Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa ja muutenkin on vuosia kannettu huolta radanpidon riittävästä rahoituksesta. Me tiedämme, että rahoitus ei ole ollut riittävä ja ratojen kunto on heikentynyt, on tullut nopeusrajoituksia jne. Ratojen kehittäminen on kuitenkin erittäin tärkeätä koko valtakunnan kannalta, teollisuuden kannalta mutta myös ympäristön kannalta. Rataliikenne on ympäristöllisesti kaikkein positiivisinta, vähiten saastuttavaa.

Haluaisin kiinnittää huomiota, arvoisa puhemies, tähän valiokunnan kannanottoon ja nimenomaan siihen, että myös valtiovarainvaliokunta mietinnössään painottaa sitä, että radanpitoon pitää kylliksi osoittaa varoja, koska tämän uudistuksen jälkeen niin kutsuttu ratavero ohjautuu valtion kassaan, jolloin sen kulkua pitää sillä tavalla seurata, että se sitten ohjataan Ratahallintokeskuksen käyttöön, kuten aikaisemmin vastaavat maksut on ohjattu. Nämä aikaisemmat ratamaksun haitta- ja lisämaksuthan ovat tulleet Ratahallintokeskuksen kautta ratojenpidon rahoitukseen. (Hälinää)

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Rataverolain yhteydessä ja nimenomaan sen toimeenpanossa ja soveltamisessa haluan, että kiinnitettäisiin erityistä huomiota siihen, että maan rataverkko on toimiva kokonaisuus, jossa kaikki rakennetut rataosat tulee voida säilyttää. Erityisesti kannan huolta niin sanotuista vähäliikenteisistä rataosuuksista, joilla on aluepoliittista merkitystä ja joiden hyötykäytön lisäämisellä voitaisiin nimenomaan tehdä tähän maahan hyvää aluepolitiikkaa. Yhtään ratakilometriä ei enää tulisi poistaa liikenteeltä, vaan päinvastoin niillekin radoille, joilta liikenne on loppunut, tulisi järkevän liikennepolitiikan nimissä harkita kiskoliikenteen palauttamista ja saattaa radat todelliseen hyötykäyttöön.

Aivan kuten edellinen puhuja viittasi, tämä on ympäristöpoliittinen kysymys myöskin. Rautatieliikenne saastuttaa suhteellisen vähän, ja siksi liikennettä eri muodoissaan, niin tavaraliikennettä kuin henkilöliikennettäkin, tulisi pyrkiä ohjaamaan rautatieliikenteen, kiskoliikenteen, pariin.

Silloin kun tätä liikenteen kannattavuutta harkitaan, niin mitään kustannuksia ei tulisi tarpeettomasti tälle liikenteelle tulla. Erityisesti niiltä radoilta, joilla on valtion ostamaa henkilöliikennettä, ei mielestäni ole järkevää periä myöskään rataveroa. Näkisin, että tässä asiassa, kun tätä käytännössä sovelletaan, tulisi tällaiset radat, joita on maassa varsin paljon, vapauttaa rataverosta ja edesauttaa järkevää liikennepolitiikkaa ja liikenteen ohjautumista juna- ja kiskoliikenteen pariin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ymmärtääkseni tämä koko laki juontuu siitä, että perustuslain 21 §:ää tulkitaan nyt niin, että joudutaan tällaisia verolakeja erikseen säätämään sellaisissa tapauksissa, missä aikaisemmin on ollut maksukäytäntö. Siitä seuraa sitten, että valtion varastoonhan ne rahat menevät, niin kuin ed. Tiusanen totesi.

