7) Hallituksen esitys laiksi vaalilain muuttamisesta
Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Alun perin, vuonna 1906, eduskuntavaalit
määrättiin vaalilaissa toimitettavaksi heinäkuun
ensimmäisenä ja toisena päivänä.
Sen jälkeen vuonna 1952 edustajavaalin ajankohta muutettiin
heinäkuun ensimmäiseksi sunnuntaiksi ja sitä seuraavaksi
maanantaiksi. Vuonna 1965 lopulta päädyttiin siihen,
että vaalit järjestettiin maaliskuun kolmantena
sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina, ja lopulta
vuonna 1990 siirryttiin yksipäiväisiin vaaleihin,
jolloin vaalipäiväksi vahvistettiin maaliskuun
kolmas sunnuntai. Eli vasta 1960-luvun puolivälistä asti vaalit
on pidetty maaliskuussa.
Viime vaalien jälkeen käytiin keskustelua
siitä, pitäisikö vaalien ajankohtaa siirtää,
ja todettiin, että äänestysaktiivisuus
todennäköisesti olisi parempi, jos ajankohta olisi
hieman myöhemmin keväällä, maaliskuun
asemasta huhtikuu. Tuolloin ongelmaksi jossain määrin
muodostui se, että pääsiäinen
saattaa olla tiettyinä huhtikuun päivinä samaan
aikaan, kuin sunnuntaivaalipäivä olisi, jolloin
päädyttiin siihen, että kun vaalipäivä on
riittävän pitkällä huhtikuussa,
pääsiäinen suhteellisen harvoin osuus
samaan ajankohtaan, mutta pääsiäistä varten
kuitenkin on syytä myöskin, koska näin
jossakin tilanteissa tulee käymään, laatia
omat säännöksensä. Hallitus esittääkin,
arvoisa puhemies, että vaalit järjestettäisiin
jo tämän eduskunnan osalta huhtikuun kolmantena
sunnuntaina.
Perustuslakivaliokunta on joutunut arvioimaan tätä hallituksen
esitystä ensinnäkin perustuslain kannalta. Tältä osin
tietenkin keskeinen kysymys on se, voiko istuva eduskunta siirtää vaalipäivää omalta
osaltaan. Perustuslain 24 §:n mukaan kansanedustajat
valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Eduskunnan toimikausi
alkaa, kun eduskuntavaalien tulos on vahvistettu, ja jatkuu siihen
asti, kunnes seuraavat eduskuntavaalit on toimitettu. Eduskuntavaalien
ajankohdasta säädetään perustuslain
25 §:n 4 momentin mukaan tarkemmin lailla, eli
itse päivää ei ole määritelty
perustuslaissa, vaan se määritellään
tavallisella lailla.
Perustuslain 24 §:n 1 momentti asettaa vaalikausille
nelivuotisen rytmin, ja on selvää, että ennenaikaiset
eduskuntavaalit voidaan perustuslain mukaisessa järjestyksessä säätää,
mutta tuo nelivuotinen rytmi ei tarkoita sitä, että vaalikauden
pitäisi olla täsmälleen neljän
vuoden pituinen. Perustuslakivaliokunta päätyykin
johtopäätöksenä siihen, että yhden
kuukauden pidennys on siinä määrin vähäinen,
ettei se ole valtiosääntöoikeudellisesti
ongelmallinen ja siitä voidaan säätää tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Tältä osin perustuslakivaliokunta kuuli asiantuntijoita,
ja asiantuntijat olivat sillä kannalla, että tällainen
vähäinen muutos voidaan tehdä.
Professori Hidén totesi siihen, että nykyinen perustuslain
24 § on jopa jonkin verran väljempi ajankohdan
muuttamisen suhteen kuin aikoinaan voimassa ollut valtiopäiväjärjestyksen
3 §, jonka voimassaolon aikana myöskin
vaalipäivää siirrettiin siitä,
mikä se oli ollut, tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Myöskin Hidén totesi, että vaalipäivien
vähäinen muuttaminen tarkoitusmukaisuussyistä ei
ole ongelmallista eduskunnan toimikauden pituuden kannalta.
