Tuula Väätäinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisia lapsiperheitä pyritään tukemaan yhteiskunnan toimesta monin eri tavoin. Kuitenkin viime vuosina on lapsiperheiden tuki monissa kunnissa vähentynyt, osittain siitä syystä, että kunnan ikääntyvän väestön palvelutarve on lisääntynyt ja käytettävissä olevia voimavaroja on kohdennettu heidän tarpeisiinsa.

Yleisesti ottaen lapsiperheiden tukemista kotipalvelun muodossa on lisättävä. Kotiin annetuilla palveluilla, varsinkin lasten ollessa pieniä, on merkittävä ongelmia ennalta ehkäisevä vaikutus. Vanhempien mahdollisuuksia lasten hoitamiseen on kaikin tavoin tuettava, jotta yhä useampi perhe selviytyisi arjen pyörittämisestä itsenäisesti. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Silloin kun perheessä on monta lasta ja heistä useampi on alle kouluikäinen, perheet ovat tilanteessa, jossa molempien vanhempien läsnäolo on tarpeen. Suomalainen järjestelmä äitiys- ja isyyslomineen on turvallisella tavalla varmistamassa sen, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus osallistua lapsen hoitoon heti alkumetreiltä saakka.

Kun perheeseen syntyy useampi lapsi kerralla, muuttuu vanhempien työ ja vastuu niin moninkertaiseksi kuin vauvoja perheessä on. Jokainen lapsi tarvitsee oman osansa vanhempien huomiosta. Voimassa olevan sairausvakuutuslain mukaan vanhempainrahan suoritusaika on kahden tai useamman lapsen syntyessä kerralla 60 arkipäivää pidempi lasta kohti toisesta lapsesta alkaen. Tämä pidennysjakso on mahdollista käyttää osittain tai kokonaan äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana tai heti sen jälkeen. Näin monikkoperheen isä ja äiti voivat olla yhtä aikaa hoitamassa lapsia.

Isyysloma sen sijaan on raskauskohtainen, joten monikkoisillä on nykyisen lainsäädännön mukaan oikeus saada isyysrahaa vain yhdestä syntyvästä lapsesta. Toisena, kolmantena jne. syntyvä lapsi jää vaille isälle myönnettyä isyysrahaa. Monikkoperheet eivät siten ole tasavertaisessa asemassa yhden lapsen kerrallaan saaneiden perheiden kanssa. Isyysvapaan tarkoituksena on muun muassa tukea isän ja lapsen keskinäisen suhteen kehittymistä. Keskinäisen suhteen kehittyminen vie aina oman aikansa, ja siksi monikkoisille täytyy yhteiskunnan tuella mahdollistaa lapsikohtainen isyyskausiraha.

Isän mahdollisuus osallistua lasten päivittäiseen hoitoon on hyvin tärkeä monikkoperheen jaksamisen ja selviytymisen kannalta. Silloin kun vanhemmilla on yhdessä tai yhtä aikaa mahdollisuus osallistua vauvojen ja pienten lasten hoitamiseen, se helpottaa yhteisen näkemyksen löytymistä lasten kasvatuksesta ja antaa paremman mahdollisuuden vanhemmille keskustella keskinäisistä arjessa syntyneistä tilanteista. Molempien vanhempien mahdollisuus osallistua perheen arkeen monikkoperheissä heti lasten synnyttyä vähentää tarvetta muun yhteiskunnan tarjoamaan kotipalveluun.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslain 7 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että monikkolasten isän isyysrahaan oikeuttava aika muutetaan lapsikohtaiseksi. Monikkolasten isien isyysrahaan oikeuttavan ajan pituudeksi tulisi tällöin nykyisen lain isyysrahaan oikeuttavan ajan määrä kerrottuna kerralla syntyneiden lasten lukumäärällä. Mikäli kaikki monikkoperheen isät käyttäisivät pidennetyn isyysraha-ajan hyväkseen, koskisi se vuodessa noin 910:tä isää. Tämä merkitsisi noin 920:tä uutta isyysvapaata olettaen, että kaksosia syntyy 900 paria vuodessa ja kolmosia 10 ja isyysvapaa myönnettäisiin jokaisesta lapsesta erikseen.

Tällä viikolla on erityisesti keskusteltu päivähoidosta ja siinä yhteydessä vanhemmuuden tukemisesta. Tämä lakiesitys toteutuessaan vahvistaisi vanhempien jaksamista ja vanhemmuutta oikealla ja turvallisella tavalla monikkoperheissä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Väätäisen lakialoite on kannatettava. Tästä on aikaisemminkin tässä salissa käyty keskustelua ja tehty esityksiä. Ed. Väätäinen on tässä lakialoitteessaan nimenomaan perustellut tätä hyvin, ja niin kuin perusteluista näkee, kysymys on aika pienestä ryhmästä, tärkeästä ryhmästä. Tässä ei myöskään tämä rahallinen merkitys, mitä tässä kaiken kaikkiaan kustannukset olisivat, ole kovin suuri. Nämä perustelut on hyvin tähän tuotu, se että monikkoperheissä isä luo todella suhteen jokaiseen syntyvään lapseen erikseen ja mahdollisuus olla lapsen kanssa on tärkeää.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Väätäisen lakialoite on erittäin hyvä, ja sen fiskaalinen merkitys on pieni. Mutta kuitenkaan tähän hallitusohjelmaan se ei enää mahdu, niin että otamme sen huomioon neljän vuoden kuluttua, kun teemme seuraavaa hallitusohjelmaa.