Tämä vaan merkitsee sitä, että tämä asia tulee hallitusohjelmakysymykseksi mitä suurimmassa määrin eli jokaisessa hallitusohjelmassa toivottavasti tulevaisuudessa todetaan, että kun rataverolailla rahaa kerätään, se palautetaan rataverkon hoitoon, eli siinä tehdään ylimääräinen mutka. Minusta tämä on hullua hommaa, mutta kun me olemme tämmöisen perustuslain yksimielisesti aikaansaaneet, niin kai sen mukaisesti elettävä on.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen oli tässä aivan oikeassa. Nythän ei käydä mitään liikennepoliittista yleistä keskustelua, vaan tässä on kyse muutoksesta, joka tulee tapahtumaan sen takia, että perustuslakivaliokunta otti kannan, että ratamaksu on veronluonteinen ja se täytyy verona säätää. Tässähän tapahtuu aivan kuten aikaisemminkin. Ratamaksuhan on vuodelta 1995, jolloin VR yhtiöitettiin, ja nyt sitten peritään verona rautatieliikenteen harjoittajilta saman suuruinen maksu, joka sitten palautuu budjetin kautta takaisin rautatieliikenteeseen. Tässä on kyse teknisestä muutoksesta.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Vaikka on tekninen muutos kysymyksessä, niin valiokuntakin tässä kiinnittää huomiota radanpidon kustannuksiin; siinä on todella ongelma. Kehyspäätöksessä, kehysselonteossa, liikenne- ja viestintäministeriön kehys on erittäin tiukka, ja se koskee myöskin radanpitoa. Vaikeuksia tällä hetkellä radanpidossa on erittäin paljon. Lisäbudjetissa on 30 miljoonaa euroa lisäystä keskeneräisten hankkeiden rahoittamiseen, mutta ne jo päätettiin edellisen hallituksen kaudella ja niillä on estetty alkuvuonna mittavat lomautukset radan kunnossapidossa. Mikäli lisärahoitusta ei tämän vuoden aikana vielä tule, ministeriön mukaan vähintään 25:tä miljoonaa euroa, niin konkreettisesti satojen työntekijöiden lomautukset ovat edessä välittömästi heti syksyllä. Huoli radanpidon rahoituksesta on todella aiheellinen ja konkreettinen vielä tänä vuonna.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka tässä on ratamaksun teknisestä muuttamisesta rataveroksi kyse, niin haluan, että tämän soveltamisessa kiinnitettäisiin huomiota paitsi juuri äsken puheenvuorossani tuomiini näkemyksiin vähäliikenteisten ratojen osalta niin myöskin tällaiseen erityiskysymykseen kuin nostalgialiikenteeseen, ennen muuta höyryveturivetoiseen liikenteeseen. Tällä hetkellähän ratamaksut ovat sitä luokkaa, että tuo liikenne ei juurikaan kannata. Muun muassa näistä ratamaksuista vapauttaminen edesauttaisi tämmöistä historiallista ja nostalgialiikennettä, jolla olisi maaseutumatkailun ja muutoinkin matkailuelinkeinon kannalta merkitystä. Toivon, että lain soveltamisessa voitaisiin tämän kaltainen liikenne vaikka kokonaan vapauttaa tästä maksusta.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on tekninen toimenpide, niin kuin täällä on todettu, mutta haluaisin kumminkin tässä yhteydessä rata- ja rautatieliikenteestä sanoa, että Suomeen on ostettu mittava Pendolino-kalusto, käytetty siihen mittavasti rahaa ja nyt niillä ei voida ajaa Suomen ratoja niillä nopeuksilla kuin on tarkoitus. Nyt pitäisi saada kiireesti rahaa radan kunnostukseen. Esimerkiksi Kuopio—Jyväskylä—Helsinki-välillä ajellaan paljon pienemmillä nopeuksilla kuin kalusto antaisi myöten. Tässä on tehty vähän hukkainvestointia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Uotilan äsken käyttämän puheenvuoron johdosta vain se, että nimenomaan silloin, kun menosääntöä toteutetaan niin kuin nyt hallitusohjelmassa aiotaan toteuttaa, silloinhan tämä tekninen muutos muuttuu arvoon arvaamattomaan ja merkitykseen. Sillä tavalla ed. Uotilan huoli oli aivan oikea. Tämä asia on eräällä tavalla politisoitu.