Mielenkiintoista oli myöskin se, että tälle
kannalle saatiin tueksi se, että professori Hidén
oli kirjoittanut tästä kysymyksestä jo
vuonna 2007 eduskunnan kanslian julkaisuissa "Juridiikkaa ja muotoja
eduskuntatyössä", jossa hän oli arvioinut,
että perustuslain kannalta ei ole ongelmaa siinä,
että istuvan eduskunnan vaalikausi hieman pitenee tai lyhenee,
jos vaalilain säännöstä vaalien
ajankohdasta muutetaan. Oikeastaan alaviitteessä professori
Hidén toteaa, että tarkoituksenmukaisuussyistä tämä siirto
on mahdollinen ja se voisi olla jopa aina kahteen kuukauteen asti.
Tietysti syyllä on jonkin verran merkitystä siihen, kuinka
suuri tuo muutos voi olla, ja tältä osin täytyy
sanoa, että tässä yhteydessä syy,
että äänestysaktiivisuutta pyritään
parantamaan, on hyvin validi syy, mutta tietysti ei mahdollista
kovinkaan suurta muutosta tältä osin.
Arvoisa puhemies! Valiokunta tosiaan yksimielisesti päätyi
siihen, että on tarkoituksenmukaista äänestysaktiivisuuden
parantamiseksi ja myöskin vaaliolosuhteiden parantamiseksi
siirtää tuota ajankohtaa kuukaudella eteenpäin.
Tässä yhteydessä jo lausunnonantamisvaiheessa
oikeusministeriölle oli kiinnitetty huomiota siihen, että budjetin
kehyspäätöksen käsittely eduskunnassa
saattaa vaikeutua jonkin verran. Tämän hallituksen
aloittaessa vuonna 2007 kehyspäätös saatiin
aikaiseksi toukokuun lopussa ja noin kuukauden kuluessa kyettiin
juuri ja juuri tuo päätös eduskunnassa
tuon kehyspäätöksen osalta vahvistamaan.
Jos hallitus muodostetaan vasta toukokuun lopulla, se tarvitsee
varmaan noin kuukauden aikaa kehyspäätöksen
tekemiseen, mikä käytännössä tarkoittaisi
sitä, että eduskunta joutuisi juhannuksen jälkeen
käsittelemään tuota kehyspäätöstä,
jos kehyspäätös halutaan hyväksyä jo
kevään aikana. Hyväksymistä jo
välittömästi puoltaa erityisesti se,
että tietysti kehyspäätös on
pohjana varsinaisen budjetin laadinnalle, ja jos eduskunta haluaa
ohjata tuota prosessia, niin se, että se tehdään
ennen budjetin valmistelun päättymistä,
on tietysti tarkoituksenmukaista ja tarpeellista.
Toinen vaihtoehto on toki se, että asia voidaan käsitellä kehysten
osalta syyskuun alussa ja samanaikaisesti eduskunnassa olisi budjetti
käsittelyssä. Budjetin käsittelyajankohtaa
ei voida juurikaan siirtää, jotta budjetti ehditään
käsitellä syksyn aikana eduskunnassa. Tietysti
sinänsä sille ei ole mitään
ehdotonta estettä, etteikö näin voitaisi
tehdä, mutta tietysti silloin kehyspäätöksen
vaikutus ensimmäisen kauden budjettiin jää varsin
vähäiseksi. Tietysti joka tapauksessa ne täytyy
valtioneuvoston piirissä kuitenkin yhteensovittaa. Kuitenkin
valiokunnan piirissä todettiin, että sinänsä ei
ole kovin suurta ongelmaa siinä, etteikö eduskunta
voi työskennellä myöskin juhannuksen
jälkeen ja tarvittaessa myöskin heinäkuun
puolella.
