Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa herra puhemies! Suomi ja suomalaiset elävät nyt hyvin vaikeita aikoja, eivätkä ennusmerkit kerro tilanteen nopeasta muuttumisesta. Kasvu sakkaa hankalassa suhdannetilanteessa, ja kansakuntaa ravistelee suuri rakennemuutos. Julkisen talouden pidemmän aikavälin kestävyys on myös uhattuna. Tässä tilanteessa toimettomuus ei ole hallitukselle vaihtoehto. Sanotaan, että oppositiostakin voi palvella isänmaata, mutta hallituksessa vaihtoehtoja on vain yksi: Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin turvaaminen.

Suomessa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 helmikuussa 231 000. Se on 27 000 enemmän kuin vuosi sitten. Me kaikki ymmärrämme, että näin ei voi jatkua. Meidän on pystyttävä parantamaan kotimaisen työllisyyden edellytyksiä. Siksi hallituksen on luotava yrityksille mahdollisimman suotuisat edellytykset petrata suoritustaan. Hallitus teki kaikki kehysriihen ratkaisunsa vahvistaakseen työllisyyttä. Ratkaisujen jälkeen on nyt yrityksillä velvollisuus näyttää, mihin ne isänmaan puolesta pystyvät.

Jos emme onnistu työllisyyden vahvistamisessa, meillä on edessä lisää vaikeuksia: uusia leikkauksia, palveluiden karsimista, yhä korkeampia veroja. Jos emme tee tilanteelle mitään, nostamme kädet pystyyn, taantuma, rakennemuutos ja kestävyysvaje vievät meiltä hyvinvoinnin pohjan. Siksi olemme korostaneet kehysriihessä tekoja työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Siksi olemme hallituksessa tosissamme kasvuedellytysten kanssa ja yritämme luoda niitä täysillä.

Arvoisa puhemies! Kun hallitus valmistautui kehysriiheen, meillä oli siis käsissämme iso talouden kolmoishaaste: hankala suhdannetilanne, talouden rakennemuutos ja julkisen talouden kestävyysvaje. Hallitus teki kehysriihessä päätöksiä, jotka suoraan ja välillisesti tukevat suomalaisen työn ja teollisuuden kasvua. Päätimme alentaa yritysten yhteisöverokantaa 20 prosenttiin. Tavoitteenamme on rohkaista yrityksiä kasvuun ja investointeihin, työpaikkojen luomiseen ja palkanmaksuvarasta huolehtimiseen. Siksi verotuksen painopiste haluttiin siirtää tuloksen verotuksesta ulos jaetun voiton verottamiseen.

Riihessä halusimme tukea myös jo olemassa olevia työpaikkoja. Perinteisen teollisuuden työllistämismahdollisuuksia kohennetaan rikkikompensaatiolla. Veroratkaisun lisäksi rikkidirektiiviin sopeutumista helpotetaan runsaan 100 miljoonan euron panostuksella nesteytetyn maakaasun infrastruktuuriin. Tieliikenteeseen tulevien raskaan kuljetuskalustojen mittojen ja massojen korotukseen varataan kehyskaudella yhteensä 55 miljoonaa euroa lisärahoitusta, jotta tiestö saadaan pidettyä asianmukaisessa kunnossa. Myös alueellista kuljetustukea jatketaan. Sitouduimme myös siihen, että tällä hallituskaudella käynnistetään kaikki liikennepoliittisessa selonteossa päätetyt hankkeet. Me teemme kaikkemme, että elinkelpoiset työpaikat säilyvät Suomessa.

Olemme suunnanneet myös uusille yrityksille kannustimia kasvaa ja työllistää. Tärkeitä ovat esimerkiksi panostukset kasvurahastojen kautta informaatio- ja kommunikaatioaloille ja siemenvaiheen yrityksiin. Lisäksi kotitalouksien teettämän työn edistämiseksi päätimme korottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 400 euroon. Yksityisen sektorin lyhyen aikavälin työllistämisedellytysten lisäksi hallitus teki useita työllisyyttä tukevia toimia, joiden vaikutus tulee näkymään pidemmällä aikavälillä. Vain siten, työllisyysastetta nostamalla, voimme kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta.

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa uudistaa Suomea. Meille uudistaminen on eteenpäin menemistä ja kansakunnan kaikin puolin vahvistamista meitä kohdistuvia myrskyjä vastaan. Tästä hyvä esimerkki on vaalikauden yksi tärkeimpiä hankkeita eli nuorten yhteiskuntatakuu. Kehysriihessä tehtiin edelleen sitä vahvistavia päätöksiä. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi tämän hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta. Riihen päätöksillä tuetaan erityisesti nuorten ja vaikeimmin työllistettävien edellytyksiä saada työtä. Osatyökykyisten työllistymiseen ja maahanmuuttajien kotouttamiseen tehtiin erityisiä kohdennuksia. Nuorisotakuun toimeenpanoon kohdennettiin 10 miljoonan lisämääräraha. Hallitus teki myös oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen paikkoihin lisäyksiä.

Opintotuki päätettiin sitoa indeksiin ensi vuoden elokuusta alkaen. Opintotukijärjestelmää uudistetaan hallitusohjelman ja hallituksen rakennepoliittisen kannanoton mukaisesti tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista.

Hallituksen työlinja näkyy myös siinä, että riihessä päättämämme uusi, joustava hoitoraha antaa paremmat mahdollisuudet pienten lasten vanhemmille yhdistää työnteko ja arvokas lasten kanssa vietetty aika. Uusi malli parantaa erityisesti nuorten naisten valinnanmahdollisuuksia työuransa suhteen ja mahdollistaa työnteon aikaisempaa monipuolisemmin.

Hallitus pyrkii kehyspäätöksessään tekemään sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat kokonaistuottavuutta. Siksi vahvistimme aiemman päätöksemme kunta- ja palvelurakenneuudistuksen loppuun saattamisesta aikataulussa. Suuria rakenteellisia uudistuksia ei tehdä hallinnon mylläämisen ilosta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on ensisijaisesti turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut ja samalla parantaa tuottavuutta julkisten peruspalvelujen tuotannossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on olennainen elementti maamme valmistautumisessa väestön ikääntymiseen. Julkisen talouden kestävyysvaje johtuu siitä, että väestön ikääntyminen kasvattaa eläke- sekä terveys- ja hoivamenoja ja alentaa julkisen sektorin verotuloja. Terveys- ja hyvinvointipalvelujen osuus koko talouden tuotannosta ja työllisyydestä on jo nyt huomattava. Osuus tulee väestön ikääntymisen myötä kasvamaan vielä merkittävästi. Laskelmat osoittavat, että suhteellisen pieneltäkin vaikuttava tuottavuuden kasvu palvelujen tuotannossa vahvistaisi merkittävästi julkisen talouden kestävyyttä.

Arvoisa puhemies! Riihessä tehtyjen merkittävien kasvupanostusten rahoitus perustuu eräiden kulutusverojen, pääomatuloveron ja erityisesti osinkoveron kiristymiseen ja yritysverotuksen aukkojen paikkaamiseen. Hallitus teki kehysriihessä rohkeaa ja tulevaisuuteen suuntautunutta politiikkaa muuttamalla yritysverotusta laajasti talouskasvuun kannustavaksi. Yritysveroratkaisussa on kahdella tasolla kyse merkittävästä uudistuksesta, johon olemme koko hallituksessa sitoutuneet.

Hallituksen tavoitteena on ensinnäkin muuttaa yritysverotustamme kohti tiiviimpää ja matalampaa verokantaa aikaisemmin suosittujen vähennysjärjestelmien sijaan. Aikaisempia verovapauksia halutaan tilkitä esimerkiksi osinkoverotusta kiristämällä ja luopumalla erilaisista verovähennyksistä. Tämän päätöksen johdosta valtion osinkoverotuotot lisääntyvät 390 miljoonalla eurolla. Samalla tulee kannattavammaksi jättää voitto yritykseen kuin nostaa se sieltä osinkona pois. Nyt viimein poistuu myös se merkittävä epäoikeudenmukaisuus, että vielä edellisellä hallituskaudella pienen joukon ihmisiä oli perheenjäsenineen mahdollisuus nostaa jopa 90 000 euroa pääomatulona maksamatta euroakaan pääomatuloveroa.

Hallituksen yritysverouudistus sisälsi kehysriihen jälkeen joitakin vielä viilausta vaativia kohtia, kun vaikutusarvioiden tarkentuessa ilmeni, ettei osinkoverouudistus olisi enää toteuttanut hallituksen veroratkaisulle asettamia tavoitteita. Verolakien jatkovalmistelu tehdään kesän aikana tarkentuneiden laskelmien pohjalta, ja jos vielä löytyy korjattavaa, niin sitten ne korjataan.

Tämä hallitus ei pelkää eikä pelaa mitään pelejä. Me teemme kansakunnan kannalta parhaita mahdollisia ratkaisuja, ja jos päätöksiä pitää tarkentaa, niin sitten me tarkennamme niitä. Poliittisilla päättäjillä pitää aina olla nöyryyttä parantaa jo aiemmin tehtyjä päätöksiä.

Toinen verouudistuksen tavoite, ja tämä on koko kehyspäätöksen punainen lanka, on tavoite asennemuutoksen aikaansaamisesta. Kyse on tavoitteesta synnyttää talouteemme myönteinen, positiivinen, kierre. Kun yhteiskunnallinen ilmapiiri on yrittämiselle mahdollisimman suotuisa, on enää elinkeinoelämämme mielikuvituksesta ja ammattitaidosta sekä ulkomaisista sijoittajista kiinni investoida uusiin kasvukohteisiin ja luoda lisää työpaikkoja. (Sirkka-Liisa Anttila: Mikäs se kilpailukyky on?) On selvää, että vain uuden työn kautta voimme huolehtia hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden tasosta, mikä varmasti on meille kaikille tärkeää.

Arvoisa puhemies! Olemme tällä hallituskaudella päättäneet jo perusturvan historiallisesta korotuksesta, solidaarisuusveroista, vanhusten oikeudesta palveluihin ja nuorisotakuusta. Samalla olemme joutuneet sopeuttamaan valtiontaloutta jo noin viiden miljardin euron edestä tämän hallituskauden aikana. Näitä aiempia päätöksiä tukien hallitus päätti kehysriihessä myös noin 600 miljoonan euron lisäsopeutustoimista. Siksi me jouduimme tekemään myös hyvin vaikeita päätöksiä, kuten sähköveroon tehty korotus tai koulutuspuolen indeksien jäädytys. Ne olivat hyvin kipeitä mutta tässä tilanteessa välttämättömiä toimenpiteitä. Onneksi pienituloisimpien kansalaisten taakkaa voitiin helpottaa nostamalla kunnallisveron perusvähennystä, työtulovähennystä ja korottamalla asumistukea.

Jouduimme myös säästämään esimerkiksi kehitysavusta lisää 29 miljoonaa euroa, mikä oli aiemmin tehtyjen säästöpäätösten päälle erittäin vaikea ratkaisu. Samalla hallitus kuitenkin päätti suunnata tällä hallituskaudella kaikki päästöoikeuksista saatavat tulot kokonaisuudessaan kehitysyhteistyöhön ja ilmastotoimiin. Tällä on osaltaan tarkoitus kompensoida leikkausta.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus toimii aikana, jolloin tulevaisuuden hyvinvointi joko voidaan turvata tai siten voidaan todeta, että ei meistä ole siihen. Hallitus on keskittänyt kaiken tarmonsa suomalaisen työn puolustamiseen. Puolustamme olemassa olevia työpaikkoja ja autamme luomaan uusia. Hyvinvointi syntyy työstä, työ syntyy kasvusta ja kasvu suomalaisista yrityksistä.

Kehyspäätös oli myös vaativa. Raskasta taakkaa jaettiin riihessä mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Yritysverokokonaisuus on tuloeroja kaventava, koko kehyspäätöksen toimet kokonaisuutena myös lievästi tuloeroja kaventavia. Perusturvaa ei leikata. Arvonlisäveroa ei koroteta. Pienituloisimpien palkansaajien verotus kevenee, asumistuen taso nousee, ja tasapainotusta ei tehty köyhimpien kustannuksella. Sen sijaan hallitus vahvistaa pienituloisten kansalaisten asemaa esimerkiksi asuntopoliittisella kokonaisuudistuksella, joka johtaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisääntymiseen.

Yleistä talouden ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta hallitus vahvistaa tekemällä 40 henkilötyövuoden lisäpanostuksen verohallinnon resursseihin harmaan talouden torjumiseksi. (Ben Zyskowicz: Lisää tarvitaan!) Rehelliset yrittäjät menestyvät, jos kaikille on käytännössä samat säännöt. Valtiovarainministeriö suunnittelee jo seuraavia toimia aggressiivista veronkiertoa vastaan.

Arvoisa puhemies! Suomen on tulevina vuosina oltava entistä parempi maa yrittää ja työllistää. Verotus ei yksin ratkaise yritysten kohtaloa, mutta se on valtion voimallisimpia keinoja viestittää, mitä se yrityksiltä haluaa. Me tarvitsemme kasvua. Vain kasvun ja työnteon avulla saamme lisää verotuloja ja vähennämme budjettivajetta.

Kehyspäätösten vaikutukset näkyvät viiveellä. Hallitus ei tähtää pikavoittoihin, vaan pitkäjänteiseen työhön taloutemme tervehdyttämiseksi ja elävöittämiseksi. Emme ole päätepisteessä, vaan uuden alussa. Me tulemme takaisin kansainvälisille markkinoille entistä vahvempina. Uudet siemenyritykset voivat puhjeta kasvuun. Yhä useammat pääsevät töihin, ja valtiontalous vahvistuu. Tähän käänteeseen, talouskasvun vilkastamiseen ja hyvinvointimme turvaamiseen, hallitus tähtäsi myös kehysriihen päätöksillä. Tavoitteenamme on, että tänä keväänä tehdyt päätökset muuttavat Suomen suunnan.

Lenita Toivakka /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aikoja, jolloin poliitikoilta vaaditaan normaalia enemmän rohkeutta ja kaukonäköisyyttä. On aikoja, jolloin pieni hienosäätö ei riitä vaan tarvitaan suuria uudistuksia. On aikoja, jolloin on näytettävä rohkeasti uutta suuntaa Suomelle, vaikka ympärillä vallitsee epävarmuus.

Hallituksen rima oli asetettu korkealle, ja se oli pakko ylittää. Hallitus teki sen, mitä pitikin, koska tekemättä ei voitu jättää. Suomi on pelastettava. Valtiovarainministerin sanoin: Suomeen on synnytettävä positiivinen kierre.

Mutta hallituksessa istuvatkin vain rohkeimmat vastuunkantajat. Vaalien suurin voittaja perussuomalaiset viittasi kintaalla kansan tahdolle ja väisti hallitusvastuun. (Timo Soini: Kyllä, ja Kypros vastuuseen myös!) Toki vaikeina aikoina on mukavampaa huudella katsomosta. Ja kun ajat sitten hieman helpottavat ja muut ovat jo tehneet työn, kyllä nyt maistuu ministerinsalkku edustaja Soinillekin. (Timo Soinin välihuuto — Naurua)

Arvoisa puhemies! Kukapa olisi uskonut, että tämä kuuden puolueen hallitus, jota sekametelisopaksikin opposition toimesta kutsutaan, poistaa yritysten kasvun ja työllistämisen esteitä tekemällä merkittävän, työllistävän verouudistuksen, pudottaa yhteisöveroa 6 prosenttiyksiköllä ja parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, sopeuttaa valtiontaloutta reilusti yli 5 miljardilla eurolla siten, että valtiontalouden velkaantuminen taitetaan laskuun, ja vie eteenpäin historiamme suurinta julkishallinnon uudistusta eli kunta- ja sote-uudistusta, (Mauri Pekkarinen: Vauhdilla, oikein vauhdilla!) niin kuin moni hallitus tätä ennen 60-luvulta saakka on jo yrittänyt toteuttaa. (Timo Soini: Tehän kyselitte sen perään viikonloppuna!)

Kukapa olisi uskonut, että "sekametelihallitus" tähän pystyy, vieläpä tilanteessa, jossa apua on turha odottaa ravan roiskutteluun keskittyvältä oppositiolta tai vastakkainasettelua lietsovilta työmarkkinajärjestöiltä. Kuuden puolueen hallitusta voi nimitellä ihan miksi lystää, mutta se ei todellakaan ole peliketjun heikoin lenkki. Tyylipisteitä ei prosessin aikana ehkä kerätty, mutta lopputulos ratkaisee. (Ben Zyskowicz: Näin se on!) Hallituspuolueita ei yhdistä ideologinen liima, mutta niitä yhdistää paljon vahvempi voima — halu vastuunkantoon. Vastoin pahojen kielten kuiskuttelua hallitus kantoi vastuuta ja teki välttämättömät päätökset Suomen saamiseksi takaisin nousu-uralle.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehyspäätös näyttää uutta suuntaa Suomelle. Kehyspäätös valaa uskoa suomalaiseen työhön. Se antaa eväät rakentaa lisää työpaikkoja suomalaisille.

Kehyspäätöksen merkittävin kokonaisuus onkin työllistävä verouudistus. Yhteisöveron lasku 20 prosenttiin ja osinkoverotuksen uudistaminen kannustavaksi ovat investointien, kasvun ja työpaikkojen kannalta tärkeä resepti. Hallituksen viesti yrityksille onkin: nyt kannattaa kasvaa. Kun yritysten taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy, myös valtion verotulot kasvavat ja suomalaiset saavat työtä.

Hallituksen veropäätös on kokoomuksen pitkän linjan mukainen. (Timo Soini: No varmasti on!) Verotuksen painopistettä siirretään pois työn tekemisen ja teettämisen verotuksesta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että piensijoittajien veronkiristys puolitettiin ja kannuste suomalaisiin yrityksiin sijoittamiseen säilyy.

Kehyspäätöksen myötä Suomeen syntyy myös kaksi uutta kasvurahastoa yritysten rahoitusmahdollisuuksia edistämään. Uusi siemenvaiheen kasvurahasto ja kasvurahastojen rahasto voivat toimiajallaan nousta miljardiluokkaan. Rahastoissa yksityinen raha ja julkinen raha vetävät yhtä köyttä suomalaisten yritysten kannustamiseksi kasvuun.

Yrittäjäperheen jäsenenä voin vakuuttaa, että näillä päätöksillä on suuri merkitys. Valtio ei voi yrittää yrittäjän puolesta, mutta valtio voi kannustaa yrittäjiä menestymään ja kasvamaan yrittäjämyönteisellä politiikalla. Yrittäjäjärjestöt ovatkin jo kiitelleet tehtyjä ratkaisuja, ja nyt pallo on yrittäjillä. (Timo Soini: Kiitelleet omia laskelmiaan!) Kokoomuksen eduskuntaryhmä toivoo, että nämä päätökset kannustavat yrityksiä luomaan uutta työtä ja hyvinvointia kaikille suomalaisille.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehyspäätös on kokonaisuus, joka sisältää useita tärkeitä toimenpiteitä, joita Suomi nyt kipeästi kaipaa. Yksi näistä on osatyökykyisten työllistämiseen tähtäävä toimenpidekokonaisuus. Tämänkin uudistuksen taustalla on suomalainen työ. Työkyvyttömyyseläkkeellä on kymmeniätuhansia suomalaisia, jotka haluaisivat tehdä työtä. Nyt tähän tarjoutuu entistä parempi mahdollisuus. Yhteiskunta tarvitsee jokaisen työpanoksen, ja työn tekemisen mahdollisuus on arvokas meille kaikille. Myös työnteon kannustavuutta lisätään keventämällä pienituloisten ansiotuloveroa. Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavampaa kuin joutenolon.

Hallituksen kehyspäätös vie myös tavoitetta työurien pidentämisestä eteenpäin. Tärkeitä panostuksia ohjataan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen lisäpanostukset varmistavat, (Sirkka-Liisa Anttila: Isot leikkaukset pohjalla!) että mahdollisimman moni nuori löytää itselleen mieluisan opiskelupaikan, myös ne nuoret, jotka eivät viihdy pulpetin ääressä. Opintotukijärjestelmään lisätään puolestaan porkkanoita tehokkaan opiskelun kannustimiksi.

Työurat pitenevät myös keskeltä, kun hallitus tarjoaa pienten lasten vanhemmille joustavampia tapoja yhdistää työtä ja perhe-elämää. Kun päivähoitomaksut porrastetaan jatkossa käytön mukaan, perheillä on enemmän valinnanvapautta järjestää arki haluamallaan tavalla. Nykymalli, jossa olet joko työssä tai kotona, ei ole tätä päivää.

Selkeästä polusta työurien pidentämiseksi loppupäästä on myös sovittu. Hallitus valmistelee eläkeuudistuksen, ja se astuu voimaan viimeistään vuoden 2017 alussa. Mikäli kävisi niin, etteivät työmarkkinaosapuolet pysty kantamaan niille kuuluvaa vastuuta, tekee hallitus viime kädessä Suomen kannalta välttämättömät päätökset.

Erityisen kiitoksen kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa antaa hallitukselle siitä, että valtio on kehyspäätöksellä mukana uuden lastensairaalan rakentamisessa. 40 miljoonan rahoitusosuus uudelle lastensairaalalle muistuttaa meitä siitä, mikä todella on elämässä tärkeää. Toivomme, että itsenäinen Suomi voi juhlistaa satavuotista taivaltaan (Puhemies koputtaa) avaamalla uuden lastensairaalan kaikille suomalaisille lapsille vuonna 2017.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen kehyspäätös on tasapainoinen kokonaisuus. Se on yhdistelmä valtiontalouden uskottavaa ja vastuullista hoitoa, hyvinvointia uhkaavan kestävyysvajeen kattamista sekä uutta luovia kasvun toimia.

Kehyspäätöksessä on kyse kokonaisuudesta, joka luo Suomeen uutta työtä ja yrittäjyyttä. Ilman yksityisen sektorin työpaikkoja ja yritysten tuottamaa lisäarvoa suomalaisille annettua hyvinvointilupausta ei voida lunastaa. Tämän lupauksen täyttämisen tulee jatkossakin olla hallituksen tärkein tehtävä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut sataprosenttisesti tukemaan hallitusta ja pääministeri Kataista tässä tärkeässä työssä. Olemme kaikki suomalaisen työn puolella.

Jouko Skinnari /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikeassa tilanteessa joudutaan joskus turvautumaan karvaisiin lääkkeisiin. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kuvasi maailmantalouden huonoa kuntoa ja Suomen kolmoishaastetta. Tähän ei ollut käytettävissä helppoja ratkaisuja. Jos ja kun oppositio tehtyjä ratkaisuja arvostelee, niin Suomen kansa edellyttää myös vaihtoehtojen kertomista. (Välihuutoja — Sirkka-Liisa Anttila: Näin on!) — Sehän kohta kuullaan. — Hallitus on linjannut, kuinka se sopeuttaa. Nyt on opposition vuoro.

Maailman taloudelle Suomi ei paljon mahda, mutta taloutemme on meidän omissa käsissämme. Edellinen hallitus sai perintönä 3 miljardia euroa ylijäämäisen ja jätti tälle hallitukselle, arvoisa keskusta, 8 miljardia euroa alijäämäisen valtiontalouden. (Välihuutoja)

Hallitus on pystynyt puristamaan hyvän kehyspäätöksen vastuulliselle, pitkäjänteiselle ja taloudellista kasvua sekä työllisyyttä edistävälle politiikalle. Kylmien kehyslukujen keskellä sosialidemokraatit korostavat eri väestöryhmien hyvinvoinnin turvaamista työelämässä, koulussa ja kotona. Säästöjen ja tulonlisäysten hyvin tarkalla valikoinnilla on pyritty inhimilliseen ja oikeudenmukaiseen lopputulokseen.

Vaikeasta valtiontalouden tilasta johtuen jouduttiin tekemään eräitä sopeutustoimia. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että nuorilta ja sosiaaliturvasta ei leikattu eikä arvonlisäveroa korotettu. Näin hallitus toteutti SDP:n suurta talouspoliittista linjaa, jossa himoleikkausten sijaan panostettiin kasvuun ja työllisyyteen.

Hallituksen veropäätöksistä näkyy SDP:n pitkän linjan mukainen oikeudenmukaisuus. Jo aiemmin on pääomaveroa korotettu, suurten perintöjen verotusta kiristetty ja otettu käyttöön suurituloisten solidaarisuusvero. Pienituloisimpien verotusta on kevennetty. Nyt pääomatulojen verotuksen progressio kiristyy edelleen. Osinkoverotuksen muutoksella kerätään veroja 390 miljoonaa enemmän ensi vuonna. Osinkoveromuutoksilla ei synnytetty verotuksen vapaamatkustajia.

Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämisestä puhuttiin myös edellisen hallituksen aikana, mutta mitään ei tehty. Veronkorotukset kohdistuvat nyt lähinnä terveydelle haitallisiin tuotteisiin, kuten alkoholiin, tupakkaan, makeisiin ja virvoitusjuomiin. (Timo Soini: Sekä sähköön ja bensiiniin!) Lisäksi sähköveroa korotettiin hieman.

Arvoisa puhemies! Kehysesityksen keskeinen tavoite on saada talouteen kasvua sekä synnyttää maahan uusia teollisuuden ja palvelujen työpaikkoja. (Keskeltä: Köyhät kyykkyyn!) Suomen menestys perustuu korkeaan työllisyyteen, osaamiseen, kattaviin ja toimiviin hyvinvointipalveluihin sekä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Hallituksen kehyslinjaus tukee näitä tavoitteita.

Me tarvitsemme lisää työpaikkoja Suomessa sekä menestyviä pieniä ja suuria vientiyrityksiä. Yritystoiminnan edellytysten luominen ei ole vain valtion vaan myös maakuntien ja kuntien tehtävä yhteistyössä.

Kasvun ja työllisyyden kannalta yritysveron lasku 20 prosenttiin tarjoaa kaivatun kasvusysäyksen ja merkitsee toivottavasti investointien lisäämistä Suomeen. Odotamme yrityksiltä nyt investointeja ja työllistämistekoja. Osinkoverouudistuksella vahvistetaan osaltaan investointeja ja työllisyyttä. Ylisuurien osinkojen maksamisen sijasta yrityksiltä odotetaan nyt työllistäviä investointeja.

Veroratkaisuillaan hallitus tiivisti veropohjaa. Verolainsäädännön moniulotteisuuden vuoksi esitykseen jäänee soveltamishaasteita ja oikeudenmukaisuus- ja kohtuustavoitteita. Nämä on normaalin lainvalmistelun tapaan ratkaistava lakipykäliä kirjoitettaessa sekä lakeja säädettäessä täällä eduskunnassa. (Timo Soini: Paitsi että oppositiolta sitä vaaditaan nyt!)

Hallitus teki myös muita suomalaista teollisuutta tukevia toimia. Tulevan rikkidirektiivin vaikutuksia pehmennetään pienentämällä yritysten kuljetuskustannuksia. Lisäksi valmistelussa ollut windfall-vero toteutuu alkuperäistä lievempänä. Näiden kustannusten vähentymisen yhteisvaikutukset ovat pidemmällä aikavälillä tuntuvat. Tarvittaessa hallituksen on oltava valmiina uusiin teollisuuden kilpailukykyä vahvistaviin toimiin. (Kari Rajamäki: Nimenomaan!)

Uusien ja olemassa olevien kasvuyritysten tukemiseksi toteutetaan laaja kasvurahoitusohjelma. Siinä kootaan yhteen valtion ja yksityisten rahoituspanostukset. Tavoitteena on pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kasvun tukeminen.

Työllisyyskehityksen vahvistamiseksi sekä työvoiman saannin helpottamiseksi hallitus toteuttaa asuntopoliittisia uudistuksia. Tavoitteena on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannon vauhdittaminen kasvukeskuksissa.

Liikennepoliittisen selonteon linjauksen mukaisesti väyläinvestoinneista siirretään 100 miljoonaa euroa vuodessa liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon.

Nuorten yhteiskuntatakuuta vahvistetaan oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksolla, ja tavoitteena on madaltaa kynnystä varsinaisen oppisopimuksen tekemiseen. Työn ja perhe-elämän yhteensovitusta parannetaan joustavalla hoitorahalla ja tuntiperusteisella päivähoidolla.

Kuntien paikallistuntemus työmarkkinoista otetaan tehokkaammin käyttöön, kun työmarkkinatuen rahoitusvastuu siirretään kunnille. Uudistus mahdollistaa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pääsyn aktiivitoimenpiteiden piiriin. (Sirkka-Liisa Anttila: Mutta maksaa kunnille!)

Arvoisa puhemies! Ihmiset on pidettävä kunnossa. Työterveyshuolto toimii, mutta työikäisiä ihmisiä on työterveyshuollon ulkopuolella työttömyyden tai työkyvyttömyyden takia. Heidän terveytensä kuuluu terveyskeskuksille. Lisäksi eläkkeellä olevat ja muut työelämän ulkopuoliset mutta myös lukuisat pienyrittäjät kuuluvat terveyskeskuksille. Sote-uudistuksen tärkeä tavoite on saada terveyskeskukset toimimaan niin, että kansalaiset pääsevät hoitoon nopeasti ja että terveyskeskukset pystyvät hoitamaan potilaat kuntoon. Sote-uudistus luo osaltaan terveitä kuntarakenteita. Lastensairaalan perustaminen on hyvä uutinen.

Sosialidemokraateille on tärkeää koko kansan sivistys- ja koulutustason kohottaminen. Olemme kehittäneet koulutusjärjestelmää niin, että jokaisella Suomessa asuvalla on mahdollisuus koulutukseen. Opintotukijärjestelmän uudistaminen tukee tätä kehitystä. Ammattikorkeakoulut ovat tärkeitä erityisesti niille paikkakunnille, joilla ei ole omaa yliopistoa.

Arvoisa puhemies! Nykyhallitus on joutunut sopeuttamaan valtiontaloutta jo yli 5 miljardilla eurolla. Se on tehnyt sen niin oikeudenmukaisella tavalla kuin se on ollut inhimillisesti ottaen mahdollista. Oppositio olisi mieluummin korottanut arvonlisäveroa, nostanut eläkeikää ja leikannut enemmän.

Jari Lindström /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen toiminta kehyspäätöksen yhteydessä on ollut todellinen pohjanoteeraus. (Vasenryhmästä: Näin on! — Timo Soini: Kyllä!) Ensin kesti ja kesti saada edes tiedotetta siitä, mitä hallitus oli kehysriihessä päättänyt, ja kun tiedote lopulta saatiin, teksti oli lähes lukukelvotonta konsulttimunkkilatinaa, jossa kerrottiin leikkaustenkin olevan oikeasti asioiden parannuksia ja pienimmätkin parannukset maalattiin historiallisiksi uudistuksiksi. Mahtavaa! (Sirkka-Liisa Anttila: Fantastistahan se on!)

Suora lainaus tiedotteesta: "Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu." Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että hallitus sysää valtiolta kuntien maksettavaksi 150 miljoonaa euroa työmarkkinatukea. Valtion omat talousluvut saadaan näin hiukan kauniimmiksi, mutta vastaavasti kuntien talous menee saman tien kuralle. Koko julkisen sektorin kannalta tällä kikkailulla säästettiin nolla euroa. Loistavaa!

Ilmiselvää on, että hallituksen päätökset vaikuttavat kaikelta muulta kuin loppuun asti harkituilta. Näyttääkin siltä, että hallitus käyttää enemmän aikaa tiedotteidensa hiomiseen kuin itse päätösten tekoon. Tämä hallituksen sekoilu ei takuulla ole jäänyt huomaamatta luottoluokittajilta, ja sitä kautta se ei voi olla vaikuttamatta Suomen luottoluokitukseen. Fantastista!

Arvoisa puhemies! Sama farssi jatkui itse kehyspäätöksen jälkeen. Kehyspäätöksen aiheuttamasta kentän kapinasta hätääntyneet vasemmistoedustajat alkoivat julkisesti vaatia ainakin osinkoverovääryyden korjaamista. No, nyt on kuulemma virheet korjattu, ja enää ei veroratkaisu suosi rikkaita, (Vasemmalta: Eikö ole hyvä?) paitsi että uudessakin osinkoveromallissa kevennetään suuromistajien verotusta huomattavasti. (Mauri Pekkarinen: Ja pienten kiristetään!) Osinkoja verotetaan uuden mallin mukaan 150 000 euroon saakka alle 8 prosentin verokannalla. En tiedä, mitä vasemmistoedustajat ajattelevat, mutta perussuomalaisten mielestä 150 000 euron osinkotuloja nostava on rikas. (Timo Soini: Kyllä!) Suurpääoman silittely jatkuu.

Valtiovarainministeri Urpilainen hehkutti, että Suomessa ei hallituksen uudistuksen jälkeen jaeta enää verovapaita osinkoja. Kuitenkaan hallituksen uudistuksen jälkeen Suomessa ei jaeta mitään muuta kuin ainakin osaksi verovapaita osinkoja. Miten tässä näin kävi? Vasemmisto taisi torkkua uudestakin osinkoveromallista sovittaessa, sillä muuten on vaikea käsittää, miten tämä on voitu hyväksyä. (Vasemmalta: Lue se paperi!) Näin härskisti rikkaimpia suosivaa veropolitiikkaa ei uskaltanut tehdä edes edellinen oikeistohallitus.

Arvoisa puhemies! Kehysfarssi ei loppunut edes tähän. Kun selonteossa kerrotaan, että yhteisöveron alennuksen aiheuttama verotulojen miljardiluokan vähennys paikkaantuu suurelta osin veronalennuksen talouskasvua parantavilla vaikutuksilla, kerrotaan tällöin vain osatotuus. Miksei selonteossa mainita mitään hallituksen yritysveroalen rahoittamiseksi tekemien veronkorotusten ja leikkausten dynaamisista vaikutuksista? (Sirkka-Liisa Anttila: Se on sitä kiiltokuvapolitiikkaa!) Kun näistä kerran on alettu puhua, pitäisi realistisen kokonaiskuvan saamiseksi kertoa kaikkien tehtyjen päätösten dynaamiset vaikutukset. Positiivisten asioiden ohella niihin kuuluvat myös negatiiviset asiat.

Pääministeri on jaksanut useaan otteeseen toitottaa, että hallituksen kehysratkaisun kantava ajatus on suomalaisen työn lisääminen. Olette kuitenkin matalasuhdanteessa leikkaamassa ja korottamassa veroja yhteensä noin 600 miljoonalla eurolla. Absoluuttinen totuus näin ollen on, että ainakin valtavirran taloustieteen oppien mukaan kokonaisuutena kehysratkaisunne heikentää Suomen lähiajan talouskasvua ja työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tiedotteiden ja kehyspäätöstekstin korulauseiden alta pilkottaa pienituloisia rokottava kova kokoomuslainen politiikka. Hallitus päätti kiihdyttää yhteisöverokilpailua ja laskea yhteisöveromme selvästi lähimpiä kilpailijamaitamme, kuten Ruotsia, alhaisemmaksi. Perussuomalaiset ymmärtävät, että muiden maiden aloittamaan verokilpailuun on jotenkin vastattava, mutta ei sitä pidä kiihdyttää. Veroalella on varmasti pitkällä aikavälillä jonkinlainen taloutta ja työllisyyttä edistävä vaikutus, mutta asiantuntijoiden mukaan vaikutuksen suuruus on epäselvä, ja joka tapauksessa se realisoituu vasta vuosien kuluttua.

Täytyy ihmetellä tätä hallituksen toivotaan toivotaan -politiikkaa, jossa se on taipunut elinkeinoelämän vaatimuksiin ja antanut sille melkein miljardin verolahjan saamatta itse vastineeksi mitään. Edellisen demarivaltiovarainministerin lahjalla suurpääomalle, varallisuusveron poistolla, saatiin sentään ostettua tuloratkaisu.

Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä, että hallitus maksattaa suuryritysten veroalen pienituloisilla korottamalla muun muassa sähkö- ja bensaveroa yli 200 miljoonalla. (Perussuomalaisten ryhmästä: Törkeää!) Tasaveron luonteiset energiaverot rokottavat valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan pienituloisia jopa arvonlisäverotuksen korotusta pahemmin. Myös kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia on kehyskauden aikana päätetty leikata lisää yhteensä lähes miljardilla eurolla, mikä väistämättä näkyy kuntalaisten arjessa peruspalveluiden laadun ja saatavuuden heikkenemisenä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten kehysvaihtoehto on viiden paketin ohjelma, (Eduskunnasta: Ohhoh!) viiden paketin ohjelma, jolla Suomi saadaan nousuun. Viisi pakettiamme ovat kasvu-, työllisyys-, vero-, energia- ja hyvinvointipaketti. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Kasvupakettimme kantava voima on usko Suomeen ja suomalaiseen työhön. Uusimpien tutkimusten mukaan valtiontalouden sopeutustoimet heikentävät talouskasvuamme nyt niin paljon, että valtiontalouden tasapaino ei parane vaan se heikkenee. (Oikealta: Jaa jaa!) Tämän takia sopeutamme hallitusta vähemmän kehyskauden alkupuolella mutta kiristämme tahtia kehyksen loppuvuosina, jolloin taloutemme ennustetaan olevan tukevammalla pohjalla.

Toisin kuin hallituksella, joka yritysveroalekiihkossaan unohti työttömät, perussuomalaisten vaihtoehdon keskeinen osa on työllisyyspaketti. Porrastaisimme eläkemaksuja niin, että alhaisen työllisyysasteen yli 55-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden eläkemaksuja laskettaisiin ja tämä kompensoitaisiin korottamalla parempien työllisyysasteen ikäluokkien maksuja. (Timo Soini: Se olisi oikeudenmukaista!) Uudistaisimme työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Loisimme automaattisen palkkatukijärjestelmän yli 55-vuotiaille alanvaihtajille sekä kannustaisimme työurien pidentämiseen yli 63-vuotiaiden veroporkkanalla. Lisäksi lisäisimme aktiivisen työllisyyspolitiikan resursseja.

Veropaketissamme vastaamme muiden maiden aloittamaan yhteisöverokilpailuun laskemalla sen samalle 22 prosentin tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Tämän lisäksi tukisimme erityisesti pk-yritysten kasvua ja työllistämismahdollisuuksia nostamalla alvin alaisen toiminnan alarajaa. Energiapakettimme tarkoituksena on energiapolitiikkaa järkeistämällä saada vaihtotase, vientisektorin kilpailukyky sekä ympäristö kuntoon. Avaan näitä vielä lisää keskustelussa.

Hyvinvointipakettimme tarkoituksena on hyvinvointiyhteiskuntamme pelastaminen. Näillä viidellä paketilla, kasvupaketilla, työllisyyspaketilla, veropaketilla, energiapaketilla ja hyvinvointipaketilla, saamme Suomen taas nousuun.

Arvoisa puhemies! Kuten on jo tavaksi tullut, perussuomalaisilta tulee perustellut vaihtoehtopaketit ennen kehysten palautekeskustelua. (Ilkka Kanerva: Vain peltopaketti puuttuu!)

Juha Sipilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vaikeassa murrosvaiheessa. Tämä aika vaatii huolellista asioiden valmistelua, päättäjiltä vahvaa arvopohjaa, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Kysymys ei ole pelkästään talouden kylmistä luvuista: eriarvoistumisen pysäyttämisen tulee olla kirkas tavoitteemme. Ymmärrys ja kohtuullisuus ovat kirjaviisauttakin tärkeämpiä avuja, kun kiistat hallitsevat yhteiskunnallista tilannetta. Ilmapiiristä pitää poistaa kaikki loukkaava ja katkera, tasoittaa epätasaisuuksia ja tehdä edessämme olevat vaikeudet siedettäviksi. Ihmisten on myös luotettava siihen, että päättäjät aina tavoittelevat oikeudenmukaisuutta.

Keskustan helmikuussa esittämä vaihtoehto lähtee tästä ajattelusta. Kakkarasta löytyvät julkisen talouden tervehdyttämisen ja talouskasvun eväiden lisäksi myös huolenpidon ja vastuunoton näkökulmat.

Maamme on kohta virallisestikin taantumassa. Vaihtotaseemme kertoo, että koko kansakunta velkaantuu. Olemme ajautumassa Euroopan talouden ihmelapsesta Kreikan tielle. Hallitus ei saavuta itse asettamiaan makrotalouden tavoitteita. Ongelmat on siirretty kuntien, työmarkkinajärjestöjen ja seuraavan hallituksen ratkaistaviksi. (Ben Zyskowicz: Eihän tuo ole totta!)

Arvoisa puhemies! Puoli vaalikautta on tuhrautunut epämääräiseen odotteluun ja jahkailuun. (Ben Zyskowicz: Eihän tuokaan ole totta!) Julkisen talouden kestävyysvaje on noin 10 miljardia euroa. Vajeen paikkaamiseksi tarvitsemme menosääntöä sekä miljardiluokan ratkaisuja. Keskustan menosääntö antaa enemmän liikkumatilaa kehyskauden alkuun. Esittämämme voimakkaat kasvupanostukset tuovat pelivaraa kehyskauden loppuun ja mahdollistavat suhteellisen velkaantumisen taittumisen jyrkemmin kauden lopulla kuin hallituksen esitys. (Timo Soini: Kertokaa nyt se arvonlisäveron korotus!) Miljardiluokan ratkaisuja tarvitsemme ainakin viidessä asiassa. Ensimmäiseksi meidän pitää luoda 200 000 uutta työpaikkaa. Sen tueksi tarvitaan ratkaisuja kilpailukyvyn, teollisen pohjan uusiutumisen, koulutuksen sekä suomalaisen yrittäjyyden ja omistajuuden puolesta.

Löydän kehyspäätöksistä yhden toimenpiteen, joka on mittaluokaltaan oikea. Se on yhteisöveron alennus, mutta en jättäisi kaikkea yhden kortin varaan. Työllistyminen on viime vuosina tapahtunut pääasiassa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. (Ben Zyskowicz: Niitähän tuetaan!) Hallitus kuitenkin kiristää henkilöyhtiöiden ja ammatinharjoittajien verotusta. Sama koskee maatalousyrittäjiä. Heitä kuritetaan muutenkin. (Mauri Pekkarinen: Ja pienempiä osakeyhtiöitä myös!)

Keskusta uskoo vahvasti vihreään talouteen ja tietotekniikan osaamisen hyödyntämiseen uusilla toimialoilla. (Timo Soini: Ja tuulimyllyihin!) Nämä toimialat mahdollistavat koko maan pitämisen elinvoimaisena ja suomalaisen maatalouden ja ruoantuotannon jatkumisen. Keskustan tavoitteena on kotimaisen uusiutuvan energian osuuden lisääminen yli puoleen koko Suomen energiantarpeesta vuoteen 2030 mennessä. Tällöin emme tarvitse myöskään uusia ydinvoimalupia.

Korkean osaamisen tuotekehitys ja tutkimus loppuvat Suomesta, mikäli emme huolehdi teollisten työpaikkojen säilymisestä. Uusien työpaikkojen syntymistä vauhdittamaan keskusta on esittänyt yli 3 miljardin euron rahastoa, joka osaltaan varmistaa teollisuuden uusiutumisen ilman lisävelanottoa. (Markku Rossi: Siinä on pakettia!) Se toisi töitä metsänkorjuuseen, konepajoille, automaatioalalle, huoltomiehille, autonkuljettajille, insinööreille sekä tehdastyöntekijöille useilla eri toimialoilla. (Ben Zyskowicz: Jäikö joku ryhmä luettelematta?) Hallituksen toimi on vain sadasosa omasta esityksestämme ja sen vaikutukset sen mukaisia.

Toinen miljardiluokan kysymys on työurat ja työmarkkinaratkaisu. Hallitus ei ole tehnyt mitään työurien pidentämiseksi, ja työmarkkinasopu jäi syntymättä, vaikka hallitus antoi toiselle osapuolelle heidän haluamansa.

Kolmas miljardiluokan kysymys on mielenterveysongelmat ja nuorten ennenaikainen eläköityminen. Ennalta ehkäisevällä työllä esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden parissa helpotetaan myös inhimillistä kärsimystä. En näe hallituksen tarttuneen tähänkään ongelmaan. (Ben Zyskowicz: Itsekin vaaditte vain lisää tulonsiirtoja koko ajan!)

Arvoisa puhemies! Kuntia koskevat uudistukset ovat neljäs miljardiluokan kysymys. Pakka on tässä huomattavasti pahemmin sekaisin kuin viime viikolla muutetussa osinkoverouudistuksessa. (Timo Soini: Näin se tuli sanottua!) Tämä hallitus haluaa ensin rakentaa Suomesta keskitetyn, epäkuntiin perustuvan yhteiskunnan ja sovittaa siihen terveydenhuollon palvelut. Siinä tuhotaan poliittisen ideologian vuoksi terveydenhuollon toimivatkin osat.

Pääministeri Katainen, te johdatte tätä orkesteria, teidän tehtävänne on pysäyttää tämä kohellus.

Kunnissa hoidetaan nyt samalla henkilömäärällä tuplamäärä tehtäviä kuin 20 vuotta sitten. Lisäksi tämä hallitus on tehnyt suuret leikkauksensa pääasiassa kunnilta eli tavallisten ihmisten palveluista, etupäässä vanhuksilta ja lapsiperheiltä. Nämä leikkaukset vastaavat 34 000 ihmisen vähentämistä sairaanhoitajien, sihteereiden, siivoojien, sosiaalityöntekijöiden tai vaikkapa opettajien tehtävistä. (Ben Zyskowicz: Kirjastonhoitajat unohtuivat! — Timo Soini: No, te hoidatte nekin siinä!) Leikkaukset ja lisätehtävät otetaan kuntatyöntekijöiden selkänahasta. Tämä on väärä tapa hakea tuottavuutta. Tuottavuus paranee vähentämällä tehtäviä tai tekemällä asioita fiksummin esimerkiksi tietotekniikan avulla. Terveydenhuollon tietojärjestelmissä on edelleen parin miljardin vuotuinen säästöpotentiaali.

Keskustan kotikunta—maakunta-malli selkeyttää työnjakoa kotikunnan, maakunnan ja valtion välillä. Siinä kuntatyöntekijät saavat keskittyä perustehtäviinsä ja potilaiden pompottelu loppuu.

Työssäjaksaminen ja työhyvinvointi ovat se viides miljardiluokan kysymys. Edellä kuvaamani kuntatyöntekijöiden ahdinko ja ruuvin kiristäminen ovat esimerkkejä väärästä johtamisesta. Se tuo ajan myötä ongelmia ja paineita eläkejärjestelmäämme.

Arvoisa puhemies! Luottamuksen rakentamiseen tarvitaan ymmärrystä kohtuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Tämän maan suurin uhka ei ole eurokriisi, ei osaamattomat yritykset, ei ymmärtämätön kansa, vaan toimintakyvytön hallitus.

Arvoisa pääministeri, teidän tilanteessanne en kitkuttelisi vaan eroaisin. (Eduskunnasta: Vai niin! — Ben Zyskowicz: Sillähän nämä asiat tulisi hoidettua!)

Aino-Kaisa Pekonen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistolla oli kaksi selkeää lähtökohtaa kehysriiheen: massiivisiin leikkauksiin ei ole varaa, ja vaikeidenkin päätösten pitää kokonaisuutena tasata tuloeroja. Kehysriihessä tuli selväksi, että ilman vasemmiston panosta leikkausten lista olisi ollut pidempi kuin nyt. Valtiontaloutta sopeutetaan nyt 600 miljoonaa euroa. Noin puolet tästä on menosäästöjä ja noin puolet leikkauksia.

Hallitus oli alusta asti yksimielinen siitä verouudistuksen peruslinjauksesta, jossa verotetaan mieluummin omistajien voittoja kuin yritysten voittoja. Siten omistajia kannustetaan työllistämään ja investoimaan sen sijaan, että he ottaisivat suurimmat mahdolliset voitot yrityksestään vuosittain.

Vasemmisto ei olisi halunnut alentaa yhteisöveroa niin paljon kuin sitä nyt alennettiin. Vastapainoksi neuvotteluissa kuitenkin sovittiin osinkoverouudistuksesta, jonka myötä mahdollisuus verottomiin osinkotuloihin poistuu. Me vasemmistossa olemme jo pitkään ajaneet osinkoverotuksen kiristämistä.

Hallituksen maine sai melkoisen kolauksen, kun hätäisesti ja puutteellisin tiedoin vietiin läpi osinkojen verotusmalli. Jo ennen kehysriihtä vasemmisto epäili päätöstä, mutta vaikutustiedot olivat vajavaiset. Valtioneuvostossa ministerimme halusi hallituksen kirjaavan päätökseen lausuman, jonka mukaan yritys- ja osinkoverouudistuksen lainvalmistelun yhteydessä arvioidaan uudistuksen kasvu-, työllisyys-ja tulonjakovaikutukset ja tehdään tarvittaessa lisätoimia. Lausuma hyväksyttiinkin yksimielisesti.

Vasemmiston aiempi huoli osoittautuikin aiheelliseksi, ja ministeri ilmoitti, ettemme voi hyväksyä näin epäoikeudenmukaista veromallia. Ulostulon jälkeen etenkin kokoomuksen kansanedustajien ja ministereiden suulla ilmoitettiin, että päätös on tehty ja mitään ei muuteta, piste. Torstain sekstetin jälkeen jokainen kuitenkin halusi olla oman elämänsä Arhinmäki. (Naurua)

Tärkeintä oli, että kaikkein rikkaimpien suosiminen estettiin katolla ja että osinkoverotuksella kerätään vuosittain 390 miljoonaa euroa aiempaa enemmän. Tämän ansiosta yritys- ja osinkoveromuutokset tulevat pienentämään tuloeroja. Jatkovalmistelun yhteydessä tullaan vielä tarkasti arvioimaan kaikki yksityiskohdat ja huolehditaan samalla, ettei porsaanreikiä jää.

Arvoisa puhemies! Opintotuki oli uhattuna, kun sitä ajettiin voimakkaasti lainapainotteiseksi. Myös sen sitominen indeksiin sovitun mukaisesti oli vaakalaudalla. Me vasemmistossa olemme alusta asti olleet sitä mieltä, että lainapainotteista mallia ei pidä hyväksyä. Myös opiskelijajärjestöt puolustivat voimakkaasti nykymuotoista opintotukijärjestelmää, ja heitä kuunneltiin tarkasti riihessä. Yksi merkittävimmistä päätöksistä olikin, että opintotuen rakenne säilyy nykyisellä pohjalla. Opintotuen perustan muodostaa jatkossakin valtion myöntämä opintoraha ja asumislisä, eikä ketään pakoteta ottamaan lainaa.

Tehdyssä opintotukiuudistuksessa myös itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden asemaan saatiin parannusta, kun vanhempien tulorajoja korotetaan aluksi 30 prosentilla 1.8.2014 lähtien. Opintotuki myös sidotaan indeksiin, vihdoin ja viimein, elokuussa 2014. Opintotuen osalta onnistuimme siis kaiken kaikkiaan kohtalaisen hyvin, vaikka opintotukea ei saatukaan nostettua. Tässä yhteydessä on syytä antaa kiitosta vihreille, jotka tukivat vasemmiston näkemyksiä.

Myös liikennepolitiikan osalta kehysneuvotteluissa päästiin hyviin tuloksiin, ja siitä kiitos liikenneministeri Merja Kyllöselle. Jo aiemmin sovitun liikennepoliittisen selonteon hankkeet voidaan käynnistää, unohtamatta kuitenkaan jo käynnissä olevia hankkeita, jotka saatetaan asianmukaisesti loppuun.

Liikennehankkeissa painopiste on perusväylänpidossa eli jokapäiväisen liikkumisen turvaamisessa. Käynnissä oleva Kehärata-hanke yhdistää valmistuessaan Helsinki-Vantaan lentokentän päärataan ja sitä kautta koko Suomen rataverkkoon. Myös pääradan välityskyvyn parantaminen Pasilasta Riihimäen suuntaan sekä Riihimäen kolmioraiteen rakentaminen ovat osa pääradan ongelmien ratkaisua. Näillä on suuri vaikutus myös junaliikenteen täsmällisyyteen koko maassa.

Asuntopolitiikan parantaminen oli meille työllisyyden ja toimeentulon kannalta tärkeää, sillä koti on monelle aivan liian kallis. Asumistuen maksimivuokraa nostettiin, mikä parantaa kaikkein pienituloisimpien asemaa ja työntekomahdollisuuksia. Keskimääräisen tuen arvioidaan nousevan noin 10 euroa kuussa, pääkaupunkiseudulla hieman enemmän.

Asuntopulaa päätettiin helpottaa suuntaamalla kymmeniä miljoonia euroja lisää valtion tukemaan asuntorakentamiseen, käytännössä kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin erityisesti Helsingin seudulla ja isoissa kaupungeissa. Mikäli uudet ja parannetut tukikeinot purevat, vuokratason pitäisi uusissa vuokra-asunnoissa ja perusparannuskohteissa laskea.

Hallitus auttaa kasvuseutujen kuntia asuntotuotannossa, mutta silti kuntien oma aktiivisuus maan hankinnassa, kaavoituksessa ja tonttien luovutuksessa on ratkaisevaa. Kuntien olisi syytä perustaa yhteinen rakentamisorganisaatio, joka puuttuisi muun muassa rakentamisen keskittymisen haittoihin.

Arvoisa puhemies! Kehysriihessä saatiin myös sote-uudistuslinjaus: (Juha Sipilä: Mikä niistä?) 20 000—50 000 asukkaan kunnat saavat edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Liian pieni väestöpohja ei kuitenkaan mahdollista erikoissairaanhoidon tehokasta järjestämistä eikä rahoittamista. Siksi tarvittaisiin väestöpohjaltaan riittävän vahvoja kuntia. Jos ja kun niitä ei nyt synny tarpeeksi, palveluiden turvaamiseksi kuntien on turvauduttava laajempiin sote-alueisiin.

Jokaisen suomalaisen on saatava sairastuttuaan taloudellisesta asemastaan tai asuinpaikastaan riippumatta parasta mahdollista hoitoa. Siksi terveyskeskusten toimintakykyä on parannettava entisestään, koska niiden on oltava julkisen terveydenhuoltomme vankin kivijalka.

Hallitusohjelmassa sote-uudistus on kytketty kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kylkeen. Sen seurauksena on ajauduttu poliittiseen pattitilanteeseen, josta ulospääsy on osoittautunut todella vaikeaksi. (Markku Rossi: Suuri virhe yhdistää!) Kuntauudistuksen jähmettyminen kiistelyksi kuntarajoista ja pienten kuntien olemassaolo-oikeudesta on jumittanut myös paljon merkittävämmän sote-uudistuksen. Me vasemmistossa edellytämme nyt nopeita linjauksia ja esityksiä sote-uudistuksen osalta.

Johanna Karimäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteisöveron iso alennus on kehysriihen vaikuttavin päätös. Veronalennus vapauttaa yrityksille rahaa investointeihin ja edistää Suomen kilpailukykyä. Alennuksen vastapainoksi oli tarkoitus kiristää osinkoverotusta.

Osinkoverotus kiristyykin pieniltä yrityksiltä ja piensijoittajilta, mutta veroratkaisu on korjattunakin antelias rikkaille yrittäjille. Varakkaat omistajayrittäjät voivat nostaa pääomatuloja yrityksestä kohtuuttoman paljon. Tällöin voitot eivät välttämättä kanavoidu yrityksen investointeihin, kasvuun ja työllisyyteen, mitä hallitus uudistuksella tavoittelee.

Uudessa yritysveromallissa ensi vuodelle alle 150 000 euron osingon saa 7,5 tai 8 prosentin verolla, kun nyt verovapaan osingon katto on 60 000 euroa. Myös yli 150 000 euron osinkoja voi nostaa pääomatulona, siis edullisemmin kuin nyt, kun ansiotulo-osingot poistuvat.

Hallituksen ensimmäinen esitys, joka sisälsi suurille omistajayrittäjille rajattomat edulliset pääomatulot 8 prosentin nettovarallisuuden puitteissa, oli kestämätön. Uusi ratkaisukin on vihreän ryhmän mielestä turhan antelias rikkaimmille, ja koska tarkkoja vaikutusarviointeja ja laskelmia esityksestä ei vielä ole, yksityiskohtaisessa käsittelyssä voi ilmetä muutostarpeita. Esimerkiksi räikeät työtulon muunnot pääomatuloiksi on estettävä.

Vihreä ryhmä kritisoi toimintatapaa, että päätökset tehdään hätäisesti riittämättömän valmistelun pohjalta, ja olemme tyytymättömiä siihen, että menosopeutuksen toteutussääntöä rikottiin. Ensimmäistä kertaa veronkorotusten ja menoleikkausten suhde ei ole tasan puolet, sillä laskelmissa on mukana arvio yhteisöveron alennuksen dynaamisista vaikutuksista. Tällaista laskentatapaa ei ole aikaisemmin käytetty, joten hallitus muutti omia sääntöjään kesken matkan.

Todettakoon, että vihreä ryhmä kannattaa yrittäjyyden edistämistä ja kannusteita niille, jotka yrittävät isolla riskillä. Kannatamme keinoja helpottaa pienyrittäjiä työllistämään. Yhteisöveron alennus on oikea suuntaus, mutta paketti kokonaisuudessaan, osinkoveromuutoksineen, ei ole reilu ja tasapuolinen.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on välttämätön, jotta apuun hakeutuvat saavat tarvitsemansa palvelut, että sairaat pääsevät lääkäriin, että sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat perheitä, lapsia ja vanhuksia ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Vihreä ryhmä on huolissaan siitä, että uudistuksen vaihe on mitä epäselvin eikä asiantuntijoita kuunnella. Myös tutkimusrahoituksen leikkaukset Kelalta sekä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksesta huolestuttavat.

Hyvää kehyspäätöksessä on, että työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, kun jatkossa päivähoidossa maksetaan vain niistä tunneista, kun lapsi on hoidossa. Silloin äidit ja isät voivat helpommin tehdä osittaista työpäivää. Osa-aikatyön edistäminen on hyvä keino nostaa työllisyyttä.

