Täysistunnon pöytäkirja 32/2011 vp

PTK 32/2011 vp

32. TIISTAINA 13. SYYSKUUTA 2011 kello 14.01

tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys eduskunnalle rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi

 

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä olevan esityksen tarkoitus on saattaa kansallisesti voimaan heinäkuussa 2008 tehty Euroopan unionin neuvoston päätös. Neuvoston päätöksellä sisällytettiin suurin osa aiemman niin sanotun Prümin sopimuksen säännöksistä Euroopan unionin säännöstöön.

Suomessahan Prümin sopimus on ollut voimassa jo neljä vuotta, sopimus tuli voimaan 17. päivä kesäkuuta 2007, ja ihan muutaman sanan sanoisin tästä Prümin sopimuksesta. Siinä sopimuspuolina ovat tällä hetkellä seuraavat EU:n jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Itävalta, Luxemburg, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Unkari ja Viro. Tuon Prümin sopimuksen sopimuspuoleksi voi tulla vain EU:n jäsenvaltio. Tämä sopimus on sinänsä ollut erittäin tärkeä edistysaskel EU:n oikeus- ja sisäasioiden kehityksessä, ja sen avulla jäsenvaltiot voivat tehokkaasti tiivistää erityisesti dna-, sormenjälki- ja ajoneuvorekisteritietojen vaihtoa sekä laajentaa operatiivista yhteistyötä sellaisille alueille, joita muut yhteistyöjärjestelyt eivät kata. Suomessa Prümin sopimusta soveltavia toimivaltaisia viranomaisia ovat olleet poliisi, Tulli ja rajavartioviranomaiset.

Vielä lyhyesti tästä sopimuksesta, että se velvoittaa sopimuspuolet muun muassa perustamaan kansallisen dna-analyysitiedoston rikosten tutkimiseksi ja ylläpitämään sitä. Tietojen kysely, käyttö ja muu käsittely tapahtuu kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja esimerkiksi ajoneuvorekisteritietoja voidaan hakea suoraan toisen sopimuspuolen järjestelmästä rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Myös terrorismirikosten torjumiseksi sopimuspuolten tulee toimittaa toisilleen tietoja, jos on syytä olettaa, että henkilö tulee tekemään rikoksia, joista säädetään terrorismia koskevissa päätöksissä.

Tämä Prümin sopimus on oikeudelliselta luonteeltaan tavanomainen kansainvälinen sopimus, ja siinä todetaan, että EU:n säännöksillä on etusija sopimuksen määräyksiin nähden. Siinä myös todetaan, että EU:n säännöksiä sovelletaan sopimuksen määräysten sijasta. Nyt voimaan saatettava EU:n neuvoston päätös siis siten syrjäyttää Prümin sopimuksen säädöspohjana. Tähän itse rajat ylittävään yhteistyöhön rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa säädös ei tuo muutoksia, mutta se oleellinen muutos, mikä tässä nyt tulee, on se, että kun Prümin sopimuksen osapuolina on 14 Euroopan unionin jäsenvaltiota, joita se sitoo, niin tämä Euroopan unionin neuvoston päätös sitoo kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita. Sitten kun kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet tämän neuvoston päätöksen voimaan, mahdollisuus tehdä yhteistyötä tämän Prümin sopimuksen pohjalta laajenee koko Euroopan unionia koskevaksi, jolloin siis todellakin tuo yhteistyön ala laajenee.

Arvoisa puhemies! Toisen jäsenvaltion virkamiehen osallistuminen yhteiseen operaatioon Suomessa oikeuksineen ja velvollisuuksineen muun muassa ampuma-aseiden ja muiden voimankäyttövälineiden osalta esitetään säädettäväksi samansisältöisillä säännöksillä kuin mitkä Suomi saattoi voimaan Prümin sopimuksen voimaan saattamisen yhteydessä silloin vuonna 2007. Tämä hallituksen esitys on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Vaikeaselkoisuudestaan huolimatta nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys niin sanotun Prüm-päätöksen toimeenpanemiseksi on nyt jos koskaan ajankohtaisempi kuin ennen. Yhteiskuntien, myös aiemmin turvassa olleiden Pohjoismaiden ja Suomen, herkkyys terrorismille on lisääntynyt, kuten viime heinäkuun Norjan tragediasta nähtiin. Vastaavasti vakavan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden muodot ovat rantautuneet myös meille tänne Suomeen ainakin poliisin omien tilastojen ja arvioiden mukaan. Juuri näihin kahteen rikollisuuden vaikeimpaan muotoon eli kansainvälisen terrorismin torjuntaan sekä rajat ylittävän rikollisuuden estämiseen Prüm-päätös antaa viranomaisille uutta vääntövoimaa. Suomessa tällaisia viranomaisia ovat poliisi, Tulli ja rajaviranomaiset.

Verrattuna aiempaan sopimukseen hallituksen esitys merkitsee parannusta kahdella tapaa. Ensiksikin, toteutuessaan Prüm-päätös tehostaa ja nopeuttaa jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa viranomaisyhteistyössä. Esimerkiksi tapauksissa, joissa juttujen tutkintaan liittyy olennaisesti muiden EU-maiden dna- tai autorekisteritietojen hyödyntäminen, tuo Prüm-päätös helpotusta viranomaisten byrokratiataakkaan. Kansainvälisten rikollisen kiinni saaminen tehostuu, kun byrokratiamyllyn sijasta niukat tutkimusresurssit voidaan käyttää itse juttujen tutkintaan.