Kimmo Sasi /kok:

Puhemies! On totta, että radanpidon määrärahat laskevat ja uusia hankkeita ei voida toteuttaa, jos me katsomme hallituksen ohjelmaa ja varsinkin sen salaista lisäpöytäkirjaa, jossa rahanjaosta oli sovittu. Mutta aina on keinoja. Nyt on onneksi asetettu ministerityöryhmä selvittämään infran rakentamista, ja se joutuu miettimään myöskin, mistä voidaan löytää resursseja tuon rakentamisen suorittamiseen.

Kun olin liikenneministeri edellisessä hallituksessa ja kun meillä oli näitä uhkia työpaikkojen osalta — siellähän VR ilmoitti, että tuhat ihmistä joudutaan lomauttamaan — niin meillä oli luova ratkaisu tässä suhteessa. Me päätimme, että omistaja nostaa VR-yhtiön ylimuhkeasta kassasta ylimääräistä osinkoa. Kaiken kaikkiaan osinkoa oli 30 miljoonaa, joka lisäbudjetissa nyt tuloutetaan, ja sitä kautta kyettiin estämään nämä lomautukset ja pitämään ihmisten työllisyydestä ja turvallisuudesta huolta. Eli ratkaisuja on olemassa, kun niitä vain halutaan käyttää.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ympäristönäkökulmat kun ottaa huomioon, niin rataliikenne on sillä tavalla kannatettavaa. Minusta tässä pitää suhtautua siihen niin, jotta missään tapauksessa ei rataverollakaan heikennetä tämän liikennemuodon asemaa kumipyöräliikenteeseen nähden, vaan päinvastoin sitä pitää suosia. Sen takia pitää jatkossa vielä varautua siihen, jotta valtion budjetissa satsataan enemmän tähän varoja, kuin mitä tällä verolla kerätään. Ymmärsin, että tässä kyllä ajatellaankin näinpäin, tässä teknisessä muutoksessakin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Esa Lahtela totesi, ympäristönäkökulma on tärkeä. Suomihan on nyt jäämässä Kioton tavoitteista hiilidioksidipäästöjen hallitsemisen suhteen johtuen osaltaan nimenomaan liikenteen lisääntyvästä hiilidioksidimäärästä. Näin ollen etenkin raskaan liikenteen saaminen kumipyöriltä kiskoille on se tärkeä vaatimus, mikä pitäisi pystyä toteuttamaan.

Mutta vielä se, puhemies, että kun alkuvuodesta ja viime vuoden aikana VR on ollut epävarmuuden tilassa, on ollut näitä erilaisia hankkeita VR:n pääoman, taseen, alentamiseksi jne., niin nyt, kun uuden hallituksen ohjelmaa tarkastelee, näyttää siltä, että rataliikenteelle on annettu tilaisuutta. Nyt pitäisi vaan huolehtia rahoituksesta. Siinä jälleen tämä budjetin menosääntö tuntuu olevan se, mihin pää katossa kolahtaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Sasille totean jälleen lyhyesti vaan, ettei ole olemassa VR-Yhtymässä mitään ylimääräistä muhkeaa kassaa. Se, mitä sieltä nyt on tuloutettu, on tuloutettu valtiolle. Se, mikä siellä jäljellä on, on kalustouusinnassa välttämätöntä varallisuutta, koska onhan se kalusto nyt uusittavakin. Se on pari—kolmekymmentä vuotta vanhaa kalustoa. Sillä on oma käyttöikänsä ja se on tullut nyt päätökseen.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni tämä ratamaksu on aivan hölmö ratkaisu siinä mielessä, että eihän maanteiltäkään mitään maantieveromaksua peritä. Kyllä tämä on sellaista kuin koira häntänsä perässä kiertäisi jatkuvasti, kun täällä näitä lakeja uusitaan ja tehdään. Kyllä täälläkin pitäisi olla enemmän semmoista tervettä järkeä. Ainakin näin vanhana työnantajana olen sitä mieltä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä ratavero on välttämätön, koska tuo raha käytännössä kiertyy kuitenkin rataverkon rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Siitä syystä se on mielestäni ihan oikea ratkaisu. Aikoinaan kyse oli siitä, että olisi tehty tuo maksuna, mutta se on nyt tulkittu perustuslakivaliokunnassa veroksi. Näilläkin nuoteilla, tällä mallilla, voidaan hyvin elää.