Perustuslakivaliokunnan käsittelyn aikana asia oli
myöskin sitten esillä eduskunnan puhemiesneuvostossa
ja ryhmien kokouksissa. Näissä kokouksissa, varsinkin
ryhmien kokouksissa, päädyttiin siihen, että kun
ajankohdan siirtämiselle oli ollut ryhmissä varsin
vahva puolto niin, on tarkoituksenmukaista edetä hallituksen
esityksen mukaisesti riippumatta siitä, että jonkin verran
ongelmia tuo kehyspäätöksen aikaansaaminen
eduskunnassa saattaa aiheuttaa. Tämän tiedon saatuaan
perustuslakivaliokunta todellakin yksimielisesti puolsi hallituksen
esitystä vaalipäivän siirtämisestä yhdellä kuukaudella.
Todettakoon, että äänestykseen liittyy
myöskin muita muutoksia, muun muassa presidentinvaalin
ensimmäisen kierroksen vaalipäivän siirtäminen
yhdellä viikolla, mutta näillä muilla
kysymyksillä ei ole kovin suurta merkitystä.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen valmistavassa
käsittelyssä valiokunnassa oli niin vilkas keskustelu,
että minä olin otaksunut, että se jatkuu
täällä salissa, mutta ilmeisesti kaikki
tyhjensivät jo pajatsonsa tai sitten ilmestyvät
tänne toisessa käsittelyssä.
Ed. Kimmo Sasin esittelypuheenvuoron jälkeen minulla
ei ole kovin paljon lisättävää muuta
kuin se, että hallituksen esityksen syy on jonkun verran
vaivannut minua, kun on väitetty, että sääolosuhteet
on niin huomattavasti parempia, jos vaalit siirretään
huhtikuuksi. Aikoinaan kun minä tulin politiikkaan, niin
valmistauduttiin niihin vuoden 1968 UKK-vaaleihin, ja minä muistan,
että yksi vanhempi toveri sanoi kokouksessa, että hän
ei lunta kenkään ota presidentti Kekkosen vuoksi.
Tästä kai on ainakin Etelä-Suomessa kysymys,
että haluttaisiin välttää näitä lumisia
ja kylmiä olosuhteita, ja ehkä tilanne on jonkun
verran parempi. Se hienompi toivomus on tietysti se, että väki
kävisi enemmän äänestämässä huhtikuussa
kuin maaliskuussa. Toivottavasti se toteutuu.
Tähän sisältyy toinen ongelma, joka
minusta myös on hiukan hassu. Se on tämä,
että asia oli hallitusohjelmassa, ja sitten kun se tuli
hallitusohjelmaan, niin siitä tuli tämmöinen
pyhä esitys, että se piti sitten viedä läpi.
Hallitusohjelman merkityshän on kyllä vahvistunut
aivan yli sen, mikä sillä alun perin piti olla,
että ikään kuin on tämmöinen
suunnitelma, millä tavalla hallitus etenee. Siitähän
on tullut melkein perustuslain vahvuinen asiakirja.
Perustuslakikysymys on juuri niin kuin puheenjohtaja Sasi esitteli.
Yksi asiantuntija ihmetteli, miksi häntä nyt ylipäänsä on
kuultu, ja yksi asiantuntija taas toisella laidalla esitti kritiikkiä, mutta
ei sillä ole perustuslaillisia eroja. Nämä ongelmatkin
ed. Sasi jo esitteli.
Minusta ainoa suuri ongelma, joka voi syntyä, on se,
että on niin yllättävä vaalitulos,
että hallituksen muodostaminen kestää hyvin
kauan. Silloin tulee tietysti näiden seremonioiden kanssa vaikeuksia,
ja se ajaa asian siihen, että eduskunta todella joutuu
työskentelemään sydänkesällä, mikä tietysti
on mahdollista, ja työskennellään koko
heinäkuu. Budjettiraamien ja -kehyksien merkityshän
on tullut valtavan pyhiksi. Aikoinaan olin kymmenen vuotta täällä talossa
ilman mitään kehyksiä, ja hyvin meni,
oli nousukautta ja tehtiin paljon uudistuksia. Minä en
pysty sitä niin juhlavasti selittämään,
mutta ainakin budjettipäällikkö toi esille,
että siitä tulee suuria vaikeuksia.
Tähän esitykseenhän sitten vielä on
otettu nämä pakolliset muutokset kuntajaossa.
Jos te niitä katsotte, niin huomaatte, että kuntajaotuksessa
on todella tapahtunut merkittäviä muutoksia, joissa
myös vaalipiirien rajoja muutetaan.