Toiseksi, Prüm-päätöksen myötä kansainvälisen terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastainen toiminta laajenee koko EU:n alueelle aiemman 14 maan sijaan. Esimerkiksi Suomeen suuntautuvan nais- ja ihmiskaupan tai viime aikoina yleistyneiden kansainvälisten varasliigojen torjunnan kannalta keskeiset Latvia ja Liettua saadaan Prüm-päätöksen myötä mukaan tiiviimpään tietojenvaihto- ja rikoksientorjuntayhteistyöhön. Tämä tulee parantamaan oleellisesti juuri näiden paljon julkisuuttakin saaneiden ja kansainväliset taustat omaavien rikosten selvittämismahdollisuuksia meillä ja muualla.

Arvoisa puhemies! Toki tähän asiaan liittyy myös muutamia seikkoja, joita tulee ottaa huomioon asian jatkokäsittelyssä sekä erityisesti siinä vaiheessa, kun Prüm-päätös on saatettu voimaan. Tärkein näistä on se, että teknisestä luonteestaan huolimatta Prümin käyttö arjen turvallisuuden parantamiseksi vaatii edelleen, ellei jopa entistä enemmän, jokaisen jäsenmaan poliittista sitoutuneisuutta ja riittäviä resursseja yhteisen asian taakse. Sopimus ja sen pohjalta syntyvä yhteistyö on juuri niin tehokasta ja tuloksellista kuin siihen vähiten sitoutuneiden maiden panostukset. Usealla vapaamatkustajalla tavoitteet tehostetusta terrorisminvastaisesta toiminnasta tai järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vesittyvät. Uuden sisäministerin ja hallituksen yhtenä tärkeimpänä tehtävänä Prümin osalta onkin korostaa juuri näitä seikkoja EU-foorumeilla. Meidän malliesimerkki ei tässäkään asiassa riitä, jos muut maat eivät tee omaa osuuttaan sopimuksesta.

Näillä reunahuomautuksilla toivon esitykselle nopeaa käsittelyä ja läpimenoa tässä talossa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Uuden eduskunnan aloittaessa on mieluisaa tulla — ei ole tarkoitus uuden sisäministerin sisäänajoa vauhdittaa eikä myöskään uuden edustajan — ehkä antamaan pikkuinen katsaus Prümin sopimuksen historiaan.

Ensinnäkin tämä on esimerkki nyt siitä, mitä EU merkitsee sisäisen turvallisuuden osalta. Euroopan unionin yhteistyö tuo lisäarvoa nimenomaan sisäisen turvallisuuden paremmaksi ylläpitämiseksi. Yksikään maa ei yksinään pysty sisäisen turvallisuuden asioita enää varmistamaan. Tämä oli se lähestymistapa, kun sisäministerineuvostossa havaitsin, että EU:n suuret jäsenmaat olivat tyytymättöminä EU:n kykyyn turvallisuusyhteistyössä muodostamassa ikään kuin sisäisen turvallisuuden sisärengasta. Tämä oli peruste, että välittömästi halusin siihen reagoida, ja hallituksen ulkopoliittinen ministerivaliokunta antoi minulle valtuudet lähteä voimakkaasti viemään Suomea tähän valmisteluun Saksan, Ranskan ja keskeisten maiden kanssa.

Tämähän johti sitten siihen — olen todella iloinen siitä, se oli minulle yksi tärkeimpiä päiviä, koska Suomen eduskunta ei välttämättä kovin voimakkaasti silloin kaikilta osin minua tukenut, täytyy sanoa, että hallituspiireissä oli vastustusta, miellyttävää oli se, että viime hetkellä kokoomus tuki ja sitten viime hetkellä, kiitos Bjarne Kalliksen, KD myöskin tuli ratkaisuvaiheessa tukemaan minua — että 5. päivä joulukuuta 2006 Luxemburgissa allekirjoitin tämän rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja laittoman maahanmuuton torjuntaan liittyvän sopimuksen. Tämä ulottuvuus ei ole nyt tullut esille, mutta se kannattaa myös muistaa, se on osa tätä.

Olin aika surullinen viime kaudella, kun tätä ei hyödynnetty, tätä ei pidetty oikein minkään arvoisena. Sisäministeriön taholta tätä ei juurikaan esille tuotu. Minä toivon todella nyt, että lisäarvoa meidän kansallisen turvallisuutemme ja arjen turvallisuutemme osalta dna- ym. tietojenvaihdossa ja nimenomaan sisäisen turvallisuuden yhteistyön kehittämisvauhdituksessa käytetään.

Suomihan pystyi nimenomaan menemällä siihen sisäiseen valmisteluryhmään vahvistamaan myös oman puheenjohtajuuskautemme aikana syksyllä 2006 sitä, että tätä Prümin sopimus -ajattelua vauhditettiin osaksi EU:n turvallisuusjärjestelmää. Eli tältä osin innostaisin nimenomaan aktiivisempaan aloitteellisuuteen oikeus- ja sisäasiainministerineuvoston ja sisäministerineuvoston työssä, koska Suomi on turvallisuuden rakentamisen ytimessä halutessaan. Ei siellä kannata pelkästään EU:n virkamiesten papereita ja yleisiä fraaseja ministerineuvoston kokouksessa luetella, vaan kannattaa ottaa meidän operatiiviset toimijamme ministerin henkilökohtaiseen staabiin enemmän, tältä osin terrorismin torjunnan asiantuntijoita ehkä ja puolustusministeriön puolelta myöskin komentaja Puistolan kaltaisia henkilöitä koota poikkihallinnolliseen ryhmään ja olla aloitteellinen meidän omien erityistarpeittemme pohjalta. Tällä tavalla me voimme omia etujamme ajaa mutta vauhdittaa samalla EU:n yhteistä turvallisuusyhteistyötä.

Keskustelu päättyi.