Kuntatalouden kannalta huolestuttaa se, että pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuu siirtyy kunnille. Toisaalta tämä voi olla myös mahdollisuus työttömille saada kunnilta ihan oikeaa työtä. Kaikki hyötyisivät siitä, että vaikeasti työllistettävät työllistyvät. Kunnilla on mahdollisuuksia tarjota avustavaa työtä vaikka kirjastoissa, vanhusten palvelutaloissa, kunnossapidossa ja siivouksessa.

Arvoisa puhemies! Kauppataseen alijäämän yksi syy on, että Suomeen tuodaan liikaa fossiilisia polttoaineita. Siksi pitkällä tähtäimellä öljyriippuvuudesta irrottautuminen ja vihreään talouteen panostaminen ovat järkevää politiikkaa. Uusiutuva energia voi luoda tuhansia uusia työpaikkoja, ja energiatehokkuus säästää rahaa.

On valitettavaa, ettei kehyspäätöksessä ole karsittu ympäristölle haitallisia tukia eikä riittävästi ymmärretty vihreän talouden mahdollisuuksia. Vero- ja tukipolitiikka tulisi määrätietoisesti valjastaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita tukevaksi.

Mutta on kehyspäätöksessä hyviäkin asioita, kuten kasvurahastot ja siemenrahastot innovatiiviselle yrittäjyydelle. Alkoholi-, tupakka-, makeis- ja sähköveron korotuksia kannatamme ja iloitsemme siitä, että uusi lastensairaala vihdoin etenee valtion tuen avittamana. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämispaketti on lupaava.

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus on huono uutinen maailman köyhille, mutta vihreille tärkeä saavutus on päätös päästöoikeuksien huutokauppatulojen ohjaamisesta kansainväliseen ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön.

Vihreille nuorten tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskeluun ovat tärkeä arvo, ja ministerimme ovat puolustaneet opintotuen perusrakennetta kehysriihessä hyvin tuloksin. Nuorten oppisopimuskoulutusta vahvistetaan ja kokeillaan ammattikoulun ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä. Kunnissa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa on etsittävä aktiivisesti nuorille oppisopimuspaikkoja. Moni nuori haluaa oppisopimuskoulutusta, mutta sitä on vaikea löytää. Saksan alhainen nuorisotyöttömyys on osin oppisopimusjärjestelmän ansiota. Siellä yrityksille on helppoa ja edullista ottaa nuoria koulutettaviksi ja pääosin nuoret työllistyvät yritykseen koulutusjakson jälkeen.

Syrjäytyminen alkaa usein jo lapsuudessa. Riskien tunnistaminen ajoissa edellyttää hyviä lapsiperheiden palveluja sekä kannustavaa koulua. Opetuksen on tuettava jokaista ainutlaatuista lasta, kiinnosti häntä sitten puutyöt, tietotekniikka tai biologia. Opetuksen valtionosuusindeksin jäädyttäminen on siksi valitettavaa, vaikka onneksi vastapainona pystyttiin lisäämään ammattikoulupaikkoja.

Arvoisa puhemies! Pitkän aikavälin kestävä talouspolitiikka on velvoitteemme tuleville sukupolville.

Mats Nylund /r(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Den svaga ekonomiska tillväxt som vi förutspås leva med under de närmaste åren och osäkerheten i omvärlden kräver strama tyglar i våra statsfinanser. Detta måste vara utgångspunkten för de ramar som nu diskuteras.

All uppmärksamhet i den offentliga politiska debatten om regeringens förslag till budgetramar har ägnats dividendbeskattningen. Orsaken är förstås regeringens eget behov av att justera modellen så att kryphål täpptes till. Det har nu lyckats och regeringen bör få en eloge för att den vågar medge att det höll på att gå fel.

Ändå är till exempel sänkningen av samfundsskatten betydligt viktigare med tanke på företagens, och därmed hela landets ekonomiska tillväxt och sysselsättningsläget. Den sänkta samfundsskatten liksom reformen av dividendbeskattningen är avsedd att utmana företagen och deras ägare: nu gäller det även för dem att stå upp till bevis på att reformen faktiskt främjar tillväxten och därmed sysselsättningen.

Samtidigt visar det trängande behovet av att sänka samfundsskatten för att matcha nivån i grannländerna hur angeläget det på sikt vore med en överenskommen miniminivå för företagsbeskattningen inom EU, så vi skulle slippa kapplöpningen mellan länderna.

Preciseringen av dividendbeskattningen var också enligt svenska riksdagsgruppen klok med tanke både på rättvisan och småföretagen. Om ingenting gjorts åt dividendbeskattningen hade det betytt en stor risk för att balansstarka företag tömts på kapital vilket hade kunnat fördärva vår kapitalmarknad och vårt börssystem.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ensimmäisen kerran arvioinut varovasti uudistusten dynaamisia vaikutuksia. Ei ole varmaa, että ne ovat niin nopeita ja välittömiä kuin hallitus toivoo. Mahdollisuudet kuitenkin paranevat, jos työmarkkinoilla saadaan kohtuulliset palkkaratkaisut, mikä olisi koko maan etu. Valitettavasti työmarkkinaosapuolet eivät pystyneet sopimaan konkreettisista toimenpiteistä työurien pidentämiseksi. Hallitus pyrkii nyt edistämään tavoitetta opintotukiuudistuksella ja vanhempainrahauudistuksella, mutta nähtäväksi jää, miten pitkälle nämä uudistukset kantavat.

Ymmärrämme, että yhteisöveron alennus on rahoitettava pienentämällä elinkeinotukia, mutta eräillä toimialoilla, kuten alusten ja laivojen rakentamisessa, tuet ovat ratkaisevia. Tulevat vuodet ratkaisevat, onko meillä omaa telakka- ja laivanrakennusteollisuutta. Ja merenkulusta puheen ollen tervetullutta on, että rikkidirektiivin aiheuttama kustannusten kasvu kompensoidaan ja että LNG-infraan tehdään kestävä panostus.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen gläder sig över att barn och ungdom, trots de ekonomiskt kärva tiderna prioriteras i budgetramarna. Till glädjeämnena hör satsningen på ett nytt barnsjukhus för hela landets behov. De barn som är i behov av avancerad vård ska inte behöva få denna vård i otidsenliga utrymmen där fuktskadorna är svåra.

Välkommet är också att ungdomsgarantin ges utökade resurser för både fler utbildningsplatser och en ny form av läroavtal. Vi måste komma ifrån den situation då allt fler unga blir beroende av utkomststöd. En satsning på framtiden är också att studiestödet indexbinds och universiteten får behålla sin indexjustering.

Också integreringen av nyfinländare ges högre prioritet genom satsningar på gymnasieförberedande utbildning och ett kunskapscenter vid arbets- och näringsministeriet. Finland klarar sig inte utan ett befolkningstillskott av arbetskraft.

Arvoisa puhemies! Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat valitettavasti väistämättömiä, mutta kompensaationa luvataan toimenpideohjelma kuntien lakisääteisten menojen vähentämiseksi miljardilla, mikä on hyvä tavoite. Lisäksi kunnat voivat nostaa jäte- ja kiinteistöverojaan. Onkin syytä pitää huolta julkisen sektorin kokonaiskestävyydestä oikeudenmukaisen hyvinvoinnin perustana.

Budjettikehysten yhteydessä hallitus onnistui myös sopimaan aivan liian pitkään viipyneistä kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusten suuntaviivoista. Oli arvokasta, että noin 20 000—50 000 asukkaan kunnat saivat tiedon siitä, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista he itse voivat vastata.

Arvoisa puhemies! Myös asuntopolitiikka on tärkeysjärjestyksessä korkealla. On sinänsä oikein keskittää valtion panostukset kasvukeskuksiin, kuten pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin, ja että valtio on mukana tässä myös tonttimaan osalta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa kuitenkin muistuttaa, että on yhteiskunnan resurssien tuhlausta luopua pienempien paikkakuntien ja maaseudun asuntokannasta. Työvoiman lisääntyvälle liikkuvuudelle kaikki kunnia, mutta työpaikkojen liikkuvuutta ja varsinkin etätyötä on myös edistettävä. Hyvät liikenneyhteydet ovat perusedellytys koko maan elinvoimaisena pysymiselle, ja tämän vuoksi on oikein priorisoida olemassa olevan tie- ja rataverkon kunnossapitoa.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen välkomnar också att lantbruket inte drabbas av ytterligare sparåtgärder utöver tidigare fattade beslut. Näringens lönsamhet är redan nu svag. Det är också klokt av regeringen att utgå från att EU-finansieringen kommer att utnyttjas maximalt även om den förutsätter nationella finansieringsandelar.

Svenska riksdagsgruppen har alltid brutit en lans för internationellt utvecklingssamarbete. Budgetanslagen skärs tyvärr nu ned, men intäkterna från auktioner av utsläppsrättigheter ska i gengäld som helhet anslås för biståndet, vilket bör kompensera bortfallet. Om så inte sker, förutsätter riksdagsgruppen att budgetanslagen höjs i enlighet med det samförstånd som råder inom regeringen.

Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroopan talous on pitkään ollut kuin homevaurioitunut talo, ja Suomen valtio on myös saanut tartunnan. Vauriot ovat syntyneet jo vuosia sitten, ja korjaustyö kestää myös vuosia. Mutta tämä hallitus on sitoutunut korjaamaan syntyneitä vahinkoja.

Yritysverouudistus aiheutti myrskyisän jälkikeskustelun. Koko keskustelu muistuttaa tapausta, jossa hometalossa asuvaa asukasta haastateltiin eräässä sanomalehdessä. "Homekoira kävi meillä ja haukkui. Käynnistä saa paperin, johon on merkattu ne paikat, jotka koira haukkui. Mutta koirankouluttaja ei ole homeasiantuntija. Hän on vain kouluttanut koiransa haukkumaan tiettyjä homeita. Mutta koira tai kouluttaja eivät kumpikaan osaa kertoa, missä määrin sitä hometta löytyy. Koira haukkuu pienen nokareen yhtä ponnekkaasti kuin kokonaan mädän alapohjan." Siis haukkuvat homekoirat eivät paranna Suomen valtiontaloutta.

Arvoisa puhemies! Tehty kehyspäätös jatkaa tiukan talouskurin linjaa ja osoittaa, että hallituksessa uskalletaan kantaa vastuuta myös silloin, kun populismi nousee mediahuomion keskiöön. Kehyspäätöksellä valtiontalouden velan kasvu suhteessa bkt:hen käännetään laskuun ja kehysmenot alenevat vuoden 2014 tasolta kehyskauden aikana noin 0,8 miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä.

Värderade talman! Statsekonomin visar på ett underskott under hela ramperioden. Finlands bnp förväntas växa endast 0,4 procent i år, och tillväxtutsikterna för de kommande åren är svaga. På längre sikt är situationen för den offentliga ekonomin ohållbar. Därför måste vi få slut på skuldsättningen inom hela den offentliga sektorn.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden edistäminen ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen ovat olleet kristillisdemokraattien keskeiset talouspolitiikan tavoitteet kuluvalla hallituskaudella. Nyt tehty veropaketti kannustaa yrittäjyyteen sekä luo kasvun edellytyksiä. Erityisesti yhteisöverokannan keventäminen tulee vauhdittamaan talouskasvua.

Yhteisöveron alentaminen ei kuitenkaan ole kasvun automaatti. Sen rinnalle tarvitaan maltillisia työmarkkinaratkaisuja. Koko Suomen pitäisi nyt puhaltaa yhteen hiileen työpaikkojen syntymisen puolesta. Vastuuta tästä kantavat valtion lisäksi sekä työnantaja- että työntekijäosapuoli. Yrityksillä on nyt painava näytön paikka siinä, että ne käyttävät kannusteet investoimalla suomalaiseen työhön. Työntekijäosapuolelta taas odotetaan ymmärrystä siitä, että kriisiaikana maltilliset ratkaisut ovat kaikkien etu. Mitä useamman työpaikka onnistutaan säilyttämään kriisin läpi, sitä vahvempia olemme.

Hallituksen tavoite verouudistukselle oli parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia. Tätä varten tarvitaan verojärjestelmä, joka kannustaa investointiin ja kasvuun. Moni on kysynyt, miten alennettu osinkoverokanta parantaa kasvua ja työllistämistä. Vastaus on yksinkertainen. Yksikään yrittäjä ei voi nostaa suuria osinkotuottoja ilman vahvaa tasetta ja nettovarallisuutta, ja suurta nettovarallisuutta ei voi rakentaa ilman, että yritys kasvaa, työllistää, tekee voittoa ja maksaa siitä yhteisöveroa. Vasta tämän jälkeen yrittäjä voi nostaa osan osingosta alhaisemmalla verokannalla. Tätä kannustavaa mekanismia tarvitaan. Ilman kannustinta tuskin löytyy ketään, joka haluaisi kantaa yrittäjyydestä aiheutuvia riskejä.

Arvoisa puhemies! Kehyspäätöksessä otetaan askel oikeaan suuntaan, kun työn ja perhe-elämän yhteensovittamista helpotetaan uudella joustavalla hoitorahalla. Kotihoidon tuen lyhentäminen ei ole oikea keino lisätä äitien osallistumista työelämään vaan erilaiset joustavat järjestelmät, joilla osa-aikatyön mahdollisuuksia parannetaan. Samaan tavoitteeseen pyritään myös päivähoidon tuntiveloituksella. Suomalaisen järjestelmän jäykkyys, joko—tai-valinnan pakko, estää äitien työelämään osallistumista tehokkaasti. Pidämme myös tärkeänä osatyökykyisten joustavampia mahdollisuuksia osallistua työelämään.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen nuorten koulutukseen kohdistuviin lisäpanostuksiin. Tämän lisäksi on tärkeää löytää keinoja nuorten pahoinvoinnin ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta, sillä tulevaisuudessa tarvitsemme yhä enemmän työkykyisiä nuoria kantamaan vastuuta kasvavasta ikääntyneiden joukosta. Tämä on rahakysymys mutta ennen kaikkea myös arvokysymys.

Arvoisa puhemies! Kuntarakennetta uudistetaan edelleen vapaaehtoisuuden pohjalta. Mielestämme pakko voi tulla vastaan vain silloin, kun kansalaisten palvelut ovat vaarassa kunnan heikon taloudellisen tilan vuoksi. Kuitenkin kansalaisten eriarvoisuus palveluiden suhteen jo nyt on tosiasia, jota ei pidä piilotella. Kansalaistemme veroprosenteissa on jo yli 5 prosentin vaihteluväli, ja erot kasvavat. Helpotusta ei näytä olevan tulossa, sillä kuntien taloudet sukelsivat viime vuonna. Nyt tehty kehys edelleen hiukan kiristää kuntataloutta. Valtiontaloudesta ei ole kuntatalouden pelastajaksi. On tärkeää, että kunnissa selvitetään suurempien hartioiden mahdollisuudet, jotta voidaan varautua tuleviin haasteisiin.

Värderade talman! Till sist, trots den mycket utmanande situation som vi befinner oss i har vi tillsammans lyckats fatta framtidsinriktade beslut. Det är helt klart att arbetet inte upphör härmed, samtidigt som vi inte heller ska tro att vi funnit svar på alla utmaningar i ramrian.

Hyvinvointi luodaan ennen kaikkea perheissä, ihmisten lähiverkostoissa, läheisistä välittämällä ja huolehtimalla. Yhteiskunnalle ulkoistettu välittäminen jää aina puolitiehen, eikä mikään yhteiskunta kestä, jos sen jäsenet eivät välitä ja huolehdi toinen toisistaan.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmille puheenvuoroista.

Kun kuuntelin keskustelua ja ehdin suurimman osan puheista lukemaan myöskin kirjallisesti läpi, haluan uskoa siihen, että meillä on täällä eduskunnassa yhteinen näkemys siitä, kuinka vaikeassa tilanteessa Suomen talous tällä hetkellä on. (Mauri Pekkarinen: Se on totta!) En ole varma siitä, mutta haluan uskoa siihen. Nimittäin emme voi alleviivata liikaa niitä haasteita, joiden edessä me tällä hetkellä olemme. Jos meillä olisikin pelkästään tämä vaikea suhdannetilanne, joka johtuu eurokriisistä ja kansainvälisen talouden kehityksestä, niin uskon, että me kohtuullisen helposti voisimme löytää siihen lääkkeitä. Mutta valitettavasti meidän haasteemme ovat paljon syvemmällä ja ne ovat paljon vaikeampia johtuen juuri meidän talouden rakennemuutoksesta, ennen kaikkea meidän elinkeinoelämän rakennemuutoksesta, siitä esimerkkinä teollisten työpaikkojen katoaminen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana niitä on kadonnut yli 100 000 Suomesta. Uskon, että moni kansanedustaja, moni kansalainen on hyvin kouriintuntuvasti kokenut myöskin omalla alueellaan näiden työpaikkojen menetykset. Ja tämän lisäksi on vielä julkisen talouden kestävyysvaje, joka pitkällä aikavälillä haastaa meitä ja joka velvoittaa jo tätä hallitusta, jo nykyisiä päättäjiä, tekemään toimenpiteitä, ennen kaikkea rakenteellisia uudistuksia, joilla työllisyysastetta nostetaan. Eli meidän maalimme, jota me tavoittelemme, on nyt paljon etäisempi, ja se liikkuu koko ajan, ja sen takia myöskin hallitukselta se vaatii poikkeuksellista pohdintaa ja päätöksentekokykyä.

Huomasin, että se, mitä sanoin tuossa avauspuheenvuorossani, sai myös vastakaikua aika monesta eduskuntaryhmästä. Me ymmärrämme suomalaisessa hyvinvointimallissa sen, että kaiken keskiössä on työ, oikeus tehdä työtä, elättää itsensä ja perheensä työnteolla, ja sen takia me yksinkertaisesti tarvitsemme Suomeen lisää työpaikkoja. Jos me emme pysty nostamaan työllisyysastetta Suomessa, me emme voi ylläpitää näitä hyvinvointipalveluita, saatikka maksaa tulonsiirtoja yhteiskunnan heikompiosaisille. Ja sen takia, niin kuin puheenvuorossani totesin, kaikki kehysriihen päätökset tähtäävät siihen, että me voimme synnyttää Suomeen uusia työpaikkoja ja totta kai myös pitää kiinni jo olemassa olevista työpaikoista.

Täällä taidettiin jossain ryhmäpuheenvuorossa esittää huoli siitä, kannammeko huolta työttömistä. Uskon, että myöskin työttömän perheen äidin, isän näkökulmasta keskeistä on se, että on näköala uuden työpaikan löytymisestä, mutta samaan aikaan hallitus myöskin panostaa pitkäaikaistyöttömien auttamiseen kuntakokeilulla pitkäaikaistyöttömille. Myös ajatus siitä, että työmarkkinatuen maksatus siirtyy kuntaan, mahdollisimman lähelle kuntalaista, on juuri tavoite, jolla pyritään kuntia aktivoimaan löytämään työttömille nykyistä nopeammin uutta työtä, mahdollisuus päästä koulutukseen. Ja totta kai myöskin nuorten yhteiskuntatakuu, ajatus siitä, että yksikään nuori ei ole arvoton suomalaisessa yhteiskunnassa vaan hänellä on paikka, jossa hän voi olla osallisena, antaa oman osaamisensa, potentiaalinsa yhteiseen käyttöön, on mielestäni tärkeä, ja siihen hallitus myöskin jälleen tässä kehysriihessä panostaa antamalla sekä oppisopimuskoulutuksen että ammatillisen koulutuksen kautta lisää voimavaroja. (Mauri Pekkarinen: Sehän leikkaa ammatillista koulutusta!)

Mutta sen ohella, että meidän poliittisen päätöksenteon keskiössä on uusien työpaikkojen synnyttäminen, olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen ennen kaikkea suomalaisessa perusteollisuudessa, vientiteollisuudessa, (Mauri Pekkarinen: Joku raja pitäisi olla!) me joudumme tekemään myöskin vaikeita ratkaisuja. Mutta tässä hallituksen ohjenuora on ollut se, että me pyrimme tekemään nuo ratkaisut mahdollisimman oikeudenmukaisesti, niin että niitä, jotka lähimmäisistämme ovat kaikista heikoimmassa asemassa, myöskin suojellaan tässä vaikeassa taloustilanteessa.

Kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä viittasi siihen, mitä tapahtuu nyt verovapaille osingoille, täytyy muistaa, että kun tämä hallitus aloitti työnsä, Suomessa oli mahdollisuus nostaa 90 000 euroa vuodessa verovapaita osinkoja, osinkoja, joista ei maksettu ollenkaan pääomatuloveroa. Nyt tämä epäkohta poistuu, ja se on mielestäni erittäin tärkeä viesti oikeudenmukaisuudesta myöskin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Samoin on myöskin se, että perusturvaa ei leikata. Olen lukemattomia keskusteluja käynyt kollegojeni kanssa tilanteessa, jossa kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä leikataan, kun taloutta sopeutetaan, velkaantumista pyritään taittamaan. Tätä suomalaisessa yhteiskunnassa ei tehdä. Heikoimmilta ei leikata, perusturvaa ei leikata, ja se on tärkeä arvovalinta ja viesti suomalaisille kansalaisille. Tämä hallitus on sitoutunut velkaantumisen taittamiseen, ja se edellyttää vaikeita päätöksiä, mutta ne vaikeat päätökset on tehty oikeudenmukaisesti.

Puhemies! Ihan loppuun: Niin kuin aikaisemmin on tullut esille, arvostan suuresti parlamentarismia ja arvostan myöskin sitä, että oppositio esittää vaihtoehtoja. Kun näitä vaihtoehtoja kuuntelin ryhmäpuheenvuorojen kautta, jäin miettimään, millä perussuomalaiset rahoittavat nuo lukemattomat menolisäykset, joita teidän puheenvuorossanne esitettiin. (Sari Sarkomaa: Velkarahalla!) Siellä oli monia hyviä asioita. Voin sanoa, että monet niistä kuulostivat minusta erittäin hyviltä. Mutta se kysymys kuuluu: Millä te rahoitatte ne tässä tilanteessa? Ottaisitteko te enemmän velkaa? Velkarahallako te ne rahoittaisitte? (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä)

Ja mitä tulee keskustan vaihtoehtoon, joka oli kyllä hyvin suurella pensselillä piirretty, ehkä se oli sillä kakkaraisella kehitetty, niin se, mikä jäi edelleenkin vastausta vaille, on se, ottaako keskusta enemmän velkaa kuin hallitus tässä tilanteessa vai vähemmän velkaa kuin hallitus. Ja edelleenkään tähän peruskysymykseen, jota itse asiassa jo ennen joulua puheenjohtaja Sipilältä tivasin, en saanut vastausta, mutta ehkä se tämän keskustelun aikana löytyy.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite on todellakin kääntää Suomen suunta nousuun ja luoda uutta työtä. Yritysveropäätökset, velkaantumisen taittaminen ja monet muut kehyspäätökset, myös vaikeat päätökset, ovat erittäin hyvä kokonaisuus ja myöskin hyvin jämäköitä päätöksiä. Kaikesta ei tule todellakaan tyylipisteitä, mutta tärkeintähän on se, että tulosta syntyy.

Oppositiota kuunnellessa tuli mieleen, olisiko todellakin ollut parempi jättää kaikki nämä uudistukset tekemättä. Ihmettelen sitä, koska kuitenkin esimerkiksi edustaja Sipilä totesi puheenvuorossaan, että ilmapiiristä pitäisi nyt poistaa kaikki katkera ja loukkaava. Tätä odotan myös oppositiojohtajalta itseltään. Viime viikolla kehysratkaisussa oli lukuisa joukko positiivisia päätöksiä, esityksiä. Nyt niitä ei enää löytynytkään teidän puheenvuorossanne.

Perussuomalaisten puheenvuoroa kuunnellessani ihmettelin, olisitteko todellakin odottaneet työmarkkinajärjestöjen päätöksiä ennen kuin olisitte itse tehneet mitään. Tämä jälleen osoittaa sen, mikä on teidän kykynne kantaa vastuuta. Toivon todellakin oppositiota mukaan näihin talkoisiin työpaikkojen ja hyvinvoinnin puolesta, sillä nyt kyllä tarvitaan kaikki myönteinen ilmapiiri tähän maahan, jotta hyvää syntyy.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opposition kritiikkihän oli hyvin monipuolista, mutta sitten, kun tuli sen vuoro, mikä on se vaihtoehto, siinä olikin sitten nämä esimerkit aika vähissä. Jos haluaa löytää perussuomalaisten puheenvuorossa positiivista, niin siinä oli se yhteinen Suomi, mutta sitten tämä loppuosa, viisi pakettia, oli enemmänkin niin kuin kirjeitä joulupukille myös keväällä.

Sitten taas keskustan osalta: Siellä on uusiutuva energia, se on tosiaan se, mitä hallituskin tekee, sekä cleantechin että tämän energiateknologian osalta. (Mauri Pekkarisen välihuuto) — No, se, mikä edustaja Pekkariselta silloin jäi (Puhemies koputtaa) tekemättä itse riittävästi näissä kysymyksissä. — Tämä hallitus on nyt panostamassa niin, että meidän viennistämme yli 20, jopa 30 prosenttia olisi nimenomaan uusiutuvan energian ratkaisumallien vientiä ulkomaille.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Urpilaiselle ja edustaja Skinnarille ja edustaja Toivakalle: Tuossa puheeni lopussa sanoin, kerroin, että perussuomalaisilta tulee vaihtoehto, ja me kerromme yksityiskohtaisesti myös sen rahoituksen. Eli kehottaisin odottamaan. Minä olen jotenkin ymmärtänyt niin, että nyt keskustellaan hallituksen kehysriihestä tässä eikä perussuomalaisten, niin että keskustellaan tästä sitten ajallaan. Meidän vaihtoehtomme tulee, niin kuin lupaamme, ja se tulee.

Tästä työllisyyspaketista sen verran, että te puhutte kauniisti siitä, että puolustatte suomalaista työtä. Yksi esimerkki: Kokoomusmeppi Eija-Riitta Korhola kirjoitti aivan laittamattomasti 7.4. omassa blogissaan: "etteivät verotusparannukset auta ahdinkoamme, jos sama hallitus käy vähän väliä Brysselissä vetelemässä kilpailukykyämme vessanpöntöstä alas". Melko mielenkiintoista. Metsäteollisuus ja Paperiliitto 11. syyskuuta 2012 vetosivat hallitukseen rikkidirektiivin täysmääräisen kompensaation puolesta. (Puhemies koputtaa) Se jäi tekemättä teiltä.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos ensin kuittaan tuon osinkoverouudistuksen tästä alta pois. Kyllä se tosiasia vain edelleenkin on, että 90 000:n jälkeen se verotus kevenee.

Mutta mitä tulee tähän velkakysymykseen, niin ilman muuta se ykköstavoite meillä on saada 200 000 uutta työpaikkaa. Se on ainoa asia, joka yksinään ratkaisee tämän koko kysymyksen. Olen sitä mieltä, että kehyskauden aikana myöskään oppositiolta ei ole reilua esittää semmoista vaihtoehtoa, joka toisi lisää velkaa tuohon hallituksen esitykseen verrattuna. Sitä ei voi ratkaista veroilla yksinään, ei velalla, ei leikkauksilla, ei rakennemuutoksilla, ei työurilla.

Kun yrittäjänä mietin, miten tämmöisessä tilanteessa, jossa ehkä leikkaamalla tämä syöksy voi myöskin syventyä, ratkaisisin asian, silloin katse kääntyy sinne taseen puolelle, miten me saisimme taseen toimimaan, elikkä omaisuuden toimimaan, tehokkaammin. Sieltä lähtee tämä meidän ajatuksemme tehdä tämmöistä nykyaikaista valtion omistajuutta tämän rahaston kautta (Puhemies koputtaa) ja sitä kautta vauhdittaa uusien työpaikkojen syntymistä, jonka on ehdottomasti oltava meidän (Puhemies: Nyt minuutti taitaa olla täynnä!) kaikkien ykköstavoite.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositiosta tulee nyt erittäin kovaa kritiikkiä hallituksen tekemästä kehyspäätöksestä. Tällä hallituskaudella kuitenkin perusturvaan on tehty korotus ja pienituloisten verotusta on laskettu perus- ja työtulovähennyksellä. Arvoisa valtiovarainministeri, voisitteko nyt vielä kerrata oppositiolle ne konkreettiset keinot, jotka tässä tehdyssä kehyspäätöksessä kaventavat tuloeroja?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että hallitus päätöksillään tavoittelee työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden edistämistä ja kilpailukykyä. Pidän sitä arvokkaana, että vaikeassa taloustilanteessa on pystytty kaikkein pienituloisimmatkin huomioimaan työtulovähennyksen ja kunnallisveron perusvähennyksen korotuksilla, mutta todellakin tämä yritys- ja osinkoverokokonaisuus on hyvä tarkastella vaikutuksineen yksityiskohtaisessa käsittelyssä ja mahdolliset porsaanreiät tukkia esimerkiksi tämän ansiotulo-osingon poistumisen johdosta.

Se, että päästökauppatuloja voidaan ohjata kehitysyhteistyöhön: on hyvin tärkeää, että voimme pysyä siinä tavoitteessa, että 0,7 prosenttia bkt:stä menisi kehitysyhteistyöhön.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhteisöveron laskeminen on ehdottomasti tärkein ja merkittävin päätös tässä kehyspäätöksessä. Mutta kun veropohja vähän kapenee sieltä, se vaikuttaa tietenkin kuntien ja seurakuntien veropohjaan. Minä nostan esille, että kunnille on esitetty useita hyviä toimenpiteitä laajentaa veropohjaa, siellä on jätevero merkitty, kiinteistövero, mutta seurakunnille, jotka hoitavat erittäin tärkeät yhteiskunnalliset toiminnat, kuten lapsi- ja nuorisotyö, diakoniatyö, kulttuuriperintö, väestökirjanpito ja niin pois päin, on vähän vaikeampi löytää se kompensaatio. Ja tietenkin seurakunnat voivat itse nostaa oman veroasteensa, mutta nyt siellä on jo sataprosenttinen ero. Esimerkiksi Helsingin seurakunnan jäsen maksaa 1 prosentin veroa ja Kruunupyyn seurakunnan jäsen maksaa 2 prosenttia veroa.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositio on pitkään vaatinut, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työllistämisen vauhdittamiseksi. Hallituksen tehdessä verouudistuksia, joilla on positiivisia vaikutuksia työllisyyden näkökulmasta, alkaa sitten valtaisa kritiikki. Tämä on tietenkin odotettavaa, sillä uudistusten yhteydessä on aina voittajia ja häviäjiä. Käydyssä keskustelussa on kuitenkin käytetty myös sellaisia mielikuvia, joista en pidä. Kuva, jonka osittain media ja tietyt poliitikot ovat antaneet suomalaisista yrittäjistä, ei ole oikeudenmukainen. Kansalaisille on annettu ymmärtää, että yrittäjät ovat ahneempia kuin muut suomalaiset. Lisätäkseen ennestään tyytymättömyyttä on annettu ymmärtää, että hallitus olisi antanut perusteettomia etuuksia yrittäjille. Tämäkään kuvaus ei pidä paikkaansa. On syytä muistaa, että hallituksen tavoite verouudistukselle oli (Puhemies koputtaa) parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aikoinaan arvonlisäveron korottaminen oli vasemmistolle aika paha paikka, ja sen silottelemiseksi hyväksyttiin päätös perusturvaetuuksien ylimääräisestä indeksitarkastuksesta 1.1.2013 lukien. Ja muistan, että kun tässä salissa käytiin läpi sitä, miten tämä laskenta menee, niin me sanoimme, että tämähän on vain väliaikainen muutos eikä siirry indeksiperusteisiin, laskentaperusteisiin pysyvästi. Ja näinhän siinä kävi: selonteossa sanotaan suoraan, että indeksikorotuksien aikaistus otetaan alentavana tekijänä huomioon vuoden 2014 aikana. Eli kun perustelu aikaisemmin kuului, että pienituloisten ostovoiman turvaamiseksi tämä aiennettu indeksitarkastus on tarpeen, ja nyt se sitten otetaan pois, niin eikö enää tarvitsekaan huolehtia pienituloisten ostovoiman turvaamisesta?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostamani kansanedustaja Skinnari otti esille erittäin tärkeän asian omassa puheessaan. Hän kertoi, että perussuomalaisten ryhmäpuheessa tuli esille paljon hyviä asioita. Tarkennetaan: siellä oli viisi pakettia. (Sari Sarkomaa: Mihin se veropaketti piilotettiin?) Sitten Skinnari tuossa kysyi, miten ne rahoitetaan. Yksinkertaisesti rahoitetaan sillä tavalla, että meillä on tietty rahamäärä — jaetaan se vaan oikeudenmukaisesti. Sillä se rahoitetaan. (Naurua) Tehdään oikeudenmukaisia ratkaisuja.

Ja mitä tulee tähän edustaja Toivakan puheeseen, niin minulle jäi siinä mieleen ainoastaan, että kokoomus sai aikaiseksi piensijoittajien veronkorotuksen puolittamisen. Tämä on semmoinen saavutus sinällänsä sekin.

Ministeri Urpilainen sanoi, että oppisopimuskoulutukseen on saatu lisää rahaa ja ammattikorkeakoulupaikkoja on saatu lisää. Mutta jos niitä on 100 leikattu ja takaisin on saatu 20, niin miinusta jää vielä 80. (Puhemies koputtaa) Ministeriltä olisin kysynyt: mitä konkreettisia toimenpiteitä työllistymisen... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkennetaan hieman edustaja Turusen äskeistä puheenvuoroa, eli miten rahoitamme: laskemme yritysverotusta hallitusta vähemmän, leikkaisimme tehottomia yritystukia ja tehotonta kehitysapua ja palautamme varallisuusveron, se on noin miljardin. (Mauri Pekkarinen: Älkää nyt väitelkö keskenänne!)

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki me olemme yhtä mieltä siitä, että tässä vaikeassa tilanteessa tarvitaan parempaa kasvua ja parempaa työllisyyttä. Hallitus pisti munat yhteen koriin yritysveron kevennyksellä, joka on hyvä asia, mutta meillä on valtavasti yrityksiä, joidenka taseet eivät ole kunnossa. Niillä on hyvä tilauskanta, niillä on suhteellisen hyvä työllisyys, mutta ne eivät pysty satsaamaan ja laajentumaan, valitettavasti. Yrittäjät kertovat, että he joutuvat maksamaan rahasta 7—10 prosenttia. Finnverastakaan ei ole apua. He joutuvat maksamaan tällä hetkellä pankeille ja Finnveralle. Tämä raha tarvittaisiin nimenomaan yritysten kehittämiseen.

Ja toiseksi, suomalaiset kunnat ovat olleet merkittävässä asemassa. Kuntien elinkeinojen edistäminen on tuottanut monta menestystarinaa Suomelle. Valitettavasti tällä hetkellä motivaatio kunnissa luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla ei ole kaikkein paras. Itse olisin satsannut (Puhemies koputtaa) näihin yrityksiin ja suomalaisiin kuntiin.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin on syytä edustaja Sipilälle syytä todeta se, että hallituksella ei ole mitään syytä erota. Se on vastannut erittäin hyvin niihin odotuksiin, joita oli tälle kehysriihelle, ja on tehty merkittäviä ratkaisuja. Veropolitiikassa on tervehdytetty selvästi linjaa. Lähtökohta on laaja veropohja, ei verovähennyksiä ja alhainen verokanta, ja on tärkeätä, että verokanta on alhaisempi kuin Ruotsissa. Se vahvistaa meidän kilpailukykyämme, luo ehdottomasti työpaikkoja.

Yritysverotus: On selvää, että pienten yritysten verotuksen pitää olla kevyempää kuin sijoittajien verotuksen, (Mauri Pekkarinen: Mutta te kiristätte sitä verotusta!) ja nyt siinä ollaan. 26 prosenttia yhtiö ja osakas eli sama kuin tämän hallituksen aloittaessa. Eli tältä osin kannustavuus säilyy, ja on hyvin tärkeätä, että myöskin sillä tavalla luodaan työpaikkoja. On tärkeätä myöskin, että ketjuverotus hoidetaan sillä tavalla, että loppupäässä verotuksella pidetään huolta, että kun yksityishenkilön osinkoja jaetaan, niin siinä yhteydessä verotus on riittävän kireää.

Työn tarjonta on erittäin tärkeätä, ja tässä suhteessa on tärkeätä se, että oppisopimuskoulutusta tehostetaan, niin kuin nyt tehdäänkin, ja tärkeätä on, että palkkaa maksettaisiin tuottavuuden mukaan. Tältä osin täytyy sanoa, että tärkeätä on, (Puhemies koputtaa) että ihmiset eivät opi toimimaan sosiaaliturvalla, ja työn tarjonnan lisääminen tältä osin on tärkeätä.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on kuitenkin totta, että ammatinharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotus kiristyy ja tämä kuilu kasvaa entisestään suhteessa osakeyhtiöihin. Tämä on aika suuri ongelma meillä, koska tämä työllistyminen on tapahtunut nimenomaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Olisin vielä valtiovarainministeriltä halunnut kysyä: Miten nämä dynaamiset vaikutukset nyt on otettu tänne kehykseen mukaan? Aikaisemminhan tämä ei ole ollut käytäntönä, ja nyt otetaan vain ne positiiviset vaikutukset. Esimerkiksi sähköveron nostamisen tai kuntien valtionosuuksien nostamisen negatiivisia vaikutuksia ei ilmeisesti täällä ole otettu. Mikä on syynä tähän kirjaustavan muutokseen, joka aina herättää ihmetystä?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin tärkeätä, että hallitus tekee nyt täsmätoimia teollisuuden ja työllisyyden eteen, ja niitä on myöskin oltava valmis nopeasti jatkamaan tässä tilanteessa, joka on taloudellisesti ja sosiaalisen kriisin osalta pahenemassa.

Kiinnitän myös huomiota siihen, mihin valtiovarainministeri, että jos kansan oikeudentuntoa on nyt loukattu verovalmistelussa niin, että pienet osinkotulot ja toimeentulotuki ovat jopa kovemmin verotettuja kuin miljoonaosingot, on tätä myös tarkistettava, niin että kansalaisten luottamus verotuksen oikeudenmukaisuuteen säilyy.

Herra puhemies! Minusta on myös tärkeää tuoda esille tämä sairausvakuutuksen, lääkkeiden ja matkakustannusten omavastuiden jopa 50 miljoonan euron nousu. Me olemme, sosialidemokraatit, olleet paljon huolissamme tulo- ja terveyserojen kasvusta, ja tältä osin nyt viimeisten Kansaneläkelaitoksen selvitysten mukaan kaksi viidestä työmarkkinatukea saavasta ihmisestä jättää lääkkeensä hankkimatta kustannussyistä, Kelan aivan tuoreen selvityksen mukaan. Tämä ei ole tämän hallituksen aikaansaannosta, (Puhemies koputtaa) mutta minä toivon, että nimenomaan näitä sosiaalisia täsmätoimia myös arvioidaan.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi elää vain työllä. Mutta on suorastaan järkyttävää kuulla, että hallituksen mukaan nyt tehtävillä yhtiöveron alennuksilla ja osinkoverouudistuksella, joka ei tuo pienille yrityksille mitään myönteistä, päinvastoin, vastuu siirtyy yrittäjille. Oletteko olleet, hallituksen edustajat, yrittäjyyselämässä?

Tiedämme, että työ perustuu kysynnän ja tarjonnan lakiin, mutta hallitus on omilla toimenpiteillään kilpailukykyä vienyt taaksepäin: on tullut rikkidirektiivi, on energiapolitiikka, kuljetuspolitiikka, ja näin olemme menettäneet kilpailukyvyn. Sitten, mistä täällä talossa ei puhuta koskaan, on se, mitenkä vientiä markkinoidaan. Kaikki perustuu siihen. Jokainen 200 kansanedustajasta voi perustaa jonkinlaisen yrityksen, kun tiedämme, mitä tuotteita tai palveluita ruvetaan yrityksissä tekemään.

On myös tärkeätä, että — nyt voimassa olevat ja ne, jotka hiljattain ovat lopettaneet toimintansa — saadaan nämä uudet työpaikat järjestykseen. Uskon, että paljon teilläkin on vielä opittavaa.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän äskeiseen puheenvuoroon. Ensinnäkin meillä on erittäin suuri ongelma tässä maassa, ja se on se, että meidän vaihtotaseemme on romahtanut. Suomen vienti ei vedä, ja meidän maamme ja sen hyvinvointi elää viennistä. Me tarvitsemme sinne täsmätoimia, ja siksi yhteisöveron alennus oli se iso täsmätoimi, jonka me teimme.

Keskustalle väliin. Täällä on lukuisia muita toimia, joita te olette peräänkuuluttaneet, jotka löytyvät tästä paperista, ja jos me pääsemme Suomessa siihen, että tämän yhteisöveron ja muiden toimenpiteiden vaikutuksesta Suomen suunta muuttuu, tähän maahan investoidaan, yritykset uskovat, että täällä kannattaa työllistää ja täällä kannattaa jatkossakin tehdä, se on myöskin pk-yrityksen etu. Pk-yrittäjä hyötyy siitä, että Suomessa on ostovoimainen kansa, joka käyttää palveluita, joka tilaa pk-yritykseltä palveluita. Näin tämä toimii. Teidänkin kannattaisi miettiä tätä koko talouden dynamiikkaa, joka on ihan todellinen asia. Ei tämä ole stabiili nollasummapeli, vaan meidän pitää löytää ratkaisu, jolla me saamme dynamiikkaa, uusia työpaikkoja, ja sitä kautta säilytämme meidän hyvinvointimme.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen, tuon hallituksen osinkosekoilun jälkeen teidän puheenne oikeudenmukaisuudesta eivät enää kuulosta yhtä uskottavilta kuin joskus aikaisemmin.

Keskustan neuvosta te toki korjasitte osittain pahimman epäoikeudenmukaisuuden, mutta suurta linjaa kehyspäätöksissä se ei muuta. Suuri linja on se, että tavallisten ihmisten eläminen kallistuu, koska korotatte sähköveroa, kiinteistöveroa ja muita tasaveroja. Edelleen te leikkaatte yhteiskunnan kaikkein heikoimpien eli lasten, vanhusten ja sairaiden tarvitsemista kunnallisista palveluista viemällä kunnilta palveluiden järjestämiseen tarkoitetut rahat. Kuntatyöntekijät joutuvat entistä tiukemmalle. Kuntapäättäjät joutuvat korottamaan veroja, kun kuntien talous romahtaa, kuten tiedämme.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen, teidän puheitanne (Puhemies koputtaa) oikeudenmukaisuudesta ei voi ottaa enää todesta.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja, puheenjohtaja Sipilä, totesitte puheenne lopuksi, että jos olisitte nyt pääministeri, eroaisitte. Ymmärrän sen oikein hyvin. (Naurua) Teillä ei ole vieläkään talouspolitiikan linjaa eikä keinoja talouspolitiikan hoitamiseksi.

Esittelitte puheenvuorossanne viisi miljardiluokan ratkaisuja vaativaa kokonaisuutta, viisi miljardiluokan ratkaisuja vaativaa kokonaisuutta. Siitä puuttui vain kaksi asiaa: miljardit ja ratkaisut. (Naurua) Kun olette perehtynyt nyt erilaisiin porsaanreikiin, suosittelisin, että katsotte, mitä teidän puoluetoverinne tekivät viime vaalikaudella. Silloin ei osinkoverotuksessa ollut kysymys porsaanrei’istä vaan hevosen mentävästä aukosta, aukosta, jonka silloinen ministeri Pekkarinen vaati tukittavaksi, mutta ei tullut toimenpiteitä. 100 000 euron osingoista maksetaan nyt tämän ratkaisun jälkeen neljä kertaa suurempaa veroa kuin viime vaalikauden keskustalaisella veropolitiikalla.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä osinkoverouudistus. Tässä olisi mahdollistettu osingon maksaminen miljooniin saakka 8 prosentin verokannalla. Se ei varmaankaan ollut teidän tavoitteenne, en ainakaan usko. Kenen tavoite se oli? (Välihuutoja)

Tässä vanhassa mallissa on tukittu monta porsaanreikää, jotka jäävät tänne nykyiseen malliin. Esimerkiksi lääkärien työn muuttaminen henkilöyhtiön kautta pääomatuloksi on nyt huomattavasti helpommin mahdollista kuin aikaisemmin, ja tämä ei varmaankaan ole tämän uudistuksen tarkoitus. Pääomatulon pitää olla pääomatuloa. Pääoma tekee siellä töitä. (Ben Zyskowicz: Odottakaa esitystä!) — Odotetaan esitystä, odottakaa tekin meidän esitystämme tästä vaihtoehdosta. Nyt me saimme tähän viimeiset luvut ja tarkennukset vasta eilen, eikä vieläkään tiedetä, mitä ne ovat. (Puhemies koputtaa) Tässä on aika mahdoton lähteä rakentamaan vastaehdotusta tälle pohjalle tänä aamuna.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vahvistan edustaja Sipilän sanoman, että emme ole tavoitelleet miljoonaosingoille minkäänlaista verohelpotusta. Olitte aivan oikeassa. Emme ole tavoitelleet sellaista missään vaiheessa, ja ehkä sen verran, edustaja Sipilä, on syytä todeta, että jos ja kun olette joskus pääministeri, niin kehysriihessä ei tehdä lakiesityksiä. Kehysriihessä tehdään kehykset valtiontalouden hoitamiselle. Lainvalmistelu alkaa sen jälkeen, kun on nämä kehykset päätetty. (Mauri Pekkarinen: Huono selitys!) Sen takia myöskään meillä ei ole kaikkia näitä yksityiskohtia, joita te nyt kaipaatte siitä tulevasta lakiesityksestä. Siihen ehditään palata myöhemmin.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin on niin, että kehys on linjaus siitä, miten lakeja aletaan valmistelemaan. Mitä tulee verotuksen porsaanreikiin tai yksityiskohtiin, (Mauri Pekkarinen: Tuo on ihan uusi tulkinta!) niin lähdetään tekemään niin hyviä lakeja, jotta tämäntyyppisiä ongelmakohtia ei synny.

Mutta edelleen tähän keskustan vaihtoehtoon. Te nyt sanotte, että hallituksen pitäisi erota. Kun te viime viikolla täällä salissa kiittelitte hallitusta hyvistä korjauksista ja tarkennuksista, joita hallitus teki, niin minä toivoisin tässä linjakkuutta. Kun mietitään nyt näitä kehyksen muita päätöksiä — oppisopimuskoulutuksen lisääminen, teidän tavoitteissanne, kasvurahastot, teidän lempilapsenne, kotitalousvähennyksen korjaaminen, edustaja Saarikkokin on sitä kehunut, rikkidirektiivin kompensaatio löytyy päätöksistä, työ- ja perhe-elämän sovittaminen löytyy — niin millä perusteella teidän mielestänne hallituksen nyt pitäisi erota, kun samaan aikaan katkaistaan velkaantuminen ja tehdään merkittävä yritysverouudistus?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajille Backman ja Orpo: Oletteko sitä mieltä, että tämä osinkoverouudistuksen valmistelu meni niin kuin pitikin? (Ben Zyskowicz: Ei kai sitä olisi korjattu, jos se olisi mennyt niin kuin pitikin!) Herättääkö se luottamusta yrittäjissä? Herättääkö se luottamusta investoijissa? Herättääkö se luottamusta kansalaisissa? Oliko se oikeudenmukainen? Onko tämä todellakin ollut aikaisempienkin hallituksien tapa valmistella asioita ja tuoda uudistuksia esille, että heitetään tuommoinen uudistus ja sitten kerrotaan, että korjataan sitä sitten jälkikäteen? Ei tämä varmaankaan anna luotettavaa kuvaa siitä, miten tätä maata nyt tällä hetkellä johdetaan.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myönnän, tunnustan ja pyydän samalla myös anteeksi sitä, että tämä ei varmaan mennyt tieteen, taiteen kaikkien sääntöjen mukaisesti. (Eduskunnasta: Hyvä puheenvuoro!)

Mutta aivan niin kuin valtiovarainministeri totesi, vastuullinen päättäjä, nimenomaan vastuullinen päättäjä, joka ei pakene vastuuta, on valmis tarttumaan myös sellaisiin linjauksiin, jotka kaipaavat täsmennystä. Nyt on tehty ensimmäiset täsmennykset, ja se lakiesitys yksityiskohtineen on tästä eteenpäin valmistelussa, ja siihen ehdimme palata myöhemminkin.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minustakin on todella hyvä, että ne pahimmat valuvirheet tai porsaanreiät siinä osinkoverotuksessa saatiin tukittua. Kuten valtiovarainministerin ja muissakin puheenvuoroissa on käynyt ilmi, niin nyt jatkossa tukitaan myös ne porsaanreiät, jotka mahdollistaisivat sitten ne teidän, edustaja Sipilä, mainitsemanne lääkärit, jotka eivät oikeasti nosta pääomatuloa, vaan se on lähinnä ansiotuloihin verrattavaa tuloa, niin että se ei olisi mahdollista, eli siihen tullaan puuttumaan.

Mutta tästä yhteisöveron alennuksesta sinänsä. Vasemmiston mielestä alennuksen ei olisi tarvinnut olla niin suuri kuin se on nyt, ja siinä on vaarana verokilpailu esimerkiksi ihan naapurimaahan Ruotsiin. Toivonkin, että hallitus olisi nyt hyvin aktiivinen Euroopan unionin suhteen, jotta saataisiin yrityksille minimivero niin veropohjan kuin veroasteenkin suhteen. Se olisi todella välttämätöntä, ja oletan ja toivon, että hallitus tekee työtä tämän eteen.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Katselen tässä tätä valtioneuvoston selonteon täydennystä, 8 sivua. Tässä näyttää siltä, että varakkaat vaurastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tässä on ainoastaan 8 sivua. Totean muutamia asioita tämän minuutin puitteissa.

Pääministeri Jyrki Kataisen varsinaisessa hallitusohjelmassa kerrotaan, että kotitalousvähennystä vähennetään 2 000 euroon. Tässä sitä nostetaan 2 400 euroon. Tämä kohdentuu lähinnä varakkaisiin. Edelleen sairausvakuutuksesta vähennetään 50 miljoonaa euroa, pitkäaikaistyöttömiltä 150 miljoonaa euroa, opintolainojen korkovähennysoikeus poistuu 2015 ja näin pois päin. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta nämä pienet, köyhiä kansalaisia koskevat epäkohdat parannetaan? Muun muassa työttömien kohdalta viimeisten 15 vuoden aikana työttömien peruspäiväraha on alentunut 25 prosenttia ja toimeentulotuki 30 prosenttia yleiseen tulotasoon nähden. Nyt tässä ruvetaan vielä lyömään köyhää yhä enemmän korville.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi ja kumppanit, edustaja Sipilä on yritysjohtaja. Hän tietää, miten bisneksessä toimitaan: tulosta tai ulos. Ja se sama periaate koskee myöskin politiikkaa periaatteessa.

Hallituksella oli kolme isoa juttua: kääntää talous nousuun ja sitten myöskin saada ja tehdä tämmöinen iso kuntauudistus. Me kaikki tiedämme, missä ollaan. 20 vuoteen Suomessa ensimmäisen kerran kansantalous on alijäämäinen — ensimmäisen kerran 20 vuoteen tilanne on tällä hetkellä tämä. Toisekseen, kunta- ja soteuudistuksesta me tiedämme, miten siellä on käynyt. Hallitus on karauttanut päin seiniä sekä kunta- ja soteuudistuksessa että talouden suunnan kääntämisessä. Kaiken lisäksi se on saanut toimillaan aikaan sen, että myöskään niistä, mitä Suomi nyt olisi tarvinnut, realistinen tuloratkaisu ja sopiminen nimenomaan työurista, ei ratkaisuja ole syntynyt. Kun hallitus näissä tärkeissä asioissa ei ole löytänyt yhteistä säveltä, minä ymmärrän täysin, että nuori, erinomainen puheenjohtaja vetää sen ainoan oikean johtopäätöksen, mikä tässä vaiheessa on vedettävissä: jos ei tulosta tule, niin sitten ulos.

Arvoisa puhemies! Minä luulen kuitenkin ja uskon, että...

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan tästä keskustan vaihtoehdosta. Edustaja Sipilä, ei ole kauan siitä, kun te esititte 2 miljardin lisävelkaantumista siihen nähden, mitä jo muutenkin velkaannutaan. Nyt sitten kauhistelette velkaantumisen vauhtia, jota on aihettakin kauhistella, ja sen takia hallitus teki uusia sopeutuspäätöksiä 600 miljoonan euron edestä.

Mutta hallitus teki ennen kaikkea päätöksiä työllisyyden edistämiseksi. Yhteisöveron alennus: sillä tuetaan investointeja ja työpaikkoja. Lisäpanostukset nuorisotakuuseen ja oppisopimuskoulutukseen: niillä tuetaan nuorten työllistymistä. Osinkoverouudistus: sillä tuetaan työllisyyttä kasvuyrityksiin. Kotitalousvähennyksen korottaminen: sillä edistetään kotona tapahtuvaa työtä. Pienimpien työtulojen verotuksen keventäminen: sillä edistetään pienipalkkaisen työn edullisuutta tai kannustettavuutta. Ja esimerkiksi rikkidirektiivin kompensoiminen: sillä pyritään turvaamaan vientiteollisuuden työpaikat. Tämä oli kaiken a ja o, työ.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, tulos tai ulos. Kyllä minä muistan, kun edellisen hallituksen ministerit kovasti vaativat, että hyväosaistenkin on osallistuttava näihin lamatalkoisiin. Edustaja Pekkarinen silloisena ministerinä joka kevät sanoi, että pääomaveroa on nostettava ja hyväosaiset lamatalkoisiin. On positiivinen, tärkeä ja hyvä asia, että nyt tehdään oikeudenmukaista politiikkaa. Pääomaveroa on nostettu, solidaarisuusveroja peritään rikkailta enemmän, ja verotus on oikeudenmukaista.

Mutta, puhemies, ihan sen verran haluaisin kyllä keskustan suuntaan edelleen katsoa, että tässä on teiltä nyt kysytty jo pitkään sitä, ottaisitteko enemmän velkaa vai vähemmän velkaa kuin hallitus. Mielestäni silloin, kun kysytään, olisi kohteliasta vastata, ja uskon, että vihdoin nyt sitten kahden vuoden odottelun jälkeen ehkä tähän kysymykseen saamme vastauksen. Nimittäin tämä tähän asti on ollut kyllä niin, että tämä kakkara on pyörinyt niin vinhaa vauhtia, että vastuu on ollut kuulijalla, ja nyt sitten odotamme. Talouspolitiikassa täytyy aina olla vaihtoehto, se on oikein ja se on reilua, ja nyt varmasti sen kuulemme teiltä.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se ei varmaankaan ole tässä salissa ongelma, etteikö vastattaisi, vaan se, että ei kuunnella sitä vastausta. Mielestäni sanoin hyvin selvästi, että keskustan vaihtoehdossa ei oteta enempää velkaa kuin hallitus ottaisi tämän kehyskauden aikana. (Välihuutoja) Tämä on kai nyt päivänselvä asia.

Mutta se, mihin edustaja Zyskowicz ja edustaja Pia Viitanen viittaavat, 2 miljardia lisää velkaa: Silloin, kun tämän asian nostin esille, kävin keskustelua terveydenhuollon tietojärjestelmien ongelmasta. Sain asiantuntijoilta vahvistuksen siihen, että 2 miljardia euroa vuodessa tuhlaamme siihen, että meillä on tehottomat tietojärjestelmät terveydenhuollossa. Jos minä johonkin satsaamalla satasen saisin siitä eteenpäin sen satasen joka vuosi takaisin, niin se on juuri sitä taseen tehokasta käyttämistä. Näin olisin toiminut ja toivoisin, että hallituskin tarttuisi tähän kysymykseen, (Puhemies koputtaa) että sairaanhoitajat voisivat keskittyä potilaiden hoitamiseen ja saataisiin kunnon järjestelmät. Tämä on oikea tapa tehdä myöskin tuottavuutta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jos tämä edustaja Sipilän mainitsema keino on näin oivallinen, niin miksi olette luopuneet tästä keinosta? Siksi, että se ei ole näin oivallinen. Voin luetella lukuisia menokohteita, joista voin sanoa, että otetaan 2 miljardia — satsataan nuorison psykiatriseen hoitoon, satsataan kouluavustajiin, satsataan teihin, satsataan siltoihin — ja sitten voidaan sanoa, että kun nämä satsaukset nyt tehdään, niin pidemmällä aikavälillä ne sitten tuovat itsensä takaisin. Ei tämä teidän 2 miljardia terveydenhuollon järjestelmiin lainkaan eroa niistä puheista, joita me kuulemme jatkuvasti siitä, miten menoja pitää lisätä, jotta pitemmän päälle ne tuovat säästöjä. Totta kai näin myös tiettyjen menojen osalta tapahtuu, mutta se kysymys, joka teillä oli edessä, oli se, että kaksi kuukautta sitten olitte sitä mieltä, että 2 miljardia lisää velkaa, sitten olitte jossain vaiheessa sitä mieltä, että vähemmän velkaa, ja nyt olette ilmeisesti sitä mieltä, että saman verran velkaa kuin hallituskin ottaa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sinänsä tämä oli merkittävä päivä, että nyt kuulemme ensimmäisen kerran kahteen vuoteen puheenjohtajan tämänpäiväisen linjauksen, että ei lisää velkaa. Eli ilmeisesti saman verran velkaa. Ja todellakin tämä historia menee niin, että välillä olitte valmis ottamaan vähemmän velkaa, välillä enemmän velkaa. Nyt siis linja on tänään se, että saman verran velkaa.

Jos näin on, niin miten sitten keskustan viimejouluinen vaihtoehtobudjetti, jossa laskujemme mukaan esititte noin 3 miljardin lisämenot: Mistä tämä katetaan? Tai sitten jos katetaan, leikataanko jostain vastaava määrä? Lisääkö leikkauksia?

Sosialidemokraatit eivät hyväksy esimerkiksi leikkauksia sosiaaliturvaan. Emme hyväksy epäreilua arvonlisäveron korotusta tasaverona tästä eteenpäin. Nämäkö ovat teidän vaihtoehtoinanne? Nyt olisi hyvä saada näihin selvyys.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan budjettivaihtoehto olisi ottanut 28 miljoonaa vähemmän velkaa. Te olette laskeneet sen väärin. Tämä on käsittämätöntä, että täällä salissa voidaan heitellä tuommoisia miljardeja ilmaan ilman, että niillä on mitään faktapohjaa.

