Timo Kalli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Käsittelyn pohjana on tosiaan pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2010, eli puheenvuorossani esittelen pankkivaltuuston kertomusta, joka koskettaa nimenomaan vuotta 2010. Pankkivaltuustolla ja eduskunnalla on mahdollisuus saada hyvin ajankohtaistakin tietoa, mutta tällä kerralla perehdyn nimenomaan tähän vuoteen 2010.

Arvoisa puhemies! Rahapolitiikan nopeatahtinen keventäminen, finanssipoliittiset elvytystoimet ja julkisen tuen avittamat pankkien toimintakyvyn palauttamistoimet alkoivat jo kesällä 2009 kääntää maailmantaloutta lievään kasvuun. Keväällä 2009 ulkomaankaupan syöksykierre oli pysähtynyt, ja vuoden 2010 alussa maailmantalouden nousu oli jo jonkinlaisessa vauhdissa. Merkittävä osa elpymisessä oli Kiinan kaltaisten nousevien talouksien tuonnin kasvulla, joka alkoi tukea tulonmuodostusta erityisesti Yhdysvalloissa ja Saksassa. Verotulojen raju supistuminen ja menojen kasvu muun muassa pankkien pääomittamisen vuoksi johtivat puolestaan useat valtiot ongelmiin. Hyvin monella teollisuusmaalla ei elvytysvaraa ollut lainkaan. Suurtyöttömyydestä huolimatta esimerkiksi Espanja ei pystynyt tekemään oikeastaan mitään.

Euroalueen kehityksessä elpymisen vauhti jäi kuitenkin selvästi vaatimattomammaksi kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa. Euroalueen kasvu hidastui vuoden 2010 lopulla uudelleen, kun finanssipoliittisten elvytyspakettien vaikutus alkoi loppua. Finanssikriisien vaikutukset eri maihin poikkesivat yllättävän paljon toisistaan. Erityisesti kriisistä toipuminen on ollut hyvin epätasaista. Espanjan ja erityisesti Kreikan bruttokansantuote supistui vielä vuonna 2010. Euroalue onkin jakautunut kahteen osaan, joita erottavana tekijänä on julkisen sektorin velkaantuminen. Velkaantuneissa maissa on edessä vuosien kova työ saattaa julkinen talous kestävälle pohjalle ja parantaa yritysten kilpailukykyä.

Kreikka joutui turvautumaan muiden euromaiden apuun suoriutuakseen sitoumuksistaan. Kansainvälinen valuuttarahasto ja euromaat asettivat tiukat ehdot tuelleen. Irlannin ongelmat markkinoilla alkoivat toukokuussa, ja marraskuussa 2010 maa joutui hakemaan tukea. Huolimatta tuntuvasti nousseista koroista Portugali päätti tuolloin selviytyä omin voimin mutta joutui kuitenkin lopulta huhtikuussa tänä vuonna turvautumaan ulkopuoliseen tukeen. Myös Espanjalla ja Italialla oli uskottavuusongelmia.

Myös Ekp osallistui aktiivisesti velkakriisin hoitoon. Ensinnäkin kriisimaiden pankit ovat voineet saada Ekp:ltä vakuuksia vastaan likviditeettiä. Toiseksi Ekp käynnisti toukokuussa 2010 arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman, jonka mukaisesti eurojärjestelmä voi ostaa markkinoilta suoraan julkisia ja yksityisiä velkakirjoja. Vuoden 2010 alussa taloustilanne alkoi näyttää valoisalta rahapolitiikan näkökulmasta katsottuna ja myös Ekp:ssä alettiin valmistautua normalisoimaan rahapolitiikkaa. Keväällä 2010 alkanut valtioiden velkakriisi heikensi kuitenkin rahapolitiikan välittymistä, mikä keskeytti Ekp:n suunnitelmat normaalioloihin palaamisesta.

Euroalueen rahapolitiikka on ollut hyvin voimakkaasti kasvua tukevaa. Ohjauskorot pidettiin ennallaan vuoden 2011 kevääseen saakka. Lyhyet markkinakorot ovat olleet selvästi alemmat kuin inflaatiovauhti. Raaka-aineiden hintojen nousu kiihdyttikin euroalueen hintojen nousuvauhdin selvästi yli 2 prosentin kevään 2011 aikana.

