Arvoisa puhemies! Hallituksen yliopistolain uudistuksesta on kulunut reilut kolme kuukautta. Jo nyt on syntynyt ensimmäinen uhri, Kajaanin opettajankoulutuksen lopettaminen. Tämän päätöksen myötä viedään yksi Kainuun aluepolitiikan tukijalka, kun meiltä Kainuusta viedään opettajankoulutus. Se on sama kuin Helsingistä lopetettaisiin yliopisto. Jo aiemmin hallituksen aluepoliittista uskottavuutta on syönyt yliopistorahojen keskittäminen ja Kemijärven tehtaan lopettaminen, ja nyt vielä tämä. Pääministeri Vanhanen:

Levitteleekö hallitus käsiään Kajaanin opettajankoulutuksen osalta niin kuin teki Heinolan reumasairaalan osalta?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttaminen ei ole uudesta yliopistolaista sinänsä johtuva muutos. Aiemminkaan yliopistolaissa ei ole määritelty yliopistojen toimipaikkoja tai toimipisteitä. Toisaalta asetustasolla on määrätty ainoastaan siitä, että Oulun yliopistolle kuuluu vastuu opettajankoulutuksesta, mutta se on voinut itse päättää, missä opettajankoulutusta järjestetään, ja nyt Oulun yliopisto on strategisista syistä päättänyt keskittää kaiken opettajankoulutuksen Oulun kampukselle vahvistaakseen kasvatustieteellistä tutkimusyhteisöä ja siihen liittyvää opetusta.

Itse pidän hyvin keskeisenä sitä, että jatkossakin Kainuussa säilyy korkeakoulutus ja tutkimus. Tärkeää on se, että Oulun yliopisto ei ole vetäytymässä Kainuusta vaan siellä on myös tehtäviä, joissa se aikoo vahvistaa toimintojaan. Ja on hyvin tärkeää, että yhdessä kajaanilaisten ja Kainuun kanssa haetaan nimenomaan niitä koulutuksen ja tutkimuksen aloja, joilla parhaiten voidaan edistää aluekehitystä ja alueen vahvistumista.

Arvoisa puhemies! Mielestäni Oulun yliopisto ja ministeriön suunnitelmat ovat ristikkäiset. Oulun yliopisto väittää, että päätösvalta kuuluu opetusministeriölle, ja ministeriö väittää, että päätösvalta kuuluu Oulun yliopistolle. Ja tässä kun esitin kysymyksen pääministeri Vanhaselle, niin hän siirsi kysymyksen ministeri Virkkuselle. Onko tämä samanlaista siirtelyä ministereiden välillä ja myös näiden asioiden välillä? (Ed. Skinnari: Hyvä kysymys!)

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Ei tässä voi olla minkäänlaista erimielisyyttä siitä, kenelle päätösvalta kuuluu. Kyllä se aivan selkeästi kuuluu näissä kysymyksissä Oulun yliopistolle itselleen.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus näyttää pikkuhiljaa ulkoistavan kaikki toimenpiteet ja tehtävät ulkopuolelle. (Eduskunnasta: Ja vastuun!) — Ennen kaikkea vastuun. — Tämä hallitus toteuttaa espoolaista aluepolitiikkaa. Ennen kaikkea koulutuksessa on tehty ratkaisu, että Aalto-yliopisto sai 56 miljoonaa lisärahaa, toiset yliopistot saivat yhteensä 17 miljoonaa. Oulun yliopisto käy yt-neuvotteluja, Itä-Suomen yliopisto on aloittamassa yt-neuvottelut, Tampereelta kuuluu huhuja yt-neuvotteluista.

Tämäkö oli sitä hallituksen koulutuspoliittista strategiaa, jolla keskitetään voimavarat Espooseen, Aalto-yliopistoon, ajetaan reuna-alueet alas ja heikennetään alueiden kehittymistä?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Meneillään oleva korkeakoulu-uudistus on yksi hallituksen merkittävimmistä tulevaisuushankkeista. Uusi yliopistolaki on osa sitä. Kaikkien yliopistojen talous on näillä päätöksillä turvattu. (Ed. Arhinmäki: Siltä vaikuttaa! Yt-neuvottelut käynnissä!) Vuodenvaihteessa hallitus teki lähes miljardin euron päätökset yliopistojen hyväksi. Aalto-yliopisto on tämän uudistuksen yksi kärki, siihen on haluttu satsata poikkeuksellisen paljon. Samalla on tehty linjaus, että vuodesta 2015 alkaen tuo ylimääräinen erä tulee kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi laadun perusteella.

