6) Hallituksen esitys laiksi tulvariskien hallinnasta ja eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
Arvoisa puhemies! Vaikka kello on paljon, niin ihan lyhyesti esittelen
tämän lainsäädäntöesityksen
siitä syystä, että sillä pistetään
täytäntöön EU:n tulvadirektiivi.
Jos mietitään, minkälaista kevättä me nyt
elämme, niin tämä tulvien mahdollisuus
on mitä todennäköisin.
Ehdotuksen mukaan tulvariskit arvioidaan kattavasti ja niiden
hallinta suunnitellaan nykyistä järjestelmällisemmin
ja valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein. Tähän
saakka maassamme on varauduttu ennen muuta vesistöjen tulvimiseen.
Vastedes huomion kohteena ovat myös merenpinnan noususta
ja taajamien rankkasateista aiheutuvat riskit, koska molempia olemme
nyt jo kokeneet.
EU:n tulvadirektiivin mukaiset tulvariskien hallintasuunnitelmat
laaditaan niille alueille, joilla tulvariski katsotaan merkittäväksi.
Tulvariskiä voidaan pitää merkittävänä,
jos tulvasta voi aiheutua yleiseltä kannalta vahingollisia
seurauksia, kuten vaaraa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle,
pitkäaikainen keskeytys vesi- tai energiahuollossa taikka
laaja-alaista ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Tätä pienemmän tulvariskin piirissä olevilla
alueilla tarvittava suunnittelu jää kansalliseen
harkintaan. Myös näillä alueilla on tarkoitus
parantaa tulviin varautumista.
Vesistö- ja meritulvariskien hallinnan suunnittelusta
päävastuu on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla.
Maakunnan liitoilla on keskeinen asema vesistöalueittaisen
yhteistyön järjestämisessä.
Yhteistyö maakuntaliittojen, kuntien ja pelastusviranomaisten
kanssa järjestetään vesistöalueittain
niin sanotuissa tulvaryhmissä, jotka hyväksyvät
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten valmistelevat
ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmiksi. Ehdotuksen hyväksymisestä päättää
maa-
ja metsätalousministeriö. Luonnollisesti toivon,
että siellä alueella jo syntyy riittävän
hyvä ja mielellään yhteinen näkemys,
koska silloin päätöksenteko täällä Helsingin
päässä on paljon helpompaa, kun alueella, jossa
asiat tunnetaan, tiedetään ne parhaiten.
Kansalaisille ja etutahoille turvataan mahdollisuudet osallistua
suunnitteluun. Tarkoituksena on, että suunnitteluprosessin
ja eri tahojen osallistumisen tuloksena saavutetaankin mahdollisimman
laaja yhteisymmärrys siitä, miten se tulvariskien
hallinta tulee järjestää suunnitelmassa tarkoitetulla
alueella.
Suunnittelussa otetaan huomioon olosuhteet ja toimenpiteet sekä paikallisesti
että koko vesistöalueella. Vesistötulevariskien
hallinnassa kiinnitetään vesitaloudellisten keinojen,
kuten tulvavesien pidättämisen ja vesistöjen
säännöstelyn, ohella erityistä huomiota
alueiden käytön suunnitteluun ja rakentamisen
ohjaukseen sekä pelastustoimintaan. Taajamien rankkasateista
aiheutuvien tulvariskien arvioinnista ja niiden hallinnan suunnittelusta
vastaavat kunnat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
avustavat kuntia tässä työssä.
Tulvariskien hallintasuunnitelmilla ei ratkaista sitovasti,
mitä toimenpiteitä riskien ehkäisemiseksi
ja vähentämiseksi on toteutettava. Viranomaisten
on kuitenkin otettava suunnitelmat toiminnassaan huomioon. Suunnitelmiin
sisältyvien toimenpiteiden oikeudelliset edellytykset ratkaistaan
ennen toteutukseen ryhtymistä asianomaisen lainsäädännön
perusteella esimerkiksi vesilain mukaisessa lupamenettelyssä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! On hienoa tietysti, että meillä on
esittelevä ministeri vielä kello 21.20 tässäkin
asiassa paikalla.
Itse toteaisin tähän asiaan yleisesti sen,
että ilmastonmuutoksen mukana todella sateisuus lisääntyy.
Se lisää tulvariskejä, mutta lisää myöskin
se, että suuri osa ja entistä suurempi osa Suomen
metsistä, mutta ennen kaikkea soista, on ojitettu, jolloinka
soiden vettä pidättävä merkitys
ja funktio vähenee ja heikkenee ja vesi virtaa nopeammin
lävitse. Tämä veden kiertokulku nopeutuu.
Se on ongelma. Tässä pitäisi katsoa jälleen kokonaisuutta,
mikä sitten merkitsee johtopäätöksenä mielestäni
sitä, että turvetuotantoon pitäisi tämänkin
syyn vuoksi ottaa etäisyyttä.