Edustaja Zyskowicz, tämähän on juuri se tapa, miten meidän pitäisi ajatella. (Kari Uotila: Millä rahalla?) Satsaamalla johonkin me saamme vaikutuksia jonkun ajan päästä. Käsittääkseni tämä yhteisöveron alennus on juuri sellainen, jossa te olette toteuttaneet tätä ajatusmallia. Satsataan nyt tähän, ja vaikutukset tulevat jonkun ajan päästä. Ihan samalla tavalla meidän pitäisi pystyä ajattelemaan muitakin asioita ja miettiä sitä, olisiko siellä meidän omaisuudessa sellaisia eriä, jotka muuttamalla toiseen muotoon toisivat juuri näitä toivottuja dynaamisia vaikutuksia. Kyllä terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat yksi hyvä esimerkki siitä, mitä kannattaisi teidänkin miettiä vähän syvällisemmin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä, että satsaamalla johonkin vähennämme myöhemmin menoja, olen samaa mieltä. Valitettavan vähän asioita näin ajatellaan, tarkoitan politiikassa yleensä.

Jos me panostaisimme esimerkiksi lapsiperheiden kotiapuun, kouluterveydenhuoltoon, moniin tämmöisiin asioihin, kuten ministeri Urpilaisen selvitysmiehet esittävät, niin me säästäisimme myöhemmin tällaisten korjaavien perhepoliittisten toimien kustannuksia. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Tämä on näin. Mutta silloin, kun me teemme kehyksiä, silloin, kun me ajattelemme näitä menoja ja tuloja, me emme voi tällaisten yleisten ajatusten pohjalta lisätä menoja yli sen, mitä järkevästi tiedämme vaikutuksia olevan laskettavissa, koska jo tänä päivänä me velkaannumme 7—8 miljardia vuodessa. Tämä ajattelu on myös se, jonka te joudutte nyt tässä omaksumaan, koska sanoitte, että velkaannutte saman verran kuin hallitus.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielenkiintoista keskustelua. Haluaisin vielä tuoda tähän yhden näkökulman lisää. Eli kun hallitusta täytyy välillä kehuakin, kun tässä tulee aina arvosteltua, niin tähän harmaan talouden torjuntaan te satsaatte. Se on hieno asia, koska se on itsellänikin sydäntä lähellä.

Olen kysynyt ministeri Risikolta vuosi sitten yhtä keinoa käytettäväksi harmaan talouden torjuntaan, ja se on tämmöinen kuin avin, aluehallintoviraston, ulkomaalaistarkastajien siirto krp:n alaisuuteen ja minimissään sakotusoikeuden antaminen heille. Onko tämmöistä harkittu? Ministeri vastasi vuosi sitten, että ei ole ilmaantunut tarvetta. Kysyisin, onko nyt ilmaantunut tarvetta tällaiselle.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Hallituksen kehyspäätös lisää erityisesti työnteon arvoa ja työn tekemisen ja teetättämisen arvoa. Toiseksi nämä päätökset lisäävät yrittäjyyden kannusteita, kasvukannusteita. Kolmanneksi nämä päätökset lisäävät yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, ja neljänneksi nämä päätökset vahvistavat suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta.

Hallitus ei tyytynyt pienimmän yhteisen nimittäjän mukaisiin kompromisseihin. Me teimme suuria linjavalintoja, isoja päätöksiä, jotka olivat myös vaikeita päätöksiä. Myös se itse päätöksenteko oli vaikeaa, joiltakin osin jopa hyvin kiemuraista. Se johtuu siitä, että asiat olivat vaikeita, ja toisaalta se johtuu siitä, että meitä on monta, joilla on hyvin erilaisia mielipiteitä. Mutta kun emme tyytyneet hienosäätöön vaan halusimme tehdä isoja asioita, me saimme aikaan. Vain tehty päätös auttaa, vain aikaansaaminen auttaa.

Niin kuin tässä on jo useissa puheenvuoroissa todettu, tämän kehyspäätöksen kokonaisuuden suurin arvo oli työn arvo. Oikeudenmukaisuus tulee työstä. Jos näin uskoo, on oltava valmis tekemään koko joukko isoja ja pieniä ratkaisuja, joilla työn arvoa lisätään, joilla työtä lisätään. Hallitus halusi satsata erityisesti nuorten työllistymisen mahdollisuuksiin uudistamalla oppisopimuskoulutusta. Me halusimme lisätä aiempaan verrattuna ammatillisen koulutuksen paikkoja niin, että nuorilla olisi enemmän mahdollisuuksia tarttua työn syrjään kiinni. (Markku Rossi: Miksi leikataan?) Me halusimme vahvistaa muilla keinoin nuorisotakuuta, että nuori oppii työn arvoon ja että hänen välivuotensa, tyhjät vuotensa, jäisivät minimiin.

Me halusimme vahvistaa vajaakuntoisten työllistämisen mahdollisuutta, jotta jokainen saisi tuntea yhdenvertaisuutta myös työssä. Me halusimme vahvistaa maahanmuuttajien työllisyysmahdollisuuksia. Me halusimme uudistaa lapsiperheiden, pienten lasten vanhempien, mahdollisuuksia yhdistää työtä ja päivähoitoa, että pääsisimme pois tästä suomalaisten perinteestä, että joko vanhemmat ovat kokonaan työssä tai kokonaan kotona. Aivan yhtä lailla me halusimme keventää pienen palkkatyön verotusta, koska kaikki työ on arvokasta. Myös se tilapäinen työ pitää ottaa vastaan.

Ja tämän jälkeen me teimme mittavan yritys- ja osinkoverouudistuksen, jonka seurauksena yrityksillä on enemmän kuin aiemmin varaa palkata ihmisiä ja enemmän omaa rahaa tehdä investointeja, koska me haluamme taistella, että Suomi on jatkossakin kehittyvän teollisuuden maa. Me haluamme taistella, että ne pk-yritykset, jotka ovat monesti innovaatiojohtajia koko maailmassa, kasvaisivat Suomessa. Sen takia tämä yhteisö- ja osinkoverouudistus on niin kannustava kuin miltä se myös näyttää.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus joutui tekemään myös erittäin kivuliaita leikkaus- ja veronkorotuspäätöksiä. Me valitsimme sellaiset verot korotettaviksi, joilla on vähemmän merkitystä työllistämiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen, ja toisaalta sitten kevensimme sellaisia veroja, jotka auttavat työpaikkojen syntymisessä. Näiden sopeutustoimien seurauksena tämä hallitus on kantanut Suomesta vastuuta niin, ettei kenenkään tarvitse epäillä, että tästä maasta tulee ylivelkaantuva kriisimaa. Näiden päätösten jälkeen jokainen voi huoletta investoida Suomeen ja palkata ihmisiä töihin, koska Suomi on vahvalla pohjalla.

Puhemies! Kun kuuntelin ryhmäpuheenvuoroja ja käytyä debattia, joitakin huomioita lähinnä oppositiopuolueiden edustajien puheenvuoroista:

Minun täytyy ihmetellä perussuomalaisten taloudellisia valintoja. Teillä on oikeus mielipiteeseenne, luonnollisesti, ja teillä varmasti siinä on jokin logiikka, mutta te olisitte valmiita korottamaan noin miljardilla eurolla Kela-maksua, siis korottamaan työllisyysveroa. Mitä enemmän yritys palkkaa väkeä, sitä enemmän se maksaa työllisyysveroa eli Kela-maksua.

Minä haluaisin perussuomalaista puoluetta siitä, että olette kotitalousvähennyksen kasvattamisen kannalla. Mutta sitä minä ihmettelen, että te olette vähemmän valmiita sopeuttamaan taloutta eli toisin sanoen olette halukkaita velkaannuttamaan Suomea enemmän. Ja sitten täytyy ihmetellä myös sitä, että te olitte valinneet sellaiset verot korotettaviksi, joilla on kaikkein suurin vaikutus työllisyyteen, kuten tämä työllisyysvero eli Kela-maksu. Samoiten teidän hintalappunne yhteisöveron kevennyksessä olisi noin 400 miljoonaa suurempi kuin se on hallituksella, ja teidän piensijoittajien veronkorotuksenne eli osinkojen (Puhemies koputtaa) sataprosenttinen verotus rankaisisi piensijoittajia noin 100 miljoonalla eurolla enemmän kuin hallitus tekee.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hienoa, että pääministeri ja kokoomus ovat päässeet nyt siihen käsitykseen, että teillä on kilpailija, pääkilpailija oppositiossa. Sen takiahan te käytte meidän kimppuumme. Moneen vuoteen te ette noteerannut mitenkään, mutta nyt kun perussuomalaiset puhuvat, niin sekä täältä salista möly on suurin että pääministeri myös reagoi.

Ensin sanotte, että meillä ei ole vaihtoehtoa. Nyt kun sanotaan, että vaihtoehto on, niin se on huono. Eihän teille mikään kelpaa, mutta ei se meitä sinänsä haittaa. Meillä on vaihtoehto, meillä oli vaihtoehtobudjetti, ja meillä tulee vaihtoehtobudjetti olemaan myös tämän kehyksen pohjalta. Ja kansa saa sitten päättää, ja, arvoisa pääministeri, jos joku sulaa, se ei ole jytky, se on kokoomus.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikassa on todellakin kysymys vaihtoehdoista, ja yhä minua hämmästyttää se, minkä takia perussuomalaisten mielestä yritykset kestävät todella hyvin lisäkustannuksia silloin, jos ne lisäkustannukset asetetaan, kuten pääministeri totesi, ihmisten työllistämiselle. Siihen voidaan laittaa yrityksille miljardin taakka kannettavaksi. Mutta perussuomalaisten mielestä yritykset eivät kestä mitään lisäkustannuksia, jos lisäkustannuksissa on kysymys ympäristön ja ihmisten terveyden suojelusta, eli rikkidirektiivistä yrityksille ei saisi koitua mitään kustannuksia. Tämä valinta on mielestäni hyvin erikoinen senkin takia, kun on selvää, että vaikka rikkidirektiivi on suomalaisille yrityksille myös kustannus, niin tosiasiassa se on myös markkinoiden lähde useille suomalaisille innovatiivisille yrityksille.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On mielenkiintoista kuulla, että sosiaaliturvaa ei saisi rahoittaa. Te leikkaatte sosiaaliturvaa (Vasemmalta: Mistä kohtaa?) 50 miljoonaa euroa. Tämän valtiovarainministeri tänä päivänä tuolla valiokuntakäsittelyssä vahvisti. Siis Kela-korvauksia leikataan 50 miljoonalla vuoden 2014 alusta alkaen, ja te haluatte ajaa Kansaneläkelaitoksen kustannus- ja rahoituskriisiin. (Eduskunnasta: Köyhät kyykkyyn!) Ja te haluatte panna Kansaneläkelaitoksen syyksi sitten sen. Mutta paljastettakoon tässä, että tämä on hallituksen kavala suunnitelma.

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Mats Nylund sade i vårt gruppanförande att vi på sikt bör sträva till en överenskommen minimibeskattning inom företagsvärlden. På samma sätt sade minister Urpilainen att finansministeriet planerar åtgärder mot aggressiv skattekonkurrens. Minister Urpilainen, är svenska riksdagsgruppen och ni på samma linje, eller vad är det som ministeriet planerar?

Sedan vill jag dela ut några ris och lite ros. Ros framförallt åt minister Ihalainen för de viktiga satsningarna på ett integrationscentrum, kunskapscentrum, och ytterligare stöd för integrationsutbildningarna. Men jag måste nog säga att jag måste ge ris åt minister Arhinmäki eftersom vi kommer att göra våra viktiga kulturella institutioner väldigt illa genom att indexet där tas bort, men det fås till studerande. Detta måste man debattera på Agricoladagen.

Arvoisa pääministeri! Mats Nylund sanoi meidän ryhmäpuheenvuorossamme, että pitkällä tähtäimellä pitäisi pyrkiä minimitasoon, mitä tulee yritysverotukseen Euroopassa. Ja ministeri Urpilainen totesi, että valtiovarainministeriössä on suunnitteilla toimia aggressiivista verosuunnittelua vastaan. Onko niin, ministeri, että ruotsalainen eduskuntaryhmä ja te olette samoilla linjoilla?

Sitten haluaisin antaa ruusuja ja risuja: ruusuja ministeri Ihalaiselle siitä, että saamme osaamiskeskuksen, mitä tulee kotoutumiseen, ja myöskin lisäsatsauksia erityisesti lukioon valmistavaan opetukseen, mutta kyllä täytyy antaa risuja ministeri Arhinmäelle siitä, että indeksiä tulee opintotukeen mutta kulttuurilaitosten varoja jäädytetään. Tämä on pakko todeta nyt, kun on Agricolan päivä.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jään mielenkiinnolla odottamaan, minkälaisen lopullisen muodon yritysverotus saa. Kun kuuntelee täällä vasemmistopuolueitten kansanedustajien puheenvuoroja — täällä ovat edustajat Lapintie ja Rajamäki vaatineet jo nyt muutoksia ja korjauksia näihin asioihin — olisiko parempi niin, että keskusta tekisi lopullisen mallin ja sillä mentäisiin eteenpäin, kun näyttää siltä, (Välihuutoja) että hallituksella ei ole, eikä hallituspuolueilla ainakaan, oikeastaan minkäännäköistä kuvaa, mihinkä tässä pyritään?

Arvoisa puhemies! Hallitus on ladannut todella paljon paukkuja siihen, että yhteisöveron, yritysveron keventäminen toisi niitä kaivattuja lisätyöpaikkoja. Me kaikki olemme huolissamme tilanteesta, mutta asiantuntijat ovat arvioineet, että nopeasti tämä ei tule vaikuttamaan. Mietitäänpä sitä tilannetta, että nyt pieniltä yrityksiltä — avoimilta yrityksiltä, kommandiittiyhtiöiltä — verotus ei kevene lainkaan. Pienet yritykset eivät juurikaan pääse nauttimaan tästä yhteisöveron laskusta. Jos yritys tekee 100 000 voittoa, sen veron ero on...

...ainoastaan 4 500 euroa. Sillä ei juuri työpaikkoja luoda.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Palataanpa takaisin näihin työllisyysasioihin. Kyllä sieltä hallituksen aitiosta paljon hienoja työllisyyspuheita kuuluu, mutta työllisyyspakettia te ette ole pystyneet esittämään. Meillä sen sijaan on työllisyyspaketti yli 55-vuotiaitten työttömien työllistämiseksi. Tämä käytännössä toteutettaisiin siten, että eläkemaksuja laskettaisiin sekä yli 55-vuotiailta työttömiltä että alle 30-vuotiailta työttömiltä. Tämä puolestaan maksettaisiin sillä, että 30—55-vuotiaitten eläkemaksuja hieman nostettaisiin. (Timo Soini: Ihme, ettei vasemmistolle kelpaa!) Meidän kasvupakettimme puolestaan lisää talouskasvua, kääntää viennin ja vaihtotaseen nousuun. Meidän hyvinvointipaketissamme lisätään kuntien valtionosuuksia, jotta kunnat pystyvät tuottamaan palveluitaan. (Puhemies koputtaa) Meillä on viiden paketin ohjelma, ja sillä käännetään Suomen talous nousuun.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen tiedotteet ovat Neuvostoliitosta. (Välihuutoja) Hallituksen tiedote valtiontalouden kehyksestä on kouluesimerkki vastuuttomasta tiedottamisesta. Ala-arvoisella tiedotteella suorastaan harhautettiin kansalaisia. Tiedotteessa hallitus kehui toimiaan viiden sivun verran ja vain muutamalla rivillä todettiin vain osa menoleikkauksista ja veronkorotuksista. Esimerkiksi sähköveron nostosta ei sanaakaan eikä peruspalvelujen rahoituksen leikkaamisesta sanaakaan. Ensimmäinen kysymys: mitä hallitus aikoo tehdä tällaisen harhauttavan tiedottamisen lopettamiseksi?

Hallitus on rajusti leikkaamassa kansalaisten peruspalveluja. Kunnille osoitettuja valtionosuuksia leikataan hallituskaudella peräti 3 400 miljoonaa euroa viime kehyspäätöksen mukaan. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan hallitus on leikkaamassa lisää. Miten hallitus turvaa kansalaisten peruspalvelut, kun se leikkaa samalla (Puhemies koputtaa) rajusti peruspalvelujen rahoitusta?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän kiihkottomasti ja rehellisesti on todettava, ettei hallituksella mikään helppo paikka ole toimia tämän kansainvälisen taantuman ja meitä ympäröivän todellisuuden kanssa, kun samaan aikaan pyritään pitämään kiinni velkaantumisen taittumisesta ja talouden tasapainottamisesta, samaan aikaan saamaan elvytystä, saamaan kasvua aikaan, saamaan työllisyyttä paremmaksi ja samaan aikaan huolehtimaan hallitusohjelman keskeisistä linjauksista, myöskin oikeudenmukaisuudesta. Ei tämä helppo haaste ole, mutta tällä paketilla tähän haasteeseen on kuitenkin haluttu vastata ja on paljon elementtejä.

Minä olen sitä mieltä, että kummaltakaan oppositiopuolueelta tähän kokonaisuuteen ei ole tämän parempaa vaihtoehtoa esitetty tänään eikä tätä ennen. Sen sijaan täytyy todeta, kun täällä puheenjohtaja Sipilää on kovasti arvosteltu, että täytyy antaa kiitokset edustaja Sipilälle siitä, että yhteistyössä ja vinkin annettuaan (Naurua) näitä pahimpia valuvikoja korjattiin tästä osinkouudistuksesta.

Vielä lopuksi totean, että se valtioneuvoston (Puhemies: Jaha, nyt minuutti on täynnä!) pöytäkirjamerkintä edellyttää myös jatkoa.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vinkkimies on opposition linkkimies hallitukseen nähden. Näin se näyttää olevan. Ette te muuten pärjää, teitä joutuu jopa pienempi oppositiopuolue tukemaan.

Vihreistä sen verran, että te olette aina johdonmukaisesti, olkoon se hallituksessa tai Helsingissä tai Espoossa, kokoomuksen puisto-osasto ja apupuolue. Se on tänäänkin jälleen käynyt selväksi.

Kun puhutaan yrittämisen ja työllistämisen edellytyksistä, perussuomalaiset olivat valmiita 2,5 prosenttiyksikköä keventämään yhteisöverotusta. Olisimme voineet mennä sinne 20:n suuntaan, jos olisi ollut tuloratkaisu. Tämä on aivan selkeä, meidän linjauksemme. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!) Te annoitte tämän paketin ilman mitään vastinetta. Ainoa paketti, jonka te todella osaatte, on EU-maiden tukipaketti. Sen te todella osaatte.

Vielä tähän Kyprokseen. Arvoisa pääministeri, siellä oli yhteisövero 10 prosenttia, nyt se on nostettu 12 prosenttiin. Onko se teille jonkinnäköinen mallimaa?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäkeä kun kuunteli, niin pakettien määrästä voisi kuvitella, että joulupukki on sittenkin olemassa. Olisin hieman utelias kuulemaan tästä perussuomalaisten pakettiratkaisusta ja sen rahoituksesta. Nimittäin te sanotte, että paremmat paketit, mutta mitä noissa kauniissa kääreissä oikein on? Oletteko te käärineet suomalaisille pakettiin lisälaskuja? Automaattinen palkkatuki, satojen miljoonien energiaveroalennus, kotitalousvähennysten kasvattaminen tai kuntien valtionosuuksien lisäys — millä nämä komeat lupaukset on tarkoitus lunastaa? Vai oletteko ottamassa lisää pikavippiä tulevilta sukupolvilta?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset vaativat esimerkiksi pienyrittäjien alvin alaisen toiminnan alarajan korottamista toteuttamalla työllistävien pk-yrityksien Viron-mallin mukaisen yritysverotuksen ja monia muita. Sen sijaan hallitus sahaa omaa oksaa sillä tavalla, että kansan ostovoimaa heikennetään. Uutta työtä ei sillä tavoin synnytetä, että on kahteen kertaan peräkkäin korotettu arvonlisäveroa ja sitten ei tehdä verotaulukoihin inflaatiotarkistuksia. Mutta varsinainen kysymys valtiovarainministeri Urpilaiselle, samaan viittasi jo edustaja Nylund: Miten seurakunnille kompensoidaan yhteisöveron alennus? Vastaukseksi ei riitä määräaikaiset yhteisövero-osuuksien korotukset vuoteen 2016 saakka.

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Kivelän ja aikaisemmin edustaja Nylundin esittämään kysymykseen: Tarkoitus on kompensoida sekä kunnille että seurakunnille yhteisöveron lasku yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Eli se on se lähtökohta, joka meillä valmisteluissa on esillä.

Sitten tässä on muutamia muita kysymyksiä. Jos puhemies sallii, niin mielelläni niihin vastaisin.

Edustaja Sipilä kysyi dynaamisista vaikutuksista, mihin ne perustuvat. Ne perustuvat parhaimpaan käytettävissä olevaan virkatietoon, joka meillä valtiovarainministeriössä on, ja valtiovarainministeriön virkakunnan esityksen mukaan tuo luku on myöskin tähän kehyspäätökseen sisällytetty, ja uskon, että he ovat taas omassa arviossaan käyttäneet myöskin kansainvälistä tutkimustietoa hyväkseen. Kysyitte myöskin, onko mahdollisesti leikkauksia tai veronkorotuksia huomioitu jollain lailla hallituksen päätöksissä. Ennusteessa on huomioitu myöskin sopeutuksen hidastava vaikutus talouskasvuun, eli myös sillä puolella näitä vaikutuksia on arvioitu.

Sitten täällä edustaja Tiilikainen puhui oikeudenmukaisuudesta. En ehkä viitsi kerrata — tai ehkä minä nyt kertaan, (Timo Soini: Kerrataan!) koska näyttää, että edustaja Tiilikaisen muisti on niin lyhyt. Tämä hallitushan on tehnyt hyvin oikeudenmukaista veropolitiikkaa: solidaarisuusvero, suurten perintöjen verotuksen kiristäminen, pienten tulojen verotuksen keventäminen, ja itse asiassa meillä on Vattin laskelmat olemassa hallituksen kehyspäätöksistä. Vattin laskelmien mukaan sekä yritys-, osinkoverokokonaisuus että myöskin koko veropaketti kaventaa hieman tuloeroja. Se on mielestäni hyvin tärkeää ja oikeudenmukaista.

Mutta se on totta, mihin täällä muun muassa perussuomalaiset kiinnittivät huomiota, että hallitus valitettavasti joutuu kiristämään sähköveroa, ja se on erittäin valitettava asia. Meidän laskelmiemme mukaan, jotka vero-osasto on tehnyt hallituksen käyttöön, se tarkoittaa kerrostalohuoneistossa asuvalle perheelle 5 euron lisälaskua vuodessa. Eli tämän verran suurin piirtein tuo sähköveron korotus aiheuttaa. Mutta minä olen hyvin tyytyväinen, että me pystyimme vastaavalla tavalla myöskin nostamaan perusvähennystä eli keventämään pienituloisten verotusta ja vastaavasti myöskin nostamaan asumistukea eli sitä kautta pystymme hieman myöskin tulemaan vastaan pienituloisten ihmisten tilanteen huomioimisessa.

Ihan lopuksi, puhemies, edustaja Pekkariselle: En malta olla muistelematta — vaikka minunkin parlamentaarinen urani ulottuu vain kymmenen vuoden taakse eikä, niin kuin edustaja Sasin ja Rajamäen ja edustaja Anttilan, kolmenkymmenen vuoden taakse — sitä, mitä tapahtui viime vaalikaudella. Ei tullut keskitettyä työmarkkinaratkaisua, ei tullut työurapäätöksiä, mutta melkein tuli yleislakko liittyen silloisen pääministerin puheisiin Rukan laduilla. (Kari Rajamäki: Juuri näin!) Eli jos tällä perusteella tulos tai ulos -ajattelutavalla oltaisiin menty viime vaalikaudella, niin kovin pitkään silloinen hallitus ei olisi istunut.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella syntyi raamiratkaisu, ja kun katsotaan taaksepäin tuloratkaisuja, se pahin, joka vei meidän kilpailukykyä, ei ollut raamiratkaisu vaan sitä edeltävä ratkaisu, eikö niin? Näinhän tässä kävi.

Nyt Suomen talouden kilpailukyvyn ja selviytymisen kannalta olisi ollut tavattoman tärkeää tietää tässä yhteydessä, miten mennään eteenpäin seuraava vuosi taikka kaksi, ja uskon, että siinä työmarkkinajärjestöt, jos ne olisivat voineet luottaa teihin, hallitukseen, olisivat olleet valmiita tekemään vastuullisia päätöksiä, ja sen jälkeen meillä täällä eri asioista eduskunnassa päätettäessä olisi ollut paljon vahvempi selkänoja luottaa siihen, miten asiat tulevat olemaan.

Toinen tärkeä asia: Te olette pannut täysin sekaisin suomalaisen kuntakentän. Kaksi vuotta tällaista soutamista ja huopaamista suurkuntaideologialla, sote-uudistuksella. Siellä on kaikki sekaisin. Nyt ei siihen meillä olisi varaa. Nyt pitäisi kunnissa tietää, miten mennään, luottaa siihen, että hallitus ensinnäkin kykenee jotain sanomaan, ja sen jälkeen, (Puhemies koputtaa) kun se on jotain sanonut, sen mukaan myöskin elämme. Kaikki tämä luo epäluottamusta.

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Ettei jää väärin historiankirjoihin, on pakko tähän puuttua. Siis, ministeri Pekkarinen, viime vaalikaudella 2007—2011 ei syntynyt raamiratkaisua tähän maahan, ei syntynyt keskitettyä työmarkkinaratkaisua, mentiin liittokierrokselle. (Mauri Pekkarinen: Ei keskitettyä!) Tämän hallituksen aikana vuoden 2011 jälkeen on tehty yksi raamiratkaisu ja on tehty sen lisäksi myöskin työurasopimus. Me olemme niistä hyvin kiitollisia työmarkkinaosapuolille, että me olemme pystyneet vahvistamaan sopimusyhteiskuntaa, näyttämään kolmikannan toimivuuden, ja totta kai me olemme myöskin pettyneitä siitä, että tällä kertaa, tänä keväänä, työmarkkinaratkaisua, keskitettyä palkkaratkaisua ei tullut. En henkilökohtaisesti ole koskaan pessimisti, ja sen takia haluan uskoa siihen, että ehkä syksyllä on uusi aika kukaties myöskin synnyttää jonkinlaista keskitettyä työmarkkinaratkaisua.

Mutta ettei jää väärin historiankirjoihin, niin teidän hallituksessaoloaikananne viime vaalikaudella mentiin liittokierrokselle, ja sen hinta oli hyvin kallis.

Pääministeri Jyrki Katainen

Aha, no, minulta jää nyt vastaamatta kysymyksiin sitten.

Arvoisa puhemies! Vielä tästä palkkaratkaisusta: Jos te kysytte yhdeltäkään järjestöjohtajalta, joka osallistui näihin neuvotteluihin, niin ette varmasti saa vastausta, että ongelma oli luottamuspula hallitukseen. Ette yhdeltäkään. Eli teillä on erittäin huonot tiedot tältä osin.

Edustaja Soinille toteaisin jossakin vaiheessa — ja jos mahdollista on, niin keskustelisin hieman keskustankin kanssa — että minulle tämä ei ole poliittista peliä eikä puoluepolitikointia. Teistä on kovaa vauhtia kehittynyt oikein puoluepolitikoinnin ykkösnimi. (Timo Soini: Ihanko totta?) Mutta jos tänä päivänä aikaa on, niin kävisin teidän kanssanne mielellään keskustelua työpaikoista ja työllisyydestä, koska se teidän peruslinjanne Kela-maksusta, miljardi yrityksille, jotka palkkaavat ihmisiä, tuo 400 miljoonaa lisää verotaakkaa hallitukseen verrattuna yhteisöveron kautta ja vielä 100 miljoonaa lisää piensijoittajille. Miten tämä yhtälö voi tuottaa tähän maahan työpaikkoja?

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen linja on kaikkien nähtävissä: vastikkeetta 4,5 prosentin alennus yhteisöveroon, vastikkeetta ilman työmarkkinaratkaisua. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!)

Me sanoimme, että me olisimme valmiit sitä laskemaan, ja meidän vaihtoehtobudjetissamme se on 22 prosenttia. Se on 10 prosentin kädenojennus. Ja nimenomaan tässä kovan työttömyyden ytimeen puututtiin, aivan kuten edustaja Vähämäki ja aivan kuten edustaja Lindström sanoivat, eli helpotettaisiin nuorten ja yli 55-vuotiaitten ihmisten eläkemaksua, jotta heidän työllistämisensä olisi helpompaa, olisi kannattavampaa.

Tämä on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden politiikkaa. Tämä on hyvää perussuomalaista politiikkaa. Ja kyllä minä tietysti nöyränä otan vastaan senkin, kun pääministeri minulle uuden arvoniemen antaa. On niitä jokunen ennestäänkin.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun arvioni mukaan meillä on 3—4 vuotta aikaa kääntää tämä suunta. Kun katsotaan, mitä tapahtui tuolla Etelä-Euroopan maissa, niin tämä kierteen syveneminen tapahtui yllättävän nopeasti, ja silloin eivät enää vaikuta ne leikkauksetkaan. Prosenttiyksikön leikkaus bkt:stä saattaa aiheuttaa 1,5 prosenttiyksikköä bkt:n alennusta, jolloin ollaan tämmöisen syöksykierteen tilanteessa. Tarvitaan isoja asioita, kuten, pääministeri, sanoitte. Yhteisöveron alennus on oikea toimenpide. Tämä on sen suuruinen toimenpide kuin pitää tehdä. (Ben Zyskowicz: Nuorisotakuu!)

Mutta sitten kun mennään sen yrityksen tuloslaskelman muihin riveihin, niin missään tapauksessa me emme saa lisätä sinne muita kuluja. Olen siitäkin täsmälleen samaa mieltä.

Yksi keskeisin este yritysten työllistämisessä on rahoitus, ja tähän rahoitukseen me tarjoamme myöskin rotakkaa vaihtoehtoa sillä tavalla, että saadaan kerralla tämä asia kuntoon ja nopeutettua sitä teollisuuden rakennemuutosta, (Puhemies koputtaa) mikä meillä on edessä.

Kertoisitteko vielä, mitä on tapahtunut, mitä on päätetty työurista? Se jäi vähän epäselväksi.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, te muistatte varmasti oikein tämän järjestyksen raamiratkaisusta ja liittokohtaisista ratkaisuista. Ja hyvä on, niin oli historia.

Mutta mitä tulee tähän tilanteeseen, minusta kaikki tuo lähihistoria ei poista sitä, etteikö tässä tilanteessa olisi juuri tarvittu sitä, mitä edustaja Soini tässä äsken esille toi. (Timo Soini: Juuri näin!) Minäkin ajattelen niin, että Suomen talouden tien vakauttamisen kannalta, jos me tämän kevään aikaan olisimme tienneet ja päässeet selville siitä, mitä tuloratkaisussa, mitä työurien suhteen tapahtuu, ja vielä voineet sopia täällä näistä menokehyksistä seuraaville vuosille, Suomen selviytymismahdollisuudet olisivat ihan toista luokkaa. Nyt kaikki tämä on epäselvää ja kaikki tämä kunta ja sote -täystyrmäys, minkä kenttä on kaikelle sille antanut, luo lisää epävarmuutta. Siihen meillä ei nyt ole varaa. (Timo Soini: Hyvä puhe!)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Olen ihan täysin samaa mieltä kuin mitä Mauri Pekkarinen sanoi tästä työmarkkinaratkaisusta. Mikäli olisimme, tai he olisivat, pystyneet sopimaan, niin meillä olisi hyvin kirkas näköala nimenomaan kustannuskehityksessä. Sen takia me teimme niin paljon työtä sen aikaansaamiseksi, mutta valitettavasti he eivät kyenneet siitä sopimaan. Toivon mukaan myöhemmin tänä vuonna heillä yhteistyö pelaisi paremmin kuin tähän saakka.

Mutta puheenjohtaja, edustaja Sipilän kommentteihin: Olen erittäin paljon samaa mieltä teidän kanssanne aika monesta kohdasta, mitä totesitte tuossa puheessanne. Totesitte muun muassa vihreästä taloudesta, tietotekniikan osaamisen hyödyntämisestä — kaikista näistä samaa mieltä. Ja itse asiassa on erittäin hieno nähdä, että te puheenjohtajana tuette tätä yhteisöveron tason laskua 20:een, toisin kuin edustaja Pekkarinen, joka sanoo, että ei olisi pitänyt tehdä, kun ei ollut työmarkkinajärjestöjen ratkaisua. (Mauri Pekkarinen: Herranjestas! — Naurua)

Eli, edustaja Sipilä, meillä on paljon yhteistä. Teidän osinkoveromallissanne on ihan hyvää, mutta se on kasvun kannalta huonompi kuin hallituksen malli. Siinä on portaita, (Puhemies koputtaa) jotka syövät yrittäjyyden kasvun kannusteen, ja sen takia hallituksen malli on parempi.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri, minä lupaan lähteä täältä eduskunnasta teidän iloksenne kokonaan pois, jos löydätte yhdenkin sellaisen lausunnon näitten viikkojen aikaan, jossa olisin sanonut, että tämä lasku 20:een oli huono. Nyt annoitte vähän väärän todistuksen. Varmaan tarkoititte ihan hyvää, mutta nyt teilläkin meni pieleen, niin kuin meillä itse kullakin joskus menee pieleen. (Naurua)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! No, emme me nyt tästä riitaa saa aikaiseksi. Ymmärsin näin, kun te sanoitte edustaja Soinin puheenvuoron aikana, että vastikkeetta hallitus antaa jotakin. (Mauri Pekkarisen välihuuto)

Hallituksen logiikka yhteisövero- ja osinkoverokokonaisuudessa oli se, että kun työmarkkinajärjestöt epäonnistuivat sopimaan maltillisesta, kasvua ja työpaikkoja lisäävästä palkkaratkaisusta, niin se ei ollut lupa myös hallitukselle epäonnistua. Se itse asiassa kasasi hiiliä meidän päällemme: meidän pitää hoitaa se homma ilman työmarkkinajärjestöjen apua. Näin se menee. Tähän maahan tarvitaan työpaikkoja, tähän maahan tarvitaan kasvuhalukkuutta, tähän maahan tarvitaan yrityksiä, jotka haluavat kasvaa, ja sen takia tämä malli on tehty. Ei voi olla niin, että kun työmarkkinajärjestöt epäonnistuvat, niin mekin sanomme, että okei, tässä maassa on lupa epäonnistua ja kaikilla. (Naurua)

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä, olette täsmälleen oikeassa siinä, että keskeinen työllisyyden ja kasvun este tässä talouden myllerryksessä on yritysrahoituksen puute. Juuri siitä syystä on paikallaan korostaa, että hallituksen jo tehdyt toimenpiteet ovat nostaneet yksityisten rahastojen, yhdessä valtion kanssa, pääomia 700 miljoonaan euroon jo tällä hallituskaudella, ja nyt tehdyt ratkaisut nostavat tämän yhteisrahoituksen reilusti yli miljardin euron. Samaan aikaan tämä yhteisöveron kevennys tuo yhteisöille toisen miljardin euron nimenomaan kasvun, työllisyyden ja investointien rahoittamiseen, juuri sinne, minne te peräänkuulutitte niitä toimenpiteitä. Tämä on siis ennen kaikkea ilouutinen suomalaisille yrityksille mutta samalla kaikille suomalaisten yritysten työntekijöille, työttömille, niille alihankkijoille, jotka tätä työtä Suomeen kaipaavat.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt muistaa vielä nämä peruslähtökohdat, mitkä tällä hallituksella ovat olleet. Ne olivat edellisen hallituksen, keskustajohtoisen hallituksen: velkataakka, 8 miljardia miinusta. (Mauri Pekkarinen: Mistähän se johtuu?) — Mistähän se johtui, edustaja Pekkarinen? Olit mukana siellä, niin että sinä varmaan sen paremmin tiedät. (Välihuutoja)

Myös sitten tästä hallinnosta. Kuka on enemmän sotkenut suomalaista aluehallintoa, kun Pekkarisen johdolla tehtiin nämä elyt ja avit? Nyt tällä hetkellä kaivoslaki, joka on myös edustaja Pekkarisen aikaansaannos — kaivoslaki, me näemme, mitä tapahtuu tällä hetkellä — tämä lainsäädäntö tehtiin täällä eduskunnassa asti. Vaadimme talousvaliokunnassa muutoksia, mutta edustaja Pekkarinen ei niitä tehnyt. Sama koskee tilintarkastuslakia. Edustaja Pekkarinen vei harmaaseen talouteen alle 100 000:n liikevaihdon yritykset: ei tilintarkastusta. Tämä näkyy nyt suomalaisessa yritystoiminnassa.

Edustaja Pekkarinen, teillä on paljon esimerkkejä siitä, (Puhemies koputtaa) josta te nyt kysytte tältä hallitukselta, mikseivät ole muuttaneet teidän aikaansaannoksianne.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En nyt näihin kaikkiin kajoa, mutta kun tästä aluehallinnosta on juuri äsken Kataisen hallitus antanut eduskunnalle selonteon ja kun se siinä kiittelee tätä uudistusta, että tämä oli hyvä uudistus, niin, edustaja Skinnari, ketä nyt oikein uskoa? Siitä, minkä edellinen hallitus teki, jossa minä en edes ollut keskeinen sen uudistuksen tekijä, (Jouko Skinnarin välihuuto) mutta olin mukana siinä kuitenkin — teidän hallituksenne arvio on se, että se oli hyvä uudistus.

Mitä tulee kaivoslakiin, niin teidän johtamanne valiokunta sen käsitteli ja aivan yksimielisesti se hyväksyttiin silloin. Ei yksikään silloisen opposition, teidän puolueenne edustaja vastannut. (Jouko Skinnarin välihuuto) Mitä te nyt täällä tällaista jauhatte, (Naurua) kun lähihistoria näissä asioissa on tämänlainen kuin tässä kerron?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Pekkarisen muisti pätkii nyt, (Naurua) ja se johtuu varmaan siitä, että hän valikoiden haluaa muistaa sitä, mitä todella tapahtui. (Mauri Pekkarisen välihuuto) Mutta mehän jätimme tähän kaivoslakiin vastalauseen, ja oli pakko... (Mauri Pekkarinen: Yksimielisesti hyväksyttiin!) — Jätettiin vastalause. (Naurua) Se voidaan tarkistaa eduskunnan pöytäkirjoista.

Mutta kuitenkin juuri tästä lainsäädännön tekemisestä, mitä täällä on myöskin edustaja Sipilä arvostellut, minä toin esille nämä esimerkit siitä, millä tavoin härkäpäisesti loppuun asti ajettiin niitä, vaikka tiedettiin, että näissä on suuria epäkohtia. Edustaja Pekkarinen näissä kunnostautui. Kysymys ei ollut silloin siitä, että olisi ollut epäonnistunutta tiedottamista, vaan muuta, ihan eduskunnan normaalia lainsäädäntötyötä, ja tähän tämä osinkoverouudistuskin tulee menemään: normaalia lainsäädäntötyötä, johon esimerkiksi valtiovarojen verojaostossa keskustan edustajat pääsevät vaikuttamaan ja myös perussuomalaiset.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soinihan sinänsä siinä varmasti saa meidät kaikki mukaan, että kaikki tässä salissa — todennäköisesti kaikki — olisimme toivoneet, että työmarkkinajärjestöt olisivat sopineet keskitetystä tuloratkaisusta, mutta emme me taida enää elää sellaisessa maailmassa, jossa hallitus — juuri minkäänlainen hallitus — pystyisi maanittelemaan tai uhkailemaan työmarkkinajärjestöjä sopimaan keskenään. Kyllä silloin on järkevää, että hallitus itse kuitenkin tekee päätöksiä.

Me kaikki myös varmasti toivomme, että tällä yhteisöveron reippaalla alennuksella on dynaamisia vaikutuksia. Mielestäni se rakenne, jossa veroa alennetaan mutta vähennyksiä poistetaan, on oikea. Aikaisemman laskutavan mukaisesti kuitenkaan näitä dynaamisia vaikutuksia ei ole laskettu mukaan kehysvaikutuksiin. Miksi nyt näin ei tehty? Olisiko ollut parempi kuitenkin sanoa avoimesti, että nyt tehtiin toisella tavalla tämä laskutapa ja että itse asiassa (Puhemies koputtaa) aikaisemmalla tavalla laskettuna tässä sopeutus on huomattavasti pienempi kuin mitä nyt sanotaan?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikolta kysyisin Kelan matkakorvausten omavastuusta. Viime päivinä siitä on paljon keskusteltu, ja vuodenvaihteessahan nämä omavastuut nousivat, ja nyt sitten kehyksissä on kerrottu, että 50 miljoonan säästötavoite on Kela-korvausten ja myös matkakorvausten osalta. Mitä tämä jaottelu tarkoittaa? Kun tekstissä sanotaan, että "säästö kohdennetaan täysimääräisesti valtion rahoitusosuuteen", niin mitä tämä tarkoittaa? Matkakorvausten omavastuuosuudet ovat tosi hankalat, ja niiden nostaminen aiheutti jo monelle pitkäaikaissairaalle vaikeuksia vuodenvaihteessa. Jos ne nyt vielä nousevat, niin se nimenomaan kohdistuu niihin potilaisiin ja asiakkaisiin, joilla on vakavammat sairaudet ja jotka joutuvat paljon käyttämään taksia hoitoon päästäkseen.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meille kokoomukselle oli tärkein odotus tälle kehysriihelle siinä, että toivoimme tuntuvia toimenpiteitä uusien työpaikkojen syntymisen, hyvän työelämän ja yrittäjyyden edistämiseksi, ja mielestäni tässä hyvin hallitus onnistui. On erittäin hienoa, että näin vaikeassa ja haastavassa tilanteessa onnistuu tekemään päätöksiä ja valittiin työn linja, aivan kuten pääministeri ja valtiovarainministeri ovat täällä sanoneet.

Sen sijaan opposition tehtävä on esittää vaihtoehtoja. Edelleen on epäselvää kakkaravaihtoehdossa, velkaannutaanko enemmän vai vähemmän kuin hallitus. (Eduskunnasta: Voi, voi, voi! — Pia Viitasen välihuuto) Mutta sen sijaan perussuomalaisten siirto pakettipolitiikkaan osoittaa sen, että te olette velkaantumisen tiellä. Toki, kun ryhmäpuheenvuorossa pakettipolitiikkaa esiteltiin, sitä isoa velkapakettia ei kerrottu, sitä piiloteltiin.

Meille kokoomuslaisille on erittäin tärkeää se, että jokainen nuori pääsee koulutukseen ja saa työn syrjästä kiinni. Siksi koulutus- ja yhteiskuntatakuu on niin tärkeä. Oli hyvä, että hallitus arvioi tilannetta ja lisäsi rahaa (Puhemies koputtaa) ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimukseen, mutta edelleen täällä Helsingissä on pula ammatillisen koulutuksen paikoista, ja toivon, että ministeri vastaa... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sarkomaalle ja monelle muullekin vielä kerran: Meiltä tulee vaihtoehto ajallaan, nyt keskustellaan hallituksen kehyksistä. Tämä on ymmärtääkseni tässä. Se meidän vaihtoehtomme on tasapainossa, niin kuin se on aina ollut tähänkin saakka.

Edustaja Mäkelä kaipaili täällä joulupukkia. Joulupukki tulee ennenaikaisesti. Voin hieman antaa makupalaa täältä energiapaketin osalta. Työllisyyspaketin esitteli tuossa edustaja Vähämäki, sellaista hallitus ei ole pystynyt esittelemään. Energiapakettimme tarkoituksena on energiapolitiikkaa järkeistämällä saada vaihtotase, vientisektorin kilpailukyky sekä ympäristö kuntoon. Kohentaisimme vientisektorin kilpailukykyä alentamalla sadoilla miljoonilla energiaveroja. Parantaisimme verotusta sekä tuki- ja lupapolitiikkaa järkeistämällä kotimaisen energian, kuten turpeen ja pienpuuenergian, asemaa suhteessa kivihiileen ja muuhun tuontienergiaan. Perussuomalaisten mielestä on parempi pistää energiaeurot kiertämään kotimaassa (Puhemies koputtaa) kuin antaa ne naapurille.

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaalikauden ajaksi päätetty lapsilisien indeksikorotuksen jäädyttäminen vuodesta 2014 toisi valtionkassaan 30 miljoonaa. Lapsilisä on yksi tärkeimmistä lapsiperheiden tulonsiirroista, ja lapsilisä on muutenkin aikojen saatossa jäänyt jälkeen ansiotason ja elinkustannusten kehityksestä 20—25 prosenttia. Vuonna 2010 eli 13,2 lasta köyhissä lapsiperheissä. Erityisesti köyhät lapsiperheet ovat riippuvaisia sosiaaliturvasta. Näitä perheitä koskettaa selvästi muita enemmän lapsilisien reaaliarvon aleneminen. Mielestäni tämä säästön kohde ei ole oikea.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun vienti vetää, niin silloin pärjäävät isot yritykset ja niitten vanavedessä niitten alihankkijat, pienet yritykset, ja kun rahaa tulee talouteen ja ostovoimaa, silloin pärjäävät myöskin kotimarkkinayritykset. Sehän tässä nyt on se avainasia, että Suomi saadaan vauhtiin, talouskasvu nousuun.

Tämä yhteisöveron alentaminen, kuten pääministeri täällä sanoi, oli täysin välttämätöntä, vaikka tätä työmarkkinaratkaisua ei syntynytkään. Jos tähän saadaan vielä sellainen työmarkkinaratkaisu mukaan, joka on maltillinen ja joka jättää riittävästi tilaa paikalliselle sopimiselle niin, että voidaan sekä toimialatasolla mutta ennen kaikkea yritystasolla mitoittaa palkkaratkaisu sillä tavalla, että se parhaiten tukee työllisyyttä, niin se on koko tämän yhteiskunnan kestävyyden kannalta ihan avainasia, ja ylipäätään Suomen selviytymisen kannalta. Tässä on nyt otettu erittäin mittava askel eteenpäin, mutta vielä painetta sinne työmarkkinajärjestöjen suuntaan: vastuullisuutta myös sinne jatkossa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös siitä eurooppalaisesta keskustelusta, josta olemme täällä monesti keskustelleet, on katsottu se, onko tämä austerity-linja kuinka tiukka ja miten pitäisi tiukkaa taloutta ja sopivassa määrin elvyttävää taloutta hallita, ja hallitus on valinnut tämän kohtuulinjan tässäkin. Muistan viime vuodelta, kuinka valtiovarainministeri sanoi, että säästöjä tehdessä ihminen on vereslihalla ja tehdään vain se, mikä on välttämätöntä.

Perussuomalaiset vähän vilauttivat vastakkaista ehdotustansa ja sanoivat, että ottaisivat vielä maltillisemman linjan. No, tuo ei enää takaa sitä Suomen kolmen A:n luokitusta. Haluaisin tietää, kun valmistelette tuon vaihtoehto-ohjelmanne, oletteko ottaneet huomioon, että AAA-luokituksen putoaminen toisi noin 400 miljoonan euron lisälaskun. Tätä ei tee hallituskaan mielellään, tätä sopeuttamista, mutta tekee sen, mikä on välttämätön, ja sen takia minusta jo ensimmäisessä lauseessa perussuomalaisten linjalta putosi se ihan oikeasti otettava uskottavuus.

Paljon on kohujen varjoon jäänyt ihan suuria asioita...

...ja yksi tärkeimmistä on se, että 40 lisätyövuotta luvattu harmaan talouden kitkentään.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En yhtään ihmettele, jos edustaja Pekkarisen muisti pätkii edelliseltä kaudelta, kun minullakin pätkii, että mites tämä keskustelu alkoi tänään. Minulle syntyi sellainen kuva, että oppositiopuolueet kritisoivat hallituksen tekemiä verouudistuksia, ja nyt sitten tässä loppuvaiheessa tuntuu siltä, että ne olisivat kuitenkin hyväksymässä yhteisöveroalennusta. Kysynkin edustaja Sipilältä, eikös tämä osinkoveroratkaisu ole kuitenkin hyvin pitkälle siinä linjassa, mitä me olimme keskustelleet ennen tätä päätöstä, ja on kai se parempi kuin se Hetemäen työryhmän esitys vuodelta 2010.

Kolmanneksi pieni vinkki niille, jotka ovat kyseenalaistaneet nämä dynaamiset vaikutukset: käykää katsomassa, millaiset vaikutukset siitä seurasivat, kun Kanadassa tehtiin yritysverouudistusta.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on nyt paljon keskusteltu tästä hallituksen esityksestä ja oltu sitä mieltä, että se on syntynyt vähän hätäisesti ja siellä on ollut ongelmia. Minä toivoisin, että siinä vaiheessa kun näitä esityksiä tarkennetaan, niin hallitus ottaisi itselleen kunnolla aikaa ja tekisi todella huolella nämä lakiesitykset, jotka tänne saadaan.

Se, mistä minä olen aivan erityisen ilahtunut, on nuoret ja se, millä tavalla hallitus on muistanut nuorten työllisyyttä. Opintotuki sidotaan indeksiin ja lainapainotteisuutta ei otettu. Se, mikä tässä keskustelussa on häirinnyt, on se, että aina puhutaan, että opiskelijat pitää saada työelämään. Opiskelijat ovat jo siellä työelämässä. Opintotuen pitäisi olla niin suuri, että sillä voisi opiskella kunnolla, ja silloin tämä opintoaika lyhenisi. Ja nuorisotakuu on aivan erinomainen asia. Uskon, että siitä saamme hyvää aikaiseksi.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän verouudistuksen yhteydessä käyty keskustelu on kyllä minun mielestäni tuonut sen perusongelman esille, että me kovin vähän tiedämme yrittäjyydestä ja yritysten toiminnasta. Keskustelussa on päällimmäisenä ollut se pelko, että onnistuu kasvattamaan yritystään menestymään tai parhaassa mahdollisuudessa vielä sillä rikastuu. Tällaiset porsaanreiäthän on ehdottomasti tukittava. (Timo Soini: Onko se kokoomuksen linja?)

Yllättävintä mielestäni oli keskustan puheenjohtajan julkisuudessa toistuvasti esittämä väite, että yrittäjät tyhjentävät tällä veroesityksellä, matalalla verolla, yrityksensä. Jos on ollut yrittäjänä tai ymmärtää yritystä, niin kyllä tietää, että menestyvä yrittäjä ei yritystään tyhjennä, sillä siihenhän yritys sitten kaatuu. Toiseksi tiedämme myös sen, että yrityksissä ei ole mitään kassakaappia, jossa nettovarallisuutta säilytetään, vaan varallisuus on kiinni tuotantokoneissa, laitteissa ja yleensä siinä toiminnassa.

Kasvuun pitää kannustaa, niin kuin hallitus nyt tekeekin, eikä tehdä kynnyksiä kasvun esteeksi, (Puhemies koputtaa) niin kuin keskustan esityksessä torstaina on.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ensimmäisen kerran kuulin tänä päivänä perussuomalaisten viisi pakettia, niin kyllähän ne paketit ovat vähän niin kuin semmoinen huono joulupukki: korea kääre mutta silkkoa sisällä. Eivätkä ne ihan tarkkaan ole vieläkään siitä auenneet. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä sieltä tulee. Tällä hetkellä ne olivat vähän sellaista "toivotaan, toivotaan" -osastoa, ja otsikoilla ei tätä maata kyllä sitten ole pelastettu koskaan.

Edustaja Sipilä totesi jossain vaiheessa puheessaan, että hallitus ei ole tehnyt mitään työurien pidentämiseksi. Kyllä minä nyt haluan sen verran oikaista, että tämä raamisopimus, työurasopimus ovat hyvinkin merkittäviä tekoja. Varmaan siitä olemme kaikki yhtä mieltä, että erinomaisen huono juttu, kun se keskitetty ratkaisu ei syntynyt. Haluan huomauttaa vielä kaiken kaikkiaan keskustalle: tätä 8 miljardin alijäämää tässä paikataan, ja ne temput eivät kaikki ole ihan miellyttäviä.

Sitten täällä on monta kertaa todettu se, että...

...hallitus on kyvytön toimimaan. Minun mielestäni he korjasivat aika nopeasti virheet.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on tätä hallituksen veroratkaisua arvosteltu, ja kyllä minäkin sitä arvostelen. Tetysti näitä suuria yrityksiä ja nimenomaan suuria osakeyhtiöitä tällä on jelpattu erittäin paljon, ja tässä on jätetty ennen kaikkea niin sanotut toiminimet ja kommandiittiyhtiöt tämän asian ulkopuolelle, heille ei ole ollut minkäännäköistä vastaantuloa. Kun mietimme, että heidän kautta syntyy tähän yhteiskuntaan työpaikkoja ja he työllistävät erittäin paljon, niin tälle puolelle olisi pitänyt näissä asioissa vähän panostaa.

Myös sitten nämä energiaratkaisut: Kun mietitään, että energian hinta on kallista, niin esimerkiksi kuljetuselinkeinolle on jo pitkään puhuttu siitä polttoaineen veronpalautusjärjestelmästä, ja se olisi auttamassa heitä eteenpäin ja samalla myös Suomen kilpailukykyä sillä tavalla viennin osalta. Aikooko nyt hallitus tarkastella tätä asiaa ja ottaa sen työkalulaatikkoonsa?

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli erittäin hienoa kuulla sosialidemokraattisen edustajan puheenvuoro liittyen näihin Kela-korvauksiin. On erittäin hyvä, jos vasemmistopuolueet nyt havahtuisivat tähänkin päätökseen, mitä päätettiin. Jos oikein olemme oppositiosta ymmärtäneet, olette leikkaamassa sosiaaliturvaa heikommilta, köyhimmiltä ja yhteiskunnan sairaimmilta.

Mitä tulee vielä tähän sosiaali- ja terveydenhuoltoon, täällä on käyty ansiokasta keskustelua liittyen yritysten verotukseen ja isoon talouden kuvaan. Arvoisa pääministeri, te olette nimennyt itse hallituksenne kärkihankkeeksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntien uudistustyön. Nyt tekisi mieli kysyä ja kysyn: Mitä tälle uudistukselle kuuluu? Mitä te oikein päätitte? En ole tavannut vielä yhtään hallituspuolueen edustajaa, joka osaisi kertoa, mitä sosiaali- ja terveydenhuollolle tässä maassa tapahtuu. Olemme erittäin huolissamme, niin ovat myös kuntien virkamiehet, kuntien päättäjät, sairauspalvelujen käyttäjät ja ennen muuta ne kymmenettuhannet, sadattuhannet suomalaiset, jotka työskentelevät terveydenhuollossa ja ovat sitä mieltä, että te olette laittaneet koko pakan täysin sekaisin.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on tarttunut tarmokkaasti talouden haasteisiin, ja kehysriihipäätökset puhuvat puolestaan, ja tämänkin keskustelun perusteella oppositio on hämmennyksen tilassa.

Todellinen jackpot olisi saatu, jos myös työmarkkinajärjestöt olisivat päässeet ratkaisuun. Minulle on kerrottu, että hallituksen ponnisteluista huolimatta puuttui työmarkkinapainetta sopimuksen tekemiseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että monien sektoreiden työehtosopimukset olivat vielä voimassa varsin pitkään eteenpäin eikä tämän johdosta kiirusta tullut. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: oliko hallituksella tietoa siitä, että niin sanottua työmarkkinapainetta ei ollut nyt otollisen, laajan sopimuksen syntymiselle?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kiitän erittäin hyvästä keskustelusta. Uskon, että jos monessa kansainvälisessä mediassa seurattaisiin Suomen eduskunnan keskustelua, niin voitaisiin kuitenkin todeta, että meillä on tästä talouden isosta kuvasta yhteinen näkemys ja se, mistä me ehkä tällä hetkellä kiistelemme, on kuitenkin ne pienet yksityiskohdat, joilla tähän isoon haasteeseen vastataan. Mutta minusta tuntuu, että me olemme monesta asiasta hyvin samaa mieltä keskenämme, ja se on ehkä myöskin yksi hieno suomalainen piirre, että me pyrimme hakemaan konsensusta ja olemme valmiita myöskin tekemään kompromisseja ja asettamaan yhteisen edun oman edun edelle.

Täällä on paljon viitattu nyt tähän osinkoveropäätökseen, ja ehkä myöskin tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa, mikä tämä kehyspäätös itse asiassa on. Kehyspäätöshän on itse asiassa raami seuraavaksi neljäksi vuodeksi talouspäätöksille. Eli se on raami, ja sen perusteella hallitus valmistelee jokavuotiset budjettiesitykset, joissa päätetään menoista ja myöskin tuloista, ja sitten toisaalta sen pohjalta valmistellaan myös yksityiskohtaiset lakiesitykset kulloisestakin päätöksestä ja uudistuksesta. Sen takia on hyvä muistaa, että esimerkiksi yritys- ja osinkoverouudistuksessa, joka on hyvin mittava uudistus, jolla on vaikutuksia moneen eri yksityiskohtaan, meillä ei mitenkään voi olla vastauksia kaikkiin niihin kysymyksiin tässä vaiheessa, kun me olemme tehneet vasta näistä suurista linjoista poliittiset päätökset.

Nyt alkaa normaali vaikutustyö — teemme vaikutusarvioita ja erilaisia laskelmia — jonka pohjalta valmistellaan yksityiskohtaiset lakiesitykset, jotka tulevat aikanaan eduskuntaan, niin kuin edustaja Skinnari sanoi, myöskin valtiovarainvaliokunnan verojaostoon. Siinä yhteydessä hallitus ottaa kantaa myöskin niihin yksityiskohtiin, joita täällä moni edustaja keskustelussa on esiin nostanut. Yksi varmasti on se, miten estämme sen porsaanreiän, että ansiotuloja voitaisiin tulevaisuudessa nostaa pääomatuloina ja sitä kautta kiertää verotusta. Tämän tyyppiset ratkaisut on tarkoitus kaikki käsitellä siinä yhteydessä, kun noita konkreettisia lakiesityksiä valmistellaan.