Mitä tulee VR-Yhtymä Oy:n vakavaraisuuteen, niin yhtiön vakavaraisuushan on 84 prosenttia, joka on poikkeuksellisen korkea, kun suomalaisten yhtiöitten vakavaraisuus on noin 40—45 prosentin paikkeilla. Tietysti VR:llä on merkittäviä kalustoinvestointeja. On täysin selvää, että tuota kassaa pitää hyödyntää kalustoinvestoinneissa, mutta tietysti kyllä se mielestäni mahdollistaa sen, että tätä voidaan jossain määrin käyttää myöskin infran rakentamiseen.

Sen lisäksi mielestäni hallituksen pitäisi ehdottomasti miettiä sitä, mitkä ovat sellaisia valtionyhtiöitä, joita ei valtion enää tarvitse omistaa, ja näillä myyntituloilla hankittaisiin varoja, joilla voidaan pitää huolta siitä, että ratoja voidaan rakentaa ja että kalustoa voidaan käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla, koska VR:nkin oma intressi on se, että on hyviä palveluita, joita ihmiset ovat valmiita ostamaan, sekä kuljetuspalveluita että henkilökuljetuspalveluita. Siinä suhteessa tämä kokonaisuus pitää katsoa. Se edellyttää kyllä parempaa panostusta rataverkkoon kuin nyt näkyvissä olevassa piirissä on mahdollista.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuosmanen toi kyllä aivan peruskysymyksen esille, onko koko ratamaksu, ratavero, tarkoituksenmukainen systeemi, millä tavalla ratojen kunnossapidosta ja ylläpidosta huolehdittaisiin. Tätäkin kysymystä pitäisi joskus radikaalisti pohtia, koska näitten ratojen kustannus per ratakilometri on hyvin erilainen. Jollakin nopealla radalla kustannukset ovat aivan toista luokkaa kuin hiljaisella metsäradalla. Kuitenkin ratamaksu tai ratavero on semmoinen kustannus, joka tulee tällä hetkellä byrokraattisesti saman suuruisena tuolle hiljaiselle radalle, jolta ei paljonkaan ole kuluja. Tästä tulee semmoinen kustannustekijä, että siellä ei mikään liikenne laskennallisesti kannata. Elikkä toivon, että käytettäisiin järkeä tämän maksun soveltamisessa ja nimenomaan ohjattaisiin siihen, että rataverosta ei tule liikenteen estettä, niin kuin siitä nyt on tullut. Muun muassa höyryjunaliikenteelle siitä on hyvin vahvasti tullut este niin, että mikään ei kannata, ja esimerkiksi selkeät soveltamisohjeet alennuksista puuttuvat.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Yleiskeskusteluna voisi todeta, että maksun kannalla ollaan, mutta kysymys on siitä, ohjautuuko se oikealla lailla. Kun ed. Kuosmasen näkemys tässä asiassa on, ettei koko maksua eikä koko veroa kannattaisi kantaa, katsoisin niin, että tässä on monessa asiassa menty kyllä niin, että eletään yhtiö yhtiössä, valtio valtiossa, jolloin jokainen rahastaa jostakin välistä, mutta jostakinhan ne varat ratojen ylläpitoon tarvitaan, ja tämä on se tapa ja muoto olemassa.

