Nils-Anders Granvik /r:

Värderade herr talman! Regeringen fattade i förrgår ett beslut om indelning av landet i tre stödområden för EU- och nationellt finansierade företagsstöd för perioden 2007—2009. Indelningen betyder att fem regionkommuner hamnar i en sådan situation där gränsen går mellan stödområde 1 och stödområde 3 utan en mjukare övergång med ett stödområde 2 emellan.

Eftersom EU i all stödpolitik utgår ifrån att stöden inte får vara konkurrensförvrängande frågar jag om regeringen är medveten om att stödtrapporna på nämnda områden är oskäligt stora och förvränger konkurrensen mellan kommuner som är rågrannar?

Arvoisa puhemies! Hallitus teki toissa päivänä päätöksen maan jaosta kolmeen tukialueeseen koskien kansallisesti rahoitettua ja EU-yritystukea ajalle 2007—2009. Jako merkitsee, että viisi seutukuntaa joutuu tilanteeseen, jossa raja menee tukialue 1:n ja tukialue 3:n välillä ilman sujuvaa siirtymistä tukialue 2:n muodossa. Koska EU kaikessa tukipolitiikassa lähtee siitä, että tuet eivät saa olla kilpailua vääristäviä, kysyn:

Onko hallitus tietoinen, että mainitsemani tukiportaat mainituilla alueilla ovat kohtuuttoman suuret ja väärentävät kilpailua rajanaapurikuntien välillä?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Hallitus on tietysti hyvin tietoinen siitä, että tällaisia raja-alueita on, mutta valitettavasti silloin, kun koko maata ei voida panna samaan alueeseen, raja kulkee aina jostakin. Nyt on kuitenkin huomattava se, että nämä erot esimerkiksi keskisuurten ja pienten yritysten kohdalla eivät ole niinkään suuret kuin esimerkiksi tällä rakennerahastokaudella johtuen siitä, että nyt tällä kolmostukialueella elikkä kansallisella alueella voidaan esimerkiksi pienyrityksiä maksimissaan rahoittaa jopa 20 prosentilla. Elikkä tästä lähtökohdasta lähtien voi sanoa, että rajojen välinen ero on kaventumassa tulevalla kaudella verrattuna siihen, mitä se on tällä rakennerahastokaudella. Mutta tietty ongelma raja aina on ja valitettavasti se aina kulkee jossakin.

Nils-Anders Granvik /r:

Arvoisa puhemies! Hallituksen päätöksestä ilmenee, että on olemassa korkein tukitaso ja suositeltu tukitaso, joita voidaan soveltaa. Katsooko hallitus, että ohjeistuksessa tukeen soveltamisesta olisi aihetta suositella te-keskukselle korkeimman tason käyttämistä niillä alueilla, jotka kuuluvat tukialue 3:een ja joilla on rajaa tukialue 1:een, jotta vältytään siltä, että syntyy kohtuuttoman suuria tuki-intensiteettieroja ja siten kilpailua vääristäviä tilanteita naapurikuntien välillä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä tukitasomääritys kuuluu vastuulleni, ja tähän liittyen voisi kernaasti yhtyä siihen ajatukseen, mikä tuli tuosta kysymyksen rivien välistä vähintäänkin. Elikkä kun nämä ohjeelliset tukitasot ykköstavoitealueella ovat ensinnäkin pienille yrityksille 30 prosenttia ja sitten kolmostukialueella 15 prosenttia, niin enimmäistaso kuitenkin voi siellä kolmostukialueella olla aina 20 prosenttia. Elikkä ne poikkeamat, millä siitä ohjeellisesta 15 prosentista poikettaisiin siihen 20:een, tuntuvat erinomaisen perustelluilta silloin, jos nimenomaan ykkös- ja kolmostukialueitten rajat ovat vastakkain. Niissä tapauksissa nimenomaan poikettaisiin sen ylemmän tukitason hyväksi. Silloin eroa ei olisi ykkösen ja kolmosen välillä kuin se äsken esille tullut 10 prosenttiyksikköä, ja se nyt ei ole enää kovin paljon.