Lopuksi, arvoisa puhemies, on yksi syy, miksi tätä lakiesitystä ei
kannata ainakaan hylätä. Se on se, että hallitus
on hoitanut semmoisen pienen, mutta inhimillisen asian, että omaishoitajat
saavat nyt äänestää. Vanhan
lain mukaan omaishoitaja saa ainoastaan pyytää,
että hänen hoidettavansa saa äänestää kotona,
ja nyt hallitus menee niin pitkälle, että omaishoitaja
itse saa äänestää samalla kertaa.
Tämä on jo niin hieno, inhimillinen saavutus tälle
ihmisryhmälle, joka tekee tärkeää työtä,
että jo sen vuoksi tämä esitys pitää hyväksyä.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Tähän hallituksen
esitykseen vaalilain muuttamisesta itse asiassa haluaisin tuoda
tämän ensimmäisen käsittelyn
yhteydessä tällaisen kansalaisnäkökulman.
Tässä perustuslakivaliokunnan arvostettu puheenjohtajisto,
puheenjohtaja Kimmo Sasi ja varapuheenjohtaja Jacob Söderman,
esittelivät ansiokkaasti tämän lain ja
siihen liittyvän taustan juridiikan ja vähän
käytäntöäkin.
Ensimmäisenä asiana nyt itselleni tuli mieleen
se, missä määrin sitten loppujen lopuksi käytännössä tämä vaalipäivän
siirto yhdellä kuukaudella on oikeasti nostamassa äänestysaktiviteettia.
Taustalla on se ajatus, että ilma ja keli on silloin parempi,
ja kyllä se varmaan tilastollisesti ja käytännössä näin
on. Ja luulenpa näin, että on myöskin
vähän tutkimuksellistakin tietoa siitä, että jos
on oikein huono ilma, niin äänestysprosentti laskee,
mutta minun mielestäni vielä merkittävämpi
asia on se, että näin eduskuntavaaliehdokkaiden
kannalta, tukiryhmien kannalta, kansalaisaktiivisuuden kannalta
kyllä sillä kuukaudella varmaan on jonkunlainen
merkitys, että ilman lämpötila on parempi
ja aurinkokin toivottavasti sitten jatkossa paistaa useammin. Se
tuo siihen vaalityöhön tiettyjä helpotuksia
ja tekee varmaan edustajaehdokkaille, kansalaisille sen miellyttävämmäksi
monella eri tavalla. Kyllähän meistä moni,
joka on vaaleja paljon käynyt, tietää,
että ei ole hirveän houkuttelevaa ehdokkaitten
jakaa räntäsateessa, pakkasessa, huonossa kelissä puolueen
tai ehdokkaiden brosyyreja ja että se vastaanottokin on
monesti silloin kiusaantunut, ja siksi kyllä tällä varmaan
tämmöisen kansanvallan kannalta on ainakin lähtökohtaisesti
myönteistä merkitystä.
Sitten ehkä toinen sellainen asia, joka nyt on ehkä enemmän
kuriositeetti. Tässä molemmat, sekä valiokunnan
puheenjohtaja että varapuheenjohtaja, toivat esittelypuheenvuorossaan esille
sen, että tämä voi mahdollisesti johtaa
siihen — riippuen nyt siitä, kuinka vikkelästi
hallitus saadaan muodostettua vaalien jälkeen — että se
voi aiheuttaa tällaisessa kehysmenettelyssä sitten
sen käsittelyssä eduskunnassa tilanteen, jolloin
eduskunta mahdollisesti joutuu kokoontumaan juhannuksen jälkeen
tai jopa heinäkuussa. En sitäkään
nyt pitäisi mitenkään välttämättä huonona
asiana, jos eduskunta ja kansanedustajat kerran neljässä vuodessa
sitten kokoontuisivat juhannuksen jälkeen tai vaikkapa
heinäkuussa. Se voisi myöskin kansalaisten silmissä vahvistaa
käsitystä, että nuohan tekevät
tätä työtä ihan tosissaan, ja
ehkä se keskustelu edustajien ylipitkistä kesälomistakin
voisi sitten saada tämmöisiä uusia näkökulmia
tai vivahteita. Kaikki kansalaiset eivät tiedä sitä,
että kansanedustajan työ jatkuu senkin jälkeen
tai sinä aikana, kun valtiopäivät eivät
ole koolla. Vaikka varmaan se meidän päätyömme
tapahtuu ajankäytöllisesti ja toiminnallisesti
täällä eduskunnassa, täysistunnossa,
valiokunnissa jne., niin kuitenkin se hyvin merkittävä työ myöskin
tapahtuu kansalaisten parissa kunnissa, kansalaisjärjestöissä ja
vastaavissa.