Herra puhemies! Mitä tulee siihen, että ed. Tiusanen puheenvuorossaan houkutteli kumipyöriltä kuljetuksia radoille, niin mielestäni enempi pitäisi houkutella puhtaampaa ja terveempää näköalaa ja mieluummin kanaviin ja vesitiekuljetuksiin. Siinä mielessä jopa tämä keskustelun alla oleva Kymijoen kanava olisi tässä vaihtoehtona ja vastakohtana paikallansa olemassa. Mutta ehdottomasti tämä hallituksen esitys on hyvä ja perusteltu. Tällä kertaa näyttää niin, että se tulee suurella yksimielisyydellä jopa hyväksyttyäkin.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi arveli, että valtionyhtiöiden myyntituloilla pystyttäisiin hankkimaan ehkä rahoitusta radanpitoon jatkossa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä suhtautuu kriittisesti hulvattomaan valtionyhtiöiden myyntiin, mutta tässä on myöskin rajoitteena nyt tämä paljon puhuttu menosääntö. Menosäännössä on rajattu asia niin, että ainoastaan 500 miljoonan euron myyntitulot ylittävästä osasta korkeintaan 10 prosenttia voidaan hallituksen erikseen päättäessä osoittaa joko tk-panoksiin tai infrahankkeisiin. Elikkä käytännössä tämäkin rahoituslähde on hyvin teoreettinen tällä kehyskaudella, joka nyt edessä on.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä kyllä todellinen keskustelu tulisi käydä nimenomaan rataverosta. Ed. Kuosmanen totesi oman mielipiteensä, että se on tarpeeton eikä ole hyvä. Kuitenkin se säädettiin vuonna 95 silloin, kun oli porvarihallitus ja Iiro Viinanen oli valtiovarainministeri, Ole Norrback liikenneministeri. Jos halutaan miettiä tulevaisuutta, siitä pitäisi keskustella, peritäänkö yleensäkään veroa joukkoliikenteestä vai eikö peritä.

Mitä tulee museorautateihin, niin todellinen kustannustekijä siellä on se henkilökunta. Siellä täytyy olla sama turvallisuusohjesäännön osaava henkilökunta kuin muussakin liikenteessä. Se täytyy ostaa sinne eikä sinne voi mennä kuka tahansa mattimeikäläinen niitä junia ajamaan. Ei se maksu siinä sitä ratkaise, vaan se henkilökunta.

Lahti—Kerava-oikoradasta voi todeta sen, että kun tässä nyt todetaan, ettei mitään olisi saatu aikaan, niin kuitenkin viime eduskuntakaudella päätettiin merkittävin, mittavin ratahanke pitkiin, pitkiin aikoihin, Lahti—Kerava-oikorata, joka tulee parantamaan rautatieliikenteen kannattavuutta ja sen mahdollisuuksia jatkossa.

Ed. Kankaalle toteaisin, että kyllähän nyt esimerkiksi Pendolinon nopeudet on nostettu kesäkuun alusta Tampere—Helsinki-välillä 200 kilometriin tunnissa, eli kyllä niitäkin kalustoja voidaan käyttää tänä päivänä hyödyksi. Ei nyt olla aivan niin pessimistisiä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Sasin puheenvuoroon haluaisin viitata sikäli, että on hyvin tärkeätä ylläpitää saman yhtymän alla sekä radanpito ja ratojen rakentaminen että toisaalta liikennöinti. Eli VR-Rata Oy:n ja VR Oy:n toiminta VR-Yhtymä Oy:n alla on tärkeä menestystekijä, ja sehän on toiminut. Toivotaan, että tämä kokonaisuus säilyisi myös vastaisuudessa, mihin hallitusohjelma kyllä näyttää viittaavan.

Ed. Seppo Lahtelan puheenvuoroon haluaisin todeta, että hän erehtyi kahdella tavalla: Ensiksi siinä, että sisävesiliikenteen hiilidioksidi- ja yleensäkin ilmaan suuntautuvat päästöt ovat tonnikilometrejä kohden suuremmat, kuin mitä rataverkolla on, ja toisaalta Kymijoen kanavoinnin kohdalla, koska nimenomaan se kanavointi olisi ympäristöriski, koska joen pohjassa on sedimentoitunut dioksiineja ja furaaneja. Mikäli kanavointi käynnistettäisiin, saataisiin aikaan näiden sedimenttien valuma Suomenlahteen ja Itämereen, jossa on jo yllin kyllin dioksiineja ja furaaneja muutenkin.