Ehkä sen haluan kuitenkin tässä yhteydessä vielä nostaa esille tästä osinkoverouudistuksesta, että minusta hyvään poliittiseen kulttuuriin ja jotenkin hyvään ihmisyyteen kuuluu myös se, että jos on tehnyt virheitä, tunnustaa ne ja on myöskin valmis virheensä korjaamaan. Tältä osin uskon, että ne ratkaisut, joita hallitus teki osinkoverotuksen osalta, ne täsmennykset, oltaisiin tehty normaalin lainsäädäntövalmistelun yhteydessä, mutta johtuen siitä keskustelusta, joka yhteiskunnassa syntyi, hallitus halusi tehdä nuo täsmennykset jo aikaisemmin. Minusta se oli oikea teko, ja, niin kuin sanoin aikaisemmin, muut tarkennukset ja täsmennykset olemme valmiita tekemään tässä normaalin lainsäädäntöprosessin yhteydessä.

Mutta se viesti, jolla ehkä opposition suusta tällä hetkellä halutaan tietoisestikin hämmentää, että jollain lailla osinkoverouudistus olisi lisäämässä sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta, ei kyllä kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Päinvastoin yritys- ja osinkoverouudistus kaventaa tuloeroja, se lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja se puuttuu siihen suureen epäkohtaan, joka tässä yhteiskunnassa on ollut, joka on ollut myöskin suurin tuloerojen kasvun taustalla oleva syy, eli että siihen asti, kun tämä hallitus aloitti työnsä, pystyttiin nostamaan 90 000 euroa osinkoja ilman, että niistä maksettiin senttiäkään pääomatuloveroa. Tämä iso epäkohta nyt myöskin osana tätä uudistusta poistetaan, ja se on mielestäni erittäin tärkeä asia.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä moneen kertaan on todettu, hallituksen tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja, koska me näemme, että se on pohjoismaisen hyvinvointivaltion kivijalka: korkea työllisyysaste, mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä työnteolla. Me tiedämme, että hallitus niitä työpaikkoja tähän maahan ei voi synnyttää. Sen takia me luomme edellytyksiä, jotta yritykset tarttuisivat tähän mahdollisuuteen ja synnyttäisivät uusia työpaikkoja myöskin sillä, että heillä olisi halukkuus kasvattaa oma yritystään ja sitä kautta työllistää ihmisiä.

Mutta minä jollain lailla koen, että ne haasteet, joiden edessä me tällä hetkellä olemme, ovat niin mittavat, että toivottavasti myöskin pystymme jatkamaan hedelmällistä vuoropuhelua opposition kanssa siinä vaiheessa, kun valiokuntatyö käynnistyy kehyspäätöksen osalta, mutta myös siinä vaiheessa, kun ensi vuoden budjettiin valmistaudutaan, koska koen, että näiden haasteiden voittamiseen tarvitaan kaikki parhaat ideat Suomesta. Ainakin itse olen valmis kuuntelemaan, niin kuin tähänkin asti, valtiovarainvaliokunnassa myös opposition edustajia ja ottamaan myöskin sieltä vastaan ideoita, joilla tätä yhteistä haastetta talouden tasapainottamiseksi, velkaantumisen taittamiseksi ja uusien työpaikkojen, talouskasvun synnyttämiseksi voitaisiin tukea.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Hyvin moninaista keskustelua, paljon erilaisia mielipiteitä. Haluaisin yrittää saada ison kuvan esiin siten kuin hallitus sen näkee. (Timo Soini: Tilannekuva!)

Eli me tiedostamme erittäin vahvasti sen, että Suomella on rakenteellisia heikkouksia, ja se näkyy siinä, että me menetämme pysyvästi pysyviä työpaikkoja, enemmän kuin uusia syntyy. Tämä ei ole suhdanneongelma, vaan tämä on rakenteellinen heikkous. Toinen: Kansainvälinen taloussuhdanne haastaa myös meidän julkista talouttamme, eli yhteiskunta velkaantuu ja on ylivelkaantumiskierteessä.

Nämä kaksi asiaa ovat ne, joihin hallitus tässä kehysriihipäätöksessään haluaa saada muutoksen aikaiseksi. Me olemme tehneet paljon tähän mennessä: yhteensä vajaan 5 miljardin euron sopeutuksen. Nyt näillä sopeutustoimilla koko sopeutuspaketti tämän vaalikauden aikana nousee noin 5,4 miljardiin euroon. Mutta me tiedämme, että se, mitä olemme tehneet tähän mennessä, ei ole ollut riittävää, erityisesti se ei ole ollut riittävää työpaikkojen synnyttämisen kautta, ja sen takia pitää tehdä isoja asioita, ja siitä tämä kaikki lähtee.

Eli työn itseisarvoisuus on meille keskeinen filosofia, ei mikään työn ostovoima tai työn kansantaloudellinen käsite, vaan työn itseisarvo. Työllä on merkitys ihmisen omalle elämälle. Sillä on merkitys oman elämänsä toteuttamiselle, unelmien toteuttamiselle, sille, että pystyy kantamaan vastuuta itsestään ja läheisistään, ja tietysti sillä on vaikutusta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaan.

Eli me halusimme tehdä elinkeinoelämälle veroratkaisuja, joissa yhtenä perusfilosofiana on kannustavuus. Suomalainen verojärjestelmä ei ole kannustanut, kuten me tiedämme tällä hetkellä, riittävästi kasvuun eli uusiin työpaikkoihin ja uusiin investointeihin. Eli kannustavuus on se käyttövoima, jota näissä ratkaisuissa käytetään. Toiset eivät arvosta kannustavuutta arvona, me arvostamme. Eli me uskomme siihen, että maailman koulutetuin kansa, erittäin hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä, erittäin globaalit, menestyvät yritykset, jotka ovat innovaatiojohtajia monella alalla, ja tasa-arvoa tuottava hyvinvointiyhteiskunta ovat ne pääomat, joilta me voimme odottaa ja meidän pitää odottaa enemmän tuottoa tulevina vuosina.

Me olemme satsanneet näihin pääomiin vuosikymmenten aikana, mutta valitettavasti niiden tuotto juuri tällä hetkellä ei ole riittävä. Me tarvitsemme sen takia uusia draivereita eli tätä kannustavuutta, jotta me saamme näillä pääomilla parempaa tuottoa meille kaikille eli siis työtä ja sen julkiseen talouteen mukanaan tuomaa taloudellista turvaa ja vahvuutta, jolla myös tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut rahoitetaan.

Eli siis työllä on itseisarvo, ja sen takia me teemme koko joukon asioita, joita tässäkin keskustelussa on listattu, jotta erityisesti nuoret pääsevät työn syrjään kiinni. Se tarkoittaa koulutuspaikkoja, se tarkoittaa oppisopimussuhteen kehittämistä, se tarkoittaa vajaakuntoisten, maahanmuuttajien työllistymisedellytysten parantamista, se tarkoittaa sitä, että pienipalkkainen työ on taloudellisesti kannattavampaa kuin se on tähän saakka ollut, koska kaikki työ on arvokasta.

Se tarkoittaa sitä, että myös kotitalouksille annetaan paremmat mahdollisuudet laillisesti, puhtain keinoin, palkata suomalaisia ammattilaisia töihin. Tämä ei ole meille, niin kuin sen perussuomalaisten kansanedustaja totesi, verohelpotus rikkaille. Kotitalousvähennyksen kautta tavanomaiset kotitaloudet palkkaavat tavallisia suomalaisia työhön ja maksavat siitä veron. Tämän takia me nostamme kotitalousvähennystä, koska kaikki työ on arvokasta. Me tiedämme, että Suomi on täynnä työtä, josta vain jonkun pitäisi maksaa palkka.

Arvoisa herra puhemies! Hyvät eduskuntakollegat! Meillä on mahdollisuus jatkaa, ja toivonkin, että pystymme jatkamaan, tämmöistä vuoropuhelua eduskunnan kanssa. Minä uskon, että aika moni suomalainen on täysin kyllästynyt turhanpäiväiseen riitelyyn. Päätökset ovat joskus vaikeita, niitten tekeminen on joskus vaikeaa, ne ovat joskus hyvin kimurantteja, mutta ainoastaan tehty päätös ratkaisee, ainoastaan aikaansaaminen ratkaisee.

Näidenkin päätösten jälkeen — joista itse olen todella tyytyväinen, olen onnellinen näistä päätöksistä, että ne on saatu tehtyä — näiden jälkeenkin, meillä on paljon tehtävää, kuten kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Se on vielä auki oleva kysymys. Siinä on paljon tehty työtä, mutta se vaatii vielä paljon jatkotyötä, jotta saamme myös tehokkaamman, turvallisemman kuntarakenteen, jotta Suomessa on hyvinvointipalveluja myös huomattavan paljon ikääntyneemmän väestön olosuhteissa.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia puheenvuorosta. Ensimmäisenä täytyy sanoa, että tulee semmoinen ristiriitainen tunne, kun hallituksen puheita kuuntelee. Toiselta puolelta sanotaan ja vannotaan dynaamisen kasvun nimiin, ja toisaalta sanotaan, että tässä sitä mennä kitkutellaan, niin että tämä vauhdin määrä ja se vauhdin koordinaatio pikkusen heittävät. Mutta me uskomme, että hyvää syntyy.

Toinen asia: Täällä on vaadittu vaihtoehtoja monessa puheenvuorossa oppositiolta. Sanoisin tähän niin, että on vaikea etsiä vastauksia ja vaihtoehtoihin vastauksia, koska hallituksen linjat muuttuvat, ovat muuttuneet tässä viime päivinä niin kovin monta kertaa. Toiseksi, meillä ei ole tiedossa lopullisia päätöksiä, mitä hallitus on aikonut tehdä tai tekee. Tästä esimerkkinä tämä sote-uudistus. Meidän on vaikea miettiä vastauksia ennen kuin saamme lopulliset kartat pöytään. Heti kun niitä tulee, niin oppositiosta kyllä tulee vaihtoehtoja sitten pöydälle laiteltavaksi ja mietittäväksi ja kansalaisille harkittavaksi, mikä on paras vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Vielä yksi asia. Kun hallitus on linjannut, että vaikeita päätöksiä tehdään, niin minusta kuitenkin olisi oikeudenmukaista myöntää myös se, että kuntapäättäjät joutuvat tekemään kaikista vaikeimmat päätökset. (Puhemies koputtaa) He joutuvat tekemään ne raskaimmat päätökset, jotka vaikuttavat kuntapalveluihin ja tavallisten ihmisten elämään.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus ei luottanut joulupukkiin. Hallitus luotti määrätietoisiin päätöksiin. Edustaja Sipilän tavoin minuakin puistattaa se, miten kevytkenkäisesti miljardeja heitellään sinne tänne, kuten taannoin erään summittaisesti 3—5 miljardin euron rahastoja vaatineen keskustan kansanedustajan toimesta. Mutta hallitus ei luottanut katteettomiin heittoihin, hallitus luotti määrätietoisiin päätöksiin.

Hallitus päätti kasvurahastoista, yrittämisen verotus kevenee puolella miljardilla, yhteisöveron alentaminen tukee kasvua, kilpailukykyä ja työtä. Osakesäästäjien kokonaisveroaste ei nouse. Osinkoverotuksen rakennemuutos kannustaa yrittäjiä kasvuun. Suomalainen työ ja sen tekijä voittavat, kun yritykset työllistävät ja riski työpaikkojen valumisesta ulkomaille vältetään. Työ on nimittäin tärkeää, aina tärkeämpää kuin joutenolo.

Tässä suhteessa voitaisiin mennä vieläkin pidemmälle, ja toivoisin, että seuraavan kasvuprojektin aiheena olisi työn verotuksen keventäminen. Tämä tukisi kasvua, parantaisi ostovoimaa, (Puhemies koputtaa) lisäisi työn tarjontaa ja purkaisi kannustinloukkuja. Valtiovarainministeri Urpilainen: eikö näin?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri puhui viisaita sanoja kasvusta ja erityisesti siitä, miten koulutus ja innovaatiot voivat edesauttaa kasvua.

Nyt haluan erityisesti opetusministeriä kiittää siitä, että näitä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen leikkauksia kohtuullistettiin. On hyvä pitää tulevaisuudessakin mielessä, että silloin, kun lopullisesti näistä päätetään, pitää myöskin koulutuksen sisällön, laadun ja sen, miten opiskelijat sitten suorittavat tämän koulutuksen, eli tämän läpäisyn, olla kunnossa. Ja siihen pitää kiinnittää huomiota, että nimenomaan koulutus on tehokasta ja se on myöskin tasapuolisesti eri puolilla Suomea.

Haluan erityisesti kiittää asuntoministeri Krista Kiurua. Meillä on yksi paketti, ei niitä viittä tyhjää pakettia, vaan yksi täysi paketti. Vihdoinkin me Suomessa muutaman kymmenen vuoden jälkeen satsaamme asuntopolitiikkaan. (Puhemies koputtaa) Tällä on kasvua lisäävä vaikutus, mutta sillä on myös oikeudenmukaisuutta vahvistava vaikutus.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiestön kunnossapitovelka on jo pari miljardia euroa. Vaje vain kasvaa, eli tiestön kunto heikkenee edelleen. On tosiasia, että tiestön kunnossapidossa 1 euron säästö aiheuttaa 3 euron vahingon, koska laiminlyönneistä johtuen ennen pitkää normaali kunnossapito ei enää riitä, vaan tarvitaan kallis peruskorjaus.

Siltojen osalta tilanne on vieläkin pahempi, sillä 1 euron säästö väärässä paikassa aiheuttaa jopa 7 euron vahingon. Lisäksi huonokuntoiset tiet nostavat merkittävästi kuljetusten ja liikkumisen kustannuksia. Kaiken kaikkiaan tällainen toiminta ei ole vastuullista yhteisen omaisuuden ja yhteisten asioiden hoitamista. Miksi näin, arvoisa hallitus?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten maaliskuussa valtioneuvoston tiedotteessa sanottiin jykevästi näin, että kuntauudistuksen valmistelua johtava pääministeri Jyrki Katainen toivoo, että Suomessa käytäisiin avointa keskustelua huoltosuhteesta. Olen sen jälkeen kysellyt ja kysynyt itseltäni ja muilta, että vieläkö pääministeri johtaa tätä vai joko hän johtaa, ovat tämä kuntauudistus ja sote-uudistus sen verran, jos kauniisti sanoo, suloisesti sekaisin. Ne ovat tällä hetkellä lähes kahden vuoden aikana tulleet maksamaan melko paljon. Kunnissa kehittämistyö on sekä palveluiden osalta että elinkeinotoiminnan osalta lamassa, kun odotetaan, mitä tässä tulee tapahtumaan.

Tällä hetkellä kunnissa pitäisi kuntarakennelain mukaan käynnistää selvitystyö, mutta sote on suloisesti sekaisin ja näyttää, että kaikki muutkin asiat. Mitä kaikkea tämä tuleekaan maksamaan, oletteko arvioineet?

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, niin kuin valtiovarainministerikin totesi, että hallitus yksin ei pysty luomaan työpaikkoja, se pystyy luomaan edellytykset työlle ja työn tekemiselle. Nyt on hetki, jolloin yrittäjien, elinkeinoelämän on todella osallistuttava näihin talkoisiin ja näytettävä tahtotilansa, niin kuin se tahtotila on vahva täällä eduskunnassa saada nuoret ja kaikki töihin.

Myös nuorten itsensä on nyt ymmärrettävä tämä työn itseisarvo, niin kuin pääministeri sanoi. Suurin osa nuorista on reippaita ja lähtee töihin, mutta kysyisin: millä tavalla kehysriihessä tehdyt päätökset kannustavat ensinnäkin työn vastaanottoon, ja kuinka me saamme työtalkoisiin mukaan myöskin ne nuoret ja aikuisetkin, jotka eivät välttämättä ole oppineet tai tottuneet työntekoon eivätkä ymmärtäneet vielä sitä, että jokaisen on jossakin vaiheessa otettava vastuu omasta elämästään?

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kehysriihessä päätettiin alkoholijuomien valmisteveron korottamisesta, ja veron arvioidaan kerryttävän lisää noin 125 miljoonaa euroa vuodessa. Veron kokonaistuotto lähestyy 1,5 miljardin rajaa: summa on merkittävä mutta toki huomattavasti pienempi kuin alkoholin aiheuttamat välittömät ja välilliset kustannukset, jotka lähentelevät 7:ää miljardia.

Veronkorotus on hyväksyttävä tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa, mutta ongelmaton se ei kuitenkaan ole. Vaarana on nimittäin tilastoimattoman kulutuksen kasvu ja tilastoimaton kulutus nimenomaan niin, että tuonti Virosta lisääntyy. Kysyn asiasta vastaavalta ministeriltä: mitä tälle asialle aiotaan tehdä? Viime vuonna ministeriaitiosta kuulimme ministerin lupaavan, että selvitetään mahdollisuudet virolaisten kollegojen kanssa siihen, että alkoholin hintaa ja verotusta maidemme välillä voitaisiin harmonisoida ja koordinoida.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministerin selvitys läheni taas fantastista tiedottamista, mutta valitettavasti tavallisella kansalaisella kyllä mielikuva hallitustyöskentelystä on lähinnä sitä, että tietämättömyyttä, osaamattomuutta, jojopäätöksiä, jopa sekasortoisuutta on ilmassa.

Näillä päätöksillä ei todellakaan saada aikaan sitä työllisyyttä ja sitä kasvua ja niitä kilpailukykyä vahvistavia uudistuksia, mitä Suomi kipeästi tarvitsisi. Sen sijaan tuntuu, että keskittäminen ja hyväosaisten hyysääminen on saanut päätöksenteossa keskeisen roolin. Me emme keskustassa usko, että menestyvät alueet ja menestyvät ihmiset sitten säteilevät sen hyvinvoinnin. Me uskomme keskustassa siihen, että antamalla mahdollisuuden alueille ja maakunnille sieltä löytyy se kasvu.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikkaa pitää tehdä tilanteen mukaan eikä muodin mukaan. Euroopassa muodissa on ollut ylikireä finanssipolitiikka ja leikkauslinja, ja sen jäljet kyllä pelottavat. Esimerkiksi Ison-Britannian talous on täysin lamassa.

Mutta Suomen hallituksen talouspolitiikan tilannetaju oli ajan tasalla. Nyt piti panostaa kasvuun ja työhön. Työkalupakin ehkä kaikkein tuntuvin keino on yritysverouudistus, joka on älykäs uudistus. Siinä samalla veropohjaa laajennetaan, kun yhteisövero alennetaan kilpailukykyiseksi.

Mutta kaikkien täytyy ymmärtää, että hallitus on vain luomassa edellytyksiä. Hallitus ei voi luoda niitä työpaikkoja. Ja nyt pallo on yrityksillä. Yritysten tulisi nyt investoida ja palkata uutta väkeä ja pitää suomalaiset leivän syrjässä.

James Hirvisaari /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on uskottava vaihtoehto, jonka tavoitteena on oman kansan hyvinvointi. Hallitus sen sijaan haluaa edelleenkin tukea monikansallisten järjestöjen hyvinvointia, kun tukea tuupataan milloin mihinkin kehityshankkeeseen. Varojen avulla pyöritetään seminaareja maasta toiseen ja moraali säteillään maailmanparannuksella. Hallituksen näennäinen leikkaus kehitysyhteistyörahoista on surkuhupaisa. Muutaman kymmenen miljoonan euron leikkauksilla ei ole mitään käytännön merkitystä, kun valtionhallinnon tililtä katoaa miljardi ennen kuin kukaan ehtii kuittia kaivata.

Arvoisa puhemies! Eikö olisi jo aika lopettaa porsastelu ja leikata kehitysyhteistyörahoista ja panostaa ne sadat miljoonat eurot talousahdinkoon ajettuihin kuntiin ja kipeästi tukea kaipaaviin kotimaan kansalaisiin?

Jari  Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Palaan vielä tähän talouden isoon kuvaan. Pääministeri aivan oikein täällä totesi äsken, että pitää luoda luottamusta, kannustavuutta ja kasvua. Mutta, herra pääministeri, suomalaisten luottamus hallitukseen on jostain syystä aika lyhyellä aikavälillä romahtanut. Mistä se johtuu? Yksi syy voi olla se, että kun keskusta kyseli reilu kuukausi sitten täällä talouden kehittymisen perään, työllisyyden kehittymisen perään, vaihtotaseen vajeen kohentamisen perään, te sanoitte, että kehysriihessä nämä asiat ratkeavat, odottakaa, malttakaa. Ovatko ne ratkenneet? Arvon hallitus, eivät muuten ole ratkenneet, (Riitta Myller: Aika moni asia on ratkennut!) ja siksi kansa ei luota nyt tähän linjaan, mitä te olette vetäneet.

Ministeri Urpilainen täällä totesi dynaamisista vaikutuksista, että niitä tällä haetaan. Kun tänä aamuna asiantuntijoiden kanssa käytiin lävitse vihreän kasvun dynaamisia vaikutuksia, mitä hallitus on antanut kehysriihessään niihin, tuli muuten aika hiljaista. Kukaan ei osannut sanoa, mitä ne ovat ja onko niitä vai eikö niitä ole. Tässä oli myös ministeriöiden asiantuntijoita mukana. Ei hyvältä näytä.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministerin puheenvuoro oli todella työläs, joka toinen sana oli "työ". Virallisten lukujen mukaan työttömiä on nyt yli 80 000 enemmän kuin kriisin edellä viisi vuotta aikaisemmin. Tänä aikana kuitenkin on tehty muun muassa Kela-maksujen miljardin poisto ja yhteisöveron alentaminen 26 prosentista 24,5:een. Tässä ovat nämä kaksi rinnakkain. Verolahjoituksilla ei todellakaan työllisyys parane vaan jopa huononee. Nuorisotyöttömyys kasvaa. Nuorisotakuusta erityisesti olen huolissani. Täällä on suitsutettu, että ammatillisen peruskoulutuksen rahoja lisätään 10 miljoonalla. Kuitenkin vaietaan siitä, että aikaisempi kehyspäätös leikkasi tätä määrärahaa 49 miljoonaa. Sama logiikka on myös oppisopimuskoulutuksen osalta. Luvataan 17,8 mutta vaietaan siitä, (Puhemies koputtaa) että leikattiin jo 31 miljoonaa euroa. Nuorisotakuu on todella vaarassa, ja siitä olen erityisen huolestunut.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin puuttua näihin rakenteellisiin uudistuksiin ja työuriin, niistä aina silloin tällöin sekä pääministeri että valtiovarainministerikin tänään puhuivat. Pääministeri totesi tämän palkkaratkaisun osalta, että se oli harmillinen eikä tietenkään voinut sitten hallitus jättää tekemättä, kun työmarkkinajärjestöt jättivät tekemättä.

Kuuntelin mielenkiinnolla kokoomuksen ryhmäpuhetta, jossa sanottiin, että tämä hallitus valmistelee eläkeuudistuksen, joka astuu voimaan sitten 2017 viimeistään. Ja jos työmarkkinajärjestöt eivät tee omaa tehtäväänsä, niin sitten hallitus tekee tämän tehtävän. Minä nyt kysyn: Tässä jo ministeri Urpilainen lähti, mutta kun demarit ovat sanoneet, että he eivät ole siinä hallituksessa mukana, joka tekee päätöksiä eläkeiän nostamisesta, niin ovatko he kuitenkin mukana siinä hallituksessa, joka valmistelee eläkeiän nostamisen osana eläkeuudistusta? Haluaisin kysyä nyt pääministeri Kataiselta, mitkä teidän askelmerkkinne tässä tilanteessa sitten nyt jatkoon ovat, jos työmarkkinajärjestöt eivät tässä pysty etenemään.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuoret on tässä salissa jo tänään muutamaan otteeseen mainittu. On erittäin hienoa, ettei hallitus heitäkään kaiken keskellä ole unohtanut vaan että panostetaan nuorisotakuuseen muun muassa vahvistamalla kuntoutustoimia ja oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutukseen on tulossa ennakkojakso, jonka myötä toivottavasti yhä useampi yrittäjä nyt rohkaistuu palkkaamaan nuoren oppisopimuskoulutukseen.

Mutta toinen, vaikeampi asia tuntuukin sitten olevan nuorisotakuun käytännön toteutus. Takuu on ollut voimassa reilut kolme kuukautta, mutta tuntuu siltä, ettei kaikissa Suomen kunnissa edelleenkään olla ymmärretty sitä, mistä oikein on kyse. Tähän liittyen ministeriöistä lähti viime viikolla yhteinen paimenkirje eli niin sanotut toimintaohjeet kuntiin. Kysyisinkin paikalla olevilta ministereiltä, miten aiotte pitää huolta siitä, että kaikissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa nyt todella ymmärretään, mistä nuorisotakuussa on kyse, ja ennen kaikkea toteutetaan sen velvoitteita käytännössä.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On surullista seurata, kun kaksi vahvasti dementoitunutta henkilöä kiistelee keskenään, kumman dementia on mennyt pitemmälle. Herrat, tämä laitos on talousasioita käsittelevä eikä hoitolaitos.

Mutta hallituksen päätöksistä kärsivät, siis veronkorotuksista, ennen kaikkea autoilijat, eläkeläiset, piensijoittajat, perheet, syöjät, juojat, tavalliset keskiluokkaiset kansalaiset. Kysymykseni kuuluu, oliko tarkoitus, arvon ministerit, luottaa pelkään dynamiikkaan ja psykologiaan. Niitä ei voi syödä, eikä niissä voi asua, kansa tarvitsee nälkäänsä leipää ja asumiseen kohtuuhintaisia koteja. Satojen miljoonien verohelpotukset rikkaille, siinä olisivat ne rahat, joilla päästäisiin eteenpäin. Kysyn, kenen puolella hallitus on, köyhän ja kipeän vai vauraan ja väkevän.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. — Hallituksella on paljon vastuuta tällä hetkellä. Meillä on valtio alijäämäinen, on vaihtotaseen vaje, ja työttömyys kasvaa. Tässä on aivan yhtä lailla kuin olisi flunssa ja vatsatauti yhtä aikaa. Ehkä tällaisena pitkäaikaisena lääkkeenä tämä yhteisöveron alennus vaikuttaa, mutta hallituksella ei ole tällä hetkellä täsmätoimia, täsmälääkkeitä tähän lyhytaikaisen taudin parantamiseen, taudinkuvaan.

Ihmettelin sitä, miksi hallitus ei ottanut enemmän roolia tähän energiapolitiikkaan. Meillä on kotimaisen energian osuus vain 30 prosenttia ja Euroopassakin on 50 prosenttia. Pienillä teoilla, energiaveron muutoksilla, olisimme saaneet kotimaisen bioenergian, niin kuin keskustan linjauksessakin, 50 prosenttiin. Ei voida laittaa päätä pensaaseen ja odotella vain päästökaupan hintatason nousua, että meillä olisi kivihiili sitten kalliimpaa. Olisi ollut fantastista, jos olisi tehty kunnon energiapäätöksiä. Nyt vain vähennettiin tk-menoja ja yhtä lailla petu-rahoitusta vähennettiin.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta on kautta aikojen edustaja Kalmarin tapaan korostanut ainutkertaista rooliaan aluepolitiikan tekijänä. Nyt kuitenkin voidaan huomata, ettei tarvitakaan keskustaa hallituksessa, jotta alueet tulisivat huomioiduiksi. Tämä näkyy erityisesti kaikkien liikennepoliittiseen selontekoon nostettujen hankkeiden toteuttamisessa. Erityisesti keskusta on oppositiossa ollessaan pyrkinyt tässäkin asiassa lietsomaan alueille huolta ja pelkoa, ettei alueille suunniteltuja hankkeita tultaisi toteuttamaan. Näin ainakin tapahtui Kaakkois-Suomen hankkeiden osalta.

Edustaja Torniainen vielä viime viikollakin todisti lehden sivuilla, ettei usko valtatie 6:n toteutuvan alkuperäisen liikennesuunnitelman mukaisesti ennen kuin näkee. Eilen liikenneministeri vieraili Etelä-Karjalassa todeten vt 6:n toteutuvan suunnitelman mukaisesti ja töiden alkavan 2014. Joko nyt uskotte? Onko alueen ihmisten ja toimijoiden pelottelu nyt mennyttä? Liikennehankkeilla tehdään työtä ja edesautetaan teollisuuden, elinkeinojen ja matkailun toimintaedellytyksiä. Hyvä!

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tähän edelliseen puheenvuoroon alueitten kehittämisestä nyt sitten tulee, ainoastaan yhdessä ryhmäpuheenvuorossa otettiin koko maan kehittäminen esille, ja se oli muuten keskustan puheenvuoro. Siinä todettiin se, että tätä maata pitää kehittää kokonaisuutena, tätä maata pitää kehittää sen koko voimalla.

Mitä kehyspäätöksissä sitten tapahtuu? Näillä kehyspäätöksillähän hallitus leikkaa nyt alueitten kehittämisestä tulevalla rakennerahastokaudella lähes 900 miljoonaa euroa eli siis lähes neljänneksen pois aluekehitysvaroista, kaikkein heikoimmin kehittyneitten alueitten kehittämisestä, ja nyt, pääministeri, minulla on ainoastaan pari pientä kysymystä. Siis neljännes pois maan kaikkein heikoimmin kehittyneitten alueitten kehittämisestä. Mitä te oikein ajatte takaa? Mihin te oikein pyritte näin rajuilla aluekehittämisen leikkaamisilla?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kymäläisen kysymykseen: olen äärettömän tyytyväinen siinä vaiheessa, kun valtatie 6:n välillä Lappeenranta—Taavetti työt alkavat nimenomaan 2+2-kaistaisena vaihtoehtona, ja toivottavasti ne alkavat mahdollisimman nopeasti.

Mutta sitten tähän työasiaan. Työttömyys on jatkuvassa kasvussa, ja viikoittain saamme kuulla uutisia irtisanomisista ja yt-neuvotteluista. Hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.

Pääministeri, puhuitte hyvin paljon työstä ja työpaikoista, ja kysynkin teiltä, arvoisa pääministeri: paljonko uusia työpaikkoja olette laskenut näillä kehyspäätöksillä saatavan, ja uskotteko edelleen hallitusohjelman tavoitteisiin?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Yrttiaho puhui hieman työstä ja siitä, että työ-sana tuli monta kertaa esille, mutta jos maassa on noin 230 000 työtöntä, TEMin mukaan on yhä enemmän työttömiä työnhakijoita ja yhä vähemmän tarjottavia työpaikkoja, eikö silloin juuri tule paneutua siihen, miten pystymme luomaan uusia työpaikkoja suomalaisille ja miten yleensä saamme pidettyä edes ne nykyiset työpaikat? Sen vuoksi on syytä puhuakin työstä ja työn merkityksestä. Työ on asia, joka tuo perheille toimeentulon, se tuo verotulot, joilla me maksamme meidän päiväkodit ja koulut. Juuri siksi on kehuttava hallitusta painopistevalinnasta keskittyä työhön ja työpaikkoihin. Tältä osin toivon, että syksyllä työmarkkinajärjestöt lähtevät mukaan talkoisiin suomalaisen työn puolesta, kuten hallitus teki nyt.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Keskustelussa on kaivattu dynaamisia, positiivisia vaikutuksia kansantalouteen ja sitten myös verokertymään. Yksi sektori, jossa tämmöistä lisäpontta selvästi tarvitaan verokertymien kasvattamiseksi, on harmaan talouden vastainen toiminta. Hallitusohjelmaan kirjatut kohdat on suunnilleen laitettu liikkeelle, mutta me tarvitsemme myös paljon lisätoimia, jotta nuo satojen miljoonien ja tulevaisuuteen päin miljarditason lisäkertymät saadaan.

Ensinnäkin, oikeudenmukainen verotusjärjestelmä on tärkeä rakentaa. Siihen on joitakin askelia nyt otettu. Tarvitaan myös jämptiä toimeenpanoa.

Toiseksi, kansainvälisellä tasolla tarvitaan tiivistä yhteistyötä veroparatiisien ja veroparasiittien, -loisten, suitsimiseksi. Pitää käyttää myös niitä tietoja, joita saadaan veroparatiiseista uusien sopimusten mukaan, jotta nämä vuodot Suomesta tyrehtyvät.

Kolmanneksi, ei pidä luoda verokeitaita oman verotusjärjestelmän sisälle. Siinähän esimerkiksi Hollanninkin kaltainen luterilainen maa on syyllistynyt siihen, että on tehty tällaisia liian suopeita järjestelyjä. (Puhemies koputtaa)

Neljänneksi, pitää ottaa uudelleen arvioitavaksi nuo päätökset ja linjaukset rahoitusmarkkinaveron käyttöönotosta.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmetystä herättää se, mihin perustuvat hallituksen laskelmat siitä, että kuntien toimintamenojen kasvu tulisi olemaan jotenkin ennätysalhainen nyt. Kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan keskimäärin 3,6 prosenttia. Koko 2000-luvun aikana niin alhaiseen ei olla vielä päästy. Viime vuoden luvut osoittavat sen olevan yli 5 prosenttia.

Ihmetystä herättää, miten toimintamenot voivat laskea niin jyrkästi, kun hallitus on koko ajan lisäämässä kunnille tehtäviä ja samalla viedään valtionosuuksia pois ja kaikenlainen kehittäminenkin on ollut jo vuosikausia pysähdyksissä. Lisäpaineita aiheuttaa sitten tietysti vielä syksyn työmarkkinaratkaisut ja myöskin se, että noihin kuntaliitoksiin liittyy aina tämä viiden vuoden työsuhdeturva.

Arvoisa ministeri Virkkunen: mihin hallitus pyrkii tällä ylioptimistisella ennusteellaan?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten muun muassa edustaja Toivakka tässä aikaisemmin totesi, niin hallituksen päätösten suunta ja asenne on nyt parempi kuin kertaakaan tällä hallituskaudella ja hyviä päätöksiä on tehty.

Työn tekemisen edellytyksiä on parannettu ja yritysten menestymisen mahdollisuuksia on lisätty muun muassa uusilla rahastoilla ja yhteisöveron alentamisella. Kotitalousvähennystä on nostettu. Se on myös hyvä, että alvia ei korotettu eikä ansiotuloverotusta korotettu. Työn ja perhe-elämän yhdistämisessä osa-aikainen hoitoraha ja päivähoitomaksujen porrastaminen ovat hyviä asioita.

Mutta tällä hallituksella on tietenkin vielä muutamia asioita, kun maailma ei kerralla tule valmiiksi, hoidettavana, ja yksi asia, jota itse ainakin olen pohtinut ja johon toivoisin meidän ministereiltä vastausta, on vanhemmuuden kustannusten jakaminen. On laskettu, että jokainen vauva maksaa työnantajalle 12 000 euroa silloin, jos naisen palkka on noin 2 800 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä ainoastaan naisen työnantaja maksaa nämä kustannukset, (Puhemies koputtaa) ja sehän on aika epäoikeudenmukaista varsinkin naisten työllistymisen kannalta. Kuulisin mielelläni ministerien kommentit tähän asiaan.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuntatalous on kriisiytymässä kaiken aikaa. Kuntaliiton laskelmien ja arvioiden mukaan näiden kehyspäätösten johdosta kuntatalouden tilanne heikkenee yli 200 miljoonaa euroa. Kaikki tämä edellisten päätösten päälle.

Arvoisa pääministeri, voitteko savolaisen sydämenne pohjalta sanoa, että nämä ovat yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisia toimenpiteitä, kun kunnat joutuvat tekemään leikkauksia, jotka kohdistuvat sitten juuri terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin? Esimerkiksi omaishoidon tuen kohdalla monet kunnat, oma kotikaupunkinikin, ovat joutuneet tilanteeseen, jossa uusia ratkaisuja ei voida tehdä. Eihän tämä voi olla oikeudenmukaista. Näillä päätöksillä leikataan selkeästi, arvoisa herra puhemies, koko yhteiskunnan kannalta tärkeitä palveluita pois. Ja tässä suhteessa kyllä on pakko todeta se, että eivät minun mielestäni nämä ole oikeudenmukaisia. (Puhemies koputtaa) Herra pääministeri, miten on teidän mielestänne?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on asetettu tärkeäksi tavoitteeksi. Aiemmin on tehty päätös nuorten yhteiskuntatakuusta, ja nyt tässä kehysriihessä annetaan lisävaroja oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisen koulutuksen paikkoihin. Nämä ovat erittäin hyviä asioita Suomen nuorten kannalta.

Myös työn ja perheen yhteensovittamiseksi on tehty hyviä toimenpiteitä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistetään ottamalla käyttöön uusi, alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava joustava hoitoraha. Tämä on erittäin tervetullut uudistus.

Haluaisin nostaa esiin myös asuntoministeri Krista Kiurun tekemän asuntopoliittisen ohjelman, millä pystytään vastaamaan siihen, että varsinkin tänne kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle saadaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. (Puhemies koputtaa) Se tukee myös nuorten itsenäistymistä ja kotoa muuttoa. Nämä ovat erittäin tärkeitä ja hyviä asioita.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhemiehen innoittamana aloitan kehumalla hallitusta. Te saitte mahtumaan kaikki suunnitellut liikennehankkeet kehyksiin. Mutta sitten taas siihen totuuteen: se ei vain riitä. Se ei yksinkertaisesti riitä, niin kuin edustaja Tossavainen kertoi tiestömme kunnosta.

Sitten te kehutte lisää, että saitte 55 miljoonaa sopimaan kehyksiin, mikä menee suurin piirtein vain siihen, että tiestö kestää suunnitellun mitan ja massan kasvattamisen, ja kehutte sitä, että seuraava hallitus lisää perusväylänpitorahoja. Kovin on kummallista.

Mutta se, mistä ei ole puhuttu tarpeeksi, on se, että kuntien valtionosuudet laskevat. Se on todella iso asia. Samaan aikaan kun sosialidemokraatit kehuvat, että sosiaalipolitiikkaan ei koskettu, niin nimenomaan kunnan toiminta on sosiaali- ja terveystoiminnoista kiinni.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä opposition ihmetys, harmistus ja muu mekastus viimeistään osoittaa sen, että hallitus on tehnyt hyvän esityksen ja olemme tekemässä hyvää päätöstä. Olemme tiellä kohti parempaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa on enemmän työtä ja oikeudenmukaisuutta kaikille suomalaisille.

Mutta mitä seuraavaksi? Emme kuitenkaan välttämättä pääse vielä perille näillä puheilla. Miten saataisiin lisää vauhtia? Voisiko hallitus pohtia, näin pienyrittäjänä kysyn, voitaisiinko kenties palauttaa esimerkiksi tämä toimintavaraus-käsite yrityssuunnittelun repertoaariin. Siis kysehän on siitä, että yritys voi voittovaroja panna syrjään jotain tiettyä investointia varten useamman vuoden ajan, ja niistä sitten tehtäisiin tämä iso investointi kerralla. Tämän investoinnin pitäisi olla etukäteen nimetty, että mistään tällaisesta mustasta säkistä ei ole kyse. Tämä voisi olla yksi pohtimisen arvoinen vaihtoehto.

Toinen seikka, tuolta kaakosta kun olen kotoisin: (Puhemies koputtaa) Rajavartiosto sai hyvin lisää resursseja, mutta Tullin resurssit kaakkoisella rajalla ovat entisellään, (Puhemies koputtaa) vaikka liikenne on moninkertaistunut ja kasvanut. Tähän soisi nyt myös lisää pohdintaa.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Suomen talouden pyörittäminen on nyt kuin hölmöläisen peiton jatkamista. Ensimmäisinä vuosina leikataan ja seuraavina vuosina hiukan tilkitään ja lisätään. Tästä esimerkkinä voidaan pitää kotitalousvähennyksen rajojen siirtämistä ylös- ja alaspäin. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen leikkaukset ovat tyrmistyttäviä vielä tälläkin hetkellä, puhumattakaan oppisopimuskoulutuspaikoista.

Arvoisa pääministeri, te totesitte, että meillä on maailman koulutetuin kansa. Olen itsekin pelannut hieman golfia ja tiedän, mihin driver-mailaa käytetään — avauksiin. Nyt juuri niitä koulutuksen aloituspaikkoja tarvitaan niin Lapissa, Itä-Suomessa kuin Pohjois-Pohjanmaalla. En minä eikä keskustan eduskuntaryhmä voi edelleenkään hyväksyä sitä, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkauksista te pidätte kiinni tilanteessa, jossa te hehkutatte yhteiskuntatakuun ja nuorisotakuun toteutumista.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun hallituksen ministerit ovat julkisuudessa käyneet keskustelua keskenään siitä, mitä kehysriihessä on päätetty, on hallitukselta tullut merkittäväkin ulostulo lausunnolle, nimittäin arktinen strategia. Siinähän maalaillaan luonnollisesti lupaavia näkökulmia arktisen ja pohjoisen mahdollisuuksiin. Se rakentuu tosiasialle siitä, että luonnonvarat ovat meillä siellä iso resurssi kaikille suomalaisille. Niinhän se on matkailunkin osalta, että luontohan siinä on se luonnonvara, jota hyödynnetään, ja saadaan ulkomaanvaluuttaa maahan. Kaivosteollisuus, paljon mahdollisuuksia; perinteinen metsätalous mutta myöskin uudet muodot siinä energiatalouden muodossa; tutkimus, koulutus, logistiikka, meriosaaminen — näitä tässä strategiassa kuvaillaan paljon, mutta nyt kun katsoo tätä kehysriihtä, niin mitkä ovat ne panostuksen seuraavan kahden vuoden aikana tälle alueelle? En pysty näkemään (Puhemies koputtaa) yhtään tällaista. Sehän tarkoittaa, että kaikki nämä hyvät suunnitelmat ovat pysähdyksissä (Puhemies koputtaa) ainakin tämän hallituksen toimikauden aikana.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Suomessa kuntatalouden koko on noin puolet koko julkisesta sektorista, ja silloin, kun joudutaan tekemään päätöksiä julkisen talouden kestävyydestä ja sopeuttamisesta, on selvää, että se kohdistuu myös kuntiin.

On selvää myös se, että kuntapalveluita ei voida Suomessa rahoittaa, ellei meillä ole työtä ja toimeentuloa Suomessa. Sen johdosta hallitus on tehnyt merkittävän päätöksen muun muassa yhteisöverotuksen osalta, ja tässä tavoitteena on nimenomaan lisätä verotuloja, lisätä työtä, yrityksiä Suomeen. Se on kuntien, kuntalaisten ja suomalaisten etu. Kunnatkin saavat merkittävän osuuden, kaikkein suurimman osuuden, omista tuloistaan nimenomaan verotuloina. Kunnilla on oma verotusoikeus.

Tuo yhteisöveron laskusta johtuva muutos: on päätetty, että hallitus kompensoi sen kunnille jako-osuutta vastaavasti korottamalla, eli tuo yhteisöveron lasku sinänsä ei vaikuta negatiivisesti kuntatalouteen.

Kuntien valtionosuuksiin on jouduttu kohdistamaan lisäleikkauksia, ja se on todella valitettavaa kuntien kannalta, mutta tiedämme, että emme voi tulevaisuutta rakentaa sen varaan, että valtio ottaisi jatkuvasti lisää velkaa ja sillä rahoittaisi kuntien valtionosuuksia, vaan meidän pitää pystyä tekemään merkittäviä uudistuksia kuntapuolella, on tehtävä uudistuksia niin rakenteissa kuin toimintatavoissa, ja siihen tähtäävät muun muassa hallituksen kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset. Tästä paketista ensimmäinen lainsäädäntö on tulossa eduskunnan lähetekeskusteluun huomenna eli tuo kuntarakennelaki.

Samaan aikaan on huomattava myös, että valtio on asettanut tavattoman paljon kunnille velvoitteita ja normeja, jotka ohjaavat kuntien tehtävien järjestämistä. Tältä osin osana kehyspäätöstään hallitus on sitoutunut siihen, että tämän vuoden aikana tehdään perusteellinen perkaus näistä normeista ja velvoitteista, jotka jäykistävät kuntien toimintatapoja. Kunnilla itsellään on usein näkemys siitä, miten ne voisivat paremmin ja tehokkaammin järjestää asioita, ellei niitä niin tiukkaan normitettaisi, ja hallituksen tavoitteena on normien purku siten, että sillä saavutettaisiin miljardin euron hyödyt vuonna 2017. (Puhemies koputtaa)

Aivan lyhyesti, arvoisa puhemies, ict-kysymyksistä vielä. Edustaja Sipilä vahvasti nojaa siihen, että ict:n avulla voitaisiin saada iso tuottavuusharppaus Suomessa, ja juuri näin on. Siihen myös hallitus tähtää. Se vie kuitenkin oman aikansa. Meillä on teknisiä, lainsäädännöllisiä kysymyksiä ja myös kuntien tekemiin sopimuksiin liittyviä kysymyksiä, jotka hidastavat tuota uudistusta. Mutta kun edustaja Sipilä on täällä vaatinut sitä, että ei kevyesti heitettäisi miljardeja, niin täytyy todeta se, (Puhemies koputtaa) että kuntien ja valtion ict-menot ovat vajaat 2 miljardia vuodessa. Kun Sipilä tavoitteli sitä, että säästöjä saataisiin 2 miljardia vuodessa, niin se ei liene mahdollista.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt kehysriihipäätöksiä hyvin vaikeassa, haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa. Täällä minulle osoitettiin kolme kysymystä.

Lapsilisien indeksijäädytyksestä kysyttiin. Tuo päätös tehtiin jo aiemmassa riihessä, ja täytyy tässä vielä muistuttaa edustajia, että hallitus ei siis leikkaa lapsilisiä ja tuo indeksijäädytys kompensoidaan kaikkein pienituloisimmille perheille, se nimittäin huomioidaan tuolla toimeentulotuessa. Tämä on todella tärkeää tiedostaa. Hallitus ei halua leikata kaikkein pienituloisimmilta, kaikkein pienituloisimpien ihmisten sosiaaliturvaa. Tuo indeksijäädytys kaiken kaikkiaan on vajaat 3 euroa kuussa yhden lapsen perheeltä. Eli me puhumme siis vajaasta 3 eurosta, sen jäädyttämisestä. Siis se jää saamatta, mutta lapsilisistä ei olla tämän hallituksen toimesta leikattu.

Sitten kysyttiin tuosta Viron viinaveron alentamisesta. Siitä todellakin on käyty kollegan kanssa keskusteluja Viron puolella. Viro tekee tietysti omat päätöksensä. Kaiken kaikkiaan Euroopan laajuisesti keskustellaan veroharmonisoinnista, koska kaikkialla alkoholiongelmat ovat hyvin mittavia. Meillä Suomessa, kun vuonna 95 Suomi liittyi EU:hun ja alkoholilakia muutettiin, silloin kulutus nousi peräti 9 litraan. Sen jälkeen, kun tehtiin vielä tuo alkoholiveron alennus vuonna 2004, silloin Suomi pomppasi 10,5 litraan tuosta 9 litrasta. Eli se alkoholiveron alennus on kyllä selkeästi lisännyt meillä alkoholin kulutusta. Nyt tämä hallitus on päättänyt toisin, ja kun katsotaan, mitä tässä viime vuosina on tehty, niin alkoholiveroa on jälleen korotettu, ja nyt tässä viimeisimmässä päätöksessä jälleen korotetaan. Tässä on kyllä otettu huomioon myöskin tämä Virosta ostettavan viinan määrä ja katsottu, että tämä on sellainen kohtuullinen korotus, että tämä viinaralli ei tule tästä lisääntymään.

Sitten täällä kysyttiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Kyllä täytyy sanoa, että kaikkeen tulee selvyys, jos selvyydelle antaa tilaa. Täällä edustaja keskustasta väitti, että tämä hallitus (Puhemies koputtaa) on laittanut terveydenhuollon sekavaan tilaan. Kyllä nyt täytyy ihan rehellisyyden nimissä todeta, että tämä meidän terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen rapautuminen on jatkunut jo useamman hallituksen aikana. Se lähti liikkeelle jo sieltä vuoden 92 aikaisista päätöksistä. Nyt jos katsotaan, mitä tämän hallituskauden aikana on tapahtunut sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, niin me olemme nyt ensi kertaa saaneet taitettua muun muassa sen huonon kehityksen, jossa virkasuhteisia lääkäreitä ei ole saatu terveyskeskuksiin. (Puhemies koputtaa) Tämän hallituksen aikana me olemme vihdoinkin saaneet kääntymään tämän kehityksen niin, että yhä enemmän virkasuhteisia lääkäreitä on siellä perusterveyskeskustyössä, (Puhemies koputtaa) niin että älkää sanoko, että tämä hallitus on saanut meidän terveydenhuollon sekaisin. Päinvastoin me olemme saaneet virkoja lisättyä.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin työurien pidentämisestä, ja se on aivan totta, että meidän on saatava sinne loppuosaankin sitten vielä niitä työkaluja. Mutta se, mitä nyt tässä kehysriihessä päätettiin, oli nimenomaan tämä osatyökykyisten toimenpideohjelma, joka on kyllä tosi hyvä asia, että sen saamme sen nyt käynnistymään ja pystymme auttamaan toivottavasti niitä osatyökykyisiä henkilöjä, jotka monesti sitten joutuvat sieltä työpaikalta pois, jos työkyky hiipuu.

Meillähän on tällä hetkellä 260 500 työkyvyttömyyseläkeläistä, ja heistä on osa työkykyisiä, 10,7 prosenttia, ja joka vuosi tulee uusia työkyvyttömyyseläkeläisiä 25 000. Jos me ihan oikeasti haluamme saada työuria pidemmäksi, niin meidän pitää nimenomaan satsata näihin osatyökykyisiin myöskin aivan yhtä lailla kuin nuoriinkin, jotka ovat syrjäytymässä.

Täällä kysyttiin sitten myöskin näiden vanhemmuuden kustannusten jakamisesta. Osittainhan nämä ovat myöskin työehtosopimuskysymyksiä, mutta sitten jos me katsomme muitten maittenkin mallia, niin kyllähän siellä on sitten myöskin tällaista mallia, että valtio on siinä enemmän mukana. Valitettavasti me emme ole tässä taloudellisessa tilanteessa pystyneet sitä tekemään, mutta kyllä meillä sosiaali- ja terveysministeriössä tämäkin asia selvityksen ja arvioinnin alla koko ajan on. Mutta tässä vaiheessa me olemme tätä vanhempainvapaata pystyneet lisäämään, että myöskin isälle tulisi sitten enemmän sitä vanhempainvapaata ja tätä niin sanottua isälle korvamerkittyä, joka sitten sillä tavalla tasaa, mutta varsinaisesti näihin kustannuksiin ei olla vielä pystytty lisäämään valtion rahaa.

Sitten näistä ikävistä uutisista, mitä nämä säästöt sitten aina aikaansaavat. Sehän sovittiin, että sairausvakuutuksen matkakorvauksista ja muista korvauksista säästetään se 50 miljoonaa euroa. Täällä kysyttiin matkakorvauksista: vielä ei ole päätetty, miten tämä 50 miljoonaa sitten jaetaan, mikä osuus siinä on matkakorvauksista ja mikä on sitten muista sairausvakuutuskorvauksista. Sen vain totean, että tämän vuoden alustahan on matkakorvauksiin jouduttu puuttumaan, ja se on se omavastuuosuus, joka siellä nousi. Se on kyllä jo aika iso korotus, nyt täytyy miettiä, mitä muita työkaluja meillä mahdollisesti olisi.

Meillähän noin kuukausi sitten tällainen työryhmä, joka mietti näitä Kela-rahoituksia, jätti mietintönsä ja esitti muutamia työkaluja nimenomaan matkakorvausten vähentämiseksi. Ne olivat yöpymisrahojen nosto, sitten myöskin se, että tästä oman auton käytöstä jätettäisiin niin sanottu erityisajoneuvostatus pois ja voitaisiin lisätä oman auton käyttöä. Nimittäin joskus oman auton käyttö on halvempaa kuin se taksin käyttö.

Sitten lisäksi myöskin, arvoisa puhemies, yksi asia: Tällä viikolla annetaan liikenneministeriöstä selvityshenkilön raportti. Hän on pohtinut työryhmänsä kanssa sitä, miten näitä valtion tuettuja matkakorvauksia voitaisiin vähentää ja miten voitaisiin yhdistää nimenomaan julkisesti tuettuja matkoja. Mutta näitä odotellessa, ja totta kai meidän pitää nyt miettiä, miten tämä 50 miljoonaa sitten jaetaan. Ei ole päätetty sitä summaa, mistä koostuvat ne matkakorvaukset tästä osuudesta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari käytti verbiä porsastelu puhuessaan kehitysyhteistyöstä. Hän sanoi, että tämä porsastelu pitää lopettaa eli kehitysyhteistyö pitää lopettaa tai ainakin merkittävästi siitä leikata. Minä ja koko hallitus olemme täysin eri mieltä hänen ja todennäköisesti koko perussuomalaisen puolueen kanssa siitä, (Riitta Myller: Oikein!) onko kehitysyhteistyö porsastelua. Me joudumme valitettavasti muidenkin leikkausten ohella kajoamaan kehitysyhteistyömäärärahoihin. Leikkaamme sieltä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikella sillä rahalla, mitä kehitysyhteistyöhön käytetään, on aina osoitteensa. Se osoite voi olla pienten tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantaminen, tai se voi olla lasten koulujen kuntoon saattaminen, tai se voi olla hyvän hallinnon kehittäminen, jotta kyseisessä maassa veronkierto saadaan aisoihin, tai se voi olla yritystoiminnan kehittämistä tai terveydenhuollon kehittämistä. Esimerkiksi kätilötoimintaa ollaan Afganistanissa tuettu, jotta lapsikuolleisuutta ollaan saatu vähentymään. Tämä ei ole meidän mielestämme porsastelua.

Kehitysyhteistyötä Suomi on tehnyt ja tulee aina tekemään humaanivastuun vuoksi. Meillä on vastuuta omien kansalaisten lisäksi toisista ihmisistä eri puolilla maailmaa. Me kannamme sitä vastuuta niin hyvin kuin osaamme ja yleisen talouskehityksen antamissa rajoissa. Valitettavasti nyt joudumme määrärahoja jonkun verran leikkaamaan, mutta silti meidänkin panoksemme on varsin merkittävä.

Toisena kysymyksenä täällä tuli, kuinka paljon työpaikkoja näillä ratkaisuilla saadaan ja miksi ei ole enempi satsattu vihreään kasvuun. No, hallitushan ei tietysti työpaikkoja luo vaan yritykset. Me uskomme, että näillä veroratkaisuilla me pystymme saamaan lisää kannustavuutta siihen, että yrittäjähenkiset ihmiset, yritykset, joilla on upeita teknologioita, upeita innovaatioita, haluavat kasvattaa yritystään enemmän kuin mitä tähän mennessä olemme nähneet. Ja tämä on se lähtökohta myös vihreälle taloudelle. Minä en usko siihen, että pelkästään täsmätoimilla tai elinkeinotuilla vihreälle taloudelle pystymme saamaan riittävästi talouskasvua vihreän teknologian puolelle. Vaikkapa Outotec tai Wärtsilä tai muut menestyvät teknologiayritykset ovat vihreän talouden yrityksiä, joitten toimintaedellytykset tällä hetkellä paranevat.

Viimeisenä kohtana haluaisin edustaja Vehviläiselle todeta tästä työuraratkaisusta. Siitä itse asiassa olen tainnut sanoa tai olenkin sanonut tässä salissa aikaisemmin, eli pallo eläkejärjestelmän kehittämisestä on eläkejärjestelmän maksajilla, työnantajajärjestöillä ja palkansaajajärjestöillä. He ovat sopineet aloittavansa keskustelut heti, kun Jukka Pekkarisen eläkeselvitystyöryhmä saa tuloksensa valmiiksi, todennäköisesti syksyllä, ja he ovat päättäneet, että uusi järjestelmä astuu voimaan 2017.

Meidän hallituksemme on sitoutunut siihen, että kun työmarkkinajärjestöt saavat ratkaisun, niin me aloitamme niitten lakien valmistelun, ja lopulliset päätökset uudesta eläkejärjestelmästä tekee seuraava eduskunta. Eli emme siis tee omaa eläkevalmistelua ohi työmarkkinajärjestöjen, mutta vetoamme todella vahvasti työmarkkinajärjestöihin, että saisivat ratkaisun aikaiseksi. Tämä ei ole vain työmarkkinajärjestöjen keskinäistä keskustelua, vaan he puhuvat nyt koko Suomen suulla tässä kysymyksessä. Työeläkejärjestelmällä on iso merkitys suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen. Sillä on iso merkitys työurien pituuteen, ja sillä on iso merkitys julkisen talouden kestävyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Taloudellinen tilanne, jossa kuluvan vuoden kehysratkaisua harsittiin kasaan, on vaikea. Sitä ei käy kenenkään kiistäminen. Uusi taantuma alkoi vuoden 2012 jälkipuoliskolla, euroalueen työttömyys on kohonnut ennätyslukemiin, ja eurokriisi varjostaa edelleen talousnäkymiä. Kun euroalueen piti luoda vakautta ja kasvua, kävi juuri päinvastoin. Itse asiassa eurojärjestelmä aiheuttaa tällä hetkellä eniten epävakautta maailmantaloudessa.

Suomessa bruttokansantuote ei ole vielä kohonnut kriisiä edeltäneelle tasolle, ja se on kääntynyt uudelleen laskuun. Kokonaistuotanto pieneni viime vuoden huhti—joulukuussa edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Teollisuustuotannon määrä on jo vuoden 2011 puolivälistä lähtien ollut laskusuunnassa.

Edelleen: Tavaraviennin kehitys on ollut heikkoa. Tavaraviennin 12 kuukauden arvo on viime kuukausina ollut noin 10 miljardia euroa pienempi kuin suurimmillaan ennen finanssikriisiä. Rakennustuotannon määrä on ollut vuoden 2012 alkupuolelta lähtien laskusuunnassa, ja työttömien työnhakijoitten lukumäärä on huhtikuusta 2012 lähtien ollut kasvussa edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan helmikuussa työttömiä työnhakijoita oli 291 000, ja tämä työttömyyden kasvu on trendinomaista, ei kausi tai suhdanneluonteista, ja mikä huomionarvoista, työvoimapalvelulaissa mainittujen erityisten kohderyhmien elikkä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on myöskin monta tuhatta yli vuoden takaisen lukeman.

