Miapetra Kumpula-Natri /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ajankohtaisesta lakialoitteesta kysymys, koska meillä on talossa sisällä hallituksen esitys, joka hieman parantaa asiaa, mutta jättää kuitenkin meille Suomeen vielä kahden kastin opiskelijat. Tuo on outo lakiteksti, en tunne historiaa, miksi meillä laissa sanotaan tällä hetkellä näin: "Vanhempien tuloja ei oteta huomioon korkeakouluopiskelijoiden opintotukea myönnettäessä." Vielä 2 momenttikin alkaa: "Muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden vanhempien tulot otetaan huomioon opintorahaa myönnettäessä - -."

Minusta lain pitäisi mennä siihen suuntaan, että korkeakouluopiskelijat ja ammattiin opiskelijat olisivat samalla viivalla. No, tiedän kuitenkin, että askel askeleelta Suomea parannetaan. Viime kaudella, vuonna 2006, tuota vanhempien tulorajaa nostettiin 15 prosenttia, ja nyt hallitus esittää sen nostamista 30 prosentilla. Ennen tuota vuotta 2006 edellinen tarkastus tehtiin vuonna 93. Eli myös ammattikoulun opiskelijoita hivutetaan hieman parempaan asemaan, mutta kuitenkin siellä on tuo perusero, että katsotaan vanhempien tuloja.

Esitän lakialoitteessani merkittävää parannusta ammattiin opiskelijoille, mutta kuitenkin jätän siihen kaksi sivuehtoa, sen, että opiskelija on täysi-ikäinen, ja sen, että hän asuu itsenäisesti. Onhan se kummallista, että nykylain mukaan täysin itsenäisesti asuva täysi-ikäinen opiskelija saa opintotuen sen mukaisesti, mitä hänen vanhempansa tienaavat, paitsi jos hän opiskelee korkeakoulussa. Elikkä näen tämän ongelman erityisen suureksi esimerkiksi pieniltä paikkakunnilta tuleville opiskelijoille. Usein jo lukio, ammattikoulukin tai viimeistään sitten opisto on oman kunnan ulkopuolella ja tulee pakkotilanne, jos haluaa opiskella, muuttaa kotoa pois jo ennen tuota 20:ttä ikävuotta, joka nykyään vasta muilla kuin korkeakouluopiskelijoilla irrottaa opintotuen vanhempien tuloista. Tämä minusta on iso tasa-arvokysymyskin opiskelijoiden välillä.

On positiivista, että edelleen hallitus esittää lisää opiskelupaikkoja nimenomaan ammatilliseen koulutukseen, ja Suomessa paljon puhutaan nimenomaan kädentaitojen osaajista, ammattiosaajista. Jos halutaan tuon osaavan suomalaisen ammattityövoiman saanti turvata, niin olisi korkea aika korjata myös opintotuen epätasa-arvoon liittyvä epäkohta ja tällä lailla antaa myös viesti ja kannuste, että se ei ole jollain lailla vähempiarvoista opiskelua tai ei tarvitse pystyä syömään vähemmän kuin korkeakouluopiskelija tai muu saman ikäinen opiskelija vaikka ammattikorkeakoulun puolella.

Tämä nykyinen vuositulotaso vanhemmilla on 31 400 euroa, ja siitä lähtien alkavat sitten opintotukea nakertaa vanhempien tulot. Se ei todellakaan ole paljon. Se tekee kahden vanhemman taloudessa yhtä vanhempaa kohti 1 300 euroa kuukaudessa. Elikkä nykytasolla jo normaali keskituloinen palkansaajaperhe ei saa enää lapsellensa täyttä opintotukea. Nyt tämä hallituksen esitys, joka on sivistysvaliokunnan käsittelyssä, nostaa tuota tulorajaa niin, että sillä päästään suurin piirtein keskituloiseen palkansaajaperheeseen, mutta lakiesitykseni sitten poistaisi tämän epäkohdan kokonaan, sivuehtoina poissa kotoa asuminen ja täysi-ikäisyys.

Tämä järjestelmä on muun muassa Kelalle tuttu esitys. Sitä ovat esittäneet moneen kertaan Kela itsekin ja Ammattiin Opiskelevien Liitto ja moni muu taho, ja sille on hintalappu noin 22 miljoonaa euroa. Minun mielestäni tämä ei ole liian kallis hintalappu oikeudenmukaisuuden edistämiseksi, ja samalla toteutetaan yhtä Suomen tulevaisuuden tärkeää kysymystä eli turvataan ammattitaitoista, osaavaa työvoimaa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Miapetra Kumpula-Natri on todella kiinnittänyt huomiota erittäin tärkeään asiaan. Eikä tämä ensimmäinen aloite ole, myös aiemmilla vaalikausilla tähän asiaan on kiinnitetty lakialoitteitten puolelta huomiota, ja myös valtiovarainvaliokunnalla omassa talousarviomietinnössään vuodelle 2005 tästä asiasta jonkin verran oli tekstiä. Nykyisessä järjestelmässä tässä tilanteessa opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa, niin kuin äsken edustaja tuossa totesi, ja tietysti tämä tilanne saattaa vaikuttaa ja vaikuttaakin varmaan joittenkin opiskelijoitten kohdalla näihin opiskelupäätöksiin, ja varmasti sillä on vaikutusta opintojen edistymiseen.