Noin yhteenvetona, arvoisa puhemies, annan omalta vaatimattomalta
puoleltani tuen tälle hallituksen esitykselle, että vaalipäivä siirtyy
eduskuntavaalien kohdalla todella sinne huhtikuun kolmanteen viikonloppuun.
Siitä, että tässä nyt sitten
presidentinvaalien kohdalla edelleen jäädään
tänne tammikuun pakkasiin mahdollisesti, joku voi sitten
kehitellä omia tarinoitaan, mutta ymmärrän,
että presidentinvaaleissa on kuitenkin monelta kohdin olennaisesti
kysymys vähän eri asiasta ehkä niin vaalityön
kuin muunkin kohdalta kuin eduskuntavaaleissa, niin että tältä osin nyt
on ehkä ihan paikallaan, ettei tässä nyt
presidentinvaalien kohdalta sitten mitään radikaalimpaa
muutosta tehdä.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! On mielenkiintoinen kysymys, mikä on
optimaalinen vaaliajankohta. Voi sanoa, että tietysti kesäkausi
on huono, koska ihmiset ovat lomilla. Talvella on pakkasta, joka
voi rajoittaa varsinkin iäkkäitten liikkumista
jossain määrin. Jos keväästä puhutaan,
maaliskuu on kohtalainen, mutta uskon, että huhtikuu tässä suhteessa
on parempi ja se helpottaa myöskin kampanjointia. Kun se on
huhtikuun lopulla, niin kampanjointi voi tapahtua, voisiko sanoa,
helpommissa olosuhteissa.
Toinen vaihtoehto on sitten myöskin syyskuun loppu,
lokakuun alku, jota käytetään monessa
maassa. Ruotsissa on syyskuun loppupuolisko. Tietysti silloin ongelma
on se, jos vaalit ovat syyskuussa, että kesä rajoittaa
kampanjointia, jolloin kampanjointi jää jonkin
verran lyhyeksi. Täytyy sanoa, että kaikkein huonoin
olisi synkkä marraskuu, jolloin sataa ja muutenkin ihmiset
ovat vaipuneita melkein epätoivoon. Eli siinä suhteessa
minä luulen, että meillä on löydetty
aika hyvä ajankohta, kun puhutaan huhtikuun lopusta.
Puhemies! Toinen seikka vielä. Kansanedustajien osalta
on selvää, että meidän toimikautemme
jatkuu siihen asti, kun seuraavat vaalit on suoritettu. Hallitus
voi varmaan sen jälkeen aika nopeasti järjestäytyä.
Meillä se on joskus ollut vähän liian
hidasta, ja prosessia voidaan varmasti selkeästi nopeuttaa.
Loppujen lopuksi, kun kehyspäätös on
aika samansisältöinen kuitenkin vuodesta toiseen,
kun hallitusohjelmaneuvottelut on käyty, niin kehysten
valmistelu kyllä sen jälkeen on nykyistä nopeammin
mahdollista mielestäni tehdä.
Sitten myöskin kysymys avustajien asemasta nousee tässä yhteydessä esille.