Nuo yt-neuvottelut, joihin edustaja viittasi, eivät ole lähteneet niinkään taloudellisista kysymyksistä: siitä, että tällä hetkellä yliopistoilla olisi jokin akuutti kassakriisi. Niitten kassoja rahoitettiin hyvin valtion toimesta, kun ne irtautuivat valtiosta. Kyse on siitä, että yliopistot ovat uudistamassa omia strategioitaan ja rakenteitaan ja ovat päättäneet jatkossa ostaa ja tällä hetkellä jo ostavat tuki- ja hallintopalvelut, talouspalvelut, keskitetysti yhtiöltä, ja näin ollen tuki- ja hallintopalveluiden henkilöstön osuus näissä vähenee. Toki toivottavaa on se, että siellä hyvin pitkäjänteisesti (Puhemies: Minuutti on kulunut!) toteutettaisiin henkilöstöpolitiikkaa ja näihin uusiin yhtiöihin siirtyisi tätä olemassa olevaa henkilöstöä.

Arvoisa puhemies! Oleellista on tietysti se, että vastuu kannetaan, ja tässä Kajaanin opettajankoulutuksen osalta vastuu on Oulun yliopistolla ja opetusministeriöllä. Minua itseäni kiinnostaa nyt tässä tilanteessa kaiken kaikkiaan se, millaista vääntövoimaa opetusministeriö ja opetusministeri itse on valmis nyt käyttämään, että tämä Waterloo, joka Kainuuta on kohdannut, pystytään jollakin tavalla eliminoimaan mahdollisimman hyvin.

Onko opetusministeriö valmis tekemään toimenpiteitä edelleen sen eteen, että esimerkiksi lisärahoituksella turvataan opettajankoulutuksen jatko? Onko opetusministeriö valmis turvaamaan resursseja Kajaanin ammattikorkeakoulun itsenäisen toiminnan edesauttamiseen, vai mitä kaikkea opetusministeriö tässä tilanteessa on valmis Kainuun hyväksi tekemään?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Opettajankoulutuksen lakkauttaminen Kainuussa ei nähdäkseni ole niinkään taloudellinen kysymys vaan nimenomaan yliopiston strategiaan liittyvä kysymys siitä, että halutaan keskittää opettajankoulutusta yhdelle kampukselle ja nimenomaan vahvistaa opettajankoulutusta osana kasvatustieteellistä tiedeyhteisöä, vahvistaa alan tutkimusta ja samalla tarjota opettajiksi koulutettaville laajemmat sivuainemahdollisuudet samalla kampuksella. Olennaista on tietysti opettajan saatavuuden osalta se, että Pohjois-Suomessa on voitava varmistaa jatkossakin, että opettajia on siellä saatavilla. Ainakin tähän saakka siellä kelpoisuustilanne on ollut erittäin hyvä, koska opettajia on koulutettu sekä Rovaniemellä, Kajaanissa että Oulussa, ja toisaalta ikäluokat alueella ovat hyvin paljon pienentyneet. Mutta tätä on ilman muuta jatkossa seurattava. Olennaista on se, että Kainuun kannalta tärkeää on, että siellä jatkossakin on korkeakoulutusta ja tutkimusta, ja ennen kaikkea se, että alueen omista tarpeista ja strategioista lähtien käydään keskustelua Oulun yliopiston kanssa (Puhemies: Minuutti on jälleen täyttynyt!) niistä aloista, joita tullaan siellä vahvistamaan. Samoin ammattikorkeakoulun kanssa käymme parhaillaan strategisia neuvotteluja.

Herra puhemies! Korkeakoulu-uudistus sinänsä oli varmasti tarpeellinen ja hyvä uudistus. Antoihan se hallinnollista ja taloudellista itsenäisyyttä korkeakouluille. Mutta, kuten nyt huomataan, korkeakoulut ovat rahapulassa. Osittain se johtuu siitä, (Ed. Rajamäki: Viime joulukuussa äänestettiin tässä salissa siitä!) että ne eivät ymmärtäneet varautua vuosia aikaisemmin tähän uudistukseen. Kysynkin:

Olisiko voitu helpottaa korkeakoulujen — niin Oulun yliopiston kuin muittenkin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen — asemaa aikaisemmin niin, että olisi annettu muutaman vuoden siirtymäaika, jolloin opetusministeriö olisi kuitenkin taannut rahallisesti näitten yliopistojen mahdollisuudet toimia, ja sillä tavalla antaa strategian toteutumiselle lisäaikaa?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kyllä kaikkien yliopistojen rahoitus on taattu ja turvattu. Siinä vaiheessa, kun ne irtautuivat valtiosta vuodenvaihteessa, se merkitsi isoja muutoksia yliopistojen talouteen monella tavalla. Ne ovat yksityisoikeudellisia toimijoita tänä päivänä, mutta kyllä niiden toiminnan talous ja kassat on turvattu, samoin kuin riittävät pääomat, hallituksen päätöksillä.