Tässä tilanteessa hallitus päättää viedä Suomen mukaan verokilpailuun ja yhdellä päätöksellä, yhteisöveron alentamisella, tekee valtion kassaan liki miljardin euron aukon. Sitä, kuinka tuo aukko täytetään, ei ole vielä kukaan kertonut. Se, mikä on varmaa, on valtion velkaantuminen, ja mehän otamme velkaa jo toisten vastuitten vuoksi.

Puhe yhteisöveron alentamisen dynaamisista vaikutuksista on tyhjän päällä. Parhaassakin tapauksessa uudet investoinnit ja työpaikat täyttävät kuopan vain osittain. Muilta osin vaje kertautuu vuosi vuoden jälkeen ja rapauttaa veropohjaa. Voi kyllä kysyä, missä ovat ne dynaamiset vaikutukset liittyen Kela-maksun poistoon tai aiempaan yhteisöveron alentamiseen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen osinkoverosekoilun alle peittyi paljon muita ratkaisuja, jotka ansaitsevat suuremman huomion ja suuremman keskustelun. Hallitusohjelma ja kaksi kehyspäätöstä tarkoittavat yli 5 miljardin, 5,5 miljardin, euron summaa veronkorotuksina ja leikkauksina. Painopistettä siirretään välillisiin veroihin eli tasaveroihin. Pitää muistaa, että kulutusvalintoja tekee se, jolla on varaa, ei se, joka elää kädestä suuhun.

Paitsi välilliset verot myös suorat leikkaukset kohdistuvat epäoikeudenmukaisella tavalla. Sairausvakuutuskorvauksia on leikattu ja leikataan useamman kerran. Leikkaukset koskevat sekä lääke- että matkakorvauksia, ja niitä tehdään lisää 50 miljoonan euron verran.

Kuntasektoria ajetaan entistä ahtaamalle. Kuntarakennelakia runnotaan voimalla järjettömässä aikataulussa, sote-uudistus on mitä on, ja siihen päälle lyödään vielä miljardileikkaukset. Millähän eväillä kunnat kykenevät vastaamaan työmarkkinatuen uuteen rahoitusvastuuseen? Valtio säästää 150 miljoonaa euroa, mutta sitä, paljonko kuntien taakka kasvaa, ei sanota missään.

Uhkana on, että vaikeimmin työllistyvien työttömien ryhmää pompotellaan taholta toiselle. Kaiken huipuksi työttömiä aletaan jakaa eri kasteihin. Niille, joilla työuraa on alle 3 vuotta, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto lyhenee 400 päivään. Mikähän työvoimapoliittinen logiikka tähän kätkeytyy, ja kuinka ratkaisu tukee nuorten yhteiskuntatakuun täyttymistä? On myöskin huomattava se, että työssäoloehdon lyhentäminen 6 kuukauteen paikkaa osin tätä ikäsyrjivää päätöstä, mutta vain osin. Tällaiset avaukset johtavat ennen pitkään työttömyysturvan pilkkomiseen, monimutkaistamiseen ja rapauttamiseen ja siihen, että väliinputoajaryhmiä tulee koko ajan lisää.

Sari Sarkomaa /kok:

Suuresti kunnioittamani arvoisa puhemies! Meille kokoomuslaisille kansanedustajille keskeisin toive ja tavoite oli saada kehysriiheen tuntuvia toimia uusien työpaikkojen, hyvän työelämän ja yrittäjyyden edistämiseksi, ja tässä hyvin hallitus onnistui. Ilman työtä ei ole hyvinvointia. Verotuksen on kannustettava kaiken kokoisia yrityksiä ja kaikkia palkansaajia. Työnteon on aina oltava kannattavaa, ja tämän eteen on hallituksen jatkettava työtä koko kautensa ajan.

On aivan selvää, että työllistävää yritysverouudistusta tarvitaan. Mielestäni oli hyvä, että hallitus korjasi päätöstään ripeästi ja reilusti, ja on tietenkin ihan selvää, että me tulemme valtiovarainvaliokunnassa puimaan hyvin tarkkaan kehysselonteon antia. Aloitimme sen käsittelyn jo tänään valtiovarainministeri Urpilaisen esityksellä.

Kaipaamme kipeästi uusia keinoja nostaa työllisyysastetta, ja siksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2 400 euroon oli perusteltua. Vähennys on hyvää arkea, työllisyyttä, palvelualojen kehittymistä sekä harmaan talouden kitkemistä edistävä täsmätoimi. Kannustan hallitusta edelleen laajentamaan vähennystä, ja hyvä kohde olisi kuntoutus. Näin edistettäisiin terveyttä ja toimintakykyä ikääntyvän väestömme keskuudessa.

Uusi, joustava hoitoraha vauhdittaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, ja se on erittäin tervetullut. Me tarvitsemme kaikki voimavarat, niin naiset kuin miehetkin, työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla.

Pettymys oli hienoinen, itse asiassa ihan tuntuva, kun vieläkään ei edetty tässä työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamisessa. Juuri ministeri Risikko tähän edustaja Kauman kysymykseen vastasi, mutta haluan todeta, että hallitusohjelma velvoittaa hallitusta löytämään ratkaisun yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kysymyksessä on iso yrittäjyyden jarru ja työelämän tasa-arvon häpeätahra.

Toivon, että ministeri Risikko pohtisi vanhemmuuden vakuutusasiaa. Sitä on kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta ehdottanut, eli vanhempainetuuksista muodostettaisiin vanhempainvakuutus. Se toisi esille, millaisia kustannuksia vanhemmuus aiheuttaa, ja se myöskin mahdollistaisi niiden tasaamisen ja ehkä sitten jatkossa valtion lisäpanostuksen, jos tähän lisärahaa löydettäisiin.

Arvoisa puhemies! Jokaisen nuoren on päästävä koulutukseen ja sitä kautta työhön, ettei yksikään syrjäytyisi. Siksi oli viisasta vähentää ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen leikkauksia, lisätä voimavaroja oppisopimukseen ja uudistaa oppisopimusta. Tämä oli meille kokoomuslaisille erityisen tärkeä tavoite.

Toivon, että hallitus vielä syksyn budjettiriihessä arvioisi koulutus- ja yhteiskuntatakuuta ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja. Ikävä kyllä meiltä Helsingistä puuttuu edelleen 1 500 aloituspaikkaa. Me emme voi sulloa kaikkia nuoria lukioihin, vaikka lukiot vetävät, niiden aloituspaikat ovat joustavampia. Toivon, että tämä asia vielä arvioidaan, jotta meilläkin on mahdollisuus koulutus- ja yhteiskuntatakuu toteuttaa.

Meillä on edessä haastavat ajat: menoleikkauksia, veronkorotuksia. Terveydelle haitallisten tuotteiden, kuten alkoholin, tupakan sekä makeisten ja virvoitusjuomien, verotusta korotetaan. Tämä verouudistus kannustaa jokaista pohtimaan kulutusvalinnoillaan myös terveyttään. Alkoholin ja ylipainon aiheuttamat sairaudet ovat karmaiseva taakka kansanterveydelle, ja siksi pidän näitä veronkorotuksia tervetulleina, vaikka toki esimerkiksi alkoholin veronkorotukseen liittyy aina mahdolliset ongelmat siitä, että tilastoimaton kulutus kasvaa. Mutta tätä asiaa toki tarkkaillaan.

Arvoisa puhemies! Kestävyysvajeen umpeen kuromisen ja hyvinvointipalveluiden pelastamisen edellytys on se, että sote-uudistus onnistuu. On aivan selvää, että sote-uudistuksen mutkista ja virheistäkin on otettava oppia. Ihan peruslähtökohdan pitää olla se, että perustana ovat riittävän suuret asukaspohjat. Muutoin tavoite potilaan pompottelun poistavista sujuvista hoitoketjuista ei toteudu, hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi.

Pidän hyvänä sitä, että hallitus on jo linjannut, että meille metropolialueelle tulee oma ratkaisu. Myöskin siitä linjauksesta on pidettävä kiinni, että Husin pilkkomiseen ei mennä. Mutta näistä meillä on jo linjaukset.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan ilmaista iloni siitä, että hallitus toimi eduskunnan lausuman mukaisesti ja osoitti uuden lastensairaalan rakentamiseen 40 miljoonaa euroa. Tämä on erittäin tervetullut ja tulevaisuuteen suuntautunut päätös. Kun aikanikin loppuu, niin lopetan puheeni siihen, että totean, että mikä olisikaan parempi lahja 100 vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala. Tässä erityiskiitokset menevät peruspalveluministerille, valtiovarainministerille ja pääministerille.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Ainoastaan työstä syntyy hyvinvointi, ja kyllä tämä talouskasvun olemattomuus tällä hetkellä on se suurin iso ongelma, josta sitten kumpuavat ne kaikki pienemmät ongelmat, joita tänäkin päivänä tässä salissa on ansiokkaasti käyty läpi sekä opposition että hallituspuolueitten toimesta. Se on se iso ongelma, eli 2008 tapahtuneesta nytkähdyksestä ei ole käytännössä koskaan toivuttu. Kehyskauden aikana kasvu näyttää olevan keskimäärin 1,7, joka ei käytännössä riitä oikeastaan yhtään mihinkään. Haluan muistuttaa, että työllisyysasteessa 1 prosentin nousu tarkoittaa 1:tä miljardia sitten kansantalouteen rahaa. Kun puhuin tuosta, että talouskasvu ja homma ei toimi, niin meidän tavarat tuolla Euroopassa, joka on yksi päämarkkinoita, kun Eurooppa on kuralla, eivät sitten myöskään käy kaupaksi.

Sitten kun katsoo tämän kehysriihen ratkaisuja — osinkoveron kiristäminen 390 miljoonaa, windfall-veron tuominen alaspäin, yhteisöveron lasku reippaasti 20 prosenttiin — niin kyllä nyt pitää sanoa, että nyt se pallo sitten myöskin ihan oikeasti on siellä yrityksillä, (Anne Kalmari: Paitsi pienille!) että tämä työllistäminen lähtisi tästä nousuun. — Jos isot yritykset työllistävät, niin kyllä sieltä sitten myöskin pienille yrityksille sitä tulee, olkoon nyt sitten vaikka alihankinta nimeltään. (Anne Kalmarin välihuuto) — Me saimme edelliseltä hallitukselta 8 miljardin velkataakan, jota tässä, niitä syntejä, nyt paikataan ja noin poispäin ja yritetään parsia mahdollisimman hyvin sitten asiat kasaan.

Lopetan siihen, eli teollisen työn ja palvelualojen työpaikkojen luominen myöskin uusille toimialoille, olkoon se vaikka sitten sitä cleantechiä, on äärimmäisen tärkeää. Ainoastaan työllä Suomi tästä tulee selviämään.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Opposition ohjein on valtiontalouden kehyksiä saatu korjattua joiltakin osin parempaan suuntaan. Tuo suuntaus on koko Suomen eduksi, ja sen voidaan joiltain osin sanoa vastaavan myös yleisempää oikeudenmukaisuuden käsitystä yhteiskunnassamme. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta kaikilla suomalaisilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään elämään kaikkialla Suomessa. Tämän hallituksen kyvykkyyttä siihen työhön voidaan varsin perustellusti epäillä.

Monen ihmisen elämä on pitkälti riippuvainen niistä palveluista, joita hän kotikunnassaan saa. Kunnille on sälytetty tehtävää ja vastuuta toisensa perään, mutta missä ovat resurssit näihin? Yksi taloudenkin kannalta suurimmista sektoreista on sosiaali- ja terveyspalvelut. Seisomme niiden suhteen nyt tienhaarassa odottamassa, että jotakin selvyyttä niiden tulevaisuuteen tulisi. Turhaan taidamme sitä odotella, että tältä hallitukselta jonkunlaista selvyyttä asiaan saisimme. Säästöpaineitten jatkuva epävarmuus ei helpota tilannetta yhtään. Perussuomalaiset odottavatkin hallitukselta jonkinlaista linjanvetoa tähän asiaan ja erityisesti toivovat, että ratkaisu olisi aikalisä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulisi palauttaa alkutekijöihinsä ja rakentaa parlamentaarisen valmistelun alla asiantuntijoiden näkemykset vahvasti huomioiden.

Kehysriihessä päätetyt lisävähennykset peruspalveluiden valtionosuuksien osalta ovat aivan järkyttäviä. Vaikea enää edes yrittää arvailla, mitä tämän hallituksen päässä oikein liikkuu, kun he haluavat kuntia ja kuntalaisia näin rangaista tietäen varsin hyvin, että kuntien taloustilanne on jopa ennakoitua heikompi. Ehkä hallitus luottaa siihen, että kun monta köyhää kuntaa laitetaan väkisin yhteen, kuten esimerkiksi Lapissa on todellinen uhka, tapahtuukin joku ihme.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimenpiteet mukaan lukien vanhuspalvelulaki, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen sekä muu sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen lisäävät toki valtionosuuksia. Se voi kuulostaa hienolta, mutta tosiasiallisesti nämä summat ovat täysin riittämättömät. Jo itsessään vanhuspalvelulaki vaatisi parhaalla mahdollisella tavalla toteutuakseen huomattavasti suurempia investointeja. Oppilas- ja opiskelijahuollon kuntoon saaminen ei näillä investoinneilla kummemmaksi muutu, ja sinne jos mihin tulisi nyt panostaa täydellä teholla. Viimeaikaistenkin tapahtumien valossa oppilashuoltoon sekä lasten ja nuorten mielenterveystyöhön laajemmalti tulisi osoittaa taloudellisia voimavaroja. Koulumaailma ja lapset, nuoret tarvitsevat nyt panostuksia kaikin tavoin. Missä on lastensuojelun kehittäminen ja tilanteen parantamiseen tähtäävä rahoitus? Kaiken huipuksi vuodesta 2015 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämiseen varattavia määrärahoja ollaan vähentämässä 15 miljoonalla eurolla. Ei tämä hallituksen ohjelma oikein kovin hyvältä nyt näytä.

Lapsilisien indeksikorotusten jäädyttämistä on tässä salissa koetettu pyörtää jo moneen kertaan — täysin tuloksetta. Lapsilisä on jo jäänyt jälkeen ansiotason ja elinkustannusten kehityksestä, ja samalla lapsiperheköyhyys vain kasvaa. Näissä perheissä pienelläkin summalla todella on väliä, ja lapsilisän reaaliarvon aleneminen vaikuttaa eniten juuri näihin perheisiin. Lapsuuden köyhyys vaikuttaa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen sekä lisää terveyseroja. Tämä ei tunnu paljon tätä hallitusta painavan.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintaa hallitus päätti nähtävästi supistaa kerralla ja kunnolla. THL on toiminut suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi merkittävällä tavalla. Nyt heilläkin on laihat vuodet edessä maksajina lopulta Suomen kansa. 15 miljoonan leikkaus merkitsee: säästettävä enemmän kuin THL käytti viime vuonna budjettivaroja tutkimukseen. Voikin kysyä, mitä lie teki THL suututtaakseen hallituksen näin kovin.

Arvoisa puhemies! Syrjäseutuja rokotetaankin sitten oikein kunnolla. Ensin hallitus karsi ja keskitti palvelut, ja sitten se päätti leikata viimeisimmäksi Kelan matkakorvauksia. Sairausvakuutuksen matkakorvausten leikkaus rokottaa kaikkein pahiten pienituloisia, työttömiä, eläkeläisiä, kuntoutusta ja sairaanhoitoa tarvitsevia. Tämä on aivan pöyristyttävää. Päätös ei kuitenkaan yllätä, ja se oli täysin ennustettavissa.

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä on nostettava esille Lapin tiestön kunto. Raskas liikenne on lisääntymässä, ja se on elinehto kaivostoiminnan säilyttämiselle kasvusta puhumattakaan. Heikoilla kantimilla ollaan siis ihmisten ja alueiden yhdenvertaisuuden kannalta. Kuinka pitkään kaikista heikoimmassa asemassa olevilta tai syrjäisemmillä seuduilla asuvilta ollaan valmiita leikkaamaan? Tätä hallitusta seuratessa mitä ilmeisimmin pitkään, ja tätä perussuomalaiset eivät hyväksy.

Anne Kalmari /kesk:

Arvostettu puhemies! Hallitus on epäonnistunut oman ohjelmansa suurissa suuntaviivoissa. Budjettivajetta ei saada oikenemaan prosentin tasolle hallituksen toimikauden aikana, työttömyyttä ei saada painettua 5 prosenttiin, ja valtionvelan bkt-osuuden taittaminenkin on siinä ja siinä.

On selvää, että kun kasvua ja kilpailukykyä parantavia toimia ei kyetty tekemään riittävästi, leikkauksia ja veronkorotuksia seuraa. Tietämättömyys, jojopäätökset, suoranainen sekasorto, joka ilmenee suurkuntahankkeessa ja sote-asioissa, ovat hallitusta kuvaavia sanoja. Hallitus on kuin uupunut, velkaantunut, päämäärätön yritys, jolta puuttuu johtajuus. Siitä huolimatta haluan antaa valoa eteenpäin: tästäkin selvitään, keskusta tarjoaa neuvoja.

Vihreän kasvun uusi hyödyntäminen ja sen mukanaan tuoma teknologiakehitys huutavat asiaan tarttumista. Hallitusta ei tuntunut kiinnostavan suomalaisen ruuantuotannon jatkuminen ja alkutuottajan asema, ei liioin metsien vihreän kullan hyödyntäminen. Maaseutu nähdään hallituksen toimesta alas ajettavana riippana, kun keskusta näkee maakunnat kasvun mahdollistajana. Keski-Suomessa on vahvaa luonnonvaraosaamista, ja siksi luonnonvarakeskuksen luonnollinen sijaintipaikka olisi Keski-Suomi.

Missä on EU:n maataloustukileikkausten kompensaatio? Itse asiassa emme edes tiedä, tuleeko kansallisiin tukiin jopa lisäleikkauksia. Sitä keskusta ei hyväksy. Viljelijöiden jaksaminen on jo nyt koetuksella. Kotieläintuotannosta luopumisen määrä on huimaa. Viimeisten 10 vuoden aikana tilojen määrä on vähentynyt lähes 15 000 tilalla. Työtuntimäärä, yli 4 000 työtuntia vuodessa lypsykarjatiloilla, on kohtuuton tulotasoon verrattuna.

Kauniisti puhutaan siitä, miten hallitus haluaa edistää luomu- ja lähiruokaa. Toinen on totuus. ProAgria ei saa riittäviä toimintarahoja niin, että luomuneuvonta voisi toimia. Tämä hallitus leikkaa kahden vuoden aikana 10,5 prosenttia kansallisista tuista. Tämä hallitus korottaa polttoaineveroja ja leikkaa maatalouslomituksesta. Se esittää sosiaaliturvan lisäkustannuksia maanviljelijöille ainoana ryhmänä. Myöskään Makeraan ei laiteta enää lisämäärärahoja. Ehkä ajatellaan, että parempi se onkin, ettei niitä investointeja enää tälle kannattamattomalle alalle tule.

Metsäsektorin rahoitusraameja leikataan 21 miljoonalla eurolla vuonna 2014, ja leikkaus nousee 33 miljoonaan euroon vuoteen 2017. Leikkaukset kohdistuvat Kemeraan, pienpuun energiatukeen, jota ei ole edes saatu aikaan, sekä Metso-ohjelmaan. Esitetyt leikkaukset ovat ristiriidassa hallitusohjelman kanssa.

Arvoisa puhemies! Nuorisotakuu on bluffia. Maakunnissa tehdään maltaita maksavia roadshow’ita, mutta kukaan ei uskalla sanoa, että kyseessä on keisarin uudet vaatteet. Nuorisotyöttömyys on kasvussa. Viime vuonna tukea sai entistä harvempi nuori. Työpajoihin otettavilla pitää olla tiedossa, mille alalle nuori aikoo. Enää ei käy työelämävalmennus tai työharjoittelu. Näillä toimilla sitä varmasti työllistetään lisää. Jojopäätösten esimerkkinä ovat oppisopimusrahat, joista ensin leikattiin ja nyt osa palautettiin. Koulutuksen aloituspaikkoja karsitaan niin ammatti- kuin ammattikorkeakouluista. Lukioverkkoa ei saa karsia rahoitusta pienentämällä. Suurimmat leikkaukset sattuvat sinne, missä on myös suurin nuorisotyöttömyys. Kiitos kaikkien keskisuomalaisten kansanedustajien, leikkaukset eivät meidän maakunnassamme ole niin kovia kuin ministeri aluksi suunnitteli.

Nuorisotakuussa kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle kolmekymppisille vasta valmistuneille pitäisi taata kolmen kuukauden kuluessa töitä, koulutusta tai muita tukitoimia. Niin kuin soisin, että tämä onnistuu, niin ei onnistu näillä eväillä. Kunnille, joilta muutoinkin leikataan valtionosuuksia ja joille pistetään työttömyyden kustannuksia maksettavaksi, tuodaan nyt hurskas toive nuorisotakuun eteenpäinviemiseksi. Kun erilaiset hankehimmelit ja tutkimusrahat oltaisiin korvattu sillä, että nuorten työllistämisen sivukulut olisi leikattu vaikkapa alle 20-vuotiailta puoleen, olisi tulos toisenlainen.

Arvoisa puhemies! Rohkeita ratkaisuja, ei turhia paperikasoja ja kiiltokuvashowta, on keskustan linja.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Mielestäni oli oikein ja hallitukselta sopivaa rohkeutta osoittavaa toimintaa, että kehyspäätöstä korjattiin reippaan julkisen poliittisen keskustelun perusteella. Mutta onko tällainen toimintatapa paras mahdollinen, että ensin tehdään päätöksiä kiireessä, ehkä kiireessä ja myös puutteellisesti läpikäytyjen vaikutusarvioiden jälkeen, ja sitten sen jälkeen päätöksiä täytyy jälkeenpäin korjata? Ei ehkä paras mahdollinen tapa. Voisi olla terveellistä ja hyvä toimia avoimesti, tuoda esiin erilaisia valmistelussa olevia vaihtoehtoja keskusteluun jo ennen päätöksentekoa. Yleensä avoimen päätöksenteon jälkeen myös vaikutukset ovat paremmin selvillä, ja silloin on helpompaa yhdellä kertaa osua päätöksenteossa oikeaan, tehdä sellaisia päätöksiä, joihin kaikki neuvotteluosapuolet voivat sitoutua. Joskus poliittisessa keskustelussa tuntuu siltä, että avoin päätöksenteko on jonkinlainen fraasi, mutta ehkä tästäkin prosessista voimme oppia sen, että avoimuus on aidosti hyödyllistä, koska kun suurempi joukko pohtii jonkun päätöksen vaikutuksia ja sivuvaikutuksia, niin yleensä niistä saadaan enemmän selville.

Arvoisa puhemies! Keskusteluosuudessa kiinnitin itse huomiota siihen seikkaan, että mielestäni tässä kehyspäätöksessä eräs puute tai ongelma on se, että veropäätösten laskentatapaa on yhteisöveron kohdalla muutettu verrattuna siihen, miten aikaisemmin asioita on käsitelty kehyspäätöksissä. Hallitukselle on ollut hyvin tärkeä se sääntö, että sopeutuksesta puolet tehdään verosopeutuksena eli veronkorotuksilla ja puolet menosopeutuksena eli menoleikkauksilla. Tässä, kun tätä sääntöä on noudatettu, verotuksen osalta ei ole laskettu mukaan dynaamisia vaikutuksia. Jos tätä kehyspäätöstä tarkasteltaisiin, jos asiat laskettaisiin niin kuin ennen, niin itse asiassa tässä päätöksessä tehdään veronalennuksia ja menoleikkauksia ja sopeutuksen kokonaismittakaava on noin 200 miljoonaa euroa ja se sopeutus tulee kokonaan menoleikkauksista. Tällä en tarkoita sitä, etteikö yhteisöveron alentamisella saattaisi olla joitain dynaamisia vaikutuksia. Toivottavasti sillä todellakin on dynaamisia vaikutuksia, mutta pidän huonona sitä, että hallitus on muuttanut omaa laskentatapaansa ja jättänyt sen tuomatta julki. Myös tässä asiassa olisi ollut syytä olla avoin ja selkeä siinä, millä tavalla päätöksistä ja niiden vaikutuksista viestitään, ja toivon, että tämä on yksi niistä asioista, jotka valtiovarainvaliokunnassa huolellisesti käydään läpi.

Arvoisa puhemies! Reipas poliittinen keskustelu ja se, että se vaikuttaa päätöksiin, on tietenkin terveellistä. Itselleni tästä keskustelusta tuli mieleen ehkä neljän vuoden takainen kehyspäätös, jossa silloinen hallitus päätti poistaa päivähoidosta nollamaksuluokan. Asiasta syntyi voimakas poliittinen keskustelu, ja loppujen lopuksi päätettiin laajentaa niiden perheiden joukkoa, jotka eivät maksa päivähoidosta mitään. Tässä kehyspäätöksessä päivähoidon osalta on tehty hyviä päätöksiä. Mielestäni siirtyminen kaiken kaikkiaan tuntiperusteiseen laskutukseen päivähoidossa on tervetullut uudistus, jota sosiaali- ja terveysvaliokunta on hallitukselta itse asiassa pyytänyt jo viime kaudella. Silloin sitä ei saatu aikaan.

Tähän liittyy myös päätös osittaisesta hoitorahasta, jonka tarkoituksena on kannustaa pienten lasten vanhempia tekemään nykyistä enemmän pelkän kotihoidon sijasta osapäiväistä työtä. Tämäkin päätös on mielestäni perusteltu ja hyvä, mutta tästä kokonaisuudesta jää mielestäni valitettavasti uupumaan ne tekijät, jotka erikseen kannustaisivat pienten lasten isiä hoitovastuuseen. Olisi ollut terveellistä esimerkiksi kotihoidon tuesta korvamerkitä tietty osuus isälle. Isälle erikseen korvamerkityt vapaat ovat niitä, jotka kaikissa muissa Pohjoismaissa ovat saaneet isät käyttämään perhevapaita.

Thomas Blomqvist /r:

Ärade herr talman! De ekonomiska svårigheterna, och till och med kriser, fortsätter runtom i Europa, och fastän vi inte här i Finland har en ekonomisk kris så har vi väldigt stora ekonomiska utmaningar. Den ekonomiska tillväxten förutspås vara svag även på medellång sikt. Vi måste alltså fortsätta att ta ansvar, fortsätta att försöka få fart på sysselsättningen och företagsamheten, fortsätta att försöka få statsbudgeten i balans för att på så sätt kunna stävja skuldsättningen.

I sin överenskommelse gällande ramarna för statsfinanserna de kommande fyra åren har regeringen fattat tuffa, men behövliga beslut, som ska främja tillväxten i landet. Rambeslutet är en helhet som inkluderar både nedbantade utgifter och ökade inkomster. Personligen är jag nöjd över att regeringen har satt som mål att skapa tillväxt, arbete och arbetsplatser, och faktiskt också över att man gjort det här utan att behöva höja mervärdesskatten fast man varit tvungen att gå in för skatteförhöjningar på olika sätt.

Herra puhemies! Hallituksen yritysveropäätöksestä on keskusteltu paljon sen jälkeen, kun hallitus esitteli budjettikehykset. Päätös siinä muodossa, jossa se lopulta vahvistettiin, on mielestäni hyvä ja tasapainoinen. Hallituksen tavoite on oikea: luoda Suomeen lisää työpaikkoja helpottamalla erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten asemaa. Yrityksiä on kannustettava investoimaan ja työllistämään. Tarvitsemme korkean työllisyyden ja dynaamisen ja monipuolisen elinkeinoelämän luomaa kasvua. Yrittäjyyden kannalta ja muutenkin oli myös hyvin tervetullutta, että hallitus päätti korottaa kotitalousvähennystä.

Maa- ja metsätalouden osalta kehysriihen tulos oli tavallaan torjuntavoitto. Uskon nimittäin, että monet arvioijat olivat ennustaneet huomattavasti huonompaa tulosta alkutuotannon osalta. Siksi olen tyytyväinen siihen, että hallitus ymmärsi, ettei tältä sektorilta enää ollut mitään otettavissa. Ala on jo nyt erittäin vaikeassa tilanteessa ja tarvitsisi ennemminkin aidosti hyviä uutisia eli sellaisia päätöksiä, jotka johtavat kustannusten pienenemiseen tai lisämäärärahoihin. Valtion kireä talous kuitenkin tarkoittaa, että hyvät uutiset loistavat poissaolollaan monella sektorilla. Lisämäärärahoja ei ole voitu myöntää, ja sen takia voimme ehkä kaikesta huolimatta olla tyytyväisiä tai ainakin joudumme tyytymään tulokseen myös maa- ja metsätalouden osalta.

Herr talman! Det som göms i snö kommer fram i tö. Trots att vintern envist biter sig fast, har våren redan gjort att många av våra vägar är i ett dåligt skick. Grusvägarna är fulla av gropar och många asfalterade vägar har sprickor och hål. Regeringens beslut, som redan ingick i den trafikpolitiska redogörelsen, och som nu befästes, att från och med 2016 överföra 100 miljoner euro per år till underhåll och små investeringar är mycket behövligt. Överlag är det positivt att man väljer att satsa på den befintliga infrastrukturen i stället för stora nyinvesteringar. De 55 miljoner som regeringen anslagit till under ramperiodens gång, och som ska satsas på att reparera och förstärka bärförmågan hos broar och vägar är välkomna.

Utan en fungerande infrastruktur kan inte heller näringslivet fungera effektivt och konkurrenskraftigt. Satsningar på infrastrukturen betalar sig tillbaka i form av bättre verksamhetsförutsättningar för företag och smidigare vardag för medborgarna.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä taloustilanteessa hallituksen esittelemä ratkaisu valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014—2017 on maltillinen ja järkevä. Olemme toisaalta sitoutuneet valtionvelan bkt-suhteen kasvun taittamiseen tämän vaalikauden aikana, mutta toisaalta tässä suhdannetilanteessa kansantalouteen olisi saatava kasvua. Velan kasvun taittamiseen ei valitettavasti pelkkä odotettavissa oleva bkt:n kasvu riitä, vaan on myös leikattava julkisia menoja ja korotettava veroja. Ongelma on tällaisten toimenpiteiden tendenssi hidastaa talouskasvua.

Tällaisessa hankalassa optimointitilanteessa parhaasta sopeutuksen tasosta voidaan olla montaa mieltä, ja viime kädessähän vasta tulevat vuodet näyttävät, oliko nyt valittu sopeutustaso oikea. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen valossa valittu 0,6 miljardin euron sopeutus on perusteltu.

Arvoisa puhemies! Vähintään yhtä oleellinen kuin sopeutuksen määrä on sen laatu eli toimenpiteiden oikea kohdentaminen. Olisi virhe sopeuttaa taloutta sellaisilla ratkaisuilla, jotka ovat hyviä vain lyhyellä tähtäimellä, ja tuijottaa vain toimenpiteiden dynaamisiin vaikutuksiin mutta pitemmällä tähtäimellä ja pitemmällä aikavälillä aiheuttaa kallista vahinkoa. Meillä on huonoja muistoja 90-luvun laman hoidosta, kun lasten ja nuorten tarpeisiin ja tiettyjen palveluiden heikennysten pitkän aikavälin vaikutuksiin ei kiinnitetty leikkauksia tehtäessä riittävästi huomiota.

Oikeat sopeutustoimet ovat sellaisia, jotka parantavat suomalaisen viennin kilpailukykyä, virkistävät yritystoimintaa, luovat uusia työpaikkoja, tervehdyttävät rakenteita, suuntaavat kulutuskäyttäytymistä oikein ja samalla tukevat yhteiskuntamme tulevien vastuunkantajien tervettä ja tasapainoista kasvua. Viimeksi mainituilla tarkoitan lapsia, lapsiperheitä ja nuoria. Mielestäni nyt tehty kehyspäätös on näiden kriteerien valossa hyvä, mutta ei aivan täydellinen.

Vaikka tehty kehyspäätös sisältää suomalaisten yritysten kustannuskilpailukykyä tukevia elementtejä, vaikka se suuntaa voimavaroja nuorten työllistämiseen, säilyttää lapsiperheiden tuet ja jopa tuo aiempien tukimuotojen rinnalle joustavan hoitorahan alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille, pitää sisällään lukuisia kulutuskäyttäytymistä terveempään suuntaan ohjaavia haittaveroja, joista tärkeimpänä erilaisten yhteiskuntaamme nakertavien alkoholihaittojen torjuntaa tukeva alkoholiveron korotus jne., niin on valitettavaa, että opetuksen puolella ajauduttiin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksin jäädyttämiseen vuodeksi 2014.

Tällaiset valinnat ovat vaarallisia. Meillä ei ole kerta kaikkiaan varaa heikentää koko kansantaloutemme ja hyvinvointimme tulevaisuuden turvaa, nimittäin toimivaa ja laadukasta koulutusjärjestelmäämme. Erityisesti ammattikorkeakoulujärjestelmämme on nyt vedetty aivan äärimmäiselle rajalle. Onneksi, kuten valtiovarainministeri tänään lupaili, meillä on mahdollisuus virheiden korjaamiseen. Jos käy ilmeiseksi, että ammattikorkeakoulujärjestelmämme ei selviä terveenä ja hyvinvoivana nyt sille määrätystä hevoskuurista, asia on korjattava.

Toinen valppaasti seurattava asia on rikkidirektiivin vaikutus Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvylle. Nyt tehty kompensaatio vaikuttaa pahasti alimitoitetulta. Vasta kun rikkidirektiivi astuu voimaan vuonna 2015, tullaan näkemään, mikä on Suomen tavaranviennille ja myös -tuonnille välttämättömiin merikuljetuksiin todellisesti iskevä kustannusten nousu. On siis muistettava, että kuljetuskustannusten kasvu iskee myös Suomen tuontiin. Jos kompensaatio osoittautuu liian alimitoitetuksi, tämä asia olisi myös korjattava.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä kerrata tässä salissa monesti sanomani tosiasian. Me olemme yksi maailman rikkaimmista kansakunnista, eikä meidän tule paikkailla omaa talouttamme karsimalla sitä apua, joka on tarkoitettu maailman köyhimmille. Olemme yhä pahasti jäljessä YK:n asettamasta tavoitteesta nostaa kehitysavun bkt-osuus 0,7 prosenttiin. Pohjoismaiset naapurimme ovat jo tuon tavoitteen saavuttaneet. Muuten hyvä ja perusteltu hallituksen kehyspäätös on mielestäni tässä suhteessa selkeästi epäonnistunut.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tämän hetken talousnäkymiä hallitsee erityisesti eurokriisi. Työttömyyden kasvu ja suuryritysten henkilöstövähennykset, julkisen talouden kiristäminen ja siihen liittyvät veronkorotukset ovat kääntäneet myös kotimaisen kysynnän alenevaksi. Kriisin vaikutuksia kärjistää hallituksen väärä politiikka.

Työttömien työnhakijoiden lukumäärä on nyt yli 80 000 henkeä suurempi kuin kriisin edellä viisi vuotta aikaisemmin. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti yli kaksi vuotta työttömänä olleiden lukumäärä on kasvanut vauhdilla. Niin sanottu laaja työttömyys, jossa otetaan huomioon työttömien työnhakijoiden ohella erilaisissa toimenpiteissä olevat, on uusimpien tietojen mukaan 382 000. Kasvua kriisiä edeltävään vastaavaan kuukauteen verrattuna on 76 000.

Palkkaperusteinen työllistäminen on vähentynyt vuoden 2011 loppupuolelta lähtien. Oikeata palkkaa saavien työllistettyjen lukumäärä on ennätyksellisen alhaalla verrattuna koko 1990- ja 2000-lukuun ja myös 1980-luvun loppuun.

Tämä kertoo karua viestiä hallituksen työvoimapolitiikasta. Uusoikeistolaisen linjansa mukaisesti se odottaa työllistämisihmettä hyytyviltä markkinoilta ja toivoo mittavien miljardiluokan verolahjoitusten herättävän joukkoirtisanomisia toteuttavia suuryrityksiä synnintuntoon ja työllistämään. Mutta realiteettien valossa hallitus tuijottaa vain hiipuvaan hillokseen ja uskoo suursijoittajille annettaviin kannusteisiin.

Puhemies! Todellisuudessa Suomessa bruttokansantuote ei ole vielä kohonnut edes kriisiä edeltäneelle tasolle ja se on jo kääntynyt uudelleen laskuun. Kokonaistuotanto pieneni viime vuoden huhtikuusta lähtien. Viimeisellä neljänneksellä pudotus oli 1,5 prosenttia. Teollisuustuotannon määrä on jo vuoden 2011 puolivälistä lähtien supistunut ja supistuu edelleen. Tavaranviennin 12 kuukauden arvo on viime kuukausina ollut noin 10 miljardia euroa pienempi kuin suurimmillaan ennen finanssikriisiä vuoden 2008 puolivälissä. Niin ikään rakennustuotannon määrä on laskusuunnassa.

Mutta mitkä ovat Jyrki Kataisen hallituksen merkittävimmät elvytystoimet? Täsmälääke on yhteisöveron alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin, kun se vastikään alennettiin 26:sta 24,5:een. Hallituksessa mukana olevat molemmat vasemmistopuolueet ovat vauhdittamassa omissa ohjelmissaan kiroamaansa verokilpailua. EU:n 27 prosentin ja OECD:n 32 prosentin keskimääräiset yhteisöverokannat jäävät kauas taakse tässä tuuletuksessa. Yritykset saavat lyhyessä ajassa yhteensä 1 350 miljoonan euron veronkevennykset, jotka varmuudella valuvat osinkoihin ja ulkomaille.

Puhemies! Syntyvä verotulojen vaje on suuri ja vuosi vuodelta kasvava. Siksi hallitus leikkaa valtionosuuksia vuoden 2017 tasossa bruttona jo 1,4 miljardia. Seurauksena kunnat korottavat verojaan ja velkaantuvat. Sosiaaliturvaa leikataan lapsilisien indeksijäädytyksellä. Sairausvakuutuksen korvauksiin tehdään uusia leikkauksia, jotka viime vuoden kehyspäätösten kanssa nousevat 203 miljoonaan.

Tasapainoa etsitään uusliberalistisella veropolitiikalla: tasaverojen korotuksilla, kulutusta verottamalla ja kuristamalla pienituloisten toimeentuloa. Viime vuonna tehtiin arvonlisäveron yleinen korotus, joka yhdessä lehtien tilausmaksuveron ja vakuutusveron korotusten kanssa nousi 1 020 miljoonaan euroon. Muita kulutusveroja korotetaan nyt lisää 995 miljoonalla.

Miten naulan kantaan osuikaan uusliberalismia tutkinut David Harvey kirjassaan Uusliberalismin lyhyt historia. Hän totesi: "Uusliberalismin tavoite jakaa tuloja uudelleen ja nostaa yläluokan asemaa on onnistunut. Käynnissä on ollut kaiken aikaa mitä hienostuneimmin muodoin käyty luokkataistelu, jossa edistyksellisetkin tutkijat ovat puhuneet luokkataistelun lakkauttamisesta."

Kehysriihen karkeista luvuista ja linjasta voi tehdä vain yhden johtopäätöksen: hallitusvasemmistolla on aika palata periaatteidensa, ohjelmiensa ja vaalilupaustensa äärelle, työtätekevän ja pienituloisen kansan asialle.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on asettanut itselleen kunnianhimoisia tavoitteita. Sen on toimillaan käännettävä valtionvelka suhteessa kansantuotteeseen alenevalle kehitysuralle. Samalla se on ohjelmassaan asettanut hyvinvointipoliittisia tavoitteita: perusturvasta ei leikata. Päinvastoin, Suomi on poikkeustapaus Euroopassa ja laajemminkin lisätessään panostuksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien turvan parantamiseksi. Vaikka hallituksen säästöpäätökset ovat yhteenlaskettuna nousseet useisiin miljardeihin, sosiaaliturvaa ei ole leikattu.

Sekä valtionvelan hillintä että perusturvan parantaminen ovat tärkeitä kestävyystavoitteita. Ilman oikeudenmukaista, heikoimmista huolta pitävää sosiaaliturvaa yhteiskunta ei ole kestävä eikä talouden tervehdyttämiseksi tehtäviä päätöksiä koeta hyväksyttäviksi eikä oikeudenmukaisiksi. Silti ei tule unohtaa, että valtiontalouden vakauttamistavoite on sekin välttämätöntä saavuttaa. Suomi on yhä harvalukuisemmaksi käyvässä kerhossa, jonka kansainväliset luottoluokittajat asettavat korkeimpaan luokkaan. Maineemme varmana lainanmaksajana merkitsee hyviä lainaehtoja, ja pienet korkokustannukset helpottavat valtion menopaineita.

Itsetyytyväisyyteen ei silti ole aihetta. Britannia, Ranska, Japani ja jopa Yhdysvallat ovat menettäneet korkeimman luokituksensa vastoin hallitustensa toiveita ja odotuksia. Näiden kaltaisille suurille maille luokitusmuutokset eivät sinänsä paljoa merkitse, koska niillä on laajalti tunnettu maine ja likvidit kotimaiset rahamarkkinat. Suomi sen sijaan voisi hyvinkin tuntea luokitusmuutokset myös korkotasossa.

Arvoisa puhemies! Kehyslinjauksessa esille tuleva säästäväisyys julkisissa menoissa on hyvä ja jopa välttämättömyys. Yhtä lailla välttämätöntä on myös ymmärtää, että menojen leikkauksilla ja verojen korotuksilla ei julkisen talouden tasapainoa saavuteta. Menojen hillinnässä tärkeintä on parantaa työllisyyttä, koska sitä kautta vähenevät kulut työttömyyden ja muiden toimeentulo-ongelmien hoitoon. Julkisen vallan tulopuolella tuottavinta ei ole verokantojen nostaminen vaan veropohjan vahvistaminen talouskasvulla. Työllisyys ja kasvu ovatkin kehyspäätöksessä eniten puhuttaneen yritys- ja pääomaverouudistuksen tavoitteita. Yritysverotuksen tuntuva alentaminen parantaa uusien hankkeiden kannattavuutta ja lisää investointeja.

On selvää, että tehty kokonaisratkaisu sisältää riskejä. Investoinnit ja talouskasvu riippuvat monista tekijöistä, joista suuri osa on Suomen kaltaiselle viennistä riippuvaiselle maalle ulkoa annettuja. Riskejä on kuitenkin joskus otettava. Lähivuosille ennakoitu noin prosentin paikkeilla oleva talouskasvu ei mitenkään riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Jotakin on pakko tehdä.

Arvoisa puhemies! Tulonsiirtojen turvaaminen on hyvää ja oikeudenmukaista hyvinvointipolitiikkaa. Oikeudenmukaista on kuitenkin myös se, että tavallinen työtä tekevä ihminen tulee palkallaan toimeen, pystyy elättämään perheensä ja hankkimaan joskus jotakin muuta kuin kaikkein niukinta välttämättömyyshyödykettä. Kehyspäätökseen liittyvät kulutusveropäätökset ovat sinänsä perusteltuja, mutta yhteen laskettuna ja aiempien veropäätösten päälle kasattuna ne käyvät monelle perheelle kalliiksi. Erityisesti pienten palkkojen nousuvauhti on jäänyt jälkeen veronmuutosten kirittämästä inflaatiosta.

Hallituksen tulisi vielä ensi syksynä pyrkiä edistämään sellaista työmarkkinaratkaisua, joka turvaisi ostovoiman ja josta hyötyisivät myös kaikkein pienipalkkaisimmat. Kohtuulliset, yritysten ja kuntien maksukykyyn sovitetut palkankorotukset ja palkallaan eläviä hyödyttävät veronkevennykset olisivat yhdistelmä, jolla turvattaisiin sekä oikeudenmukaisuutta että talouskasvua. Työmarkkinaratkaisun muoto ei sinänsä ole tärkeintä, mutta verojen ja palkkojen yhteensovittaminen vaatinee jonkinlaista päätöksenteon keskittämistä.

Arvoisa puhemies! Vaalikausi ja hallituksen toimikausi ovat puolivälissä. Kuluneet kaksi vuotta ovat opettaneet, ettei kaikkeen voi varautua ennalta. Aikojen epävarmuus on korostanut sitä, kuinka tärkeää on pitää kiinni hallitusohjelman päälinjoista. Uskottavuus kasvaa kuitenkin lopulta teoista ja tuloksesta.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Omassa puheenvuorossani tuon esille muutamia huomioita energia- ja työllisyyspolitiikkaan liittyen.

Hallitus sallii valtionyhtiöiden näyttää ikävää esimerkkiä kasinotalouden harjoittamisesta. Valtion ja sen omistamien yhtiöiden tulisi toimia esimerkillisesti ja noudattaa sovittuja linjauksia. Näin ei ole ollut enää vuosiin. Valtionyhtiöt eivät harjoita vastuullista ja isänmaallista talouspolitiikkaa vaan pelaavat jopa yksityisiä toimijoita kovempaa peliä.

Arvoisa puhemies! Toisinkin voisi olla. Otetaan esimerkiksi Fortum. Valtio omistaa yhtiöstä vielä yli puolet. Yhtiö on harjoittanut leväperäistä ja vastuutonta johdonpalkitsemispolitiikkaa jo vuosia. Yhtiön sinänsä hyvä tulos on tehty nostamalla sähkön hintaa, ei niinkään johdon erinomaisten liiketoiminnallisten kykyjen ansiosta. Jokainen osaa nostaa hintoja ja samalla tuoda pienituloisille ja yrityksille ongelmia. Fortumilla on noin 600 000 sähköasiakasta, jotka eivät saamastaan kohtelusta kiitä. Sähköt ovat olleet poikki joka myrskyn jälkeen päiväkausia, ja sähkön hinta on pilvissä.

Lähtökohtaisesti energiayhtiön voitontavoittelun pitäisi olla hyvin kohtuullista Nyt Fortum näyttää mallia rosvousta lähenevällä rahastuksellaan. Kun kannetaan huolta johdon ja pörssiosakkaiden kukkarosta, tullaan kuluttajien kannalta kestämättömään tilanteeseen. Fortum on vuosia jakanut ylisuuria osinkoja ja jättänyt sähköverkon kunnossapidon retuperälle. Nyt yhtiö on myymässä sähköverkkoliiketoimintaansa. Tulevaisuudessakaan ei ole odotettavissa sähkön siirtohintoihin kohtuullisuutta, kun uuden omistajan on kuitattava omat sijoituksensa ennätysajassa. Tulisikin selvittää, voitaisiinko Fortumin sähköverkkoliiketoiminta siirtää yhteiskunnallisesti omistetuksi toiminnaksi. Yhden vuoden tuloillaan Fortum olisi voinut hoitaa jakeluverkon kuntoon, investoida Suomeen huomattavasti nykyisiä suunnitelmia enemmän.

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikasta löytyy muitakin kannatettavia lisäpanostuksen kohteita. Tuulivoimapuistojen rakentaminen tuo jokaista rakennettua megawattia kohden 11 uutta työpaikkaa. Biomassapohjaisen energiatuotannon työllistävä vaikutus on tuulivoimaan nähden moninkertainen. Valtion tulisikin tarkastella omaa rooliaan uusiutuvan energian tuottajana ja osaomistajana. Se olisi riskitöntä investointia tulevaisuuteen.

Energiantuotannon lisäksi Euroopassa uskotaan niin sanottuun siniseen kasvuun, meritalouden ja merenkulkualan tarjoamiin taloudellisen kasvun ja työllistymisen mahdollisuuksiin. Nämä alat työllistävät 5,4 miljoonaa ihmistä, ja niiden tuoma bruttoarvon lisäys on noin 500 miljardia euroa. Vuoteen 20 mennessä työpaikkojen määrän odotetaan nousevan 7 miljoonaan ja bruttoarvon lisäyksen lähes 600 miljardiin euroon. Suomen tulisi ottaa oma siivunsa merialan kasvusta pohjoiseen osaamiseen keskittymällä. Valtion tulisi toimia aktiivisesti alan kehittämiseksi ja Jäämeren reitin hyödyntämiseksi. Samalla luotaisiin pohjaa myös kaivostoiminnalle. Mineraalit tulee jatkojalostaa mahdollisimman pitkälle Suomessa. LNG-terminaali on erittäin tärkeätä saada Suomeen.

Arvoisa puhemies! Työurien pidentämisessä ja uusille urille koulutuksessa Suomen tulisi ottaa oppia Saksasta. Siellä vanhempien ikäluokkien osalta on lähes täystyöllisyys ja eläkeikä käytännössä 67 vuotta. Saksassa työttömyysuhan alainen pidetään työpaikallaan tukemassa jatkokoulutusta työpaikalla. Tätä voitaisiin sanoa uuden ammatin oppisopimuskoulutukseksi, yritysten ja yhteiskunnan vastuun kantamiseksi. Työntekijä tekee siis osan aikaa työtä, ja osan aikaa hän opiskelee. Tämä järjestelmä soveltuu vastuullista työllistämispolitiikkaa toteuttaviin yrityksiin, jotka eivät ole pörssiyrityksiä vaan rakentavat tulevaisuuttaan pitkäjänteisesti. Valtion tukitoimenpiteet kohdennetaan yrityksissä toteuttavaan koulutukseen — tehokas ja erityisesti työntekijää hyödyttävä ratkaisu. Suomessa olisikin siirryttävä entistä enemmän oppisopimuskäytäntöihin tehottomien työllisyyskurssien sijaan. Kun valtio itse alkaa kantaa vastuuta myös omistamissaan yrityksissä, myös yksityiset yhtiöt tulevat mukaan isänmaalliseen työllistämispolitiikkaan. Isänmaallinen elinkeinopolitiikka perustuu kohtuullisuuteen, pitkäjänteisyyteen ja esimerkin voimaan. Kriisissä kovat keinot ovat sallittuja, ja nyt meillä on kovien keinojen aika.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Puolet on kohtamiten hallituksella takana kaudestaan, toinen puoli edessä, mikäli hallitus jaksaa matkan loppuun asti. (Sinuhe Wallinheimo: Jaksetaan!)

Kun katsotaan taakse, mitä sinne on jäänyt, kuinka hyvin hallitus on onnistunut siinä, mitä lähti tavoittelemaan, kaikilla meillä, uskon näin, pohjimmiltaan vastaus tähän kysymykseen on samanlainen. Oikeastaan missään tärkeässä — ei talouden tervehdyttämissuunnan aikaansaamisessa eikä niissä suurissa hallinnollisissa reformeissa, mitä hallitus lähti tavoittelemaan — kerta kaikkiaan se ei ole onnistunut.

Jo aikaisemmin täällä totesin talouden osalta, että meillä on talouden kaksoisvaje. Nyt ei vain julkinen talous ole alijäämäinen, vaan myös kansantalous on alijäämäinen, mikä käytännössä tarkoittaa, että me syömme enemmän kuin tienaamme. Huomatkaa: 2009, vaikka talous romahti silloin ja vaikka julkinen talous oli silloin valtavasti miinukselle, kansantalous oli kuitenkin ylijäämäinen. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kansantalous on alijäämäinen. Toistamiseen sanottuna: me syömme enemmän kuin tienaamme.

Toinen iso jälki, mikä vajaasta kahdesta vuodesta on jäänyt, on se totuus, että suomalainen hallinto ja erityisesti kuntahallinto, paikallishallinto, se, joka on viime kädessä vastuussa siitä, miten ihmisten tarvitsemat palvelut järjestetään, organisoidaan, tuotetaan, se on aivan sekavassa tilassa. Se on ajettu sellaiseen, sanoisiko, myrskyyn, että siellä kunnan sekä luottamus- että virkajohto päivästä toiseen kulkee kaiken maailman tilaisuuksissa, seminaareissa kuulemassa, mitä valtioherra on päättänyt tällä kertaa sote-uudistuksista tai suurkuntauudistuksista. Menee aikaa muutama viikko, kutsutaan seuraavaan tilaisuuteen. Niiden ihmisten, joitten pitäisi kantaa paikallisesti vastuuta siitä, miten palvelut järjestetään, tehokkaasti toimitaan, aika menee näitten hallitusten erisorttisten sähköjänisten perässä juoksemiseen, ja näillä sähköjäniksillä kaiken lisäksi ei ole minkäänlaista, edes jonkunlaista, järjellistä osoitetta, että ne toimisivat samaan maaliin. Viimeiset viikot, viimeiset päivät ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, että näin on asianlaita Suomessa tällä hetkellä.

Kaiken lisäksi tässä tilanteessa, jossa talous on, olisi tarvittu joitakin sellaisia vahvoja paaluja paikalleen. Niistä ensimmäinen tärkeä olisi ollut ja on edelleenkin tämä työmarkkinaratkaisu: sellainen työmarkkinaratkaisu, joka tässä maailmanlaajuisessa ja Suomen kohtaisessa talouden tilanteessa olisi asettanut jotkut talouden tällaiset perustekijät niin varmalle pohjalle kuin nyt suinkin mahdollista, ja sitten tuon varman pohjan varaan tämä julkisen talouden oma toiminta olisi voitu rakentaa. Kun yksi iso pilari paikallaan olisi ollut, olisi voitu katsoa tehokkaammin, paremmin ja varmemmin sitä, mitä hallituksen ja valtiovallan toimet esimerkiksi verotuksessa tai valtion meno- ja tulopolitiikassa ylipäänsä olisivat ja millä tavalla niillä voidaan sitten parantaa Suomen kokonaisselviytymistä.

Hallituksesta ei ollut sellaiseksi luotettavaksi kumppaniksi, jonka tekemisiin työmarkkinajärjestöt olisivat siinä määrin voineet luottaa, että ne olisivat kyenneet keskenään sopimaan siitä, miten palkoista, miten muista tuloihin liittyvistä asioista sovitaan ja miten työuriin liittyvistä isoista ratkaisuista ratkaisut tehdään.

Kun on historiallisesti tilanne, jossa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen postit ovat vähän sekaisin — osa entisiä työmarkkinajohtajia on täällä hallituksen kirjoissa ja kammareissa, ja osa hallituksen ministereitä on taas sitten työnantajapuolen kammareissa johtamassa sitä — voisi kuvitella äkkiä, että tällainen olisi sellainen vahvuus, joka auttaisi täällä järkevien työmarkkinaratkaisujen aikaansaamista. Mutta on näköjään niin, että tällainen asetelma — eskokreeta, kreetaesko, ollaan toisissamme — synnyttää enemmänkin epäluottamusta, ja epäluottamuksesta viime kädessä näytti olevan kysymys siinä, että työmarkkinaratkaisua ei kerta kaikkiaan saatu aikaan.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyykin toivoa, kun tämän kehysratkaisun käsittely alkaa tässä talossa, että jo ihan lähiviikkojen aikaan siitä käydään perusteellinen ja seikkaperäinen arvio, mihinkä siis sillä osalla Suomen talouden kuntoon laittamista, mikä nyt on meidän käsissä — kun siis työmarkkinaratkaisut on tekemättä — näytetään päätyvän ottaen huomioon se, mitä verotuksessa hallitus esittää — josta ei vielä kukaan tiedä ihan tarkkaan ottaen, mitä se on, mutta jonka suuntaviivat toki nyt tällä hetkellä tiedetään — ottaen tämän pöydällä tarkkaan läpikäytäväksi ja ottaen myöskin muut hallituksen talousratkaisut.

Ja mielestäni on tavattoman tärkeää, että sen jälkeen kun saadaan parempi ja selvempi käsitys siitä, mitä tämä kokonaisuus, kehyskokonaisuus, merkitsee, eduskunta arvioi ja punnitsee hyvin perusteellisesti, onko näillä eväillä hallituksella edellytykset jatkaa, ja todellakin siinä tilanteessa arvioidaan, onko hallituksen syytä oma paikkansa jättää. Koska ikään kuin ajelehtimalla viikosta toiseen ja kuukaudesta toiseen eteenpäin ilman selkeyttäviä, taloutta selkeyttäviä, ratkaisuja Suomi ei tästä todellakaan selviä. Ja jos sitten samaan aikaan, niin kuin nyt tiedetään, kuntakenttä on vielä tämmöisessä sekavassa tilassa, niin se kokonaisuus selviytymistien rakentamiselle ei todellakaan ole vahvoissa kantimissa.

Arvoisa puhemies! Kehyspäätös on täällä, ja vielä lopuksi totean siitä tämän verotuksen ja tapahtumat sen tiimoilta. Siinäkin pohjimmiltaan on kysymys tämmöisestä sekavuuden tilasta: hallitus tekee päätöksiä tietämättä itse siinä vaiheessa, kun ne julistaa, mitä tämä päätös käytännössä merkitsee. No, nyt on onneksi korjattu pahimpia virheitä, mitä tuohon verouudistukseen liittyy, ja hallitus lupaa vieläkin korjauksia tehdä siihen, nyt tiedossa olevaan, pohjaesitykseen. No, hyvä näin. Jos jotain positiivista haluaa hallituksen tekemisistä hakea, olkoon se juuri tämä alttius ja valmius korjata näitä ratkaisuja.

Mutta niin kuin sanottu, määräänsä pitempään tällä tiellä kulkeminen ei ole perusteltua, vaan jossakin vaiheessa tässä, vielä tämän kevään ja kesän aikaan, on syytä arvioida tarkkaan se kokonaiskuva, mikä syntyy hallituksen talouspolitiikasta, ja jos näyttää siltä, että niillä eväillä ei hyvää jälkeä synny, niin sitten hallituksen kannatus on punnittava tässä salissa niillä tavoilla ja niillä menettelytavoilla, mihin parlamentaarinen järjestelmä antaa edellytykset.

Astrid Thors /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! I debatten om viktiga delar av företagsbeskattningen finns det risken att man glömmer det allvarliga ekonomiska läget som vi har i Finland i dag. Vår bytesbalans har försämrats och vi har förlorat andelar på viktiga marknader. Samtidigt har vi inte gjort tillräckligt för att övertyga om att vi håller på att undanröja det så kallade hållbarhetsunderskottet som vår nuvarande åldersstruktur kommer att föra med sig. Så regeringen var verkligen tvungen att göra svåra beslut, till exempel angående stödet till kommunerna och kommunernas uppgifter.