Avustajathan on valittu maaliskuun vaalipäivään
asti. Tältä osin on varmaan tarkoituksenmukaista,
että keskuskansliassa valmistellaan tarvittavat muutokset tältä osin,
että avustajien toimikausi voi jatkua siihen asti, kun
seuraavat vaalit pidetään.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva
vaalilain muuttaminen on mielestäni kannatettava ja erittäin
perusteltu. Se että voimassa olevan vaalilain mukaan vaalit
on käyty maaliskuussa, on kieltämättä kampanjoinnin
kannalta hieman ongelmallinen, koska ehkä eteläisimmässä Suomessa
rannikkoalueilla on jo kevät tullut, mutta käytännössähän esimerkiksi
Lapissa eletään vielä syvää talvea kuitenkin
ja vaikeita sääolosuhteita monessa tapauksessa.
Elikkä pidän tätä lakiesitystä,
jota on hyvin ansiokkaasti käsitelty näissä tämän
istunnon aikaisissa puheenvuoroissa, erittäin hyvänä ja
kannatettavana.
Hallituksen muodostaminen tulee tapahtumaan sitten huhtikuussa
huhtikuun vaalien jälkeen vaalit voittaneiden puolueiden
kesken ja hallitusohjelma laaditaan varmaan nopeassa aikataulussa,
koska nykyinen enemmistöparlamentarismihan tarkoittaa sitä,
että vaalit voittaneet puolueet kyllä yleensä pystyvät
sen hallitusohjelman kohtuullisessa aikataulussa tekemään ja
sopimaan asioista ja tuomaan sitten normaalin perustuslain mukaisen
menettelyn myötä eduskuntaan, ja sillä keinoin
pääsee uusi hallitus aloittamaan työskentelynsä.
Mutta mitä tulee sitten tähän tilanteeseen
kehysten päättämisestä heti
uuden hallituksen muodostamisen jälkeen, niin mielestäni
on aivan hyvä asia, että kehykset todella käsitellään
sitten sen jälkeen, ja jos hallituskauden budjettikehysten
käsittely venyisikin yli juhannuksen, niin en näe
siinäkään minkäännäköistä ongelmaa,
koska olisi erittäin tervetullutta, että asia
käsiteltäisiin kunnolla, ja väitän,
että kunnon kesäolosuhteet karsivat myös
niitä turhia, jonninjoutavanaikaisia puheenvuoroja pois,
jolloin päästäisiin ydinasiaan silloin.
Uskon, että kaunis kesäkeli innoittaa puhumaan
vain tärkeimmät ydinkohdat eikä käytettäisi
kovin paljon aikaavieviä puheenvuoroja.
Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, totean vielä sen,
että kun tämä hallitus on sitten aikanaan
uuden vaalilain olosuhteissa saatu pystyyn, niin näkisin
myös hyvänä sen menettelyn, jossa eduskunta
ottaisi paljon enemmän etukäteen kantaa seuraavan
vuoden budjetin valmisteluun niin, että saataisiin aikaan
budjettiriihi aidosti jo eduskunnassa eikä vain pelkästään
hallituksen pöydän ääressä,
koska silloin eduskunnan vaikutusmahdollisuus budjettiin etukäteen
olisi paljon nykyistä parempi.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Tästä ihanteellisesta vaaliajankohdasta
minulla on semmoinen kokemus, että kun presidentti Kekkonen
hajotti eduskunnan vuonna 1975, silloinhan vaalit toimitettiin todella
muistaakseni lokakuun alussa. Se oli hyvin miellyttävä kokemus
siltä kannalta, että vaalitaisteluahan ei voinut
aloittaa ennen kuin suurin piirtein väki tuli kouluista.
Vielä kesäkuuhun saakka oli suhtkoht vapaata aikaa,
ja sitten koko vaalitaistelu käytiin suhteellisen hyvässä säässä.
Siinä oli tietysti vaan se ongelma, että se uusi
hallitus ja eduskunta eivät paljon ehdi enää vaikuttaa
budjetin valmisteluihin, koska budjetinhan pitää olla
käytännössä valmis. Tältä kannalta
huhtikuu on selvästi parempi.
Tämä kysymys avustajista, jonka ed. Sasi toi esille,
ei kai nyt ole ihan meidän päätettävissämme.
Minä olen ymmärtänyt, että kansliatoimikunnassa
on nyt ollut sellaista henkeä, että sopimuksia
ei jatkettaisi yli huhtikuun, mikä tuntuu ihan järkevältä siltä kannalta,
että heidänhän ei pitäisi työskennellä kovin
paljon vaalityössä tai ilmeisesti ei ollenkaan.