Tällä hetkellä noin puolet näistä toisen asteen opiskelijoista ei saa opintotukea vanhempien tulorajojen perusteella, ja me tiedämme, että toisen asteen koulutuksen läpäisseistä ennen kaikkea juuri tosiaan tällä ammatillisella puolella monella alalla Suomessa on melkoinen pula eli ammattiosaajia tarvitaan entistä enemmän. Tähän saakkahan on yleensäkin peruskoulusta suurin osa mennyt lukioon. Nyt tilanne on jonkin verran tasaantunut, mutta viiveellä nämä nuoret ammattiin valmistuvat. Niinpä työttöminä on tiettyjä ammattiryhmiä, kun toisista on valtava pula, ja tietysti olisi toivottavaa, että vihdoin ja viimein tähän asiaan saataisiin korjaus ja tällä tavalla opiskelijat olisivat tosiaan tasa-arvoisia.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoite opintotuen uudistuksesta on erinomainen ja selkeä. Siinä kiinnitetään huomiota kolmeen kohtaan: opintotuki turvaa päätoimisen opiskelijan opiskelunaikaista toimeentuloa, edistää tehokasta opiskelua ja tutkinnon suorittamista tavoiteajassa. Opintotukipaketti on kokonaisuus, jossa opintorahan korotus ja tulorajojen korotus ovat suurimpia ja akuuteimpia kysymyksiä, mutta myös pienemmillä periaatteellisilla muutoksilla voidaan edistää hallituksen tavoitteita tehokkuudesta ja tavoiteajoista. Käsillä olevassa aloitteessa esiin nostettu epäkohta itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden osalta on mielestäni tällainen periaatteellinen kysymys, jonka vaikutus hallituksen tavoitteiden kannalta on järkevää selvittää opintotukiremontin yhteydessä.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natrin aloite on tärkeä paitsi rahallisesti tietylle opiskelijaryhmälle myös periaatteellisesti. Voimassa oleva opintotukijärjestelmä on ilmeisen epäoikeudenmukainen tällä kohdalla. Ilman riittävää perustetta opintotukijärjestelmä kohtelee opiskelijoita epätasa-arvoisesti. Luovuttamattoman tärkeänä pidetty yhdenvertaisuuden periaate ei toteudu opintorahan myöntämisen perusteiden kohdalla. Opintorahan myöntämistä koskevan säädöksen muutoksella, siten kuin lakialoitteessa esitetään, tilanne voidaan korjata.

Ed. Kumpula-Natrin lakialoite herättää kysymään, mikä lienee ollut syynä siihen, että opiskelijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta on tingitty tässä kohdassa. Miksi ammattiin opiskeleva, kotoa pois muuttanut 18-vuotias on opintorahaa myönnettäessä asetettu eri asemaan kuin samassa elämäntilanteessa oleva korkeakouluopiskelija? Heijastaako nykyinen järjestelmä sitä, että se on jokin jäänne jostakin sääty-yhteiskunta-ajattelusta, jossa opiskelijan opiskelualasta päätellään suoraviivaisesti hänen taloudelliset suhteensa omiin vanhempiinsa? Onko nykyjärjestelmän taustalla uskomus tai tutkimuksellinen tieto, että ammattiin opiskelevat ovat yleensä lähtöisin selvästi varakkaammista kodeista kuin korkeakouluopiskelijat, ja tämän takia olisi sitten johdonmukaista ajatella, että vain korkeakouluopiskelijat tarvitsevat tukea? Eikö tilanne ole pikemminkin päinvastoin? Vai onko taustalla mielikuva siitä, että kotoaan pois muuttaneen korkeakouluopiskelijan yhteydet kotiväkeen ja rahalliseen tukeen katkeavat opintojen takia, mutta ammattiin opiskeleva, jo kotoa pois muuttanut nuori säilyttääkin hyvät välit kotijoukkoihin ja rahoitukseen?

Opiskelijoiden elämäntilanteet ovat yksilöllisiä, eikä ole valtiovallan asiana ottaa kantaa siihen, minkä alan tai minkä koulutusasteen opiskelijoilla on parhaimmat suhteet vanhempiinsa. Yhdenvertaisen kohtelun kannalta on riittävää, että laissa määritellään ikärajat ja että tuen myöntämisessä huomioidaan se, asuuko opiskelija itsenäisesti vai vanhempiensa luona, juuri niin kuin aloitteessa esitetään.