Det är den här bakgrunden vi måste komma ihåg när vi granskar sänkningen av samfundsskatten och de övriga beskattningsåtgärderna, men också när vi ser på den så kallade arbetslinjen. Arbetslinje har varit dagens ord. Och det är skäl att upprepa att denna rambudget bygger på det som vi i Sfp redan länge, med inspiration från våra borgerliga kolleger i Sverige faktiskt har kallat arbetslinje, framom passivitet.

Vi har följt den här linjen i regeringen tidigare men nu syns den ytterligare i följande åtgärder: att läroavtalen förnyas så att en förhandsperiod införs som inte är en anställning, vi får ett riktigt lärlingssystem, att kommunerna tvingas ta ett aktivt grepp om sysselsättningen när arbetsmarknadsstödet överförs till kommunerna; någonting som finansministern pekade på, och att förutsättningarna för en bra integration förbättras genom tilläggssatsningar och nyordningar, att en flexibel vårdpenning införs.

För att vi i framtiden ska ha arbete, utkomst och innehåll i vårt liv är det välkommet att universiteten och högskolorna inte från och med 2014 mera blir beskärda på det så kallade universitetsindexet. Det vill säga, regeringen håller nu fast vid att universitet och högskolor ska få ökade anslag som kompensation för ökade kostnader. Vi har upplevt inom högskolorna två oskäligt svåra år, fast den grundforskning som görs hos dessa är en förutsättning för innovationer och utveckling.

On todellakin hyvä, että yliopistoindeksi tulee voimaan ensi vuonna ja loppuvat nämä kaksi todella vaikeata vuotta, jotka ovat kohdistuneet yliopistoihin ja korkeakouluihin. Elikkä ensi vuonna voidaan laskea taas, että yliopistoindeksi toimii ja he saavat kompensaatiota. Tämä on tärkeätä, koska siellä suoritetaan perustutkimusta, joka on kaiken innovaation perusta.

Ett annat glädjande besked som finns är att regeringen går in med ökade bevillningsfullmakter för att garantera programmet så att vi kan sluta med anstaltsboende till exempel för utvecklingsstörda, och att regeringen bidrar till bostadspolitiken i Helsingforsregionen i och med att inte kräva oskäliga intäkter när staten överlåter mark.

Men tyvärr verkar det som om kommunerna kring Helsingfors kommer att bestraffas dubbelt. I offentligheten har det hävdats att regeringen i ramrian kommit överens om att statens andel av trafikanslag binds till att kommunerna genomför de hyresbyggnadsprojekt som finns i det så kallade intentionsavtalet för regionen. När jag i går såg den här uppgiften kände jag stor förtvivlan.

I interpellationsdebatten om bostadspolitiken hade jag i vårt gruppanförande framhållit att Ara-bostadsfonden fastställer maximipriser för byggnadskostnader för hyresbostäder, som är allt lägre ju längre bort från Helsingfors centrum man kommer, fast det inte finns motsvarande skillnader i kostnaderna. Det betyder i praktiken att byggarna, för i praktiken samma bygge, får mycket mindre vinst längre borta från Helsingfors, och det har till exempel lett till att Kyrkslätt och Sibbo inte får någon som velat bygga dessa bostäder.

Vill regeringen nu dubbelt bestraffa kranskommunerna? Först inte resurser till byggande och sedan inte till trafikinvesteringar. Detta beslut är orättvist så länge Ara inte har ändrat sina normer. Och man sparar också på investeringar på bangården i Helsingfors. Jag hoppas att detta inte påverkar trafiken på ett menligt sätt.

Men till slut, på Agricoladagen vill jag ännu upprepa ett beslut som kommer att drabba våra kulturinstitutioner hårt. Det är uppenbart att minister Arhinmäki nedprioriterat kultursektorn i ramförhandlingarna, för enligt statsrådet ska den så kallade temporära sparlagen för statsunderstöd och statsandelar för teater, orkester och museer göras permanent, permanent sparlag. Det betyder att nationalbaletten inte längre kan uppföra hela baletter och det kan betyda ett dråpslag mot den inhemska teater- och scenkonsten. Detta besked känns inte bra i dag.

När vi ännu inte var självständiga och när vi var fattiga hade vi råd att ha en balett som kunde uppföra fullständiga verk. Kommer vi att ha det under våra jubileumsår av vår självständighet?

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Verotus ei todellakaan ole vain matematiikkaa, vaan sillä on myös psykologisia vaikutuksia. Tämä täällä tänään todettu on kovin totta. Oikeilla viesteillä voimme innostaa niitä, jotka ovat toivottavasti muutoinkin edistämässä aktiivisesti isänmaan asiaa. Tällä kertaa innostusta tarvitsevat erityisesti ne yrittäjät, jotka ovat luomassa työpaikkoja ja varsinkin uusia työpaikkoja. Toivonkin, että tehtävät verouudistukset antavat uutta intoa ja puhtia erityisesti heille. Nyt todellakin on yritysten aika näyttää leijonankyntensä nimenomaan työllistäjinä.

Kestääkö hyvinvointimme -seminaarissa saimme eräänä päivänä jälleen päivitystä tiedoillemme. Eräs merkittävä tutkijahavainto oli se, että syrjäytymispolun kulkeneen kansalaisen taloudellinen elämänmittainen vaikutus valtioon on lukuna kaksinkertainen verrattuna normaalin työpolun kulkeneeseen kansalaiseen. Luvuista suurempi, siis se kaksinkertainen, on kuitenkin varustettu miinusmerkillä. Yhden syrjäytyjän ihmisarvoisen elämän turvaamiseen tarvitaan siis kahden työelämässä onnistuneen henkilön panos.

Opimme tästä ainakin sen, että nopein ja varmin tapa turvata hyvinvointiyhteiskuntaamme on vähentää pahoinvointia. Pahoinvoinnin vähentämisessä ja pahoinvoinnin vähentämisen edistämisessä päätehtävä usein jää kuitenkin sille ja niille, jotka ovat lähinnä ihmistä, ensisijaisesti yhteiskunnan perusyksikölle perheelle. Näidenkin suurten talouslukujen keskellä kannattaa muistaa, että perheiden jaksamista tulee vahvistaa ja lisätä.

Iloitsemmekin siitä, että kehyksessä on tehty päätös luoda uusi vaihtoehto kotihoidon tuen rinnalle. Tuo osittainen hoitoraha, joka tullaan säätämään vaihtoehtona ja lisänä täyden kotihoidon tuen rinnalle, on tärkeä lisäys. Kristillisdemokraatit ovat toimineet hyvin johdonmukaisesti kotihoidon tuen säilyttämisen ja vahvistamisen puolesta. Tämä uusi vaihtoehto helpottaa joustavaa ja viisasta tapaa palata takaisin työmarkkinoille.

Arvoisa herra puhemies! Samassa tärkeässä arkielämän vaikuttajien luokassa ovat kunnat. Käytännössä niiden tärkeänä tehtävänä on tänä haasteellisena aikana muun muassa edistää nuorisotakuun käytännön toteutumista. Lisämäärärahat koulutukseen ovatkin siksi erinomaisen tärkeitä.

Keskeinen päätös on myös se, että valtio lupaa kompensoida yhteisöveron prosenttimuutoksen aiheuttamat menetykset muille veronsaajille eli tässä tapauksessa kunnille ja seurakunnille. Tämä on hyvin tärkeä linjanveto.

Samalla joudumme myös kysymään, miten herätämme tähän vaatimaani hyvinvointiprojektiin myös koko kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan. Sehän ei aina budjetin lukujen kautta eikä lakienkaan kautta onnistu, mutta se kannattaa muistaa. Se on tehtävä, joka ei tietenkään aivan heti ratkea.

Arvoisa herra puhemies! Pidämme hyvin tärkeänä sitä, että poliisin ja Rajavartiolaitoksen toimille osoitetaan budjetissa ja budjettisuunnitelmassa, kehyssuunnitelmassa, lisää määrärahoja. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus on meille kaikille erinomaisen tärkeä.

Valtiovarainministeri aivan oikein täällä totesi, että kehitysyhteistyön tuen leikkaus 29 miljoonalla vuoden 2015 tasossa oli vaikea päätös. Valitettavasti tämä leikkaus on pois nimenomaan maailman heikoimmilta. Onkin tärkeää, että esimerkiksi kehityspoliittisen toimikuntamme aktiivisesti markkinoiman mallin mukaan kuitenkin uudestaan saatiin vahvistettu lupaus siitä, että päästökauppatuloista saatavat tulot osoitetaan kehitysyhteistyöhön ja ilmastomuutoksen torjumiseen.

Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat kohtuuttomia tänne tulevien ja täällä asuvien kannalta. Sama ongelma on sekä omistusasunnoissa että vuokra-asunnoissa. Tämän ongelman edessä kannattaa aina muistaa kuitenkin se, että asuntojen hinnoissa suurin vaikuttava tekijä on lähettyvillä olevien työpaikkojen määrä. Emme siis voi kuvitella, että edes ilmaisten tonttien, jos sellaisia olisi, jakaminen voisi ratkaista asuntotuotannon ongelmat. Sen sijaan on hyvä, että kehyksen mukaan korkotukijärjestelmää kehitetään ja kunnallistekniikka-avustuksia myönnetään. Todellisesti tarvitaan myös nykyistä joustavampaa korkotukilainoitusta. Uuteen järjestelmäänhän luvataan rajoitusajaksi 20 vuotta siten, että tuki samalla on pienempi.

Arvoisa herra puhemies! Luonnon ja ilmaston kannalta tärkeä rikkidirektiivi tulee suomalaisille kohtuuttoman kalliiksi. Onneksi tässä käydään toimenpiteisiin.

Totean myöskin perinteisistä valtiontalouden tasapainottamiskeinoista: haittaverojen korottamiset. Kannattaa silti muistaa, että vielä kannattavampaa kansantaloudelle olisi, että näiden aineiden, alkoholin ja tupakan, käytön vähentäminen ja väheneminen olisivat kansantaloudellisesti edullisin ratkaisu. On tietenkin verot kannettava ja laiton tuonti estettävä, mutta kannattaa muistaa se, että kaikkein paras lahja kansantaloudelle olisi aidosti käytön väheneminen.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Osallistuin eilen radiohaastatteluun, johon soitti vain runsaat 700 euroa kuussa saava eläkeläisrouva. Hän halusi tietää mielipidettäni siitä, tuleeko tuolla summalla nyky-Suomessa toimeen, varsinkin kun hallitus vielä korottaa tulevaisuudessa kulutusveroja. Soittajan tuohtumus oli täysin ymmärrettävää: 700 euroa kuussa ei ole suuri summa elämiseen. Samoin on totta, että hallituksen tekemät kulutusverojen korotukset tuntuvat eniten juuri vähiten saavien kukkarossa. Tästä syystä on varsin todennäköistä, että ymmärrystä hallituksen politiikalle rouvalta ei heru. Hänen välittömään tilanteeseensa paremmin markkinoituja poliittisia vaihtoehtoja taatusti Keski-Suomestakin löytyy. Erityisesti oppositiolla tuntuu edelleen olevan varaa tarjota kaikkea kaikille, vaikka taloustilanne on heillekin varsin tuttu.

Silti juuri tämän rouvan tilanne on se syy, miksi hallitus tai allekirjoittanut on kehysriihessä halunnut laittaa itsensä likoon. Kipeitäkin päätöksiä on jouduttu tälläkin kertaa tekemään, jotta suomalaisille annetut hyvinvointilupaukset voidaan pitää. Aikajana on vain oppositiota pidempi. Seuraavaan vaalipäivään tähtäämisen sijasta hallitukselle on tärkeintä, miten tämä rouva tai muut hänen kaltaisensa pärjäävät 2020- ja 2030-luvulla. Kehysriihen päätökset on tehty myös tulevaisuutta varten suomalaisten menestysmahdollisuuksien turvaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Toisaalta suurin muutos aiempiin kehysriihiin verrattuna on se, että hallitus ottaa tällä kertaa tietoisia riskejä. Suomen talouden hiipuminen on jatkunut jo tehdyistä talouspäätöksistä huolimatta. Vienti ei vedä, ja toivo ulkoa tulevasta talousvedosta on heikko. Tässä tilanteessa eivät enää pienet viilaukset verotuksessa tai politiikassa riitä.

Siksi hallitus on sopinut näissä oloissa poikkeuksellisen isosta yritysverotuksen uudistamisesta, jolla pyritään luomaan uutta kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä Suomen talouteen. Sen ytimenä on yhteisöveron alentaminen 20 prosenttiin, alle keskeisten vertailumaiden tason. Sen tueksi osinkoverotusta muutetaan kasvua tukevampaan suuntaan. Logiikka hallituksen verouudistuksen takana on monta kertaa esitelty. Kun yritysten taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy, myös valtion verotulot kasvavat ja suomalaiset saavat lisää työtä. Näillä uusilla työpaikoilla pidetään entistä paremmin suomalaisten arvostamaa hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä.

Monet ovat pitäneet sovittua veroratkaisua tähän tilanteeseen liian isona, väärin kohdennettuna sekä osin epäoikeudenmukaisena. Yhteisöverotuksen alennuksen kumppaniksi on kaivattu erityisesti keskitettyä tulomarkkinaratkaisua. Nämä ovat kaikki perusteltuja kysymyksiä, mutta oliko hallituksella tässä tilanteessa muita vaihtoehtoja? Ikävä kyllä työmarkkinajärjestöillä ei ollut tässä tilanteessa halua sopia varmasti kaikkien mielestä Suomen tilannetta eteenpäin vievää ja kansalaisten ostovoimaa parantavaa tuloratkaisua. Hallitus olisi varmasti ollut halukas sellaiseen osallistumaan.

Hallitus ei kuitenkaan voinut pakottaa osapuolia sopuun tai odottaa omia päätöksiään. Sen takia hallituksen toimia jouduttiin vahventamaan entisestään. Toivoa kuitenkin on, että syksyn tullen näiden toimijoiden tahtotila olisi muuttunut Suomen hyvinvointia paremmin palvelevaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Yritysveropäätöksen ohella hallitus ansaitsee kiitokset monista rakenteellisista uudistuksista. Niillä viedään jälleen Suomea eteenpäin. Osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla parannetaan, pienten lasten vanhemmille tarjotaan joustavampia tapoja yhdistää työtä ja perhe-elämää, nuorten yhteiskuntatakuuta vahvennetaan oppisopimuskoulutukseen panostamalla, pienituloisten ansiotulovähennys nousee. Nämä kaikki lisäävät suomalaista työtä, jota tarvitaan julkisen talouden kestävyysvajeen kattamiseksi.

Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuuden kannalta isoimmat päätökset liittyvät kuitenkin paljon parjattujen kunta- ja sote-uudistusten etenemiseen. Kyseiset uudistukset ovat ylivoimaisesti suurimmat kotimaisella julkisella sektorilla koskaan toteutetut, jotka olisi pitänyt tehdä kaikkien oppositiopuolueidenkin mielestä jo parikymmentä vuotta sitten. Ilman niitä meidän rahamme eivät tule riittämään kasvavien menojen kattamiseen.

Arvoisa puhemies! Näillä mietteillä kiitän hallitusta hyvästä ja uutta tulevaisuudenuskoa lisäävästä kehyspäätöksestä. On hyvä, että meillä on hallitus, joka ei jää toimettomaksi tiukoissakaan tilanteissa.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tein vanhassa elämässäni kesällä 1984 erään suuren suomalaisen työväenpuolueen 33:nnessa puoluekokouksessa Lahdessa aloitteen otsikolla "Tulovero pois yrityksiltä". Vetosin puolueen silloiseen johtoon ja kokousväkeen toivomalla, että "puoluekokous osoittaisi edistyksellisyytensä viitoittaessaan 1980-luvun yrityspolitiikkaa ja kantaisi osaltaan vastuuta tasavaltamme työpaikkojemme lisäämisestä ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämisestä."

Esitykseni niin sanottu punainen lanka oli: "Annettakoon yritysten näyttää voittoa siitä rankaisematta niin kauan kuin voittovarat pysyvät yrityksissä. Tällöin yritysten maksuvalmius parantuisi, oman pääoman suhde vieraaseen pääomaan muuttuisi nykyistä edullisemmaksi ja jopa kansainvälinen kilpailukyky paranisi. Verotus tapahtuisi vasta silloin, kun omistajat ottavat rahaa yrityksestä omaan käyttöönsä."

Sanoisin nyt lähes 30 vuotta myöhemmin, että esitykseni oli melkoista kaukonäköisyyttä. Viro on siirtynyt silloisen ajatukseni taakse, ja olisi hyvä, jos istuva Suomen hallitus tulisi samoille linjoille.

Arvoisa puhemies! Voimassa olevat kirjanpito- ja verolait mahdollistavat melko hyvin yrityksen verosuunnittelun, mutta jotain voitaisiin vielä tehdä. Poistokäytännön lisäksi pitäisi kehittää uusi instrumentti, joka lisäisi työllistämisen mahdollisuuksia pk-yrityksissä. Eräs keino voisi olla ylimääräinen kulukirjaus, mikä kohdistuisi maksettuihin palkkoihin. Yrityksen kuluksi hyväksyttäisiin vapaaehtoinen, vaikkapa 5—10 prosentin vähennys tilikauden aikana maksetuista palkoista.

Hallituksen toteuttama yhtiöverokannan laskeminen kannustaa yrityksiä kasvuun ja investointeihin. Ratkaisu kannustaa kansalaisia myös osakesijoituksiin, sillä kohtuullinen verotus edistää pörssiosakkeiden osalta kotimaista omistusta ja osakesijoittamista. Malli, jossa pienet osingot olisivat verovapaita ja suuremmatkin kohtuullisesti verotettuja, tukisi kotimaisten yritysten omistamista. Tällä hetkellä pörssiyhtiöihin sijoittaminen on muuta sijoitustoimintaa huonomassa asemassa, koska saaduista osaketuloista ei voi vähentää muun muassa osakkeiden ostoa varten otetun lainan korkokuluja.

Pörssiosakkeiden omistajia kohdellaan kaltoin myös perinnönjakotilanteissa. Otanpa esimerkin. Perintöveron ollessa 16 prosenttia sen maksaminen vaatii 5—6 vuoden osingot. Jos kyse on vähänkään suuremmasta perinnöstä, niin harvalla perijällä on riittävästi käteistä rahaa perintöveron maksuun, mistä saattaa aiheutua osakkeiden pakkomyynti suvun ulkopuolisille henkilöille tai yhteisöille. Tällöin käy usein niin, että kun kyseessä on epälikvidi osake, osakkeiden myyntihinta putoaa selkeästi alle verottajan määräämän verotusarvon ja perikunta kärsii tappion. Osakkeiden myynti perikunnan ulkopuolelle aiheuttaa myös sen, että henkilöomistus vaihtuu yritysomistukseksi ja osakkeet saattavat päätyä jopa kansainvälisille sijoittajille.

Arvoisa puhemies! Perintöveron osalta tulisikin miettiä keinoja, joilla omistusten jatkuvuus turvattaisiin. Eräs keino olisi se, että perintövero reaalistuisi vasta sen jälkeen, kun osakkeet myydään. Tällöin mahdollistuisi henkilöomistusten säilyvyys ja osakkeiden omistaja voisi sijoittaa rahaa takaisin omaan yhtiöön.

Minusta olisi oikein ja jopa kohtuullista, että verokohtelu olisi samankaltainen kaikille yrityksille riippumatta siitä, onko listattu vai ei. Ei myöskään pitäisi antaa etua siitä, jos omistus ketjutetaan yhtiöiden kautta, esimerkkinä holding-yhtiöt. Verotuksen tason pitää olla muihin maihin nähden kilpailukykyistä, jotta estetään veropakolaisuus. On myös tiedostettava, ettei osinkoveron ja yritysten yhteistaso nouse liian korkealle, muutoin tilanne on kestämätön yritysomistajien kannalta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että Suomessa puhutaan jatkuvasti kestävyysvajeesta ja toisaalta kotimaisen pääoman puutteesta pörssissä. Mielestäni asiaan olisi puututtava siten, että verotuksen keinoin tuettaisiin osakesäästämistä ja sijoittamista Suomessa listattuihin yrityksiin. Miksi? Siksi, että osakesäästäjän osalta on osinkoverotuksessa kyse lähes aina moninkertaisesti verotetuista varoista, joilla osakkeet ostetaan. Osakkeenomistajista monet ovat tavallisia palkansaajia, jotka ovat maksaneet tuloveron rahoista, joilla osakkeet hankitaan.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Mitä kehysriihestä jäi käteen? Päällimmäiseksi epätietoisuutta. Muutama viikko sitten sekä opposition että median edustajat kiehuivat harmista hallituksen tiedotuspolitiikan osalta. Vasta viime päivinä, osittain tietojen tarkennuttua vasta eilen ja tänään, osittain edelleen monien kohtien osalta epätietoisuudessa, olemme tänään käyneet eduskunnassa keskustelua kehysriihen päätöksistä ja ennen muuta myös niiden vaikutuksista.

Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi nostaisin esiin hallituksen tekemättä jättämisistä isot ratkaisut työurien suhteen. Hallituksen tiedotustilaisuudessa korostui sama hehkutus osatyökykyisten ohjelmasta ja opintotuen indeksisidonnaisuudesta, jonka olemme kuulleet jo moneen kertaan, ikään kuin uutena asiana. Tosiasiassa hallituksella ei kuitenkaan näytä olevan yhtenäistä linjaa siitä, miten kansantalouttamme hoidettaisiin pidentyvien työurien avulla. Tänään tosin salikeskustelussa kuulimme kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa viittauksen siihen, olisiko eläkeratkaisu sittenkin vielä tulossa. Sitä tässä kaivataan. Joka tapauksessa on selvää, että kun isoa työmarkkinaratkaisua ei saatu aikaiseksi, päätöksiä työurista ei ole saatu aikaiseksi, monet ratkaisut siirtyvät ja ensi syksystä tulee oletettavasti vaikea.

Mielenkiintoista on myös sinällään se toteuttamatta jäänyt pääministerin lupaus, jonka hän 5. joulukuuta itsenäisyyspäivän alla viime vuonna totesi Helsingin Sanomissa liittyen isoihin työurakysymyksiin. Hän viittaa työmarkkinajärjestöihin ja toteaa: "Jos heidän vastauksensa on, että tehkää te, niin kyllä me voidaan tehdä. Mutta sitten on turha vikistä, jos hallitus tekee työmarkkinajärjestöjen ohi asioita. Mutta en usko, että he sitä haluavat." Vaikea sanoa, arvoisa puhemies, kuka halusi ja mitä, mutta ei ratkaisua tehnyt hallitus, eivät ratkaisua tehneet työmarkkinajärjestöt.

Toinen iso asia, jota jää moni pohtimaan ja pohtii edelleen, vaikka kehysriihestä on kulunut jo viikko — ja tuntuu, että sitä pohditaan myös hallituksen riveissä eikä vain opposition suunnalla — on se, mitä oikeastaan hallitus päättikään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. En ole tavannut yhtäkään hallituspuolueen edustajaa, joka osaisi kertoa, mitä nyt sovittiin. Ministeritasoltakin on heitetty villejä arvauksia siitä, millaisesta väestöpohjasta jatkossa on kysymys ja kuinka monta sote-aluetta tuleekaan. Tämä on sinällään varsin surkeaa, koska kysymys on niistä ihmisten tärkeimmistä verovaroin kustannetuista palveluista, jotka aika monelle ovat keskeisin motiivi veroeurojen maksamiseen. Terveydellä ei ole leikkimistä. Nyt olemme viime päivinä päässeet keskustelemaan ja seuraamaan melkoisen huvittavaa näytelmää ainoastaan siitä, millä puoluekirjalla pääsee työryhmään, jonka pitäisi kirjoittaa laki ennätysnopeassa ajassa, ja en ole aivan varma siitä, onko peruspalveluministerillä todella aito pääministeripuolueen tuki toteuttaa tätä isoa tarpeellista uudistusta, joka näyttää olevan varsin sekaisin. Keskustan ratkaisua, kotikunta—maakunta-mallia, tekee mieli tarjota, ja teen sen taas kerran, niin kuin keskustan riveistä tahdomme tehdä.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta haluan ottaa esiin myös kolmannen epäselvän kohdan, joka liittyy siihen, mitä hallitus oikeastaan päättikään Kela-korvauksista. Vaadimme hallitukselta viivytyksettä selvitystä siitä, miten tämä kehysriihessä todettu 50 miljoonan euron leikkauspäätös aiotaan kohdistaa. Sen sisällöstä ei ole hiiskuttu, ei vaikka täällä tänäänkin demareiden kansanedustaja asiaa tiedusteli. Onko todella niin, että nyt hallitus on hyväksymässä vasemmistopuolueidenkin tuella ratkaisua, jossa toisen kerran käydään kaikkein köyhimpien ja sairaimpien kukkarolla matkakorvausten osalta? Kela-korvaukseen on kohdistunut valtaisa määrä säästöjä erityisesti lääkekorvausten osalta jo tälle vuodelle ja nyt toisen kerran matkakorvauksiin. Tämä on sosiaaliturvasta leikkaamista, väitti hallitus mitä tahansa muuta. Samanaikaisesti siis tuetaan yrityksiä ja rikkaimpia, mutta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien yhteiskunnan perustuki, matkakorvaus Kelan kautta, on taas leikkauksien listalla.

Muitakin kansalaisen kukkarolle käyviä päätöksiä olisi helppo listata sähköverosta kulutusveroihin, asuntolainojen korkovähennysoikeuteen, mutta sittenkin se haavoittuvin osa, joka ikään kuin hoitaa nyt ne hallituksen tekemättä jättämät päätökset, on kunnat ja kuntien vaikea taloustilanne, jota eivät ainakaan valtionosuusleikkaukset helpota. Ei tarvitse enää kulua pitkää aikaa, kun se todella tulee näkymään kansalaisten peruspalveluissa niin vanhainkodeissa, päiväkodeissa kuin kuntien kirjastoissa.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Vi hörde finansminister Urpilainen säga att regeringen vill förnya Finland. Det välkomnar vi. Det behövs nya krafttag om vi ska kunna uppfylla de mål vi ställt för vår politik. Statens utgifter måste minska och inkomsterna måste öka, det är målet för regeringens finanspolitiska linje och inte svårt att hålla med om.

Jag tänker för min del inte tala om skattepolitiken, vilka skattesatser vi ska använda oss av, även om jag har synpunkter på den förda politiken. Jag har till exempel väldigt svårt att förstå att ren äppeljuice utan några tillsatser av socker ska råka ut för sockerskatt och undrar om det snart blir skatt på ett vanligt äpple som man plockar i sin trädgård innan man äter det. En annan fråga man kan ställa sig är hur mycket lägre skatt än omgivande regioner inom EU vi kan ha. Ska vi tävla med varandra eller ha en gemensam penning- och skattepolitik inom EU? Det finns det säkert skäl att återkomma till.

Nej, i stället tänker jag beröra två budgetposter som inte alltid går att mäta i siffror, i euro och cent, utan i andra värden.

Det ena gäller vår solidaritet. Hur solidariska är vi mot människor i den fattiga delen av världen när vi själva står inför nedskärningar och åtstramningar? Det är då vårt mått på solidaritet ställs på prov. Vi har förbundit oss vid gemensamma europeiska mål. Vi ska 2015 uppnå 0,7 procent av bruttonationalinkomsten, det är ett mål vi förbundit oss vid både inom EU och i FN. Det är ingen idé att här upprepa det som redan sagts om att andra nordiska länder kommit mycket längre än så, att huvudkonkurrenterna om platsen till FN:s säkerhetsråd ger långt mer till fattiga medmänniskor.

Mänskliga rättigheter måste bli en viktigare faktor. Biståndspolitiken behöver förnyas, moderniseras, det är de flesta eniga om, men jag är inte säker på att det här är den rätta metoden. Om inte intäkterna från auktioner av utsläppsrättigheter ger vad som har utlovats är det ett mått på vår solidaritet. Då måste andra åtgärder till.

Den andra posten som inte alltid går att mäta i pengar är kulturella upplevelser. Svåra ekonomiska tider med arbetslöshet medför ohälsa. Det känner alla till och därför har det talats mycket om den sociala sektorn här i dag, men människors välbefinnande är också beroende av kulturell stimulans. Det talas i dag mycket om den mentala hälsan, eller som det numera heter, "folk mår dåligt", och det betyder inte att de är förkylda. De nedskärningar som nu görs kan få förödande konsekvenser på människors hälsa i en nära framtid.

Vi har institutioner som byggts upp med skattemedel, institutioner som är en del av Finlands kulturarv och kulturskatt. Finlands opera och finsk operatradition är ett exempel på en sådan institution, men inte det enda. Hur ska den fortsatta finansieringen se ut? Ska de institutioner som den offentliga sektorn byggt upp med skattemedel nu sponsoreras med privata medel? Sådan är finansieringsmodellen i vissa länder, men inte här. Tipsfinansiering är en möjlighet som kan verka lockande på kort sikt, men är det en hållbar lösning? Låt oss inte nu i vår spariver dra in på sådant som tidigare generationer haft råd med och som kommer att stå oss dyrt inom andra områden om vi nedrustar.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on jälleen onnistunut tiukassa taloustilanteessa pitämään kutinsa ja tekemään tiukkoja ratkaisuja, unohtamatta oikeudenmukaisuutta. Valtiontalouden kehykset vuosille 2014—2017 luovat edellytyksiä kasvulle ja työllisyydelle oikeudenmukaisesti. Hallitus haluaa luoda yrityksille mahdollisimman hyvän toimintaympäristön ja pitää elinkelpoiset työpaikat Suomessa sekä luoda uusia. Niinpä valtion taholta on yrityksille annettu kädenojennus: yritysten yhteisövero alenee 20 prosenttiin tämänhetkisestä 24,5 prosentista. Lisäksi rikkikompensaatio lisää työllistämismahdollisuuksia teollisuudessa. Nyt peräänkuulutammekin yrityksiltä yhteiskuntavastuuta.

Osatyökykyisten potentiaali on saatava parempaan käyttöön. Hallitus on tarttunut ongelmaan, ja valtiontalouden kehyksissä osatyökykyisten työllistämistä helpotetaan muun muassa pidentämällä osapäiväsairauspäivärahakauden kestoa lieventämällä ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä ja jatkamalla työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislakia.

Työllisyyteen panostetaan myös monin muin tavoin, kuten satsaamalla harmaan talouden torjuntaan ja antamalla lisämäärärahaa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen hankaluudet on tiedostettu ja nyt onneksi toimitaan niiden helpottamiseksi. Käyttöön otetaan tuntiperusteinen päivähoito ja uusi, alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille maksettava joustava hoitoraha.

Asuntopolitiikka on syystäkin ollut kovasti esillä. Ministeri Kiurun johdolla hallitus on laatinut asuntopoliittisen uudistuksen, jonka puitteissa kohtuuhintaista asuntotuotantoa on tarkoitus lisätä. Tavoitteena on muun muassa 3 500 kohtuuhintaisen asunnon rakenteille saattaminen vuosittain.

Alueellinen oikeudenmukaisuus ilmenee erityisesti liikennepolitiikassa. Kaikki liikennepoliittisessa selonteossa sovitut hankkeet tullaan aloittamaan. Huomionarvoista on se, että jo edellisen hallituksen alulle laittamat tie- ja ratahankkeet saatetaan loppuun.

Hallituksen tulee tehdä myös epämieluisia päätöksiä hyvinvointivaltiomme talouden tasapainottamiseksi. Pakolliset säästöt ja veronkorotukset on pyritty tekemään mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Pidän veronkorotusten suuntaamista niin sanottuihin haittaveroihin hyvänä. Tupakoinnista, alkoholin käytöstä ja liikalihavuudesta johtuvat yhteiskunnalliset kustannukset ovat valtavia. Oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeää on, etteivät säästöt kohdistu kaikkein huono-osaisimpiin. Niinpä hallitus ei leikkaa sosiaaliturvaa. Lisäksi alvia ei koroteta, pienituloisimpien palkansaajien verotus kevenee ja asumistuen enimmäisasumismenoihin tehdään korotus.

Valitettavasti säästöt kohdistuvat myös sosiaali- ja terveysministeriöön. Erityisen huolissani olen suunnitelmasta kohdistaa 50 miljoonan säästö sairausvakuutuksen matkakorvauksiin ja muiden korvausten säästöihin. Sairauskorvauksen matkakorvauksien omavastuita nostettiin juuri vuoden alusta, joten vanhukset ja pitkäaikaissairaat ovat tehneet mielestäni osansa talkootyöstä.

Olen kuitenkin tyytyväinen esimerkiksi siitä, että peruspalveluissa ikääntyvien toimintakyvyn tukemiseen ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kohdennetaan tänä vuonna noin 33 miljoonaa euroa, ensi vuonna 54,5 miljoonaa euroa ja 82 miljoonaa euroa vuonna 15. Lisäksi rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan korotuksen ja pitkäaikaisen laitoshoidon haitta-asteen rajan laskemisessa kustannuksiin satsattiin.

Myös nuoret on huomioitu, kun oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetaan vuositasolla 13,1 miljoonaa euroa. Lisäksi kehyksissä on päätetty oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevien säädösten valmistelusta sekä päivähoitoa koskevien säännöksien uudistamisesta. Mainittakoon vielä, että lastensairaalan valtiontuki tulee todella tarpeeseen.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden kehyksiin vuosille 2014—2017 voi olla olosuhteet huomioon ottaen varsin tyytyväinen. Kehyksissä korostuu työn ja oikeudenmukaisuuden eetos, jota me sosialidemokraatit peräänkuulutamme.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Debatin aikana moni puhui työllisyydestä, kasvusta ja viennistä. Vienti on Suomelle erittäin tärkeä asia, ja sen osalta kasvot tulisikin kääntää erityisesti niihin suuntiin, joissa on uusia mahdollisuuksia ja kasvupotentiaalia.

Kehysselonteon mukaan hallitus pyrkii turvaamaan Suomen edustustoverkon kattavuuden maamme poliittisen vaikuttavuuden ja palvelukyvyn säilyttämiseksi. Tässä asiassa hallitus on oikeilla linjoilla, mutta vielä parempi ilmaisu olisi, että hallitus turvaa edustustoverkon eikä vain pyri niin tekemään. Edustustojen lakkauttaminen olisi väärä paikka säästää. Siitä syntyvä nettosäästö on vaatimaton suhteessa siihen, mitä Suomi menettää kansainvälisesti. Suurlähetystöillä on suuri merkitys kansalaistemme turvallisuuden, kauppasuhteiden ja yleisten maiden välisten suhteiden kannalta. Edustustojen sulkemiset vaikeuttaisivat suomalaisten suojelemista ulkomailla esimerkiksi luonnonkatastrofitilanteissa. Sulkemiset myös vähentäisivät valtionhallinnon tilannekuvaa nykyisiltä tai mahdollisilta konfliktialueilta tai kansainvälisen terrorismin maista.

Kuulemme koko ajan keskustelua siitä, että maailma on muuttumassa vähemmän Eurooppa-keskeiseen suuntaan. Tämän vuoksi maamme edustustoverkolla on olennainen rooli kauppasuhteiden luomisessa erityisesti nouseviin talouksiin. EU:n ulkosuhdehallinnon kehittäminen ja laajentaminen eivät myöskään voi korvata omia edustustojamme. Meillä on erityisolosuhteistamme johtuen intressit, joita ei kukaan muu edistä kuin me itse.

Hallituksen kehysriihessä kävi ilmi myös, että työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen perustetaan kotouttamisen osaamisyksikkö, jonka tarkoituksena on pitkäjänteisesti tukea paikallisten toimijoiden osaamista maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Osaamiskeskuksen toimintaan ollaan osoittamassa 2 miljoonaa euroa. On hyvä, että hallitus vihdoin kiinnittää huomiota maahanmuuttajien heikkoon työllisyysasteeseen ja ongelmiin kotoutumisessa, mutta asiassa on herätty aika pitkällä viiveellä. Maahanmuuttopolitiikkaa on osattava ja uskallettava arvioida jatkossa niin, että tehdyistä virheistä voidaan ottaa aidosti opiksi ja saavuttaa sellainen maahanmuuttopolitiikan taso, joka on kestävä sekä tämän yhteiskunnan että maahanmuuttajien osalta.

Kuten edustaja Lindström perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossaan toi esille, haluaisimme muun muassa energiapolitiikkaa järkeistämällä saada vaihtotaseen, vientisektorin kilpailukyvyn sekä ympäristön kuntoon. Perussuomalaisten mielestä on parempi pistää energiaeurot kiertämään kotimaassa kuin antaa ne muualle.

Suomen teollisuudesta on hävinnyt kymmenen vuoden aikana 90 000 työpaikkaa. Rakennemuutosta ja teollisuuden työpaikkojen menetyksiä on vauhdittanut se, että Suomen kilpailukyky on vuosien aikana harjoitetun politiikan seurauksena heikentynyt. Perussuomalaisten kehysvaihtoehto on viiden paketin ohjelma, jolla saadaan Suomi nousuun. Kasvu-, työllisyys-, vero-, energia- ja hyvinvointipakettiemme tarkka sisältö tuodaankin tähän saliin arvioitavaksi ja keskusteltavaksi.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen kehysriihipäätöksistä voisi kommentoida montakin asiaa, mutta keskityn tässä lähinnä yhteen: sote-uudistukseen. Sosiaali- ja terveyspalveluthan ovat kaikille suomalaisille, niin lapsille, isille, äideille, opiskelijoille kuin eläkeläisille, niitä tärkeimpiä arjen palveluita. Nyt hallitus uhkaa romuttaa nämä palvelut omalla sote-sekoilullaan. Tätä sote-soppaa on keitetty lähes kaksi vuotta, ja nyt se menee pahasti yli äyräiden, eikä ihme, sillä sote-palveluiden uudistamiseen luotiin jo hallitusohjelmassa sellainen rakenteellinen valuvika, ettei sitä pienillä paikkauksilla korjata. Ongelmat juontavat syvältä sote-uudistuksen perustasta.

Oli kohtalokas virhe niputtaa ja koplata kuntarakenne- ja sote-uudistukset yhteen. Kuten peruspalveluministerikin on todennut, sote-uudistusta viedään eteenpäin kuntauudistus edellä. Tilanne on pahentunut matkan varrella. Kun hallitus on törmännyt mahdottomuuksiin kerta toisensa jälkeen suurkuntafantasioissaan, on sote-uudistus alistettu kuntaliitosten käsikassaraksi. Tavoitteena ei ole edellytysten luominen mahdollisimman laadukkaille ja tuloksellisille sosiaali- ja terveyspalveluille vaan kuntien vivuttaminen pakkoavioliittoihin. Tälle alttarille ollaan valmiita uhraamaan myös kuntalaisten itsehallinto perustuslain hämärämailla.

Hallitus menee jatkuvasti perä edellä päin puuta, ja teletapit huutavat vain uudestaan, uudestaan. Jatkuva soutaminen ja huopaaminen viestii taitamattomuudesta ja poliittisen johtamisen epäonnistumisesta. Sekasortoinen eteneminen kertoo siitä, ettei hallitus tiedä vieläkään, mitä sote-uudistuksella perimmäisenä haetaan. Tavoitteena olisi tullut olla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio, joka vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Tästä tavoitteesta on kuntaliitosten ajurina ilmeisesti luovuttu.

Rakenteiden yksinkertaistamisen sijaan hallitus on pirstomassa palvelut hajalleen. Eri tasoja palveluiden järjestämiselle ollaan luomassa niin 20 000 kuin 50 000 asukkaan kunnille, yli 50 000 asukkaan kunnille, näiden yhteistyölle sote-alueilla, laajan perustason palveluissa ja vaativien palveluiden erityisvastuualueille. Monista eri tasoista, niiden yhdistelmistä ja keskinäisistä suhteista syntyy sellainen himmeleiden himmeli, ettei moista ole vielä nähtykään.

Perusterveydenhuollon vahvistaminen on hyvä ja tarpeellinen tavoite. Nyt mennään kuitenkin ojasta allikkoon, kun samalla hajotetaan terveydenhuoltomme toimivin osa, erikoissairaanhoito.

Hallituksen henki näiden suuruudistusten kanssa oli heti alusta lähtien soitellen sotaan -mentaliteetti, puhdasta uhoa ja ylimielisyyttä. Se on kaukana vastuullisesta politiikanteosta. Fraasit kaikuvat tyhjille teoille. Kunnat on laitettu tekemään lausuntoja, jotka on sivuutettu täysin.

Sairaanhoitopiirien johtajien kommentit Yle Uutisille kuvastavat karusti kentän tuntoja hallituksen toiminnasta. Tämä on farssi, kaikkein kehnoiten hoidettu uudistus, joka on tullut vastaan, ja kaiken huippuna selvitysmiesten yli kävely saman tien, muutamia kommentteja mainitakseni. Arvosanana hallitus sai miltei luokalle jäämisen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen olisi korkea aika nöyrtyä tunnustamaan virheensä tässäkin asiassa ja eriyttää kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukset toisistaan. Tilanne tulee kääntää toisinpäin. Mennään sote-uudistus edellä ja vasta sitten tarkastellaan tarkoituksenmukaista kuntarakennetta. Uudistuskohellusten rinnalla on käsittämätöntä, että hallitus leikkaa jatkuvasti kuntien rahoitusosuutta silmät kirkkaina mutta kuitenkin sanoo samalla panostavansa tärkeisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Tosiasiassa kysymys on valtion miljardiluokan säästöstä, joka aiotaan rahoittaa heikentämällä kuntalaisten peruspalveluja. Kun samalla myös maakuntien keskuskaupungit on ajettu talousahdinkoon, niin on pakko kysyä, miten keskuskaupungit voivat ottaa valtionosuusleikkausten myötä laajempaa maakunnallista vastuuta asioiden hoidossa.

Arvoisa puhemies! Keskusta on valmis asialliseen yhteistyöhön sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi kaikille suomalaisille. Uudistamisen tarve on selvä, ja jos tässä työssä ei onnistuta, uhkaa se rapauttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Valitettavasti nykyinen hallitus ei halua käydä rakentavia keskusteluja poliittisen opposition kanssa. Samalla se kääntää selkänsä laajalle maakuntien Suomelle. Ei voi kuin olla pahoillaan Sari Sairaanhoitajan, Leena Lähihoitajan, Lasse Lääkärin, Simo Sosiaalityöntekijän, Kaisa Kätilön, Outi Omaishoitajan ja kumppaneiden puolesta siitä, millaiseen epävarmuuden tilaan hallitus on heidän tärkeän työnsä ajanut.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Hankalassa ajassa vaikeiden päätösten tekeminen ja hyväksyminen ei ole helpointa hommaa. Se ei ole lainkaan unelmatyötä. Se on kuitenkin työtä, jolla on valtava merkitys tulevalle. Jos kipeisiin päätöksiin puuttuisi rohkeus, tulevaisuus olisi täysin ennalta arvaamaton. Nyt tehdyillä ratkaisuilla on yksi ainoa tavoite: saada Suomi nousuun, johtaa Suomi tielle, jolla hallituksellakin on enemmän vaihtoehtoja jakaa. Tässä hetkessä jaettavana on niukkuutta, ja juuri silloin oikeudenmukainen kohdentaminen on kaikki kaikessa.

Tasapainotusta ei ole tehty köyhimpien kustannuksella. Perusturvaa ei leikata, arvonlisäveroa ei koroteta, pienituloisimpien palkansaajien verotus kevenee. Asumistuen taso nousee. Tämän lisäksi tällä hallituskaudella on jo päätetty perusturvan historiallisesta nostosta, vanhusten oikeudesta hyviin ja inhimillisiin palveluihin sekä solidaarisuusveroista. Lista ei häpeä tässä ajankohdassa.

Henkilökohtaisesti en kuitenkaan voi väittää olevani tilanteeseen täysin tyytyväinen, en ole. Erityisesti minua harmittaa lapsiperheiden puolesta. Lapsilisien indeksijäädytykset on vaikea hyväksyä. Päinvastoin lapsiperheillä olisi lapsilisien osalta tarve jopa suurempaan kuin indeksien mukaiseen korotukseen. Lapsiköyhyys on aikamme vitsaus, jota ei hyvinvointiyhteiskunnassa saisi hyväksyä.

Yhtenä tekijänä tähän voidaan pitää korkeaa työttömyyttä. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 helmikuussa yli 230 000. Tämän vuoksi hallitus on pyrkinyt luomaan yrityksille mahdollisimman suotavat toimintaedellytykset verovähennyksineen, jotta kotimaisen työllisyyden vahvistuminen olisi mahdollista. Työ tuo hyvinvointia ja hyvinvointi onnellisia ihmisiä. Työn puute vie hyvinvoinnilta pohjan, mikä tuo mukanaan lisää kurjuutta, uusia leikkauksia, palvelujen karsimista jne.

Arvoisa puhemies! Keskustan johdolla viime hallituskaudella Suomi sidottiin kohtalokkaaseen rikkidirektiiviin, jonka hintalappu kilpailukyvyllemme on valtava. Tätä ei olisi pitänyt tapahtua. Nyt hallitus pyrkii kaventamaan vientiteollisuudellemme aiheutuvaa kustannushaittaa. Perinteisen teollisuuden työllistämismahdollisuuksia kohennetaan rikkikompensaatiolla. Nesteytetyn maakaasun infrastruktuuriin panostetaan 100 miljoonaa. Tieliikenteeseen tulevan raskaan kuljetuskaluston mittojen ja massojen korotuksella pyritään pienentämään vientiteollisuudelle aiheutuvia kuljetuskustannuksia.

Tässä kohtaa ei kuitenkaan saa unohtaa, ettei massa- ja mittamuutosta saa tehdä täysin kuljetusyrittäjien kustannuksella, joka syntyy heille uusien investointien johdosta. Kuljetusyrittäjien elinvoimaisuudesta huolehtiminen on yhtä lailla tässä uudistuksessa huomioitava, esimerkiksi polttoaineverotuksen palautusjärjestelmän kautta. Kuljetuskaluston mittojen ja massojen vaikutuksesta tieinfra vaatii huomattavia resursointeja. Nyt päätettiin 55 miljoonan euron lisärahoituksesta, mikä kuitenkin riittää vain kriittisimpien paikkojen kuntoonsaattamiseen. Korjattavaa jää vielä valtavasti.

Lisärahoituksen löytäminen tiukassa taloudellisessa tilanteessa on kuitenkin aina suurten ponnistelujen tulos. 55 miljoonan satsaus tuo työtä, kuten kaikki liikennehankkeet. Liikennepolitiikkaa tekevänä iloitsen, että kaikki liikennepoliittisessa selonteossa päätetyt hankkeet päätetään toteuttaa kehyskaudella. Liikennehankkeilla tehdään työtä, edesautetaan teollisuuden, elinkeinojen ja matkailun toimintaedellytyksiä, hyvä näin.

Arvoisa puhemies! Edellä kritisoin lapsiperheen velvoittamista tasapainotustalkoisiin muun muassa lapsilisien jäädytyksin. Tämän hallituksen johdolla lapsiin ja perheisiin kuitenkin on myös satsattu. Erityisesti uusi joustava hoitoraha luo perheille lisää valinnanvaraa. Päivähoidon ja kotihoidon yhteensovittaminen ja joustavoittaminen on toivottu uudistus.

Minusta erittäin hienoa on, että hallitus sitoutuu omalla rahoitusosuudellaan turvaamaan uuden lastensairaalan toteutumisen. Pienet potilaat vanhempineen ansaitsevat tilavat, toimivat ja nykyaikaiset tilat. Ilman valtionosuutta hanke olisi voinut jäädä toteutumatta.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on tämän hallituksen kärkitavoitteita. Nuorisotakuun edellytyksiä vahvistavat päätökset 10 miljoonan lisämäärärahan osoituksineen ovat tarpeen nuorten ja vaikeimmin työllistettävien työnsaannin edellytysten tukemiseksi. Huomattavaa on myös oppisopimuskoulutukseen tuleva lisäys.

Arvoisa puhemies! Leikkaukset ovat aina vaikeita ja aiheuttavat kritiikkiä. Leikkauksia ei kuitenkaan saa koskaan tehdä heikoimpien kustannuksella. Tämän vuoksi toivon, että nyt suunniteltujen Kelan matkakorvausleikkausten kohdalla katsottaisiin erittäin tarkoin, ettei leikkaus aiheuta lisäkustannuksia erityisesti pitkien etäisyyksien päässä ja joukkoliikenteen ulottumattomissa elävien osalle. Hyvä yhteiskuntapolitiikka edellyttää tätä.

Arvoisa puhemies! Kaikelta oppositiolta tulleen arvostelun johdosta on kehyksen sisällöstä ollut unohtua nostaa esille yksi hieno satsaus. Yleistä talouden ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta vahvistetaan 40 henkilötyövuoden lisäpanostuksella (Puhemies koputtaa) Verohallinnon resursseihin harmaan talouden torjumiseksi. Rehellisen yrittäjän toimintaedellytysten (Puhemies koputtaa) tukeminen ja menestymisen turvaaminen onnistuvat vain, jos kaikilla on samat säännöt ja väärin toimivat karsitaan.

Juha Väätäinen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen talouskehyksellä 2014—2017 ei enää pelasteta seuraavien kahden vuoden lamaa ja syvenevää taantumaa. Mihin hallitus panosti kehysriihessään? Ainakin sen päätyttyä toistensa kehumiseen, ei todellisuuden kertomiseen. Itku pitkästä ilosta, pieru paljosta naurusta, sanoo vanha viisaus. Nyt tuli lyhyt ilo ja hetken päästä suuhun sonnan maku. Kukaan ei tiennyt, miksi kukaan ei tiennyt, miksi päätettiin niin, ettei yksikään ministeri tiennyt, mitä loppujen lopuksi päätettiin, ja niin suuret päätökset päätettiin vesittää uusilla laskelmilla vielä kerran. Taitavat laskelmat pettävät jatkossakin vielä monien, monien kuukausien aikana.

Arvon puhemies! Kuka kehyskemuissa nukkui kenenkin kanssa, ei kuulu minulle, mutta päätösten seuraamuksissa on monta syvää valuvikaa. Niistä kärsivät 800 000 piensijoittajaa ja korotettuna verona autoilijat, eläkeläiset, lapsiperheet, erilaiset syöjät, juojat, kohta koko kansa. Vain rikkaat riemuitsevat. Hallitus toteuttaa ohjelmaa: Ota leipä pois lapsen ja köyhän suusta ja anna se ylipainoisille ähkysyöjille, rikkaille, vauraille, jotka eivät tukea tarvitse. Ota köyhältä ja kärsivältä ja anna se sitä tarvitsemattomalle. Näinkö hallitus käsittää tasa-arvon ja kansalaiskunnioituksen? Niin sitä pitää, arvon toverit vasemmalla ja riistokapitalistit oikealla, mutta ette te köyhää lopullisesti pysty kyykyttämään. Seuraavissa vaaleissa tulee tuomio. Vahakabinettien hallitus saa lähtöpassit pitkäksi aikaa, todennäköisesti pysyvästi.

Arvoisa herra puhemies! Mihin unohtuivat todelliset talouden keinot työllistää ja tuottaa pysyvää hyvinvointia tai edes tyydyttäviä elinolosuhteita ahdingossa eläville kansalaisille? Arvon valtiovarainministeri vetoaa psykologiaan työllistäjänä. Ei sillä elä. Tarvitaan oikeita sijoituksia valtion osalta. Satojen miljoonien siirroilla suursijoittajille aina 150 000 euroon saakka ei tulla työllistämään, mutta se sama summa jos sijoitettaisiin kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon, niin asianlaita olisi toisin. Ensinnäkin ala työllistäisi kymmeniätuhansia nyt työttömiä rakennusmiehiä, ja heitä on peräti 26 000. Toiseksi ratkaisu antaisi kodin kymmenilletuhansille tarvitsijoille. Kolmanneksi se torjuisi harmaata taloutta ja neljänneksi takaisi pysyvää kansallisvarallisuutta kotimaahan ja ihmisille.

Asuntoministerikin tietää ja tunnustaa reilusti, etteivät nyt tehdyt, sinänsä edistykselliset ehdotukset asuntorakentamiseen — kiitos niistä — tuo varsinaista ratkaisua Suomen ja ennen kaikkea Helsingin ja muiden kasvukeskusten asuntopulaan eikä asumisen kalleuteen. Tarvitaan kokonaan toisen luokan rohkeutta avata asuntopulmamme todellinen tila. Siihen tarvitaan varmaankin uusi hallitus, ainakin asuntoministerin mielestä, ja uudet, kovemmat ratkaisut, miljardiluokan ratkaisut, jotka olisi voitu tehdä tälläkin kerralla. Se todella vaatii sitten toisentuumaisen hallituksen kuin nykyisen helppoheikkihallituksen.

Parasta, mitä kansalaiset ja minäkin tiedän suomalaisen keski- ja pienituloisen ihmisen kannalta, ovat hajotusvaalit tulevana syksynä. Saataisiin uudet aatteet ja uudet, vastuun kantavat ja tuntevat ihmiset tekemään kansan haluamia päätöksiä. Ainakaan ne päätökset eivät voi olla köykäisempiä ja köyhää syvemmin kyykyttäviä kuin nykyisen hallituksen teot.

Arvoisa herra puhemies! Herra meitä armahtakoon nykymuotoisilta hallituksilta. Tarvitaan ministereiksi näkijöitä ja tekijöitä. Pitää nöyrtyä, uskaltaa ja lunastaa lupauksia eikä vain heittää niitä ilmaan. Ei dynamiikalla ja psykologialla, kansa uskoo palkitsevaan työhön ja ravitsevaan leipään. Näihin uskovat myöskin perussuomalaiset. Nälkä poistuu vain ansaitulla leivällä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus ei talous- ja työmarkkinapoliittisilla taidoillaan loista. Näin on sanottava siitä huolimatta, että ongelmien taustalla merkittävänä tekijänä on 17:n kilpailukyvyltään kovin eritasoisen itsenäisen valtion luonnoton yhteisvaluutta euro, joka merkitsee kiinteää valuuttakurssia näiden maiden välillä eikä siis mahdollista valuuttakurssimekanismin käyttöä normaalina hinnoittelumekanismin osana ja kauppasuhteita tasapainottavana tekijänä.

Valtiontalouden alijäämän painaminen enintään 1 prosentin tasolle kokonaistuotannosta sekä valtion velkasuhteen taittaminen vaikuttavat kovin epärealistisilta tavoitteilta. Hallitus sopeuttaa valtiontaloutta leikkaamalla rajusti kunnallisten palvelujen valtionrahoitusosuutta ja korottamalla kulutusveroja. Valtionosuuksia leikkaamalla hallitus heikentää lakisääteisiä peruspalveluja. Kulutusverot iskevät kuluttajan kukkarolle ja heikentävät ostovoimaa.

Kehysriihessä hallitus päätti odotetusti yhteisöveron alentamisesta, mutta uusi osinkoveromalli tuli yllätyksenä. Hallituksen kehysriihessä päättämä alkuperäinen osinkoveromalli oli varakkaimpien listaamattomien osakeyhtiöiden omistajien kannalta ällistyttävän hyvä — vai pitääkö sanoa suoraan emämunaus. Kaikkein varakkaimpia omistajia ylitsevuotavasti suosiva osinkoveromalli osoitti hallituksen tietämättömyyden ja kokemattomuuden. Hallitus päätyikin muuttamaan kehysriihessä päättämäänsä osinkoveromallia jo ennen kuin muste oli ehtinyt kuivua. Poliittinen paine ajoi hallituksen pyörtämään alkuperäisen osinkoveropäätöksen. Selväksi on käynyt, ettei hallitus tiennyt, mitä oli päättänyt. Päättäjät olivat ulalla, kuten yrittäjien hyväksi merkittävän elämäntyön tehnyt ystäväni asiaa luonnehti.

Hallituksen veropolitiikka vaikuttaa harvinaisen poukkoilevalta. Poukkoilevaa veropoliittista linjaa edustaa myös kehyksessä päätetty ratkaisu, jonka mukaan hallituksen aiemmin vuosille 2013—2015 päättämät verokannustimet tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tuotannollisten investointien korotetut poisto-oikeudet perutaan vuodelta 2015.

Arvoisa puhemies! Hallituksen veroratkaisuissa häviäjän osaan joutuivat pienyrittäjät ja sijoittajat. Yhteisöveron alentaminen on tietysti osakeyhtiöiden kannalta myönteinen päätös, mutta elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiömuodossa elinkeinotoimintaa harjoittavat yrittäjät eivät yhteisöveron alentamisesta hyödy. Yhteisöveron alentamisen ja pääomatuloveron progression kiristymisen myötä henkilöyhtiöiden sekä yksityisten elinkeinonharjoittajien verotuksen kuilu verrattuna osakeyhtiöiden verotukseen kasvaa entisestään.

Suomi on maailman osakeyhtiövaltaisimpia maita, ja hallituksen toimet vahvistavat edelleen tätä kehitystä. Hallitus näyttää veroratkaisujaan laatiessaan täysin unohtaneen henkilöyhtiöinä ja elinkeinonharjoittajina toimivat pienyrittäjät sekä maataloudenharjoittajat. Näiden verotus kaipaisi vastaavaa lievennystä.

Hallitus päätti kehysriihessään myös valmisteverojen korottamisesta. Tasaveroina kerättävät kulutusverot iskevät veronmaksajien kukkaroon. Veronmaksajien kukkaroa keventävät niin sähköveron kuin liikennepolttoaineiden verotuksen korotukset. Myös makeis-, tupakka- ja alkoholiveroja korotetaan.

Lisäksi kuntien valtionosuuksiin tehtävät järeät leikkaukset aiheuttavat suuria paineita kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien nostamiseen. Hallitus kiristää myös kiinteistöjen arvostamisperusteita. Kehyspäätöksen mukaisesti jo aiemmin päätettyjen leikkausten lisäksi kuntien valtionosuuksia supistetaan entisestään 892 miljoonalla eurolla vuosina 2014—2017.