Kalevi Lamminen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on monessa puheenvuorossa tullut esiin se, että nämä rataverolain tuomat eurot kiertäytyvät takaisin sinne, minne ne kuuluvatkin. Olemmekohan me tässä nyt liian sinisilmäisiä, jos muistelemme sitä asiaa, että autoilusta kerätään noin 5—6 miljardia euroa vuosittain erilaisina menoina? Se ei ole korvamerkittyä rahaa. Jos tämä kaikki palautuisi takaisin liikenteeseen, niin meillä ei olisi huonoja teitä, ei ollenkaan, mutta kun se ei ole korvamerkittyä, siitä eri hallintokunnat ottavat osansa, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuoli. Mahtaneeko tässä käydä samalla tavalla? Tästä tulee ikään kuin tämmöinen tuloautomaatti myöskin valtiolle.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun Suomessa rataverkko ja maantieverkko on rakennettu valtion budjettivaroin, tuntuu todella ihmeelliseltä, että pistetään tämmöinen ratavero, joka on ylimääräinen niin yrittäjille, teollisuudelle kuin elinkeinoelämälle ja joka tavalliselle kansalaiselle vaikuttaa matkalipun hintaan. Olisin henkilökohtaisesti sitä mieltä, että vielä täytyisi harkita, ettei tällaisia lakeja tehtäisi eduskunnassa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuosmanen on minusta oikeassa, hänellä on ihan vanhan sosialistin elkeet tässä hommassa. Täällä on aina kannatettu sitä, että pidetään valtion hallinnassa näitä, mutta ed. Kuosmanen voisi omassa ryhmässä enemmän saada kannattajia tähän.

Mutta itse asiassa pyysin puheenvuoron ed. Seppo Lahtelan puheenvuoron johdosta, koska hän otti vielä nämä vähempipäästöiset liikennemuodot huomioon. Minusta tämä pitää muistaa myös täällä eduskunnassa ja hallituksessa, nimenomaan Kymijoki—Mäntyharju-kanavahanke. Siinä mielessä ed. Tiusanen voisi tarkistaa tietojaan, onko suolaisessa vedessä vähemmän kitkaa kuin makeassa vedessä, koska hän todisti, jotta siinä menee paljon polttoainetta, kun makeassa vedessä laivat uivat. Minä en tiedä tätä, kun en ole testannut koskaan, mutta tämä kannattaisi tutkia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmaselle, josta ed. Esa Lahtela ehti jo tehdä melkein sosialistin, olisin todennut vain, arvoisa ed. Kuosmanen, että tähän liittyy yksi näkökohta kuitenkin, joka ilmeisesti selittää sen, miksi nyt menetellään näin. Se on rataverkon kilpailulle avaaminen. Se tarkoittaa sitä potentiaalisesti, että vuonna 2008 ja siitä eteenpäin operaattorina voi olla kuka tahansa Keski-Euroopasta, Amerikasta, mistä tahansa, taikka itärajan takaa. Silloin tietysti tämmöinen vero tai maksu, jota nyt verona käsitellään, on minusta ihan paikallaan, mutta siinä on se heikko kohta, että sitten se raha pitäisi palauttaa takaisin rataverkon pitämiseen, ja se on kova juttu, niin kuin tämä keskustelu osoittaa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelalle selvennykseksi: Olitte täällä kansanedustajana silloin, kun Olli-Pekka Heinonen toimi liikenneministerinä. Hänen toimeksiannostaan liikenneministeriö selvitti erittäin laajasti ja perusteellisesti Mäntyharju—Kymijoki-kanavaparin rakentamisedellytykset. Tuon selvityksen yhteydessä selvitettiin myöskin ympäristövaikutukset. Siinä on oma asiakirja, arvoisa kansanedustaja Esa Lahtela, jossa on selvitetty kanavaliikenteestä koituvat hiilidioksidi- ja muut ilmaan tulevat päästöt tonnikilometriä kohti. Kun sitä lukua vertaa rautatiehen, se on suurempi. Näin ollen on väärin puhua vähempipäästöisistä vesiteistä, vaan rautatiet ovat vähempipäästöisiä verrattuna nyt sisävesiliikenteeseen.