Finanssikriisin isku Suomen talouteen oli yksi kovimmista koko maailmassa. Erityisesti vienti suorastaan romahti, eikä se ole elpynyt läheskään samaan tahtiin kuin Ruotsissa ja Saksassa. Työllisyys säilyi kuitenkin selvästi parempana kuin mitä bkt:n supistumisen pohjalta olisi voinut odottaa. Yritysten investoinnit sen sijaan supistuivat hyvin matalalle tasolle, mistä ne eivät ole toipuneet vieläkään. Tämä on hyvin huolestuttavaa kasvun näkökulmasta katsottuna. Matala korkotaso sai kuitenkin kotitaloudet innostumaan asuntojen rakentamisesta, mikä piti yllä koko kansantalouden investointeja vuoden 2010.

Matala korkotaso on innostanut kotitaloudet velkaantumaan. Suuret velat ovat kasautuneet erityisesti nuorille perheille, mikä on johtanut huolestumiseen. Korkomenot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat keskimäärin edelleen hyvin alhaisella tasolla. Korkojen nousu voi kuitenkin ajaa jotkut perheet vaikeuksiin, erityisesti jos asuntojen hinnat laskevat samaan aikaan. Suomen Pankki ja Suomen pankit ovat stressitestien mukaan hyvin vakavaraisia, eikä kotitalouksien velanhoidon häiriintyminen ole pankkien uhkana. Siten ainakin toistaiseksi ylivelkaantuminen voi koitua yksittäisten kotitalouksien, ei kuitenkaan pankkien, ongelmaksi.

Finanssikriisin rajuutta kuvaakin parhaiten se, että yhdessä vuodessa valtion vahvat puskurit pahojen päivien varalle sulivat pois eivätkä ne edes riittäneet. Julkinen sektori onkin ajautunut kestävyysvajeeseen, jonka korjaaminen on meillekin hyvin haastava tehtävä.

Arvoisa puhemies! Suomen Pankki ja sen asiantuntijat ovat kertomusvuonna olleet aktiivisesti mukana rahapolitiikan teossa, rahamarkkinoiden sääntelyn uudistamisessa. Kotimaisessa talouspoliittisessa keskustelussa Suomen Pankki korosti, ettei vahvalle kasvu-uralle ole pääsyä ilman rakenteellisia uudistuksia. Finanssikriisi osoitti, etteivät vanhat taloustieteen mallit aina toimi. Suomen Pankki onkin uudistamassa tutkimustoimintaansa vastaamaan uusiin haasteisiin. Tutkijat osallistuvat aiempaa enemmän keskuspankkipolitiikan valmisteluun, jota myös on uudistettu.

Uudistettu finanssivalvontatoiminta on sujunut suhteellisen kiistattomasti. Rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusvalvonnan yhdistäminen on jo tuonut säästöjä ja virtaviivaistanut toimintaa. Finanssivalvonta toimii Suomen Pankin yhteydessä. Fivan toiminnassa kertomusvuonna oli keskeistä osallistuminen EU:n uuden finanssivalvontajärjestelmän rakentamiseen. EU:n uudet toimielimet antavat mahdollisuuden yhtenäistää sääntelyä ja valvontakäytäntöjä sekä reagoida ennakoivasti finanssijärjestelmän riskeihin. Uusilla EU:n valvontaviranomaisilla on aikaisempaa laajemmat normivaltuudet. Suomen finanssimarkkinoiden tila oli kertomusvuonna vakaa.

Suomen pankkisektori toimi vuonna 2010 jo lähes normaalisti. Vuoden lopulla talletukset kasvoivat aktiivisuuden lisääntymisen myötä selvästi nopeammin kuin euroalueella. Suomalaisilla pankeilla oli vähän kriisimaihin liittyviä riskejä, eivätkä myöskään kotimaasta tulevat luottotappiot lisääntyneet pelätyllä tavalla. Kertomusvuoden alussa yritysluottojen kysyntä oli vielä vähäistä, mutta vuoden loppua kohden niiden kysyntä alkoi elpyä.

Pankkivaltuusto katsoo, että Fiva on onnistunut haasteellisessa toimintaympäristössä valvomaan hyvin valvottaviaan ja turvaamaan valtuutettujen etuja sekä edistämään yleistä luottamusta finanssimarkkinoiden toimintaan.