Tämän mittaluokan leikkauksilla hallitus vyöryttää raukkamaisesti vastuun julkisen talouden tasapainottamisesta kunnille. Hallitus sysää kunnat velkaantumisen tielle, lisää kuntalaisten verotaakkaa ja heikentää palvelujen saatavuutta ja laatua.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut taloustaantuma ja sen seuraukset ovat osoittautuneet pidempikestoisiksi kuin kukaan uskalsi kuvitella. Vielä tälläkin hetkellä on kaikessa päätöksenteossa otettava huomioon, että eurokriisiin liittyvä jännitysnäytelmä ei välttämättä pääty Kyproksen tukipakettiin vaan saattaa jatkua vielä keskusteluna ja päätöksinä, jotka liittyvät Slovenian, Maltan, Espanjan ja Italian selviytymiseen. Näin pitkä taantuma on jo nyt aiheuttanut merkittäviä epäedullisia talouden rakenteiden muutoksia. Suomen viennistä puuttuu tällä hetkellä 30 miljardia euroa vuotta 2008 edeltäneestä trendistä, ja viimeisten runsaan 10 vuoden aikana meiltä on hävinnyt 100 000 työpaikkaa.

Tulevaisuuteen pitää kuitenkin katsoa positiivisin mielin, ja se onneksi näkyy hallituksen päätöksissä. Suunta ja asenne ovat nyt parempia kuin kertaakaan tällä hallituskaudella. Kehysriihessä yritysten menestymisen mahdollisuuksia lisättiin ja kannustavaa ilmapiiriä luotiin juuri niin kuin pitääkin. Yhteisöveron alentaminen oli hallitukselta erinomainen toimenpide. Näin Suomi menee alle Euroopan unionin 22,4 prosentin keskitason. Toivottavasti jatkossa päästään vielä lähemmäs Viron mallia, jossa jakamattomia voittoja ei veroteta lainkaan. Tämän juuri tehdyn veroalennuksen dynaamisten vaikutusten aikajänne voi olla useita vuosia, ja se on juuri se, joka tekee tästä hallituksen päätöksestä erityisen rohkean. On hyvä, että uskoa suomalaiseen työhön ja yrittämiseen löytyi, vaikka selvää on, että tulevaisuuteen joudutaan navigoimaan edelleen aika sakeassa sumussa.

Yhteisöveron alennuksessa, jota siis pidän todella hyvänä toimenpiteenä, on kuitenkin oltava tarkkana sen takia, että työmarkkinajärjestöthän eivät vielä päässeet sopimukseen. Sopiminen, millä tasolla se nyt sitten tehdäänkään, jäi syksylle. Nyt riskinä on, että yhteisöveroalennukset ymmärretäänkin niin, että palkkoja on nyt varaa nostaa sen sijaan, että jaettaisiin voittoa osingonsaajille. Yhteisöveron madaltaminen ei ole lahja yrityksille vaan ainoastaan verorasituksen pienentämistä, jolla halutaan kannustaa yrityksiä investointeihin ja työvoiman palkkaamiseen. Terveisinä näihin keskusteluihin on syytä todeta, että palkankorotuksissa on syytä pysyä nollalinjalla tai hyvin lähellä sitä, että yhteisöveron alennus todella johtaa niihin käyttäytymisen muutoksiin, joita sillä on tavoiteltu.

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen nosto sekä alvin ja ansiotuloverojen korotuksista pidättäytyminen ovat erinomaisia päätöksiä tältä hallitukselta, koska talouden kasvu on juuri nyt hyvin pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Myös liikennehankkeiden turvaaminen ja lastensairaalan rakentamisen tukeminen 40 miljoonalla eurolla ansaitsevat suuret kiitokset. Liikenteen osalta olisin kuitenkin toivonut selkeämpää kirjausta Länsimetron jatkon rahoituksesta Matinkylästä Kivenlahteen.

Myös kasvurahoitusten rahastot ovat hyvä startti. Pääomaa on tarkoitus jakaa kasvuyrityksille peräti miljardi euroa, mutta tämä on vielä pitkälti riippuvainen yksityisten sijoittajien mukaantulosta. Niiden saaminen mukaan on hyvin tärkeää, koska sitä kautta saadaan myös markkinatuntemusta muun muassa siitä, mihin niitä varoja kannattaa sijoittaa.

Arvoisa puhemies! Mitään menoleikkauksia ei koskaan ole mukava tehdä, mutta hallituksen päätös tehdä ne juuri yritystuista ja kehitysyhteistyömäärärahoista on siedettävä ja vastaa monen suomalaisen oikeustajua. Osa yritystuista on kuitenkin elintärkeitä yrityksille. Pitää muistaa, että olemme harvaan asuttu maa ja siksi esimerkiksi kuljetustuet ovat tärkeitä. Samoin yritysten kansainvälistymistä kannattaa tukea.

Arvoisa puhemies! Työn ja perhe-elämän yhdistämisessä osa-aikainen hoitoraha ja päivähoitomaksujen porrastaminen lisäävät perheiden valinnanmahdollisuuksia. Jatkossa tarvitaan kuitenkin vanhemmuuden kustannusten jakamista koko yhteiskunnan tasolla. Naisvaltaisten alojen yrittäjät joutuvat edelleen rahoittamaan suuren osan lasten syntymisestä aiheutuneista kustannuksista. On laskettu, että jokainen syntyvä vauva maksaa työnantajalle keskimäärin 12 000 euroa, jos naisen palkka on 2 800 euroa kuukaudessa. Tästä on merkittävää haittaa nuorten naisten työllisyysnäkymiin ja palkkaukseen. Ruotsissa kaikki työnantajat maksavat sairausvakuutuksen yhteydessä pienen vakuutussumman, jolla korvataan kaikki raskausajan ja vanhemmuuden kustannukset työnantajalle. Jos asiaa ei pystytä selvittämään työsopimusneuvotteluissa, on syytä tuoda se lakimuutoksena eduskunnan käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Täytyy todellakin muistaa, että kaikki ne jaettavat tulot, joista olemme tänään täällä päättämässä ja myöhemminkin, syntyvät vain ja ainoastaan yksityisellä sektorilla. Tämä unohtuu julkisessa keskustelussa aivan liian usein. Yksityisen sektorin menestymisen mahdollisuus Suomessa on riippuvainen työn teettämisen kustannuksista, investointien kannattavuudesta ja osaamistasosta. Nyt tehdyt päätökset perustuvat onneksi aivan oikein juuri näille ajatuksille.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kataisen hallitusohjelman otsikkona on "Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi". Kovin hyvin otsikko ja hallitusohjelman toteuttaminen eivät ole vastanneet toisiaan. Jos me katsomme asioiden valmistelua ja valmistelutapaa, ei se kovin avointa ole ollut. Tänään olemme puhuneet myös oikeudenmukaisuudesta, millä tavalla se näkyy tässä kehyksessä. Kyllä se on varsin unhoon jäänyt. Rohkeus näkyy joissakin asioissa ehkä enemmän uhkarohkeana.

Hallituksen kanssa olemme samaa mieltä siitä, että taloudellinen tilanne tällä hetkellä on hyvin vaikea. Se vaatii toimenpiteitä, se vaatii tervehdyttäviä toimenpiteitä, se vaatii luottamusta, ja se vaatii toimenpiteitä, joilla saadaan aikaan talouskasvua. Toivon, että niissä asioissa keskustellaan avoimemmin yhdessä ja haetaan yhteisiä ratkaisuja. Nyt tarvitaan pitkäjänteisiä ja pitkään vaikuttavia päätöksiä, me emme muuten tästä tilanteesta selviä.

Arvoisa puhemies! Puutun yhteen asiakokonaisuuteen, jonka monet saattavat arvatakin, ja se on kuntatalous. Hallitus on unohtanut, jättänyt sivuun merkittävän asian tässä, ja se on rahoitusperiaate. Perustuslaistamme lähtee se, että antaessaan kunnille tehtäviä valtiovallan on huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset mahdollisuudet suoriutua näistä tehtävistä. Ja kun katsomme tämänhetkistä tilannetta ja sitä palautetta, mitä tulee erityyppisiltä kunnilta, niin se tilanne on paljon vaikeampi ja huolestuttavampi kuin julkinen kuva nyt on. Tähän liittyy vielä se, että kuntien tilanne eriytyy entisestään ja sitä eriytymistä hallituksen toimenpitein vauhditetaan. Ne leikkaukset, mitkä on suunniteltu nyt valtionosuuksiin, kohdistuvat luonnollisesti ensisijaisesti niihin kuntiin, joissa palveluiden rahoittamisessa valtionosuuksilla on merkittävä osuus. Tämä epätasa-arvoistaa kansalaisia. Nyt pitäisi arvioida näiden vaikuttavuutta, miten ne vaikuttaa palveluiden saatavuuteen.

Tässä kehyksessä, niin kuin edellä kuulimme äsken edustaja Kivirannan puheesta, vaikutetaan kiinteistöveron tuottoon niin, että se nostaa kuntien tuloja ja toisaalta kunnille tulisi jätevero, mutta samanaikaisesti leikataan valtionosuuksia voimakkaasti. Nämä muuttavat kuntien välisiä tulosuhteita merkittävästi. Kun jo aiemmin pohjalla on se, että kiinteistövero poistettiin verotulon tasauksesta, ja edelleen on pohjalla vahvat valtionosuusleikkaukset, niin kunnat joutuvat erittäin epätasa-arvoiseen asemaan. Kysymys on kansalaisten yhdenvertaisuudesta.

Nyt sitten hallitus esittää tässä lisää leikkauksia, mutta tehtäviä kunnilta ei vähennetä, sen sijaan lisätään. Sinänsä perusteltua on keskustella pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista, mutta ei niitä voi kohtuuttomasti sysätä kuntien kontolle, jos ei niihin osoiteta rahoitusta. Hallitus puhuu kyllä kehyksen yhteydessä, että noin miljardin edestä tullaan karsimaan tehtäviä, kuntien velvoitteita, mutta missä se näkyy? Missä se näkyy? Ei tässä kehyskeskustelussa ole tullut yhtäkään ajatusta hallituksen taholta esille. Tämä tilanne on todella vakava, ja tätä olisi syytä myös arvioida perustuslain näkökulmasta, pystyvätkö kunnat ja missä määrin tehtäväänsä hoitamaan ja miten toteutuu kansalaisten yhdenvertaisuus.

Tässä yhteydessä sitten ajetaan hyvin voimakkaalla poliittisella tavoitteella kuntarakennelakia ja samanaikaisesti muut merkittävät osauudistukset on valjastettu palvelemaan tätä. Pääministeri on usean kerran antanut ymmärtää ja sanonut suoraan, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksessa on tuettava muuta kuntauudistusta eli tuettava kuntarakennetta. Keskeisintä osaa kuntien palveluista käytetään välineenä toiselle asialle. Tässä on myös kansalaisten yhdenvertaisuudesta kysymys. Tässä olisi myös perustuslain näkökulmasta tarkasteltavaa, voiko näin tehdä.

Arvoisa puhemies! Olemme todella huolestuttavan ajan keskellä. Tässä tarvitaan yhteisymmärrystä, ja on surullista, että kuntauudistuksesta kokonaisuudessaan tehtiin näin voimakkaasti poliittinen.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tuon hallituksen kehysohjelman oikean nimen sijaan sen nimen pitäisi ilmeisesti olla "Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy", koska sen se tekee. Mutta kuitenkin, kuten debatissa jo sanoin, haluan aloittaa positiivisemmissa näkemyksissä, ja se koskee nimenomaan silloin näiden liikennehankkeiden maaliin viemistä, mitä on liikennepoliittisessa selonteossa nimetty. Ei ole turhaan tullut tehtyä työtä valtatie 8:n puolesta, mutta tarvitsee samaan hengenvetoon muistuttaa, että se ei ole vielä valmis, eli tulen vielä muutamaan otteeseen luultavasti mainitsemaan kyseisen tien tässä salissa.

Asia, mikä ei ole täällä hirveästi keskusteluttanut vielä — nostetaan tämä pieni yksityiskohta esille — on alkoholiveron nosto. Se, mitä se tässä kohtaa tekee, on, että se lisää matkailua. Se lisää ulkomaanmatkailua. Sieltä pakettiautoilla haetaan juotavat tänne, ja tästä ei tule silloin yhtään verotuloja lisää, vaan se tulee vain vähentämään verotuloja. Eli tässä nyt kannattaa seurata hyvin tarkkaan, mitä tämän vaikutukset todellisuudessa ovat.

Kun tästä alkoholiverosta tullaan keskustelemaan, niin kehottaisin miettimään seuraavaa ajatusta: kaupoilla ja ravintoloilla olisi oma alkoholiveroprosentti. Jos ravintoloilla olisi alhaisempi alkoholiveroprosentti, niin ehkäpä juomakulttuurimme pikkuhiljaa menisi niin sanotusti eurooppalaisempaan suuntaan, koska siellä tämä anniskelu on aina valvottua. Samalla se toisi myös työllisyyttä, kenties koko ravintolakulttuurimme muuttuisi. Toivon, että tämä asia otetaan vakavasti harkintaan siinä vaiheessa, kun se esillä on.

Isompana asiana ovat tosiaan nämä kuntien valtionosuudet. Ne tulevat vaikuttamaan meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään. Ihmettelen sitä niin sanottua sinisilmäisyyttä, mikä sosialidemokraateilla täällä on, kun sanotaan, että sosiaaliturvasta ja sosiaalipuolelta ei leikata mitään, mutta samaan aikaan kuntien valtionosuuksia leikataan rajulla kädellä, ja sieltä tulevat kaikki sosiaali- ja terveystoiminnot. Ne ovat lähes kaikki kunnallista toimintaa, joten nimenomaan tästä leikataan. Samaan aikaan kokoomus, kun se kuljettaa hallitustovereitaan, toivoo, ja siihen se sitten melkein jääkin.

Eli kaikissa näissä asioissa, mitä tässä on tavoiteltu, ei ole mitään semmoisia takeita, että ne rupeavat tuottamaan työllisyyttä lisää ja sitä kautta tuloja lisää, eli kokoomus toivoo. Kokoomus on todellinen toiviopuolue, ja oikeastaan kokoomuksen ryhmäpuhekin todisti sen, koska se keskittyi lähinnä siihen, mitä perussuomalaiset tekevät. Eväspussit ovat tyhjät, ne on syöty. Nyt kiinnitetään huomio siihen, kuka oikeasti voi muuttaa tätä politiikkaa oikeaan suuntaan, ja politiikassa otetaan huomioon suomalaiset eikä Eurooppaa, niin kuin tässä kohtaa ollaan rahaa sinne syötetty.

Kuntien valtionosuuksilla lienee myös tämä kuntien pakkoliitostoteutus. Se tehdään talouden keinoin, ja tästä tulee kärsimään tosi moni. Mutta se nähdään sitten myöhemmin, kenties vaikka työmarkkinaneuvotteluiden epäonnistuttua lakkojen varjolla, mitä tämä hallituksen linja tulee tekemään. Toivottavasti kuitenkaan se ei tule muuttamaan meidän kolmen A:n luottoluokitustamme, koska tämä kikkailu yhteisöverojen dynaamisilla vaikutuksilla voi tosiaan tehdä sen. Tämä on tosiaan "toivotaan, toivotaan" -ohjelma. Perussuomalaisilta tulee taas kerran hallitusta parempi kehysohjelma. Odottakaa vain.

Outi  Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on sellainen sanonta Suomessa, että moni kakku päältä kaunis mutta silkkoa sisältä. Tämä kehysriihen kakku sen sijaan ei ehkä tullut uunista ulos kaikista tyylikkäimmässä muodossa, mutta sisältö ja maku ovat kyllä kohdillaan, ja toivottavasti jälkimaku lopulta kruunaa kaiken.

Kehysriihen tärkeimmän seikan voi tiivistää kolmeen kirjaimeen. Ne ovat t, y ja ö. Työ on se, jolla Suomi tulevaisuutensa turvaa, työ on se, jossa suomalaiset ovat hyviä, ja näin ollen työ on myös se, jota nyt on saatava Suomeen lisää. Tähän kehysriihi vastaa. Me pärjäämme sisulla, me pärjäämme ahkeruudella, ja tässä suomalaisille annetaan mahdollisuuksia tehdä työtä, käyttää niitä meidän voimavarojamme.

Kehysriihen päätöksistä voitaisiin nostaa esiin useitakin, muun muassa osatyökykyisten työllistäminen, pienituloisten ansioveron keventäminen, oppisopimukseen ja ammatilliseen koulutukseen panostaminen, joustavat hoitorahat alle kolmevuotiaitten vanhemmille jne. jne.

Haluan kuitenkin erityisesti korostaa sitä, miten tärkeä päätös on ollut oppisopimuksen uudistaminen. Vuosittain noin 4 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa, ja kun otetaan mukaan opintonsa toisella asteella keskeyttäneet, niin jokaisesta ikäluokasta 15 prosenttia jää vaille toisen asteen tutkintoa. 20—29-vuotiaista pelkän perusasteen varassa olevia on noin 110 000. Alle 29-vuotiaita työttömiä on noin 55 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin 40 000.

Hallitus ansaitsee saada kiitokset hyvästä työstä nuorisotakuun parissa ja erityisesti nyt tehtyjen oppisopimuspäätösten osalta. Tämä ennakkojakso ja 2+1-malli tuovat lisää joustavuutta, jota oppisopimukseen on tarvittu. Erityisen hyviä ovat myös lisäykset ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoihin. Toivottavasti hallituksen toimet johtavat siihen, että oppisopimuksen suosio kasvaa, ja meillä on hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Saksan ennätysalhaisen nuorisotyöttömyyden on tutkittu johtuvan pitkälti toimivasta oppisopimuskoulutusjärjestelmästä. Meidän on jatkossakin pohdittava sitä, kuinka saisimme kehitettyä omaa malliamme siihen suuntaan, että se on sekä useammalle koulutusta tarvitsevalle että myös yrityksille nykyistä houkuttelevampi.

Toinen seikka, johon haluan tässä yhteydessä kiinnittää huomiota, on asia, joka lähestyy työtä hieman toisesta suunnasta. Nimittäin osana hallituksen työhön ja kasvuun tähtäävää kehysriihen päätöstä hallitus toteuttaa useita Ala-Pietilän ICT 2015 -työryhmän ehdotuksia, ja näistä haluan mainita erityisesti tämän julkisten tietovarantojen avaamisen. Data, jota viranomaiset keräävät jotain tiettyä omaa tarkoitusta varten, voi yhdistettynä johonkin toiseen tietovarantoon poikia aivan uudenlaisia palveluita, palveluita, jotka koskaan eivät ehkä olisi nähneet päivänvaloa viranomaisten toimesta, ja nyt uskon kovasti, että tämä mahdollisuus avaa ovet innovaatioille ja myös liiketoiminnalle. Tämä on osa päätöksiä, joita varmasti tarvitaan yhteiskunnassamme, jotta meistä tulee toimintaympäristö, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin ja joka on innovatiivinen ja kiinnostava ict-puolen yrityksille.

Täällä edustaja Jalonen omassa puheenvuorossaan puhui siitä, että hallituksella on pussit tyhjänä. Tänään on kuultu tämän sixpack-hallituksen kehysriihen esitykselle tämmöinen viiden paketin ratkaisuvaihtoehto perussuomalaisilta. Mutta vaikka te sanotte perussuomalaisista, että teillä on paremmat paketit kuin hallituksella, niin emme tänään kuulleet keskustelussa, mitä ne paketit sisältävät. Epäilys nimittäin on, että kääreissä on suomalaisille lisälaskuja ja mahdollisesti lisää kustannuksia. Teillä on lupauksia siitä, että teidän paketeissanne tulee automaattinen palkkatuki, satojen miljoonien eurojen energiaveroalennus, kotitalousvähennyksen kasvattaminen ja myös kuntien valtionosuuksiin lisäystä. Mistä te aiotte nämä lisäykset kustantaa? Tähän ei ole tullut vastausta, ja tätä jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Toivottavasti tämä ei tarkoita sitä, että perussuomalaiset ovat nämä lupauksensa kustantamassa meidän tulevien polvien kukkarosta. Sitä pikavippiä emme halua lapsillemme perinnöksi antaa.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen paljon suitsuttama kehyspäätös on oikeasti kehysfarssi. Toimittajienkin haukkuma tiedotustilaisuus oli jo pohjanoteeraus, kehyspäätöksistä puhumattakaan. Sama pienituloisten kurittaminen ja rikkaiden suosiminen jatkuu hallituksen osalta niin kuin edellisinäkin vuosina, mitä nyt nähtiin osinkoverouudistuksessa hallituksen korjauksien jälkeenkin: kokoomus vie, ja vasemmisto vikisee.

Arvoisa puhemies! Mikä minua jäi osinkoverouudistuksessa kaihertamaan, on se, että tässä suosittiin ainoastaan osakeyhtiöitä ja avoimet ja kommandiittiyhtiöt jätettiin kokonaan uudistuksen ulkopuolelle.

Arvoisa puhemies! Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on valtava määrä pienituloisia henkilöitä, jopa 704 000 henkilöä, jotka tienaavat alle 1 140 euroa kuukaudessa. Noin 120 000 eli 11 prosenttia kaikista alle 18-vuotiaista lapsista elää pienituloisissa kotitalouksissa. Silti hallitus hyvällä omallatunnolla nostaa edelleen tasaveroja, kuten sähkön, ruuan ja polttoaineen hintaa.

Arvoisa puhemies! Se, mikä hallituksen politiikassa on ollut silmiinpistävää koko hallituskauden ajan, on se käsittämätön, kova halu kurittaa kuntia. Kunnilta viedään valtionosuudet. Nyt kehysriihessä hallitus päätti, että kunnat ottavat jatkossa isomman roolin pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa, minkä hintalappu kunnille on noin 150 miljoonan euron suuruinen, ja päälle hallitus alentaa huomattavasti yhteisöveroa, joka sekin on pois kuntien tulonlähteistä. Hallitus ei ilmeisesti ole itse kykeneväinen tekemään poliittisia ratkaisuja, kun sysää kaiken vastuun kuntien harteille.

Liikenteestä täytyy sen verran sanoa, että vaikka hallitus siirtää kehyspäätöksellään 100 miljoonaa euroa vuodessa väyläinvestoinneista liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen, on tämä vain roposia siihen nähden, mikä on tieverkon reaalinen korjausvelka jo tällä hetkellä. Ja nämä ovatkin vain siirtorahoja, eli samaan aikaan, kun tieverkon tilannetta yritetään hieman helpottaa, väylät kärsivät asiassa.

Arvoisa puhemies! Kun täällä on arvosteltu paljolti perussuomalaisten vaihtoehtoa, niin me esitimme tuossa ryhmäpuheenvuorossa viiden kohdan ohjelmapaketin, ja haluan sieltä vielä nostaa energiapakettimme asian. Energiapakettimme tarkoituksena on energiapolitiikkaa järkeistämällä saada vaihtotase, vientisektorin kilpailukyky sekä ympäristö kuntoon. Kohentaisimme vientisektorin kilpailukykyä alentamalla sadoilla miljoonilla energiaveroja. Parantaisimme verotusta sekä tuki- ja lupapolitiikkaa järkeistämällä kotimaisen energian, kuten turpeen ja pienpuun, energia-asemaa suhteessa kivihiileen ja muuhun tuontienergiaan. Perussuomalaisten mielestä on parempi pistää energiaeurot kiertämään kotimaassa kuin antaa ne naapureille.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Maatalous ei totisesti ole ollut tämän hallituksen lempilapsi. Korville on lyöty muun muassa kansallisten tukien heikennyksillä, lomituspalveluihin sekä luopumistukiin ja -eläkkeisiin kohdistuvilla leikkauksilla sekä sosiaaliturvan alentamisella. EU:n monivuotisia rahoituskehysneuvotteluitakaan ei voi onnistuneeksi kuvata — kansallinen kompensaatio olisi ollut paikallaan.

Nyt leikkauslistalla ovat Kemera-tuet, pienpuun energiatuki ja Metso-ohjelma. Vuonna 2014 leikkauksia tehdään reilu 20 miljoonaa euroa. Pienpuun energiatukeahan ei ole pystytty maksamaan, kun EU-komissio ei ole sitä notifioinut. Pienpuun energiatukeen osoitetut varat olisi pitänyt siirtää jo aiemmin Kemeraan, jonka kautta niitä olisi voitu käyttää puuenergiakäytön edistämiseen.

Myöskään Makeraan ei olla siirtämässä rahaa. Vesihuollosta ja tulvasuojelulta viedään tulevina vuosina ensin 6 miljoonaa ja vuosina 16—17 joka vuosi 11 miljoonaa euroa. Lisäksi viljelijätukiin tulee jälleen lisäleikkauksia.

Ja lista jatkuu: energian valmisteveron palautuksia maatiloille ja kasvihuoneille pienennetään yhteensä 40 prosentilla, kun otetaan huomioon niin kevyt polttoöljy, raskas polttoöljy, bioöljy kuin sähkö. Sellaiselta tilalta, joka on tavallisesti lähettänyt palautushakemuksen — joita muuten on 39 000 tilaa — jää jatkossa palautuksia saamatta vuosittain keskimäärin 1 100 euroa. Jokainen, joka tuntee maatalouden yrittäjätulon kehityksen, ymmärtää tämän merkityksen.

Jos jotain hyvää pitää maa- ja metsätaloussektorista sanoa, niin onneksi kiinteistöveroa ei sentään laajennettu koskemaan metsämaata, sekin uhka kun ilmassa leijui.

Arvoisa puhemies! Ihmetellä täytyy, kun viikko sitten täällä salissa päiviteltiin kivihiilen käytön lisääntymistä hallituksen ja opposition yhteisvoimin, että kehyksistä ei kyllä paljoa löydy, millä puuenergia saataisiin kasvuun. Windfall-veron alennus täältä löytyy, mutta kyllä oikeansuuntaiset tukitoimenpiteet uusiutuvien ja kotimaisten energiamuotojen edistämiseksi ovat valitettavan harvassa.

Hallituksen teollisuutta ja työllisyyttä tukevista ratkaisuista on sen sijaan syytä kiittää kuljetustuen jatkamista. Se onkin yksi niitä harvoja päätöksiä, joista voi sanoa, että hallitusohjelman kirjaus Itä- ja Pohjois-Suomen erityisominaisuuksien huomioimisesta toteutuu. On myös oikein hyvä, että osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantamiseksi lisätään rahaa sekä tehtyjen leikkausten jälkeen annetaan vähän lisää oppisopimukseen sekä työssäoppimiseen. Kehystiedotteessa mainostitte myös nuorisotakuun toteutumista tuettavan lisäämällä ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja. Itse kehyksissä kirjaus on kyllä kovin erilainen: koulutustarjonnan leikkaukset aiotaan jaksottaa suunniteltua pidemmälle aikavälille, ei siis perua. Mitenköhän tämä näkyy Etelä-Savossa, jossa on roimia esityksiä ollut ammatillista tutkintoa opiskelevien aloituspaikkojen määrän vähentämisestä?

Nuorisotakuusta ei voi olla kovin innoissaan myöskään kuntien valtionosuuksien leikkauksia tarkastellessa. Valtionosuuksia leikataan liki 900 miljoonalla jo päätettyjen yli 3,4 miljardin euron lisäksi. Leikkaukset jatkuvat koko kehyskauden ajan. Tiedossa on takuuvarmasti opetushenkilökunnan irtisanomisia, kunnollisen erityisopetuksen tai resurssiopettajien korvaamista koulunkäyntiavustajilla ja huonosta sisäilmasta kärsivien koulujen kunnostusten lykkäämisiä.

Tämä kaikki liittyy todelliseen nuorisotakuuseen: siihen, että lapsilla ja nuorilla on laadukas ja turvallinen oppimisympäristö. Lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus asianmukaiseen erityiseen tukeen perusopetuksessa. Jos kelkasta putoaa jo tuossa vaiheessa, ei tulevaisuus ole ruusuinen tai ainakaan helppo. Me kaikki tiedämme ne kansantaloudelliset kulut, joita syrjäytyneestä nuoresta yhteiskunnalle kertyy, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä nuorelle itselleen. Kunnille pitää antaa mahdollisuus tarjota näitäkin palveluita varhaisessa vaiheessa, kun kustannukset vielä ovat kohtuulliset ja avun tuloksellisuus hyvää.

Arvoisa puhemies! Viitostien Mikkelin kohdan kunnostuksen käyntiin saaminen on hyvä asia. Juva—Mikkeli-väli jää tosin ilmeisesti odottamaan vielä parempia päiviä. Tarkka summa tuohon Mikkeliinkin on auki. Siihen olen pettynyt, että Savonlinnan ohitustien kolmannesta vaiheesta ei kuulu mitään, vaikka se keskeneräisenä hankkeena luvattiin hallitusohjelmassa hoitaa loppuun tällä vaalikaudella. Muuten tässä ihmetyttää kyllä se kirjaus, jossa väyläinvestoinneista siirretään 100 miljoonaa euroa vuodessa liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen. Ilmeisesti liikennepuolella on ihan ok tehdä tällaisia kirjauksia, mutta turpon yhteydessä hallitus ei kyllä uhallakaan ottanut kantaa seuraavan hallituskauden linjauksiin.

Arvoisa puhemies! Vielä kehitysyhteistyömäärärahoista: Emme ole pääsemässä lähellekään kehitysyhteistyön 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta määräaikaan mennessä eli vuoteen 2015. Hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä on jälleen kerran ristiriita. Näiden 90 miljoonan euron leikkausten ansiosta, jotka ajoittuvat siis vuosille 15—17, näyttää siltä, että kehitysmäärärahat tippuvat eri arvioiden mukaan jopa alle 0,5 prosenttiin. Suomi on jäänyt määrärahatasossa häpeällisen kauas muista Pohjoismaista ja esimerkiksi piskuisesta Luxemburgista, joka peittosikin yllättäen Suomen YK:n turvallisuusneuvostoäänestyksessä.

Keskustan ulkoasiainvaliokuntaryhmä pitää huolestuttavana myös sitä, ettei kehyspäätös oikaissut Suomen edustustoverkon jatkuvaa karsimista.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuluvana vuonna valtionvelka kasvaa 7 miljardia euroa ja kuntien velkataakka kasvaa suhteessa vieläkin nopeammin. Merkittävä osa julkisten palveluiden kustannuksista menee lastemme piikkiin heille siirrettyinä veroina. Verotulot eivät riitä nykyisen kaltaisesti tuotettujen yhteiskunnan palvelujen ja etuuksien kustannuksiin. Suurin syy tulojen kasvun tyrehtymiseen on Suomessa olevien työpaikkojen vähäisyys. Menopuolen säästöjä ei pystytä toteuttamaan ilman käynnissä olevien rakenneuudistusten loppuun saattamista.

Suomen vaihtotase on kumulatiivisesti 3,6 miljardia euroa miinuksella. Pörssiyhtiöt eivät ole uusinvestoineet Suomeen enää pitkään aikaan, vaan tuotanto ja työpaikat ovat pääosin ulkomailla. Suomi ei kiinnosta myöskään ulkomaalaisia sijoittajia. Uusien työpaikkojen luominen on ollut viime vuodet pienten ja keskisuurten yritysten varassa. Valitettavasti pk-yrityksillä ei ole ollut edellytyksiä kasvaa ja kansainvälistyä.

Kaikesta tästä on seurauksena ollut se, että työttömyys ja sosiaalikulut ovat jatkuvasti kasvussa. Pelkästään kotikaupungissani Oulussa on tällä hetkellä 13 000 työtöntä eli lähes 15 prosenttia työvoimasta. Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin niin vahva, että se kestää hetken aikaa näinkin vakavan tilanteen, mutta ei pitkään.

Valitettavasti tilanteen vakavuutta ei jokapäiväisessä elämänmenossa ole vielä tiedostettu. Hallituksen sisälläkin meni pitkän aikaa ennen kuin kriisitietoisuus saavutti kaikki osapuolet. Oppositiopuolueet leikittelevät populistisuudessaan edelleen pikku yksityiskohdilla ymmärtämättä kokonaistilannetta.

Tämän vuoksi hallituksen kehysriihessä haluttiin kääntää Suomen suunta takaisin nousu-uralle tekemällä merkittäviä työpaikkoihin ja talouskasvuun tähtääviä toimia. Hallitus pystyi vastoin ennakko-odotuksia tekemään vaikuttavan kokonaisuuden ja määrittelemään suuret poliittiset linjaukset. Isolla rakenteellisella elinkeinoverouudistuksella, joka on yksi osa kehysriihen toimenpidepakettia, tavoitellaan koko yrityskenttään voimakasta uutta kannustavuutta työllistää yhä useampi suomalainen Suomessa ja saada vienti vetämään. Tarkoitus on saada pörssiyhtiötkin investoimaan Suomeen ja maksamaan veronsa tänne. Toinen tavoite on yrittäjyyden kannustaminen ja yritysten kasvun kannustaminen uusien työpaikkojen luomiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Yhteisöveron keventäminen osuu oikeaan aikaan senkin vuoksi, että pankit ovat kiristäneet yritysten luotonantoa. On entistä tärkeämpää, että yritykset saavat omarahoituksen kohennettua ja käyttävät sitä uusiin investointeihin ja työntekijöitten palkkaamiseen. Tämän senkin vuoksi, että tavallisella yksityisellä yrityksellä harvoin on ulkopuolisia sijoittajia oman perheen lisäksi.

Kehysriihessä hallitus teki muitakin päätöksiä kasvavien yritysten rahoitusongelmiin perustamalla kaksi kasvurahastoa, joihin voi sijoittaa myös yksityisen puolen rahaa. Rahastot ja yritysten maksamien yhteisöverojen keventäminen ovat saaneetkin kiitosta kaikkialta.

Yrittäjän tulo koostuu yrittäjäperheen ruumiillisista, henkisistä ja taloudellisista panoksista sekä riskinotosta. Usein yrittäjäperhe on pannut kaikki likoon, jotta yritys saataisiin jaloilleen ja se menestyisi. On tarvittu osaamista ja onnistumista, joskus on tullut takapakkia, joskus tappioita, mutta sitkeästi on jatkettu yrittämistä.

Yrittäjän yritysvero koostuu yhteisöverosta, joka on kaikille osakeyhtiöille samansuuruinen, ja yrittäjän maksamasta verosta, joka maksetaan yrittäjän yrityksestään saamasta tulosta. On oikeudenmukaista, että yrittäjän firmastaan saamaa tuloa verotetaan keveämmin kuin riskittömän pörssiyhtiön pääomasijoitusta, jossa ei voi eikä tarvitse tehdä mitään yhtiön menestykselle. On tyhmää ajatella, että yrittäjä nostaisi rahaa yrityksestä verotuksen takia niin, että yritys joutuisi sen takia vaikeuksiin. Käytännössä se ei ole edes mahdollista, joten toivoisin, että porsaanreikämetsästäjätkin keskittyisivät jo kasvun aikaansaamiseen jakamisen sijasta.

Suomessa on kyllä myyty paljon hyviä yrityksiä eri puolille maailmaa, kun verotus on suosinut myyntiä yrityksen pitämisen sijaan. Kuumimpaan Nokia-aikaan useita raketin tavoin kasvaneita alihankintayrityksiä myytiin ulkomaille tehden näin miljardivoittoja. Yleensä myyty yritys aika pian siirsi tuotannon muualle ja lopetti toimintansa Suomesta. Myös tähän epäkohtaan hallitus halusi puuttua kehysriihen päätöksillä ja kannustaa jatkamaan myös verotuksen keinoin yrittämistä Suomessa.

Täytyy kyllä nostaa hattua niille lukuisille perheyrittäjille, jotka ovat kymmeniä vuosia pyörittäneet yritystään ja tehneet sukupolvenvaihdoksen eivätkä ole sortuneet myymään yritystään. Kaiken lisäksi nämä yrittäjät maksavat veronsa Suomeen. Yrittäjyyteen tarvitaan kannusteita, ja riskinotosta pitää palkita, jotta yhä useampi rohkenisi lähteä yrittäjäuralle.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Taloustilanne on poikkeuksellisen vaikea, kuten hyvin tiedämme. Siihen nähden hallitus on onnistunut tekemään erittäin hyvän kehyspäätöksen. Vahva painotus on työn ja yrittämisen edistämisessä, niin kuin pitääkin olla. Vain työtä tekemällä ja osaamistamme jatkuvasti vahvistamalla me voimme selvitä tämän hetken tilanteessa ja tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Vuoden alusta voimaan tulleen nuorisotakuun tavoitteena on saada jokainen nuori osalliseksi yhteiskuntaan koulutuksen ja työn kautta. Nuorisotakuu on paitsi oikeudenmukaisuusteko myös hyvää talouspolitiikkaa. Se on myös erittäin kunnianhimoinen hanke, jolla taistellaan syrjäytymisen uhkaa vastaan.

Jotta saamme nuorisotakuun onnistumaan, on toimittava ajan mukana. Siksi hallitus tässä kehyspäätöksessään vahvistaa nuorten oppisopimuskoulutusta. On erittäin hyvä, että nuorten oppisopimuskoulutukseen luodaan ei-työsopimussuhteinen ennakkojakso, jonka tarkoituksena on madaltaa sekä nuoren että työnantajan kynnystä solmia oppisopimus.

Oppisopimuskoulutukseen ja työssäjaksamisen kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta kehyskaudella yli 40 miljoonaa euroa. Lisäksi ammatillisen koulutuksen määrärahaa lisätään kehyskaudella 24 miljoonalla eurolla.

Nuorisotakuu toteutetaan kunnissa, ja siihen tarvitaan myös kuntien aktiivisuutta ja sitoutumista. Etenkin opintojen keskeyttämiseen ja muutoskohtiin tarvitaan erityistä tukea nimenomaan siellä kunnassa, nuorten lähellä. Siksi haluan korostaa, että tämä on meille kaikille yhteinen haaste niin kunnissa, te-toimistoissa, yrityksissä ja elinkeinoelämässä, kouluissa kuin täällä eduskunnassakin.

Kehyspäätöksen mukaisesti käynnistetään myös lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja perustetaan kotoutumisen osaamiskeskus, jonka tarkoituksena on pitkäjänteisesti tukea paikallisten toimijoiden osaamista kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi.

Nämä ovat erinomaisia uusia satsauksia. Erinomaisten kehyspäätösten joukkoon kuuluu myös opintotuen sitominen indeksiin, jota on kaivattu pitkään. Myös itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajojen korottaminen 30 prosentilla on erittäin tärkeä linjaus. Jatkossa tästä riippuvuudesta pitää päästä kokonaan pois.

Arvoisa puhemies! Liikennekehyksen osalta olen erittäin tyytyväinen siihen, että aiemmin sovitut hankkeet on pidetty kehyksissä. Aivan kuten vuosi sitten totesin, Kaakkois-Suomeen kohdistuu satsauksia, joilla on suuri merkitys koko maan kannalta. Venäjän-liikenne tulee kaksinkertaistumaan lähivuosien aikana, ja mahdollinen viisumivapaus kasvattaa tulevaisuudessa rajaliikennettä entisestään. Rajan läheisyys sekä Venäjän kehitys ja sen merkitys on tärkeä huomioida ja ymmärtää, että näillä liikennehankkeilla vastataan koko maan tarpeisiin, ei ainoastaan Kaakkois-Suomen. Toki Kaakkois-Suomen liikenneratkaisut vaikuttavat olennaisesti myös alueemme omaan elinvoimaan. Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat, ja tulevat teollisuuden sekä palveluiden näkymät kehittyvät.

Ministeri Kyllönen vieraili eilen Nuijamaalla Lappeenrannassa ja Taavetissa. Tuon vierailun merkittävin anti oli lupaus valtatie 6:n parantamisesta Taavetin ja Lappeenrannan välillä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti nelikaistaisena. Myös Imatra—Luumäki-kaksoisraiteen suunnitteluun on varattu rahat ja vihreää valoa näytetty. Nämä ovat hienoja asioita myös tulevaisuutta ajatellen. Kiitokset vielä ministerille tästä hienosta työstä.

Arvoisa puhemies! Monessa puheenvuorossa on nostettu esiin uuden valtakunnallisen lastensairaalan perustamiseen myönnettävä 40 miljoonan euron määräraha. Se on kehyspäätöksen yksi kirkas valopilkku. Sairaala on ainutlaatuinen, vaikeasti sairaiden lasten huippuhoitoa tarjoava paikka. Hoidon laatu on erittäin korkealla tasolla, mutta puutteelliset tilat ovat vaikeuttaneet kohtuuttomasti toimintaa viime vuosina. Näistä huonoista tiloista ovat joutuneet kärsimään niin lapsipotilaat perheineen kuin hoitoon vahvasti sitoutunut henkilökuntakin. Nyt kehyspäätöksen myötä olemme hyvällä tiellä saamassa vuoteen 2017 mennessä hyvät, nykyaikaiset tilat sairaalalle. Tämä on tärkeä ja välttämätön päätös.

Minun on kuitenkin pakko vielä sanoa, että mielestäni hyvinvointivaltion olisi löydettävä omasta pussistaan rahat sairaalan rakentamiseen, mutta on silti kiitettävä yksityistä taustasäätiötä, joka on tehnyt erittäin vahvaa ja hyvää työtä asian eteen.

Sinänsä leikkaustavoitteisiin nähden sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla on onnistuttu tekemään kohtalaisen tasapainoisia ratkaisuja. Ihmisten arkista sosiaaliturvaa ei leikata, ja se on tietysti erittäin tärkeä linjaus. Palaan vielä toisessa puheenvuorossani tähän asiaan. (Puhemies koputtaa) Haluan kuitenkin nostaa huolenaiheena esiin sektoritutkimukseen kohdistuvan 30 miljoonan leikkauksen. Se tulee johtamaan irtisanomisiin ja pahimmillaan lakisääteisten tehtävien vaarantumiseen. Näitä säästöjä toteutuessaan pitää seurata tarkasti.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Myös liikenteen osalta selonteko on hyvin karua luettavaa. Uusia tiehankkeita potkitaan jonkun verran eteenpäin mutta ei riittävästi. Suorastaan mustan huumorin piikkiin menee hallituksen lupaus, että väyläinvestoinneista siirretään pieniin investointeihin ja ylläpitoon 100 miljoonaa vuodesta 2016 alkaen, siis tulevan vaalikauden alusta. Onhan se varsin helppoa mennä yli siitä, missä aita on matalin, eli luvata uuden hallituksen puolesta.

Selonteossa todetaan, että keskeisen verkon palvelutason säilyttäminen on tavoitteena kaikissa tuoteryhmissä paitsi parantamisessa. Suomen kielellä se tarkoittanee, että isot päätiet pyritään pitämään nykykuntoisina ja muut tiet saavat rapistua jopa nykyistä huonompaan kuntoon. Nyt tiestön kunnossapito- ja korjausvelka on parin miljardin luokkaa, siis 2 000 miljoonaa euroa. Tässä tilanteessa hallitus lupaa, että tiestön kunto vain heikkenee. Jos saamme tulevien vaalien jälkeen nykyistä paremman hallituksen, sillä on edessä jättimäinen urakka. On silti todennäköistä, että tuolloinkaan ei löydy riittävästi lisärahaa pitkäaikaisten laiminlyöntien korjaamiseen. Joudumme siis tyytymään huonokuntoiseen tieverkkoon niin pitkälle kuin silmä siintää, koska korjausvelka on kasvanut liian suureksi.

On tosiasia, että tiestön kunnossapidossa yhden euron säästö aiheuttaa kolmen euron vahingon. Tämä asia on näin, koska laiminlyönneistä johtuen ennen pitkää normaalihoito ei enää riitä vaan tarvitaan kallis peruskorjaus. Siltojen osalta tilanne on vieläkin pahempi, sillä yhden euron säästö väärässä paikassa aiheuttaa peräti seitsemän euron vahingon. Kysyn, onko tämä vastuullista yhteisten asioiden hoitoa. Vastaan: ei ole. Tämä on erittäin huonoa politiikkaa, sanoisin, että jopa edesvastuutonta.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ilmoittaa selonteossaan, että raskaan liikenteen kaluston enimmäismassoja ja -mittoja korotetaan. Näin halutaan paikata rikkidirektiivin aiheuttamaa satojen miljoonien ylimääräistä rasitetta maamme yrityksille. Samalla kuitenkin aiheutetaan mittavat lisäkustannukset kuljetusyrityksille sekä rikotaan lisää jo ennestään huonokuntoista tieverkkoa, koska suuripainoiset autot käyttävät myös kaikkein pienimpiä teitä. Mittojen ja painojen nostaminen tapahtui tavalla, joka ei ole ainakaan omien moraalikäsitysteni mukaan mitenkään hyväksyttävissä. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies ajoi nimittäin päätöksen läpi juuri ennen siirtymistään EK:n leipiin. Päätöstä tehdessään hän tiesi jo tulevan työnantajansa nimen. Tällainen toiminta on räikeä esimerkki hallinnon rappiosta.

Arvoisa puhemies! Selonteossa puhutaan myös Helsingin Pisara-radan rakentamisesta. Tuo jättihanke maksaa todennäköisesti jopa lähes miljardin. Seuraavallakaan vaalikaudella mahdollisuudet liikenneinvestointeihin eivät ole olennaisesti nykyistä paremmat. Pisara-radan rakentaminen tietäisi sitä, että pääosa rahoista uppoaisi usean vuoden ajan tuohon hankkeeseen. Siksi pitäisi vakavasti harkita ja selvittää Pisara-radan rakentamisen sijaan myös muita vaihtoehtoja, niitä nimittäin on. Valitettavasti kuitenkin näyttää siltä, että nykyhallituksen koostumuksesta johtuen hankkeeseen on hirttäydytty ideologisista syistä.

Arvoisa puhemies! Vanhan sanonnan mukaisesti ei ole niin huonoa, ettei siinä ole jotain hyvääkin. Kiitän poissa olevaa ministeri Kyllöstä lupauksesta, että Kuutostie toteutetaan nelikaistaisena ja että työt alkavat ensi vuonna.

Elsi  Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen tulevien vuosien budjetteja linjaavat kehyspäätökset jatkavat jo tutuksi tulleella linjalla. Todellisia kasvun eväitä ei tunnu löytyvän, ja vaikuttaa siltä, ettei hallitus saavuta oman ohjelmansa keskeisimpiä tavoitteita. Budjettivaje ei millään oikene 1 prosentin tasolle, eikä työttömyys tule painumaan 5 prosenttiin. Myöskään työurien pidentämiseen eivät kehykset anna eväitä.

Kehyspäätöksistä tiedottamisen farssi kertoi yleisestä linjasta. Tasaiseksi taputeltu ja loistavaksi linjattu päätös kerrottiin kyselytunnin alla tarkoituksellisesti kiireessä ulos. Tietynlaista vallankäyttöä tämäkin. Tarkennuksia varsinaisiin päätöksiin on pitänyt pitkään odotella ja kaivella. Kaikki tämä kertoo siitä, miten hallitus keskittyy vaikeaksi tiedettyjen päätösten sijaan pitämään kuusikkonsa kasassa ja silottelemaan tuloksia ulospäin. Tiedottamisen puutteellisuuteen ovat puuttuneet jo tiedottamisen järjestäytyneet ammattilaisetkin.

Arvoisa puhemies! Yhteistä hallituspolitiikassa on ollut selkeä ideologinen tahtotila keskittää tätä yhteiskuntaa sen kaikilla sektoreilla. Hallituksen kuntapolitiikka ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispyrkimykset ovat ehkä karmaisevin esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun poliittinen ideologia ohittaa järjen ja asiantuntemuksen. Se on kärjistänyt toista vakavaa yhteiskuntamme ongelmaa, ihmisten eriarvoistumista.

Nyt päätetyt uudet valtionosuusleikkaukset, jotka sitten yhteensä nousevat 3,8 miljardiin euroon, ovat suuri pettymys kuntien palvelujen rahoituksen kannalta. Valtionosuusleikkaukset eivät paranna millään tavoin julkisen rahoituksen tasapainoa. Ne menevät suoraan kuntaverojen korotuksiin ja kiristävät erityisesti pieni- ja keskituloisten verotusta. Myös perusvähennyksen, kotitalousvähennyksen ja muiden vähennysten korotuksilla sekä osinkotuloverotuksen muutoksilla on vaikutuksensa, ja ne on korvattava kunnille täysimääräisesti jo hallitusohjelmankin mukaisesti.

Samaan aikaan valtionosuuksien leikkausten ohella kunnille sysätään lisää tehtäviä ja toivotetaan lykkyä tykö. Monet kunnat pannaankin selviämään mahdottomasta tilanteesta. Veroprosentteja on nostettava ja palveluista karsittava. Edessä on varma talouden kriisi, joka pudottaakin kriisikunnan sopivasti hallituksen virittämään pakkoliitosverkkoon.

Arvoisa puhemies! Kehysten on sanottu sopeuttavan 600 miljoonan edestä. Summasta puolet on veronkorotuksia ja puolet säästöjä. Monet veropäätöksistä osoittautuivat kuitenkin epäoikeudenmukaisiksi. Hallitus onneksi otti onkeensa keskustan ehdotuksista osinkoveropäätöksen epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi. Hyvä niin, mutta korjaus ei ollut riittävä.

Kehyspäätökset tukevat myös tasaverotuksen nostamista, mistä tietenkin kärsivät pienituloisimmat suurituloisia enemmän. Sähkön hinnannousu ja valtionosuusleikkausten kautta nouseva kunnallisverotus kiristävät tasaveroina heikompien kukkaroa kohtuuttomasti. Ihmetellä vain voi, miten tasaverotusta vastustanut SDP on antanut näiden päätösten mennä sormiensa läpi. Veroratkaisut suosivat myös kaiken järjen vastaisesti tuontienergiaa eivätkä antaneet juuri mitään tukea kotimaiselle bioenergialle.

Myös suomalaisten viljelijöiden tulotasoa leikataan vielä edellisten leikkausten päälle. Suomalaisen ruuan ja energian tuottajat kärsivät vakavista kannattavuusongelmista ilman näitä kehysten lisäleikkauksiakin.

Arvoisa puhemies! Hallitus selittää paljon talouspolitiikassaan niin kutsutuilla dynaamisilla vaikutuksilla. Sanotaan kasvun ja uusien työpaikkojen poistavan itsessään säästötarvetta ja nostavan talouden kasvuun. Näyttää siltä, että hallitus on laskenut edukseen positiiviset vaikutukset mutta ei lainkaan negatiivisia dynaamisia vaikutuksia, joita säästöistä ja leikkauksista ilman muuta aiheutuu. Dynaamisilla vaikutuksilla selitetään satoja miljoonia, vaikka talousteoriat ja historia eivät väitettä tue. Kukaan ei voi tietää, syntyykö tällaisia dynaamisia vaikutuksia ja mikä on todella niitten hinta ja arvo. Mihin perustuvat nämä positiivisten dynaamisten vaikutusten laskelmat, siihen emme ole tänään saaneet vastauksia. Avoimuudesta ei tällaisten summittaisten heittojen kohdalla todellakaan voida puhua.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus yllätti kehyspäätöksellään. Hallitus yllätti kaikki tällä kehyspäätöksellään, osinkoverotuksen osalta myös itsensä, mutta hallitus nöyrtyi korjaamaan kiireessä syntyneen virheensä. Ennalta arvioitiin, että yhteisöveron alentamiseen oli paineita. Itse arvelin, että vero laskisi johonkin 22 prosentin tienoille. Tiedettiin myös, että monet kansalaiset ja pk-yrittäjäsektori pelkäsivät tosissaan arvonlisäveron korottamista.

Hallitus oli ajatellut toisin. Se oli valinnut näkökulmaksi kasvun ja työllisyyden vahvistamisen. Se halusi luoda suotuisat edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle. Niinpä tarkastelun alle otettiin koko yritysverotus. Yhteisöveron lisäksi radikaalin arvioinnin kohteeksi tulivat myös osinkoverotus ja hallituksen aikaisemmat päätökset yritysten verokannustimista. Harkinta tuotti rohkean ratkaisun, jossa yhteisöverotus lasketaan 20 prosenttiin ja kaikki osinkotulot laitetaan verolle.

Linjauksella rohkaistaan kasvuhakuisten yritysten syntymistä. Osinkoverotuksen osalta nyt päästään irti kokonaan verottomista pääomatuloista. Hallituksen aikaisemmin aloittama linja terävöityi. Osinkoverotuksen taso pidetään kuitenkin sellaisena, että pääomien sijoittaminen yritystoiminnan ylläpitämiseen on sijoituksena kilpailukykyistä. Suomi vastaa nyt naapurimaiden haasteeseen yritysten ja investointien houkuttelemisessa maahan. Toivotaan, että tie investointeihin on nyt riittävän sileä, jotta raha tulee tänne luomaan työpaikkoja.

Yritysten toiminnan ja kasvun kannalta on kuitenkin paljon merkityksellisempää se, mitä tapahtuu Euroopan taloudessa, meidän yhteisellä talousalueellamme. Ilman talouskasvun synnyttämää kysyntää eivät yritykset voi merkittävästi lisätä tuotantoaan, vaikka verotuksen keventäminen pienentäisikin tuotantokustannuksia.

Epävakautta tilanteeseen luo se, että syksyllä on edessä haasteellinen työmarkkinakierros. Ei näytä siltä, että keskitettyä ratkaisua ja raamisopimusta oltaisiin innolla valmistelemassa. Niinpä riskinä on, että liittokierrosten kautta päädytään, niin kuin viimeksikin, kustannustason nousuun, jonka seurauksena vientialat sitten menettävät kilpailukyvyssä sen, minkä ne yhteisöveron alentamisessa voittivat. Hallituksen tuleekin pitää nyt keskusteluyhteyttä työmarkkinaosapuoliin siltä varalta, että ymmärrys palkansaajien ostovoiman turvaamisesta kuitenkin halutaan yhdistää vientialojen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Se, että osinkoverotus edelleenkin jää korkealla tulotasolla merkittävästi alhaisemmaksi kuin samalla tasolla ansiotuloverotus, on seuraus siitä, että elämme markkinataloudessa. Tässä talousjärjestelmässämme joudumme houkuttelemaan kasautuneita pääomia, ovat ne sitten suurempia tai pienempiä, yksityisen yritystoiminnan rahoittamiseen, investointeihin, tekemällä sijoitustoiminnasta kannattavaa.

Isojen pääomatulojen korkeampi veroaste tuntuisi palkansaajan näkökulmasta oikeudenmukaisemmalta, mutta se olisi omiaan johtamaan pääomien hakeutumiseen toisenlaisiin sijoituksiin muualle. Tällöin edellytykset yritysten syntymiselle ja kasvulle heikkenisivät olennaisesti. Verojärjestelmän kokonaisuuden rakentaminen tässä talousjärjestelmässä on tasapainoilua tasa-arvon ja kannustavuuden välillä. Ratkaisut ovat poliittisia. Ne kertovat siitä, millä tavalla kulloinenkin hallitus omista poliittisista lähtökohdistaan tekee johtopäätöksiä toimintaympäristönsä ilmiöistä.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tasapainottaminen tässä matalan, hitaan kasvun tilanteessa pakottaa myös kipeisiin menoleikkauksiin, joista tänään on täällä keskusteltu, ja tärkeätä keskustelua onkin käyty. Erityisiä huolenaiheita ovat kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan indeksikorotusten jäädyttäminen. Hallitus pitää kiinni päätöksestään olla leikkaamatta perusturvasta. Tämä linja on perusteltu ja sosialidemokraattien tukema. Samalla kuitenkin säästöpaine kohdistuu koulutuspuolelle erityisen kovana. Mielestäni on selvää, että nyt mennään kyllä jo sietokyvyn rajoilla, jos ylipäänsä isoilta ja kauaskantoisilta vahingoilta halutaan välttyä koulutussektorilla.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehysriihipäätökset jatkavat pääosin samaa, hallituksen aikaisemmin omaksumaa tavallista pienituloista kurittavaa linjaa. Mikäli asut Kehä kolmosen ulkopuolella, tuo tuntemus vielä kertautuu. Hallitus on ohjelmassaan luvannut taittaa Suomen velkaantumiskehityksen vaalikauden aikana. Nyt ollaan puolivälissä, ja minkäänlaisia merkkejä ei tästä ole olemassa. Vaikka velkaantumiskehitys 2014—17 kehyksissä hieman hidastuukin, se ei tarkoita velkaantumisen pysähtymistä. Niinpä vuoden 2017 ennakoitu velka olisi 105 miljardia euroa. Tämäkin perustuu osittain hallituksen toiveajatteluun.

Nyt lasketaan paljon työllisyyden kasvun varaan ja sitä kautta verotulokasvuun. Toistaiseksi ei tästä mitään merkkejä ole näkyvissä, päinvastoin. Eivätkä talousasiantuntijoiden ennusteetkaan näytä hyviltä. Yhteisöveron alennukseen työllistävänä vaikuttajana uskotaan liian vahvasti. Osinkoveropäätöksillä ei ole työllistämistä lisääviä vaikutuksia. Talousoppineiden mielestä dynaamisia vaikutuksia on todella liioiteltu, ja tämä piristys, veropiriste, puree vasta hitaasti muutamien vuosien viiveellä. Annetut verohelpotukset luovat painetta palkkarintamalle, joka taas palkankorotusvaatimuksina vaikuttaa työllistämistä jarruttavana tekijänä. Mikäli halutaan yrittäjien elämää helpottaa, ja mikä mielestäni olisi oikeudenmukainen toimenpide, yrittäjien välillisiä työvoimakustannuksia tulisi laskea huomattavasti. Jos mies tai nainen saa 10—15 euroa tunnilta, niin yrittäjä joutuu maksamaan yli 60 prosenttia välillisiä työvoimakustannuksia. Tämä olisi mielestäni ollut oikeudenmukainen toimenpide, ja tämä tosiaan kohtelisi kaikkia tasapuolisesti.

Arvoisa puhemies! Kun Ylen rahoituksesta verorahoilla päätettiin, oli tarkoitus, että veron taso pidetään ennallaan, ja jälkeenpäin on päätetty, että tämä vero saisi indeksisuojan. Näin yleisradioveroa korotettaisiin noin 10 prosentin vuosivauhtia. Sikäli se on linjassa, että samaa vauhtia Yleisradion ohjelmien taso laskee.