Se seikka, että yliopistojen menot ovat viime vuosina kasvaneet nopeammin kuin tulot, eräissä yliopistoissa on aiheuttanut isoja ongelmia. Toiset yliopistot ovat varautuneet tilanteeseen paremmin, pitäneet huolta siitä, että niissä menot eivät kasva tuloja suuremmiksi. Mutta tässä on yliopistojen välillä eroja, ja ne tulevat nyt tässä vaiheessa juuri näkyviin.

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee arvoisan opetusministerin vas-tauksia kansanedustajien kysymyksiin, tulee mieleen, että mihinkä tarvitaan enää yliopistoja korkeakouluasioissa, opetusministeriötä ja opetusministeriä. Tähän saakka on sentään ollut politiikkaa ja on ilmaistu meille, että on olemassa tulosohjausneuvotteluja. Itsekin olen ollut 40 vuotta mukana siinä operaatiossa.

Oletteko lopettaneet kokonaan poliittisen ohjauksen? Oli vielä jokin aika sitten niin sanottu kolmas tehtävä yliopistoilla, ja sehän on nimenomaan poliittisen roolin valvomista. Oletteko menettänyt kokonaan otteen näistä asioista?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tässä lakimuutoksessa yliopistojen tehtävät eivät muuttuneet, vaan niiden tehtäviin kuuluu edelleen yhteiskunnallinen vuorovaikutus, johon ed. Pulliainen viittasi. Tässä yliopistolain uudistuksessahan tulosohjausneuvottelua ja sitä menettelyä uudistettiin. Aikaisemmin todella käytiin vuosittain tulosneuvottelut yliopistojen kanssa. Nyt on siirrytty siihen, että kerran hallituskaudessa käydään nämä neuvottelut, eli tässä mielessä ohjaus on väljentynyt. Tässä muutoksessa lisättiin yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa. Siihen hyvin huonosti sopii se, että eduskunta täältä säätelee yliopistojen tiedepoliittisia ja koulutuspoliittisia tavoitteita.

Arvoisa puhemies! Kun ministeri sanoi, että yliopistouudistuksella ei ole mitään tekemistä tämän kanssa, niin hän oli kyllä väärässä, koska sehän irrotti yliopistot valtiosta, antoi niille mahdollisuuden valita itsenäisesti johtokunnan. Oulun yliopisto valitsi johtokuntaan kaikkia muita kuin maakunnan ystäviä, ja he päättivät lopettaa Kainuun ainoan merkittävän korkeakoulun, mikä on isku sinänsä. (Ed. Zyskowich: Sellaista se yliopistojen autonomia on!) Toinen asia on myös se, että kun säädettiin tätä yliopistouudistusta, joka voisi olla fantastinen, me tiesimme, että siihen on liian vähän rahaa, nimenomaan jos se koskee näitä maakuntayliopistoja.

Eikö nyt olisi järkevintä ajaa sellaista, että tulisi kehittämislaki yliopistoille, jossa niille turvattaisiin suurempi rahainvestointi muutamiksi vuosiksi taas eteenpäin? Se pelastaisi tämän uudistuksen ja toivottavasti myös Kainuun opetuksen.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Yliopistojen valtionrahoitus tälle vuodelle pelkästään suoraan budjetista on 1,67 miljardia euroa. Mielestäni yliopistojen taloudesta on pyritty kyllä erittäin hyvin huolehtimaan tässä siirtymävaiheessa. Varmasti jokaiselle yliopistolle kaikki lisäeurot ovat tervetulleita, mutta ei voi yleistää, että kaikki yliopistot olisivat nyt vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Osassa talous on tiukemmalla, mutta ei läheskään kaikissa yliopistoissa. Jos katsotaan nimenomaan tuota Kajaanin tilannetta, niin yliopistolaki ei sinänsä muuttanut tässä tätä tilannetta: aikaisemminkaan ei laissa ollut määritelty toimipaikkoja, eikä asetuksessa määritellä muuta kuin se, mitkä koulutusvastuut, koulutusalat, eri yliopistoilla on, mutta ei sinänsä sitä, missä tuo koulutus järjestetään.