Se, mitä viittasin Suomenlahteen ja Itämereen, liittyi siis ei suolapitoisuuteen vaan dioksiineihin ja furaaneihin. Tämä liittyy Suomenlahden jo nyt tiettyyn ongelmaan eli kalojen maksaan ja lihaskudokseen kertyneeseen dioksiiniin. Sitä on Kymijoen sedimenteissä. Tärkeätä on se, ettemme me aikaansaa sen valumista Suomenlahteen ja Itämereen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Wallin täällä viittasi, että suurin kustannus, jos harjoitetaan vaikka nostalgialiikennettä, on henkilökustannukset. Kyllä sekin on, mutta kyllä tämä ratamaksu on myöskin semmoinen, johon ei ole oikein selkeitä määräyksiä ainakaan ollut, millä tavalla nuo kustannukset määritellään. Ne ovat valitettavasti olleet niin korkeita, että oikeastaan mikään ei tunnu koskaan kannattavan. Se on suuri vahinko nimenomaan tuommoista nostalgiamatkailuliikennettä ajatellen, se on Haapamäen höyryveturipuiston toimintojen osalta useasti jouduttu kokemaan.

Näkisin muutenkin, että tämä ei ole yksioikoinen sovellettava, koska radat, joilla on hiljaisempi ajonopeus ja joilla on myös vähemmän liikennettä, aiheuttavat vähemmän kustannuksia. Tässä pitäisi sen soveltamisessa päästä semmoiseen muotoon, että tästä ei tulisi lisärasitetta junaliikenteen käytölle nimenomaan tämmöisillä kohtuullisen vähän liikennöidyillä radoilla, vaan siellä pitäisi päästä vapauttamaan kokonaan tämmöisestä verosta, jotta liikenne voisi toimia.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä ratavero tulee vaikuttamaan muun muassa matkustajaliikenteeseen. Kun esimerkiksi Turun seudulla juniin myytiin seutuliput erittäin edullisesti, niin vuoden kuluessa siirtyi noin 15 prosenttia lisää junankäyttäjiä. Aika hullulta tuntuu nyt täällä, että taas matkustajaliikenteen osalta veroa joudutaan nostamaan rataveron kautta ja sitä kautta estetään tämä joukkoliikenteeseen siirtyminen.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallituksen esitys rataverolaiksi on aivan paikallaan, mutta kuitenkin nämä näkökulmat, joita esimerkiksi ed. Oinonen on esittänyt, ovat kyllä varteenotettavia nimenomaan koskien pitkiä rataosuuksia sellaisilla alueilla, joissa ei henkilöliikenne eikä muukaan liikenne tavattoman vilkasta ole. Tässä ajattelen esimerkiksi tuota pohjoisinta ratamme päätepistettä, Kolarin rataosuutta. Siinä on esimerkki siitä, että kuitenkin valtion tomeralla toimenpiteellä on pystytty liikenne siellä säilyttämään senkin jälkeen, kun kaivoselämä loppui ja se päärahtiliikenne siinä lakkasi. Nyt siellä on vilkas matkailuliikenne. Ainoa asia, mikä pitää muistaa, on se, että on aivan turha pitää sitä kuukauden paussia toukokuussa, vaan antaa liikenteen jatkua ympärivuotisena.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olisi se ihan hyvä asia, että nämä rahavirrat olisivat hyvin yksinkertaisia. Minä olen edustajien Kuosmanen ja Oinonen kanssa aivan samaa mieltä, mutta kuitenkin tässä eräänlainen bruttoperiaate edelleen toimii valtion budjettitaloudessa. Tulot tulevat ja menot menevät, ja me yritämme nyt vaikuttaa niihin menoihin sitten niin, että ne ohjautuvat oikeisiin paikkoihin, ja tässä tapauksessa, kun rataveroa peritään, niin radanpitoon ne rahat sitten takaisin ohjataan.