Arvoisa puhemies! Tiedossa on, että hallitus tulee meidän kaikkien toiveitten mukaisesti korottamaan opintorahan tasoa 15 prosenttia ensi vuoden syksyllä. Opintotuen kehittämispakettiin tulisi sisällyttää myös tässä lakialoitteessa esitetty muutos, jolla edistetään kotoa pois muuttaneiden 18- tai 19-vuotiaiden opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua. Toivon, että asianomainen valiokunta paneutuu kaikella vakavuudella tähän aloitteeseen.

Henna Virkkunen /kok:

Arvoisa puhemies! Opiskelijat ovat kiistatta olleet ryhmä, joka viime vuosina on ollut liian vähäisen huomion kohteena. Viime kaudella hallitus ei tehnyt opiskelijajärjestöjen peräänkuuluttamia korotuksia opintotukeen tai tulorajoihin, mutta nyt onneksi uusi hallitus on ensimmäisenä ottanut nämä ohjelmaansa ja molemmat asiat toteutuvat heti ensi vuoden alussa, tulorajojen korotus jopa korkeampana kuin opiskelijajärjestöt itse ovat esittäneetkään, ja opintorahan korotus 15 prosentilla on kaikkien opiskelijajärjestöjen yhteinen tavoite ollut jo useamman vuoden ajan. Nyt se toteutuu ensi vuonna, ja se auttaa kaikkia opiskelijaryhmiä.

Kuten tässä ed. Kumpula-Natri toi esiin, sivistysvaliokunnassa on juuri käsittelyssä tämä vanhempien tulorajoihin liittyvä lakiehdotus, joka pohjautuu edellisen eduskunnan päätöksiin, ja siinä esitetään, että näitä vanhempien tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Se osaltaan kyllä parantaa jo niiden opiskelijoiden asemaa myös, joilla vanhempien tulot otetaan huomioon.

Ed. Kumpula-Natri toi esiin, että 22 miljoonaa euroa ei ole suuri raha. Mutta kyllä se on, kun valtiontalouden kehyksistä puhutaan, melko merkittävä summa. Tuo opintorahan korotushan on vuosivaikutukseltaan 70 miljoonaa euroa ja tuo tulorajojen korotus noin 9 miljoonaa euroa, joten kyllä 22 miljoonaa euroa siihen päälle on ihan merkittävä summa. Tavoitteenahan on, että jatkuvasti pyritään tätä opiskelijan asemaa parantamaan, ja sivistysvaliokunnan kanta on jo pitempään ollut, että pitkällä aikavälillä myös näistä vanhempien tuloista tulisi tässä suhteessa päästä irtautumaan. Mutta olisi hyvä ed. Kumpula-Natrin esittää myös, miten tuo 22 miljoonaa euroa rahoitettaisiin.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä en varmaan sano esitystä siitä, miten tuo 22 miljoonaa rahoitettaisiin, muuten kuin että siitä lähes puolet rahoitetaan nyt jo hallituksen hyvän esityksen avulla, kun siinä 30 prosentin korotus vanhempien tuloihin tehdään. Sen hintalappuhan on noin 10 miljoonaa yhteensä harkinnanvaraisen opintotuen kanssa. Toki tämä hallituksen esitys ulottaa tämän vanhempien tulotason noston kaikkiin, myös kotona asuviin, opiskelijoihin, kun minä ottaisin täysi-ikäiset Suomen kansalaiset, jotka opiskelevat, kaikki, rinnakkain samaan asemaan.

Mutta kun ed. Mäkelä muistutti tuossa hallitusohjelmakirjauksesta, että opintotukipakettia tullaan kokonaisuudessakin katselemaan, niin toivon tosissani, että tätäkin näkökulmaa siinä katsottaisiin, kun tässä talossa on sellainen pieni virheellinen maailmankatsomus, johon ehkä itsekin syyllistyn — yleinen henki täällä on se — että kun puhutaan opiskelijoista, niin puhutaan yliopisto-opiskelijoista. Liekö se Sylin vahva tausta monilla tuonut sitä näkemystä tähän saliin, ja aika usein kuitenkin, kun puhuu teollisuuden kanssa tai kun kiertää maakunnissa, opiskelija on paljon muutakin kuin se korkeakouluopiskelija. Kun mietitään, mistä saadaan Suomeen pätevää osaamista, silloin ei puhuta vain diplomi-insinööreistä tai edes vain insinööreistä, vaan puhutaan niistä metallialan työntekijöistä, ja sitä kautta on siihen huutavaan pulaan sitten haluttu myös poliittisesti vastata. Minusta tämä opintotuki on asia, joka jää aina ihan varjoon näissä keskusteluissa, kun katsotaan, miten todella saataisiin sille puolelle opiskelijoita ja sitten sitä osaavaa työvoimaa.