Toisaalta käytössä olevien patojen
kuntoa on seurattava. Resursseja vaaditaan alueiden ympäristökeskuksiin,
näihin elyihin, ympäristövastuuviranomaisille,
myöskin patoturvallisuudesta vastaaville viranomaistahoille.
Tällöin jälleen tulemme kysymykseen,
mikä on hallituksen tuottavuusohjelma, miten se vaikuttaa
jälleen henkilöstöpolitiikkaan.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen
taustallahan on EU-lainsäädäntö,
niin kuin esittelystä kävi harvinaisen hyvin ilmi,
ja tämäkin on jo vanhaa eduskunnan historiaa,
käytävähistoriaa. Tuskin on millään
hallituksen esityksen taustahistorialla niin paljon ilkuttu juuri
puhuvalle kuin tällä hallituksen esityksen taustahommalla.
Kun EU-puitteissa tehtiin tulvadirektiiviä, jonka implementoinnista
tässä on kysymys — taustallahan olivat
Tšekin tasavallan valtavat tulvat, ja ne stimuloivat sitten
tähän hommaan — eräs valtioneuvoston
jäsen, jonka istuinpaikka täällä salissa
on ollut minun lähelläni — en nyt viitsi
mainita, kuka hän oli tai on — sanoi kaikissa
mahdollisissa tapauksissa, kun näki minun silmäni:
Heh, heh, heh, Vuotoksen allas tulee nyt ovelalla tavalla, se tulee
ovelalla tavalla. Se tulvadirektiivi hoitaa sen, ei tarvitse vesilakia
muuttaa eikä mitään muutakaan.
Sitten seuraava vaihe oli se, että kutsuttiin maakuntaliittojen
tilaisuuteen, jossa oli sotasuunnitelma siitä, millä tavalla
ujutetaan tähän ratkaisuun Vuotoksen allas -homma.
No, tietysti unohdettiin katsoa, kuka siellä oli paikalla,
tuolla A 116:ssa, ja niin minä sitten säntäsin
ministereitten luokse ja sanoin, että ottakaahan tämä huomioon,
ja nyt tämän asian pitäisi olla asiallisessa
tilassa. Että kyllä politiikkaa tehdään
kaikkialla.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Totean vain yhden seikan koskien ed. Tiusasen
puheenvuoroa, kun hän väitti tulvien syntyvän
turvesoista. Kyllä on ed. Tiusasella pikkuisen mittakaavavirhe
tuossa puheenvuorossa. Meillä on 5 miljoonaa hehtaaria
ojitettua suota, ja turvetuotannossa on 60 000 hehtaaria.
Jos hän nyt väittää, että sillä 60 000
hehtaarilla ratkaistaan 5 miljoonan hehtaarin ojitustulvavedet,
niin toivoisin hieman analyyttisempaa ajattelua ja matematiikan
hallintaa: jos väitetään, että 60 000 kontra
5 miljoonaa jollakin keinolla olisivat oikeassa suhteessa.
En puutu sen enempää. Pääasia,
että tulvariskit hallitaan ja ennen kaikkea että tosiasiat
tunnustetaan: joskus sataa ankarasti vettä. Luonnolle emme
mahda mitään, sen kanssa pitää oppia vain
elämään.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ihan vastauksenomaisesti ed. Hoskosen puheenvuoroon.
Totesin, että yksi ongelma on se, että meillä eivät
enää suot ole sillä tavalla vedenkulun
hidastajia. Ne eivät pidä vettä niin
kuin ennen eivätkä hidasta sen kulkua, koska ne
ovat pääsääntöisesti
Suomessa pitkälti ojitettuja. Turvetuotanto on yksi syy
siihen, miksi näitä ojituksia on tapahtunut, miksi
niitä halutaan edelleenkin toteuttaa. En ole sanonut, että turvetuotanto on
syy siihen, että meillä on tulvia, vaan sanon, että tämä on
yksi peruste myös sille, että meidän pitäisi
ottaa etäisyyttä turvetuotannosta.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun katsoo GT-karttaa, niin tietää,
miksi tarvitaan tämänlaatuisia tulvasuojeluita.
Ne ovat sinisiä viivoja täynnä, ja jokainen
viiva tarkoittaa joko ojitettua suota taikka metsäaluetta.
Meilläkin tuolla Pohjois-Pohjanmaalla suurin osa alueista
on sinisin viivoin viivoitettua, ja ne ovat suora horotusreitti
vedelle. Kun tuolla sataa, niin se vesi on muutaman tunnin päässä tuolla
toisessa päässä viivaa. Sen takia sitten
tulvatkin myöskin kuuluvat ohjelmaan.
Keskustelu päättyi.