Mutta toisaalta se monelle nuorelle ihmiselle tarkoittaa sitä,
että joutuu työttömäksi kesken
kaiken, vaikka haluaisi jatkaa sitten jälkeenpäin.
Kannattaisi vielä harkita ja miettiä, mitä hyödyllistä he
voisivat silloin tehdä.
Sitten on vielä se ongelma, mitä eduskunta
tekee huhtikuussa, löytyykö eduskunnalle enää mitään
järkevää tekemistä. Kun nyt
pääsihteeri istuu täällä,
niin minä muistuttaisin, että meillä on hirveän
huono tapa käsitellä näitä hallituksen kertomuksia,
eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksia, kanslian kertomuksia hyvin
myöhäisessä vaiheessa. Näiden
kertomusten käsittelyhän on yleensä semmoista
politiikasta aika vapaata, viileätä pohdintaa,
niin että ehkä kertomukset voitaisiin silloin
saada käsiteltyä kerrankin hyvässä ajassa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tuosta asiasta, jonka perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja
otti esille ja jota varapuheenjohtaja kommentoi, siis avustajien
työn jatkumisesta vaalikauden loppuun, olen itse vakaasti
sitä mieltä, että sekä heidän
oikeutensa että yleensä tämä periaate,
että avustajat työskentelevät koko vaalikauden,
on pidettävä voimassa myös tässä tilanteessa,
että vaalikausi kuukaudella pitenee. Kansliatoimikunnassa
toivon mukaan yleinen mielipide tulee sellaiseksi ja myöskin
arvoisien puhemiesten mielipide, puhemies Niinistön kanta,
että näin menetellään, ja myös
pääsihteeri tietysti on tässä tärkeä henkilö.
Mitä sitten ensi keväänä tehdään?
Meillähän on monta isoa lakia, ainakin ympäristövaliokunnassa
vesilaki esimerkiksi, joka, vaikuttaa siltä, tulee käsitellyksi
hyvin loppuvaiheessa vaalikautta, jolloinka tällainen lisäkuukausi
kyllä helpottaa. Muistan maankäyttö-
ja rakennuslain säätämisen vuodelta 1999.
Silloiset kaksi kansanedustajaa, nimiä en enää oikein
muista, mutta muistan, että he olivat Oulusta, hidastivat
ja jarruttivat silloin lain käsittelyä valiokunnassa
poistumalla aina sopivasti valiokunnan kokouksista, jolloinka meni
päätösvalta, ja syy oli tietty asia, joka
liittyi Ouluun. Mutta sekin hyvin merkittävä laki
oli siinä aivan loppuvaiheessa, ja silloin olisi tehnyt
erittäin hyvää, että olisi ollut
pari ylimääräistä viikkoa käytössä.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! En nyt tahdo mitenkään mahtipontisesti
ottaa kantaa tähän asiaan, joka tässä nousi
loppuvaiheessa esille koskien avustajan asemaa suhteessa nyt tehtävään
muutokseen, siis päätetäänkö avustajan
työsuhde huhtikuun 1. päivänä vai
miten. Minun oma ajatukseni kyllä kulkee siis siihen suuntaan,
että silloinkin, kun kansanedustaja on vaalikentällä ja
tekee vaalityötä, hän on myöskin
silloin kansanedustaja. Ainakin itselläni on sattunut monta
kertaa sellainen tilanne, että kansalaiset hyvin paljon
myöskin silloin puhelimella soittavat ja on asioita, joita
pitää hoitaa, ja avustajalla ihan oikeasti on
myöskin työtä ja tehtäviä myöskin
silloin ikään kuin vaalikampanjan loppusuoralla.
Sitä, että jotenkin tämä yhteistyösuhde
lopetettaisiin tai avustaja jotenkin väkivaltaisesti irrotettaisiin
siinä kohtaa, en näe tässä ääneen
ajateltuna minään ihanneratkaisuna; ehkä tässä tiivistettynä tämä ajatus.
Yleiskeskustelu päättyi.