastojen
ylijäämän arvioidaan nousevan 4,8 miljardiin
euroon, mikä on 2,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Varallisuutta tämänhetkisen budjettiraportin mukaan
siis on.
Kaiken kaikkiaan tietenkin lisäkustannukset tässä olevassa
esityksessäni ovat melkoiset, mutta niitä on suhteutettava
siihen, mitä on se koko hyvinvointi, mitä tällä saavutetaan,
ja myös, mitä muutoksia mahdollisesti näihin
eri vaihtoehtoihin eli päivähoidonkin käyttöön
tällä saavutettaisiin.
Keskustelu päättyy.