Vielä 2013 kuntien valtionosuutta nostetaan indeksikorotuksella mutta vuoden 14 osalta opetus- ja kulttuuriministeriön indeksitarkistukset poistetaan. Kun lisäksi tuleville vuosille on suunniteltu noin 900 miljoonan euron leikkaukset, niin mennään pahasti miinuksen puolelle. Kehysohjelmassa todetaan aivan oikein, että kuntatalouden henkilöstömenojen kehitys seuraa suoraan ansiotason ja sosiaaliturvamaksujen kehitystä. Sehän on oikeastaan itsestäänselvyys. Menokasvun hidastaminen vaatii kunnilta aktiivisia toimia palkkamenojen kasvun hillitsemiseksi. Voisiko hallitus toimia tässä asiassa konsulttina? Millä keinoin yksittäinen kunta voi puuttua palkkojen nousuun? Lähes yksinomaan kuntien kasvavat palkkamenot tulevat lisääntyvästä perusturvan ja hoidon tarpeesta. Siinä ei ole merkitystä, onko kysymyksessä iso vai pieni kunta. Jokaista hoidettavaa kohti vaaditaan määrätty hoitajamitoitus. Tässä ei ole merkitystä kunnan koolla. Ei Helsinki, Tampere, Oulu tai mikään muukaan suurkunta ole saanut tätä yhtälöä taloudellisesti paremmin toimimaan, päinvastoin.

Kunnallisverojen tuoton kasvu on arvioitu aika rohkeasti yläkanttiin. Yhteisöveron reilu alennus tuo myöskin kuntien verotuloihin ison aukon, jota tänään hallitus lupaili kompensoida. Eli kuinka siinä sitten loppujen lopuksi käy? Samoin työllisyyden kasvun liiallinen optimistisuus tulee rasittamaan myös kuntataloutta. Vaikka kuntien annettaisiin uudistaa kiinteistöverotusta, ei se voi olla mikään autuaaksi tekevä ratkaisu. Sillä valtiovalta ainoastaan siirtää kunnille taloudellista vastuutaan. Jokaisen kiinteistön omistaja joutuu välillisesti valtion huonon taloudenhoidon maksumieheksi.

Valtion veropolitiikka muuttuu entistä enemmän tasaverotuksen suuntaan. Osinkoverotus pienistä muutoksista huolimatta suosii hyvätuloisia. Polttoaineveroja on korotettu, ja tulevaisuudessa on tulossa korotuksia lisää. Sähkövero nousee, myös pankkivero, turvevero, jätevero, sokerivero jne. Kaikki nämä koskettavat tavallista kuluttajaa samalla tavoin kuin vähän varakkaampaakin. Kuitenkin varakkaammalla ne koskettavat tulotasoon nähden paljon kevyemmin.

Arvoisa puhemies! Nuorisotakuulla on tarkoitus saada nuoria koulutukseen tai työelämän pariin. Onko tässäkään tarkoitus ja hallituksen toimenpiteet käymässä yksiin? Vuoden aikana ollaan koulutuspaikkoja vähentämässä. Mihin nämä nuoret sijoitetaan, kun työpaikkojen lisääntyminen on miinusmerkkistä? Yksi ratkaisu on tietysti se, mitä hallitus esittää pitkäaikaistyöttömien kohdalla, eli jälleen kerran siirretään kuntien vastuulle, eli työmarkkinatuen rahoituksen ja aktivointivastuun siirto kunnille (Puhemies koputtaa) niiden pitkäaikaistyöttömien osalta, joiden työttömyys on kestänyt 300 päivää. Tämähän on kunnille uusi tehtävä, ja valtionosuudet pitäisi (Puhemies koputtaa) sataprosenttisesti turvata.

Aivan lyhyesti vielä, herra puhemies! Aiemmassa kehysraportissanne todetaan: "Kuntien järjestämien palvelujen laatu on säilynyt korkealla tasolla muun muassa koulutus-, kirjasto-, terveys- ja varhaiskasvatuksen palveluissa. (Puhemies koputtaa) Myös palvelujen saatavuus on hyvä lukuun ottamatta perusterveydenhuoltopalveluja, joiden saatavuudessa ilmenee ajoittain ongelmia." Onko tarpeen joidenkin ajoittaisten ongelmien takia myllertää koko kuntakenttä?

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut oman hallitusohjelmansa suurissa suuntaviivauksissa. Budjettivajetta ei saada oikenemaan 1 prosentin tasolle hallituksen toimikauden aikana eikä myöskään valtion velkaa taitettua tämän vaalikauden aikana. Työttömyyttä ei saada painettua 5 prosenttiin. Kehysriihessä päätettiin, että pitkäaikaistyöttömien kustannuksetkin nyt langetetaan enenevässä määrin kunnille.

Hallitus aikoo toteuttaa ihmisten arkeen iskeviä rujoja leikkauksia, ja ostovoimaa heikennetään. Veroja korotetaan, tästä esimerkkinä sähköveron korotus. Kasvupolitiikalle tehdään aika heikot kantimet. Julkisen talouden heikkeneminen maksatetaan kunnilla ja kuntalaisilla. Nyt odotetaan ratkaisuja myöskin työmarkkinajärjestöiltä tekemättä mitään ja sysätäänpä sitä vastuuta seuraavalle hallitukselle, olivatpa sitten siellä mitkä puolueet tahansa hoitamassa Suomen asioita.

Hallitus keskittyy siis tällä hetkellä hoitamaan periaatteessa vain omaa imagoaan. Maan asioiden hoito jää retuperälle.

Budjettiriihen tiedotustilaisuus kertoo kaiken siitä, että kehysten karmit paukkuivat totisesti. Kuuden puolueen puheenjohtajat kertoivat vain hauskat pienet palat, mutta totuus on paljastunut toiseksi. Suomen talouden todellinen valtion sopeuttamistarve on nyt eilisen päätöksen jälkeen ilmeisesti tuo 600 miljoonaa euroa.

Keskusta on oman yli satavuotisen historiansa aikana ollut aina ja on edelleen rakentava puolue. Me teemme pitkäjänteistä työtä uusia ratkaisuja etsien ja esittäen. Me emme vain arvostele vaan rakennamme isänmaata, nyt kylläkin oppositiosta käsin. Puheenjohtajamme Juha Sipilän kakkaralle on naureskeltu siellä ja täällä. Mutta, hyvät ystävät, se sisältää Suomen selviytymisohjelman, josta myös tänään on puhuttu.

Maamme tarvitsee nyt kiperästi hallituksen johtajuutta ja koko Suomen johtajuutta, ja sitä odotamme pääministeri Kataiselta. Hän viime kauden sai hiukan entisen pääministeri Matti Vanhasen siipien suojissa koettaa, miltä valta maistuu, ja nyt me myöskin odotamme häneltä kovia toimia Suomen talouden tervehdyttämiseksi.

Keskusta on rakentava puolue, kuten sanoin. Me olemme esittäneet kuntauudistukseen kotikunta—maakunta-mallin, josta varmasti huomenna puhutaan kuntarakennelain yhteydessä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaiken uudistuksen keskiössä, ja siksi ihmettelen sitä sotkua, joka nyt sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen myötä velloo Suomessa. Meillä ei ole varaa irrottaa kuntarakenteita ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamistyötä.

Työllisyyteen keskusta on esittänyt kasvurahaston ja liikenneinvestointien, uusien sellaisten, Infra Oy:n perustamista, jossa pääpaino sitten muuten valtion kehyksissä saataisiin perusväylänpidon rakentamiseen ja parantamiseen, josta en pidä hyvänä, että sysätään seuraavalle hallitukselle tasokorotus, tuo 100 miljoonaa euroa ja sen löytäminen.

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi tänään tässä salissa, että meillä on maailman koulutetuin kansa. Haluan myöskin itse uskoa siihen nyt ja tulevaisuudessa. Me emme voi leikata koulutuksesta niin paljon kuin nyt kehysriihessä on päätetty.

Erityisesti pidän huonona sitä ratkaisua, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset pidetään edelleen voimassa, kylläkin vähennetyllä versiolla. Mutta silti omassa maakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla, jossa syntyvyys on maan korkeinta ja nuorten ikäluokkien määrä, nuorisoluokka, maan suurinta, ei pystytä ymmärtämään sitä, että koulutus keskitetään enenevissä määrin tänne pääkaupunkiseudulle. Lappi, Itä-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa menettävät, ja Uusimaa käärii täällä suuret ammatillisen koulutuksen aloituspaikat sitten tulevina vuosina.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kun hallitusohjelmaa laadittiin, niin siinä yhteydessä talouden näkymät olivat jossain määrin epävarmoja. Näkymät olivat selvästi parempia kuin mitä ne ovat sittemmin osoittautuneet olevan, mutta silloin jo arvioitiin, että kahden vuoden kuluttua hallituksen taipaleen puolivälissä on syytä hyvin tarkoin arvioida talouspolitiikka, sen onnistuminen ja mahdolliset linjanmuutokset.

Kuten tiedettiin, jo ensimmäisessä kehysriihessä maaliskuussa 2012 jouduttiin jo hieman tekemään tasapainottamistoimenpiteitä lisää, ja tiedossa oli, että 2013 eli tässä kehysriihessä joudutaan tekemään lisää toimenpiteitä. Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että odotukset hallituksen suhteen olivat varsin kovat, ja täytyy sanoa, että hallitus on mielestäni onnistunut varsin hyvin täyttämään ne odotukset, joita siihen kohdistui. Prosessi, jossa asiaa valmisteltiin, oli varsin mittava ja pitkä. Sitä aloitettiin jo loppusyksystä, ja tässä suhteessa täytyy sanoa, että luotiin varsin hyvät edellytykset tehdä kohtuullisia päätöksiä. Kaikkein merkittävin ratkaisuhan liittyy verotukseen.

Mitä verotukseen tulee, mehän teimme silloin 1990-luvun alkupuolella erittäin merkittävän yritysverouudistuksen, joka astui vuonna 93 voimaan, ja se oli niin sanottu avoir fiscal -järjestelmä, joka silloin otettiin käyttöön, eli yhtiö maksoi veron, osakas maksoi myöskin veron, mutta yhtiön maksama vero voitiin hyvittää osakkaalle, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että vain yhteen kertaan maksettiin vero, ja näin ollen kun tuo osingonsaaja sai tuon hyvityksen, käytännössä hän ei enää joutunut maksamaan veroa tuosta osingosta.

Meillä oli erittäin linjakas järjestelmä kaiken kaikkiaan aina vuoteen 2005 asti, jolloin sitten meillä järjestelmää muutettiin olennaisesti, ja se johtui siitä, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että tuo avoir fiscal -järjestelmä ei ollut oikeudenmukainen siitä syystä, että tuota yhtiöverohyvitystä ei voitu antaa kaikille EU-kansalaisille. Silloin meille muodostettiin järjestelmä, joka oli kohtalaisen sekava, ja oikeastaan siitä lähtien on odotettu, voitaisiinko järjestelmää jollakin tavalla virtaviivaistaa.

Hallitusneuvotteluissa yhtiöveroa laskettiin prosenttiyksikkö ja sen jälkeen laskua vielä lisättiin puolella prosenttiyksiköllä ja sen vastapainona sitten katsottiin listaamattomia yhtiöitä ja niitten verotuksen osalta tehtiin tiettyjä kiristyksiä, joita yleisesti pidettiin kohtuullisina. Muun muassa niin sanotun yhteen kertaan verotetun osingon rajaa pudotettiin 90 000:sta 60 000:een euroon.

No, nyt oli kysymys siitä, tehdäänkö pieniä muutoksia, yhteisöveroa lasketaan 2,5 prosenttia eli Ruotsin tasolle, vai otetaanko haasteellisempi uudistus, ja täytyy sanoa, että nyt tehdään melko radikaali uudistus tällä kertaa niin sanotun Viron mallin suuntaan, eli lähtökohta on se, että yritys maksaa vähemmän, osakas maksaa jonkin verran enemmän.

Mitä tulee sitten listatun yhtiön osakkaaseen, pitää muistaa se, että viimeisten muutosten jälkeen, joihin kokoomus keskeisesti vaikutti, lopputulema on se, että listatun yhtiön osakas maksaa yhtä paljon veroa kuin aikaisemminkin, kun otetaan huomioon sekä yhtiön maksama vero että osakkaan maksama vero.

Mitä tulee sitten listaamattomiin yhtiöihin, niin niitten osaltahan ei ollut minkäänlaista porrasta, josta olisi verotus kiristynyt, vaan kaikki maksoivat 25 prosenttia veroa osingosta, eli kaiken kaikkiaan yhtiöveroprosentti laskettuna ja lisättynä sitten osakkaan verotuksella on jo 26 eli täsmälleen sama prosentti kuin se oli silloin, kun tämä nykyinen Kataisen hallitus aloitti toimintansa. Voidaan sanoa, että tavallaan se oli varsin kohtuullinen yrittäjien kannalta.

Sitten syntyi varsin suuri keskustelu siitä, voivatko ne, jotka saavat huomattavan paljon osinkoja, saada tuon osingon vain 25 prosentin verotetulla osuudella. Syntyi vilkas keskustelu, jossa todettiin, että näin ei ole mahdollista, ja nyt on tehty kompromissi, joka mielestäni on hyvä. Siinä yhteydessä tosiaankin listatun yhtiön osakkaitten verotusta kohtuullistettiin mielestäni järkevälle tasolle, ja sitten näitten osingonsaajien, joilla on suuret osinkotulot, verotusta sitten jonkin verran kiristettiin.

No, tähän liittyy myöskin ketjuverotus. Jos saa yhdestä yhtiöstä osinkoja, tietyssä tilanteessa tuo osinko on verovapaata, ja on täysin selvää, että ketjuverotusta ei voi olla. Jos meillä on ketjuverotusta, se johtaa siihen, että yksinkertaisesti yhtiöt perustetaan ulkomaille ja ulkomaisiin yhtiöihin tämän jälkeen sitten tuloutetaan vero, mikä merkitsee sitä, että on suora kannustin verokeidasyhtiöitten perustamiselle.

No, nyt täytyy sanoa, että valitettavasti näissäkin tilanteissa, koska pääoma on hyvin liikkuvaa, jos osakasta verotetaan hyvin ankarasti, on pelättävissä se, että ne, joilla on hyvin suuria osinkotuloja, voivat siirtää holding-yhtiönsä ulkomaille, ja verosopimusten perusteella ei makseta lainkaan näistä osingoista veroa, ja tällä tavalla Suomi menettää tuon verotulon kokonaisuudessaan. Mutta tietysti tässä on kysymys siitä, minkälainen moraali sillä veronmaksajalla on ja kuinka tärkeänä hän pitää omaa mainettaan ja nimeään siinä, onko se yhtiö Suomessa vai jossakin toisessa EU-maassa, kuten esimerkiksi Luxemburgissa.

Arvoisa puhemies! Kaksi sanaa vielä siitä, mikä olisi tärkeätä, mikä jäi aika pitkälti puuttumaan: työn tarjonta. Siihen olisi tässä ratkaisussa pitänyt enemmän panostaa. Se tarkoittaa sitä, että nuoret eivät saisi olla tekemättä yhtään mitään, vaan kun koulu päättyy, nuori pitäisi laittaa oppisopimuskoulutukseen ja sen koulutuksen hinnan pitäisi työnantajalle olla sen suuruinen kuin mikä se hyöty siitä saadusta työpanoksesta on. Silloin näitä paikkoja kaiken kaikkiaan syntyy, ihminen saa hyvää koulutusta ja saa vakituisen työpaikan. Saksalaistyyppinen malli olisi tässä suhteessa erittäin hyvä, Saksassa nuorten työttömyys on erittäin alhainen. Eli palkka tuottavuuden mukaan.

No sitten toinen asia on se, minkälainen sosiaaliturva nuorelle pitää maksaa, ja kyllä Heikki Hiilamon ajatus jollakin tavalla kiehtoo. Jos ei maksa toimeentulotukea, joka on sitten ainoa toimeentulon lähde nuorelle, lainkaan, (Puhemies koputtaa) niin silloin pakotetaan nuori etsimään itselleen koulutusta ja työtä, ja se merkitsee sitä, että silloin hyödynnetään tuota nuorisotakuuta, ja se merkitsee sitä, että syrjäytyminen olennaisesti vähenee. Eli se tarkoittaa sitä, että meidän pitää sosiaaliturvajärjestelmä hyvin tarkkaan katsoa, pitää huolta siitä, että ihmiset etsiytyvät kaikissa tilanteissa töihin.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus myöntää kehysten selonteossa, että kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Tämän tuntee nahoissaan myös jokainen kuntapäättäjä, koska olemme jo joutuneet ja joudumme jatkossakin toteuttamaan mittavia sopeutusohjelmia. Lisäksi kuntalaisten veroprosentit nousevat ja palveluiden tasoa lasketaan. Tulevaisuudessa toteutetaankin todennäköisesti vain lain vaatimat palvelut, mutta kyllä näitä lakisääteisiä palveluita kunnilla piisaakin. Alkuvuodesta julkaistun tutkimuksen mukaan kunnilla onkin jopa yli 500 lakisääteistä tehtävää. Nimenomaan lakisääteisten tehtävien määrä ja rahoituksen puute aiheuttavat kuntien taloudelliset ongelmat.

Hallitus lupaa kehysselonteossa käynnistää toimintaohjelman, jolla vähennettäisiin kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Erikoinen lupaus, koska samalla se lisää kuntien velvoitteita siirtämällä muun muassa rahoitusvastuun pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta kunnille ja siirtää näin 150 miljoonan euron laskun kuntien maksettavaksi.

Arvoisa puhemies! Myös perusopetus on monissa kunnissa pahassa ahdingossa. Sisäilmaongelmista kärsii jopa kaksi kolmasosaa Suomen päiväkodeista ja kouluista, eikä kunnilla ole varaa korjata kouluja. Kehyksien mukaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetäänkin vuodeksi 2014, eli parannusta tilanteeseen tuskin on siltäkään saralta luvassa. Kouluihin ollaan myös säätämässä uutta lakia, jolla parannettaisiin oppilaiden osallisuutta sekä työrauhaa. Laki onkin ehdottoman tarpeellinen, mutta senkin kohdalla on alan asiantuntijoiden eli opettajien mukaan täysin aliarvioitu kustannusvaikutuksia. Lain kohdat toteuttaakseen kunnat joutuvat lisäämään opettajien työtunteja ja työmäärää, mutta lisääntyviin kustannuksiin ei ole huomioitu tarvittavia varoja.

Myös aikaisempi kouluihin merkittävästi vaikuttanut lakimuutos koulunkäynnin tukipalveluista on jäänyt opettajien ammattiliiton teettämän tutkimuksen mukaan resurssien puutteessa toteuttamatta. Erityistukea ei ole lain hengen mukaisesti pystytty kunnissa rahanpuutteen vuoksi toteuttamaan, ja liian moni erityisoppilas jää edelleen ilman asianmukaista opetusta tai tukea.

Arvoisa puhemies! Kehyspäätöksestä on syytä nostaa esille myös julkisuudessa vain vähän esitelty EU:n potilasdirektiivi, joka toimeenpannaan kansallisessa lainsäädännössä ensi vuoden alusta. Potilasdirektiivin pääasiallinen sisältö on se, että potilas voi hakeutua hoitoon mihin tahansa EU-maahan. Asiantuntijoiden mukaan se tulee perusteellisesti muuttamaan nykyistä järjestelmäämme, mutta silti ei sitä ole otettu mukaan valmisteilla olevaan sote-uudistukseen.

Vaikuttaakin siltä, että hallitus on sulkenut silmänsä potilasdirektiivin vaikutuksilta. Potilasdirektiivin toimeenpanosta aiheutuvista kustannusvaikutuksista on erittäin vähän faktatietoa. On myös hyvin vaikea arvioida, miten paljon potilaiden liikkuvuus rajojen yli lisääntyy ja mitä vaikutuksia sillä on esimerkiksi hoitojonoihin. Ei ole myöskään tiedossa, kuinka paljon potilasdirektiivistä tulee välillisiä kustannuksia kunnille.

Arvoisa puhemies! Positiivista on se, että opintotuki sidotaan indeksiin ensi vuoden elokuusta alkaen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Mutta jos toisella kädellä annetaan, niin toisella sitten otetaan, eli hallitus kurittaa ja ilmoittaa poistavansa opintolainojen korkovähennysoikeuden kokonaan vuonna 2015.

Lapsilisien indeksikorotukset hallitus on sen sijaan päättänyt jäädyttää. Ensi vuonna tuosta toimenpiteestä on tarkoitus kerätä 30 miljoonaa euroa. Mihin tarkoitukseen hallitus nämä rahat sitten aikoo käyttää, ja mihin ne tarvitaan? No, vaikkapa EU-maksuihin. Selonteossaan hallitus nimittäin toteaa, että EU-maksujen määrärahoihin on tarpeen tehdä vuosittainen lisäys indeksitarkistusta varten. Ja kappas, tuo summahan on suunnilleen sama, mitä lapsilisien indeksikorotuksesta saadaan, eli yli 30 miljoonaa euroa. Valtio maksattaa siis röyhkeästi lapsiperheillä yhä kasvavia EU-maksuja.

Arvoisa puhemies! Selonteossa todetaan myös, että valtiovarainministeriön toiminnan rahoitushaasteet liittyvät muun muassa eurokriisin hoitoon. Äkkiseltään voisi kuvitella, että valtiovarainministeriön rahoitushaasteet löytyisivät kotimaasta, kriisejä kun täällä ainakin totisesti on.

James Hirvisaari /ps:

Arvoisa puhemies! Erääseen riihen heikkouteen puutun, mutta ensin pienet kiitokset, sillä hallitus on tehnyt myös hyvää työtä.

Tieinfralla on ratkaiseva merkitys myös keskuskaupunkien ulkopuolella, ja perusväylänpidon rahoitusta suunnataankin liikenneverkon päivittäiseen kunnossapitoon, mikä on erinomainen asia. Myös yritysten kuljetuskustannuksia alennetaan, mikä on sekin hyvä suuntaus, varsinkin kun mielessä on pyörinyt rikkidirektiivin kaltainen logistiikkamiina, johon hallitus silmät ummessa aiemmin purtensa pamautti. Suunniteltujen tie- ja väylähankkeiden toteutumisella on näiden päätösten valossa aiempaa suurempi merkitys, ja hallitukselle voi antaa pisteitä siitä, että näillä näkymin ne näyttäisivät saavan tarvittavaa resursointia. Itse olen ollut ylipäätään tyytyväinen jo aiempaan hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon ja varsinkin satsaamiseen rautateihin. Erityiskiitoksen haluan antaa suosikkiministerilleni Merja Kyllöselle, joka on luvannut sovittujen hankkeiden toteutuvan, eikä niistä siis leikata. Tässä yhteydessä haluan mainita, että hänen lisäkseen hallituksen joukoista ministeri Ihalainen saa minulta täydet pisteet.

Mutta kehysriihen leikkauspäätökset ja veronkorotukset kohdistuvat suoraan kansalaisten hyvinvointiin. Kukin voi mielessään miettiä, minkälaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja olisi voitu tehdä, ja niistä onkin tänään keskusteltu ja paljon väitelty. Pohdintaa helpottaa, jos vaakakupissa ovat toisaalla oman kansan hyvinvointi ja toisaalla esimerkiksi miljardiluokan tulonsiirrot Euroopan unionin tukemille ulkomaisille rahalaitoksille ja kriisimaille ja myös kehitysapuun. Aiemmin tänään kehitysapuasioista jo mainitsinkin. Jostakin syystä aihe on tunteita herättävä, vai lieneekö kyse vain sanavalinnoista? Itse kuitenkin suosin suoraa puhetta, häpeilemätöntä suomen kielen käyttämistä, kärjistämistä ja joskus jopa provosointiakin.

Arvoisa puhemies! Kuten aina, myös tänään suomen kielen päivänä perussuomalaisilla on vaihtoehto, jonka ytimenä on omien kansalaisten hyvinvointi. Hyvinvointiahan se hallituskin lisää, mutta lähinnä monikansallisten järjestelyjen hyvinvointia, kun tukea tuupataan milloin mihinkin kehityshankkeeseen vieläpä omahyväisessä moraalisäteilyssä häpeämättä patsastellen. Yli miljardi euroa sijoitetaan jo kehitysyhteistyöhön, joka ei millään tavalla edistä oman maamme heikko-osaisten hyvinvointia. Ja sekin summa on muka olevinaan liian vähän.

Omat kansalaiset unohdetaan, kun tärkeämmäksi on aikojen saatossa muodostunut suojatyöpaikkoja vilisevän maailman parantamisen tukeminen verovaroilla, mutta koko maailmaa me emme voi mitenkään pelastaa. Sellainen luulohan onkin pelkkää typerää ideologista unelmointia. Olkoon se siis jatkossa vapaaehtoisen antamisen varassa, jolloin aulis antaja voisi myös lahjansa kohdistaa oman mielensä mukaan.

Niin ministeri Stubb kuin ministeri Hautalakin ovat jo ehtineet kauhistella kehitysapurahoihin puuttumista, vaikka kyseessä on aivan minimaalinen leikkaus. Euroopan unioni juuri leikkasi kehitysapua yli 10 prosentilla. Samanlainen leikkaus tarkoittaisi meillä yli 100:aa miljoonaa euroa. Niinpä kehitysapurahoitusta ei pidä nähdä mörkönä, joka kansainvälisten sopimusten varjossa olisi muka jotenkin pelottavan koskematon.

Arvoisa puhemies! Nyt olisi ollut aika leikata kunnolla myös kehitysyhteistyörahoista ja panostaa nekin sadat miljoonat eurot talousahdingoissa kärvisteleviin kuntiin ja oman kotimaan kansalaisiin.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden kehyksistä 2014—2017 käytävää keskustelua käydään hyvin haasteellisena ajankohtana. Euroopan unionissa ja erityisesti euromaissa olevat suhdanteet ovat huonot, ja myöskin sitä kautta talouden tilanne on erittäin kireä. Meillä kansallisena ongelmana tietysti on myös julkisen talouden kriisi, joka osittaisesti on sitten johtunut siitä, että se julkinen talous on ollut karsinnan kohteena ja vaikuttaa siten tähän vallitsevaan tilanteeseen.

Tänään valtiovarainministeri Urpilainen mainosti esitellessään tätä selontekoa erityisesti nuorisotakuuta. Se sinänsä on hieno asia, mutta näissä talouden tilanteissa en usko sen toteutumiseen. Valtionosuusleikkaukset, mitä esimerkiksi kunnilta tehdään, heikentävät nuorisotakuun toteuttamisen mahdollisuuksia. Esimerkkinä ovat myös toiselta asteelta ja ammattikorkeakoulusta tehdyt ja tehtävät koulutuspaikkaleikkaukset.

Täällä useissa puheenvuoroissa eri puolilta maata on nostettu esiin näitä paikkaleikkauksien määriä, ja esimerkiksi meillä Etelä-Pohjanmaalla ja Suupohjan alueella nykyisistä toisen asteen koulutuspaikoista, joita on 715 aloituspaikkaa, leikkausprosentti on lähes 30 elikkä yli 200 opiskelijapaikkaa.

Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa luvattiin vähentää eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä toimia köyhyyttä vastaan. Nyt kuitenkin tämä kehysselonteko osoittaa, että tullaan toimimaan täysin päinvastaisesti. Ajat tulevat olemaan pienituloisille ihmisille ja pienituloisille perheille todella kovia. Polttoaineiden verotus kiristyy, sähköverotus kiristyy, lapsilisien indeksitarkistukset jäädytetään. Nämä ovat kaikki sellaisia tekijöitä, jotka heikentävät erityisesti lapsiperheiden asemaa.

Eläkeläisten osalta suurena haittana on se, että Kela-korvauksia tullaan leikkaamaan, ja myöskin sitten heitä koskettavat nämä edellä mainitut muutkin leikkaukset, jotka sitten johtavat myös siihen, että eläkeläisten ostovoima tulee heikentymään.

Valtionosuusleikkaukset ovat tällä kehyskaudella todella mittavat. Vuosina 2014—2017 nykyisten, jo päätettyjen leikkausten lisäksi tullaan leikkaamaan 883 miljoonaa euroa. Tämä eittämättä merkitsee sitä, että kunnat joutuvat kiristämään kunnallisveroprosenttejaan ja myöskin korottamaan kiinteistöveroprosenttejaan. Jäteveron, vaikka se kunnille on luvattu, tuotoksi on arvioitu noin 70 miljoonaa vuositasolla, eikä sekään jakaudu kuntien kesken tasaisesti, joten se ei kovinkaan suurta lohtua tähän asiaan tuo. Myöskin pitkäaikaistyöttömistä kunnille siirtyy noin 150 miljoonan euron vastuut.

Arvoisa puhemies! Osinkoverotus on ollut tässä kehysselonteossa yhtenä hyvin keskeisenä asiakokonaisuutena, ja sen osalta voi todeta, että siinä häviäjiä tulevat olemaan erityisesti ammatinharjoittajat, pienyrittäjät ja osakesäästäjät. Tämä on hyvä esimerkki nimenomaan siitä, että hallitus ei harjoita oikeudenmukaista politiikkaa.

Yhteisöveron alennus on hyvä asia, mutta sen tulokset tulevat näkymään vasta myöhempinä vuosina, ja mikäli taloustilanne jatkuu näin heikkona, niin kyllä epäilyksen varjo on varsin iso siinä, tullaanko yhteisöveron alentamisesta saavuttamaan sellaisia hyötyjä kuin tässä on arvioitu. Eli valtiontalouden kehykset perustuvat suurelta osin toiveiden varaan.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Useita tunteja kestäneen keskustelun lähestyessä loppua tältä päivältä on selkeästi tarpeen kerrata kehysriiheen liittyviä keskeisiä päätöksiä, sillä ne tuntuvat monelta puhujalta unohtuneen kokonaan.

Kehysriiheen kohdistui suuret odotukset, kuten kaikki hyvin tiedämme, ja tuloksia saavutettiin kaikissa tärkeissä kategorioissa. Eli valtion velkaantumista taitetaan laskuun, kestävyysvajetta kurotaan umpeen, ja mikä parasta, Suomeen lisätään työtä, kasvua ja työpaikkoja. Kasvua ja työllisyyttä tuetaan erityisesti työllistävällä verouudistuksella ja menoja uudelleen kohdentamalla.

Kilpailukyvyn kannalta erittäin merkittävä yhteisövero siis alenee ensi vuoden alusta 20 prosenttiin, kuten olemme tänään useaan otteeseen kuulleet. Tämä alennus on historiallinen ja merkittävä, ja sitä on turha yrittää edes kiistää. Yhteisöverolla on suuri merkitys saataviin investointeihin ja siihen, mihin yritykset pääkonttorinsa sijoittavat ja missä voittonsa käyttävät. Yritysten siis kannattaa jatkossakin toimia ja työllistää juuri Suomessa.

Kasvua ja yrittäjyyttä tukevien toimien lisäksi hallitus kohdensi panoksia työurien pidentämiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja maahanmuuttajien työllistämiseen. Työnteon kannattavuutta parannetaan kasvattamalla ansiotuloverotuksen työtulovähennystä, jolloin myös pienempipalkkaisen työn vastaanottaminen on kannattavampaa. Erinomaista työllisyyspolitiikkaa on myös tavallisia kotitalouksia työllistämään kannustava kotitalousvähennyksen enimmäismäärän kasvattaminen 2 000 eurosta 2 400 euroon. Arvonlisäveroa ei korotettu, sillä sen korotus olisi vaikuttanut negatiivisesti erityisesti pienten palvelualan yritysten työllistämismahdollisuuksiin. Verotus kiristyy sen sijaan niin sanotuissa haittaveroissa, kuten alkoholissa, tupakassa ja makeisten verotuksessa.

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme paitsi lisää työtä myös lisää osallistujia työelämään. Erityisesti nuoret ja opiskelijat on saatava aikaisemmin työelämään mukaan. Riihessä sovittiinkin, että keskimääräisiä opintoaikoja lyhennetään ja opiskelijoiden keskimääräistä valmistumisikää alennetaan parantamalla opintotuen kannattavuutta sekä opiskelun ja valmistumisen nopeuttamista tukevilla toimilla muun muassa opintolainavähennystä nostamalla.

Nuorisotakuutakaan, yhtä omista lempiaiheistani, ei myöskään unohdettu. Sitä vahvistetaan lisäpanostuksella erityisesti oppisopimuskoulutukseen, johon on siis tulossa ennakkojakso. Tämän jakson aikana nuorella on mahdollisuus tutustua työpaikkaan ja työnantajalla puolestaan nuoreen ilman työsopimussuhdetta. Näin yrityksiä toivottavasti kannustetaan palkkaamaan rohkeasti nuoria oppisopimuskoulutukseen.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on erityisen tärkeää etsiä ne nuoret, jotka putoavat eri mahdollisuuksista ulos, ja siksi hallitus on kehysriihessä sopinut parantavansa myös nuorten kuntoutustoimia.

Nuorisotakuun toteutumisen varmistamiseksi kehysriihessä päätettiin myös lisätä ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja. Vielä kun nuorisotakuun toimet tehtäisiin nuoria velvoittaviksi ja kunnat tietäisivät tasan tarkkaan ympäri Suomea, miten nuorisotakuu heitä velvoittaa, niin olisimme lähes täydellisessä tilassa nuorisotakuun suhteen.

Lopuksi oman erityismainintansa ansaitsee 40 miljoonan euron panostus uuden lastensairaalan perustamiseksi. Tärkeitä päätöksiä ovat nämä kaikki, ja tässä oli niistä pieni osa. Eteenpäin on nyt kuitenkin hyvä jatkaa, huudellaan katsomosta mitä tahansa.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen kehysriihitiedotus ei ole sujunut kuin Strömsössä. Tiedotusta päätöksistä saatiin odotella, kunnes pikkuhiljaa tiedotushanat aukenivat ja tietoa alkoi tulla tippa kerrallaan.

Hallituksen toiminta ei millään muotoa herätä luottamusta eikä uskoa siihen, että hallitus haluaa todella kaventaa tuloeroja, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Hallituksen toiminnasta puuttuu inhimillisyys ja aito välittäminen heikoimmassa asemassa olevista: heistä, joilla ei ole edellytyksiä pitää puoliaan ja vaatia ihmisarvoista kohtelua.

Kehyspäätösten seurauksena heikoimmassa asemassa olevien tilanne huononee entisestään. Vuoden alusta voimaan tullut arvonlisäveron korotus heikentää vähävaraisten ostovoimaa sekä syventää heidän taloudellista ahdinkoaan. Lisäksi sairausvakuutuksen matkakorvauksista säästetään, ja tämä leikkaus tulee kohdistumaan vähävaraisiin, kuten eläkeläisiin ja ikääntyneisiin, joista moni elää niukkuudessa joutuen miettimään, ostaako ruokaa vai hankkisiko tarvitsemansa lääkkeet.

Valtiontalouden noin 500 miljoonan euron nettosopeutuksesta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus on menoleikkausten osalta noin 230 miljoonaa euroa. On väärin hakea säästöjä sairaiden ja heikompiosaisten kustannuksella.

Arvoisa herra puhemies! Lapsiperheiden köyhyys lisääntyy, ja yhä useammat perheet eivät enää tule toimeen ilman sosiaaliturvaa. Heille lapsilisä on yksi tärkeimmistä tulonsiirroista. Lapsilisien indeksikorotusten jäädyttäminen koskettaa köyhiä perheitä selvästi muita enemmän. Lapsuudessa koettu köyhyys todistetusti vaikuttaa kansalaisten terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen, ja tämä lisää sosiaalista eriarvoisuutta ja terveyseroja.

Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuu, jonka hintalappu on 150 miljoonaa euroa, tullaan siirtämään kunnille. Tämä tulee lisäämään kuntien menoja ja velvoitteita, jotka kasvavat entisestään. Kunnat kamppailevat tiukan taloustilanteen kourissa miettien kunnan talouden sopeutustoimenpiteitä. Kuntapäättäjät joutuvat tekemään kipeitä säästöpäätöksiä, eikä tilanne todellakaan parempaan tule muuttumaan, kun tulevalla kehyskaudella valtionosuuksia leikataan tuntuvasti.

Valtionosuuksien leikkaus tulee rapauttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua ja saatavuutta. Hallitus on sote-uudistuksen nimissä antanut suuria lupauksia paremmin ja kustannustehokkaammin toimivista sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta mitään konkreettista ja selkeää esitystä ei vielä näy eikä kuulu.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomessa on paljon erittäin suuria talouden muuttujia, joitten keskellä näitä suuria talouspäätöksiä, ratkaisuja tulisi löytää, alkaen teollisuuden rakennemuutoksesta, työttömyyden kasvusta, julkisen talouden velkaantumisesta, yhteiskunnan eriarvoistumisesta jne. Seurattuani tämän hallituksen toimintaa joudun valitettavasti sanomaan, että en usko, että tämä jopa poikkeuksellisen ylimielinen ja ideologialtaan tätä yhteiskuntaa rajusti keskittävä hallitus kykenee saamaan aikaan selkeitä myönteisiä käänteitä noihin haasteisiin, joita äsken lyhyesti mainitsin.

Sitten ajattelin puuttua pariin kolmeen toimialaan tai asiaan tässä kehysratkaisussa. Ensinnäkin haluan toki kiittää hallitusta siitä, että kuljetustukijärjestelmä sai jatkon, toki euromääräisesti kovin pienillä summilla mutta kuitenkin. Toinen on sitten maa- ja metsätalous. Hallitus on tähän saakka kaikissa tekemissään talousratkaisuissa kohdistanut maa- ja metsätalouteen suuria leikkauksia. Näyttää siltä, että hallitus jättää vastaavan ministerin tyystin yksin puolustamaan maa- ja metsätaloutta, mutta tällä kertaa maatalouden osalle ei kohdistune uusia säästötoimenpiteitä huhtikuun 2012 kehyspäätökseen verrattuna. Tosin kehysteksti on tältä osin aika sekava.

Iso kysymys on tietysti se, kuinka kannattavuuskriisissä oleva maatalous kestää hallituksen jo aiemmin tekemät leikkaukset. Muun muassa vuosina 2012—2013 kansallisten tukien tasoa on leikattu jo aiemmin lähes 10 prosentilla. Samoin maatalouden kannattavuutta rajusti heikentävää kustannustason nousua pahentaa muun muassa hallituksen aiempi päätös pienentää maatalouden energiaveron palautusta viljelijöille.

Odotin kehysten alla itse sitä, että hallitus olisi arvioinut sitä, millä tavalla on syytä kompensoida niitä tappioita, jotka Suomen maataloudelle syntyivät EU:n päämiesten sopimassa tulevan rahoituskauden rahoitusratkaisussa. Valitettavasti hallitus nyt vain toteaa sen, että uudistusten valmistelussa ja toteuttamisessa lähdetään kehyksen mukaisesta kansallisen rahoituksen yhteismäärästä ja EU-rahoituksen mahdollisimman suuresta määrästä. Eli valitettavasti hallitus näyttäisi hyväksyvän sen, että maatalouden kannattavuus edelleen heikkenee.

Huolestuttavaa on myös se, ettei kehykseen sisälly siirtoja Maatilatalouden kehittämisrahastoon Makeraan. Tämä tilanne ei voi jatkua pitkään. Jos rahastoa ei pääomiteta kuluvalla kehyskaudella, kuihtuvat Makeran myöntövaltuudet pikaisesti. Hallituksen onkin syytä kertoa nopeasti, kuinka Makeran myöntövaltuudet turvataan, vai käykö tässäkin niin, että hallitus ajaa kehittämismahdollisuudet alas eikä kanna lainkaan vastuuta tulevista vuosista?

Arvoisa puhemies! Kehykset leikkaavat myös metsäsektorin rahoitusraamia edelleen. Leikkaukset kohdistuvat Kemera-tukeen, joka on jo pitkään ollut alimitoitettu, pienpuun energiatukeen, johon pitäisi saada vahvoja taloudellisia kannusteita asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi, sekä Metso-ohjelmaan. Kun kokonaisuutena katsoo kehyskirjauksia maatalouteen ja metsätalouteen liittyen, huomaa sen, että hallitus yksinkertaisesti ei huomaa yhtä suurta tosiasiaa eli sitä, että näiltä sektoreilta on saatavissa sitä Suomen tarvitsemaa talouden kasvua, niin sanottua vihreää kasvua, luonnonvarojen jalostamiseen perustuvaa kasvua.

Kun puhutaan hallituksen ja hallituskauden panostuksista maa- ja metsätaloudessa, on pakko todeta se, että hallitusohjelman ja nyt puhuttavien kehysten välissä on ammottava kuilu. Maa- ja metsätaloudessa hallitus ei todellakaan tue kotimaista työtä.

Arvoisa puhemies! Sitten aivan lopuksi tähän kunta-asiaan. Kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen on monella tavalla sekavassa tilassa, ja on uskomatonta, että vielä tässä tilanteessa hallitus sitten kehyksissään lisää edelleen kuntatalouteen liittyviä säästöjä. Hallitus leikkaa lähes 4 miljardia valtionosuuksista muitten kuntataloutta heikentävien päätösten lisäksi, ja se ei todellakaan voi olla ihmisten tarvitsemien kuntapalveluitten kannalta järkevää.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Työllisyys ja velkaantumisen estäminen ovat tärkeimpiä asioita, joita kulloisellakin hallituksella on hoidettavanaan. Kataisen hallituksen tavoitteet pysäyttää velkaantuminen ja parantaa työllisyyttä ovat toistaiseksi olleet vain laimeita kirjauksia hallitusohjelmassa. Velkaa otetaan edelleen suunnilleen saman verran kuin hallituskauden alussa, ja työttömyys on kasvanut jatkuvasti.

Suomi tarvitsee uutta yrittäjyyttä ja positiivisia tulevaisuudennäkymiä. Keskusta tarjosi ennen vaaleja kahden vaalikauden kasvuohjelmaa ja tarjoaa sen lisäksi edelleen kasvurahastoa pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka hakevat kasvua.

Hallitusohjelmassa hallitus asetti tavoitteeksi työttömyyden alentamisen 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Nyt tavoite on karkaamassa yhä kauemmas, sillä viime aikoina olemme jatkuvasti saaneet uutisia suurimpien yritysten yt-neuvotteluista ja irtisanomisista. Olisikin ollut hyvä kuulla pääministerin tai valtiovarainministerin näkemys, pysyykö hallitus vielä asettamassaan tavoitteessa työllisyyden paranemisen suhteen. Pääasiassa pk-yritykset ovat vastanneet ihmisten työllistymisestä viime aikoina. Nyt hallitus on päätöksillään kiristämässä ammatinharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotusta.

Hallitus on jumiuttanut sekavilla toimeksiannoillaan kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen sekä ajaa jääräpäisesti näitä tuhoon tuomittuja hankkeitaan, vaikka juuri kukaan hallituksen ulkopuolella ei asiantuntijoistakaan ole hallituksen hankkeiden takana eikä tukena. Miksi näissä hankkeissa ei puhalleta peliä poikki ja aloiteta alusta?

Keskusta on esittänyt ja esittää edelleen kotikunta—maakunta-mallia, jolla sote-uudistus saadaan järjestykseen. Kunnissa säilyy myös päätösvalta omiin asioihin ja mahdollisuus vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Palvelut eivät siinä vaihtoehdossa karkaa kauas.

Tällä hetkellä ministeri Virkkunen ohjaa kuntauudistusta tunneliin, jonka päässä ei näy valoa vaan pakkoliitokset. Kehyspäätöksen kuntien valtionosuuksien leikkauksilla hallitus ajaa taas kuntia nykyistäkin hankalampaan asemaan ja tilaan. Kunnat joutuvat nostamaan veroprosentteja, säästämään ja jopa lakkauttamaan palveluja. Tästä kärsivät kaikki suomalaiset ja etenkin ikäihmiset ja lapsiperheet.

Kehysriihessä tuli lupaukset suunniteltujen liikennehankkeiden rakentamisesta, niiden, mitkä olivat liikennepoliittisessa selonteossa jo sisällä. Aikataulut kuitenkin ovat jääneet vielä epäselviksi. Toivottavasti ne selviävät tässä lähiaikoina, mutta aikataulut joka tapauksessa lipsuvat kuitenkin siten, että seuraava hallitus saa toteutettavakseen hankkeiden loppupäät ja tärkeän perustienpidon rahoituksen tasokorotuksen. Tämä ei ole oikeudenmukainen menettely tulevaa hallitusta kohtaan.

Tunnustusta on myös annettava hallitukselle ja etenkin liikenneministerille siitä, että muun muassa valtatien 6, Taavetti—Lappeenranta, peruskorjaus tulee ilmeisesti toteutukseen ensi vuonna.

Hallitus teki hallitusohjelmassaan tärkeän ratkaisun nuorisotakuusta, jolla on tarkoitus vähentää nuorten syrjäytymistä. Lähes ensi töikseen hallitus kuitenkin vähensi opiskelupaikkoja Itä- ja Pohjois-Suomesta, siis alueilta, joilla työttömyys on maan keskiarvoa korkeammalla. Nyt opiskelupaikkoja on kehysriihen päätöksissä hieman tullut takaisin, mutta edelleen paikkoja on vähemmän kuin edellisen hallituksen aikaan. Kuinka hallitus aikoo todellisuudessa toteuttaa nuorisotakuunsa, ja tuleeko siitä velvoitteita kunnillekin lisää?

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimenpiteet ja linjaukset työurien pidentämisessä jäävät kehyksissä epäselviksi. Mitkä ovat hallituksen edustajien mielestä sen suurimmat saavutukset kahden viime vuoden aikana? Suomen kurssi ei ole kääntynyt toivottuun suuntaan. Hallitusohjelman tavoitteet karkaavat, ja Suomi jatkaa hiipuvalla uralla.

Arvoisa puhemies! Näin loppuillasta voikin ansiosta kysyä, ovatko hallituspuolueiden kansanedustajat tyytyväisiä hallituskauden saavutuksiin ja saadaanko Suomi nousuun näillä hallituksen kehysriihen päätöksillä.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti euroalueen vanavedessä Suomenkin talous on ajautunut ahtaalle, eivätkä lähitulevaisuuden näkymät vaikuta turhan kirkkailta. Hallitus ei ole toimillaan saanut Suomen vientiä vetämään toivotulla tavalla, ja rikkidirektiivi aiheuttaa päänvaivaa useille merkittäville suomalaisille vientiyrityksille. Kansallinen yritysten kustannuksia alentava toimenpideohjelma on laiha lohtu rikkidirektiivin monille suomalaisyrityksille aiheuttaman hintalapun rinnalla.

Valtiovarainministeri Urpilainen hehkutti puheessaan yritystoiminnalle suotuisamman toimintaympäristön luomista. Yritysmaailman merkittävien toimijoiden keskuudessa ei tästä huolimatta hypitty kattoon kehyspäätöksen julkaisun jälkeen. Luotto hallituksen ratkaisuksi yrittäjyyden ja työn edistämiseksi ei ole hallituksen ulkopuolella yhtä kova. Riittävän terävät ja todellisia tuloksia tuottavat ratkaisut jäivät uupumaan taas kerran tämän kehyspäätöksen kohdalla.

On selvää, että vallitseva taloudellinen tilanne luo paineita säästötoimenpiteille ja lisäksi taloutta elvyttäville muutoksille. Kuitenkin julkisen talouden leikkauksia kohdistettaessa tulisi pitää mielessä, ettei lyhytnäköisen ja harkitsemattoman päätöksenteon tuloksena kannata viiltää kriittisesti pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä, kuten esimerkiksi koulutusta. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksin jäädyttäminen osaltaan tekee hallaa suomalaiselle koulutukselle, joka on yksi keskeisimpiä menestystekijöitä talouskasvuamme ajatellen. Verrattain pienen säästön takia tällaisen indeksijäädytyksen toteutus ei vaikuta järkevältä toiminnalta.

Ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähennyksen loiventaminen oli hyvä liike suomalaisen koulutuksen sekä nuorisotakuun näkökulmasta. Onneksi opintotuki vihdoin sidotaan indeksiin. Monta vuotta siinäkin meni vaalilupauksista huolimatta. Opintolainojen korkovähennysoikeuden poistuminen on myös ihmetystä herättävä säästö. Valtion kassaan kilahtava summa ei ole häävi, mutta toisaalta monen vähällä toimeentulevan opiskelijan kukkarossa tämä muutos tekee kipeää. Opintolainojen hyvitysjärjestelmän olisi paras tulla paikkaamaan korkovähennystä siis viimeistään vuonna 2015. Pystyykö hallitus tähän?

Yleiset elinkustannukset ovat Suomessa jo nyt todella korkeat, ja välttämättömien hyödykkeiden, kuten ruuan ja lääkkeiden, hinnat ovat hallituksen veropolitiikan tuloksena nousseet. Tällä kertaa kallistuvat kansan pienet nautinnot. Tekeekö tämä Suomesta paremman paikan elää? Eihän täällä kohta ole varaa edes karkkipussiin.

Sähkön hinnannousu ja polttoaineveron kiristyminen vievät pienituloiselta lopunkin ostovoiman. Osinkoverotus ja muut verouudistukset eivät helpota tavallisen kansalaisen elämää. Hallituksen ajettua kunnat ahtaalle heikkenevät niiden kaikille tarjoamat peruspalvelut tuntuvasti. Harmittaa rikastakin, mutta köyhältä menee viimeisetkin rahat ja toivon rippeet.

Kehyspäätöksen yhteydessä olisin odottanut voimakkaita panostuksia kuntatalouden elvyttämiseksi. Sen sijaan hallituksessa väännettiin dramaattisesti osinkoverojen kanssa, jotta esimerkiksi sote-uudistukseen liittyvät konkreettiset seikat ja kuntatalouskeskustelu jäisivät pois lööpeistä. Kansa kyllä huomaa jokapäiväisessä elämässään, mistä hallitus on tinkinyt, ja tämä tulee näkymään tulevien vaalien tuloksissa.

Täällä on hehkutettu lastensairaalan avustamiseen osoitettuja varoja. Hallitus oli pakon edessä. Kansalaiset eivät olisi kerta kaikkiaan sulattaneet tilannetta, jossa lastensairaalan tukeminen olisi torpedoitu, kuten reumasairaala pari vuotta sitten.

Lauri Ihalaiselle, ministerille, annan kyllä kiitosta siitä, että kun tein kirjallisen kysymyksen harmaasta taloudesta ja toimenpiteistä, mitä hallitus on sitten kehittänyt sitä vastaan, hän vastasi erittäin kattavasti ja pikkutarkasti, ja olen siitä kiitollinen, että hän oli paneutunut kyllä tähän vastaukseen täysillä.

Ministeri Kyllöselle myös kiitos siitä, että Kasitie saa vihdoinkin ainakin alkuparannuksensa toimeen ja Kasitietä aletaan parannella. Ei se ole ihme, ollaan niin paljon kyllä sitten ministeri Kyllöstä hehkutettu tekemään tätä asiaa, ja hän nyt sitten on lupautunut myös täällä salissa niin monta kertaa, että ei voinut mennä puihin, ja se on ihan hyvä.

Valtiontalouden kehyksien olisi turvattava kansalaisillemme oikeus hyvään terveydenhuoltoon, puhtaaseen lähiruokaan, henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, työntekoon ja koulutukseen, oikeudenmukaiseen kohteluun elämässä. Perussuomalaiset tulevat esittämään palautekeskustelussa hallituksen kehyksiä oikeudenmukaisemman vaihtoehdon.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistumassa oman ohjelmansa päätavoitteissa tasapainottaa Suomen talous ja pysäyttää julkisen talouden velkaantuminen. Hallitus on sysäämässä talousongelmat kunnille, kun hallituskaudella valtionosuusleikkaukset ovat yhteensä yli 3,8 miljardia euroa.

Myös hallituskauden alussa pääministerin suulla hallituksen ykkösrakenneuudistukseksi markkinoitu kuntauudistus on ennennäkemättömässä solmussa. Sote-sotku symboloi hallituksen kaoottista tilannetta. Tällaista taloustilannetta ja johtajuusvajetta vasten on harmittavaa, että hallitus on sortunut ylimielisyyteen. Nyt jos koskaan siihen ei olisi varaa. Paras esimerkki ylimielisyydestä on kehysriihen tiedotustilaisuus, jossa kokonaisuus jätettiin kertomatta niin eduskunnalle, tiedotusvälineille kuin kansalaisillekin. Annettiin kuva, joka ei vastannut todellisuutta. Ylimielisyys tulikin pian vastaan osinkoverouudistuksessa. Kävi ilmi, ettei hallitus itsekään ollut tiennyt, mitä tuli päätettyä.

Arvoisa puhemies! Kannatan ehdottomasti yrittäjyyden tukemista ja sellaista verojärjestelmää, joka kannustaa investointeihin ja työllistämiseen Suomessa. Riskinotostakin tulee palkita. Mutta kun tänään kuunteli sekä ministeri Urpilaisen että hallituspuolueiden puheenvuoroja, tuli väistämättä jälleen mieleen, että edelleenkään eivät kaikki ministerit näytä tietävän, mitä onkaan osinkoverotuksen todellinen luonne. Ihmettelin, kun ministeri Urpilainen kehui hallituksen päätöstä oikeudenmukaiseksi ja kuinka nyt ei enää verovapaita osinkoja ole olemassakaan. Kertomatta jäi, että kyllä näistäkin osingoista on kertaalleen vero maksettu. Kyse on kaksinkertaisen verotuksen estämisestä.

Onkohan kaikilla vasemmistoliiton tai sosialidemokraattien edustajilla tiedossa, että verouudistuksen seurauksena vaikkapa varakkailla listaamattomilla yhtiöillä, jotka jakavat 50 000 euroa osinkoa, verotus kiristyy nykyisestään noin 3 800 euroa, mutta jos sama yhtiö jakaakin osinkoa 150 000 euroa, osinkoverotus alenee noin 8 000 euroa? Olin harmissani, kun en saanut esitettyä kysymystä debatissa valtiovarainministeri Urpilaiselle, miten tämä kannustaa jättämään aikaisempaa enemmän voittovaroja yhtiöön. Tekisi mieleni kysyä, jos täällä salissa olisi vasemmistopuolueiden edustajia, tätäkö te haitte osinkouudistuksesta. Harmikseni täällä nyt ei näytä olevan enää hallituspuolueitten edustajia.

Hallitus teki osinkoverouudistuksen, joka kokonaisuutena on kohtuullinen yritysten kannalta, ja tämä on hyvä. Mutta perusedellytys olisi, että kerrottaisiin totuus siitä, mitä päätettiin, tai edes vaivauduttaisiin itse ymmärtämään, mistä on päätetty.

Arvoisa puhemies! Keskusta ei leikkaisi lapsiperheiltä, lapsilta, vanhuksilta, sairailta eikä omaishoitajilta. Hallitus leikkaa. Tavalliset suomalaiset ovat ahtaalla, kun verot ja maksut nousevat kaiken aikaa. Kuvaannollista hallituksen politiikalle on se, että kun debatissa keskusteltiin sähköveron vaikutuksista, ministeri Urpilainen otti esimerkiksi kerrostaloasunnossa asuvan perheen ja totesi, että vero korottaa sähkölaskua vain 5 euroa kuukaudessa. Miksiköhän esimerkiksi ei valittu omakotitalossa asuvaa lapsiperhettä, jolla on sähkölämmitys? Maksumiehiksi hallituksen politiikassa ovat kauttaaltaan joutumassa keskituloiset suomalaiset lapsiperheet, jotka eivät satu asumaan kaupunkien ydinkeskustoissa. On valitettavaa, että heidän kannaltaan ei hallituksen ikävien päätösten dynaamisia vaikutuksia ole arvioitu.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan ottaa esille pääomaverotukseen liittyvän ongelman. Kun hallituksen kehysriiheen liittyviä päätöksiä tarkastelee, sinnehän sisältyy myös pääomaverotuksen muutos, jossa tämä lievä progressio, jossa pääomavero nousee 32 prosenttiin, kun pääomatulot ylittävät 50 000 euroa, tämä 50 000 euron raja lasketaan 40 000 euroon. Tässä yhteydessä olisi mielestäni hyvä tarkastella pääomaverotusta myös kokonaisuutena. Nimittäin monilla pienituloisilla, myös pienituloisilla eläkeläisillä, saattaa olla pieniä pääomatuloja, vaikkapa vuokratuloja tai metsänmyyntituloja, ja tällöin on kohtuutonta, että jos heillä muutoin on erittäin pienet ansiotulot, niin näistä pienistä pääomatuloista joudutaan maksamaan vähintään 30 prosenttia veroa. Olisi hyvä, jos pääomatuloihin tulisi esimerkiksi 1 000 euron perusvähennys, jolloin se toisi lisää progressiota sinne alapäähän ja pienituloisetkin pääomatuloista maksaisivat silloin kohtuullisen verorasituksen eivätkä välttämättä 30:tä prosenttia.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuinen epävarmuus heijastuu myös meille Suomeen. Euroalueen riskit vaikuttavat koko EU:n alueelle ja Suomen talouteen sekä ovat vaikutukseltaan ennalta arvaamattomat. Suomen talous on kärsinyt jo hyvin kauan talouskasvun hiipumisesta ja tuotantorakenteen muutoksen vaikutuksesta epäsuotuisasti.

Tuskin päästään kunnolla tämän valtioneuvoston selonteon ensimmäisen sivun loppuun asti, kun löydetään osasyyllinen tähän Suomen tilanteen huononemiseen. Suora lainaus: "- - kun väestön ikääntyminen heikentää talouden kasvun edellytyksiä ja lisää julkisen talouden menoja. Valtio ja kunnat velkaantuvat eikä julkisen talouden rahoitus ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä." Tällainen asenne on mielestäni aivan pöyristyttävää. Minne on unohtunut se, että tämä ikäryhmä on työllänsä nostanut Suomen hyvinvointivaltioksi? Sitä kai me vielä toistaiseksi olemme.

Arvoisa puhemies! Edelliset hallitukset ja nyt tämä hallitus ovat omalla poliittisella päätöksellään saaneet aikaan sen, että maaseutu autioituu. Sinne jäävät vain nämä iäkkäät ihmiset omiin koteihinsa. Moni kunta on ahdingossa näistä edellisten hallitusten ja nykyisen hallituksen aluepoliittisista päätöksistä ja niiden seurauksista. Valtionosuuksia kunnille vähennetään. Kunnille lisätään edelleen velvoitteita. Samalla kuitenkin valtio lisää omia velvoitteitaan kunnille. Pieni, kodikas ja rauhallinen kunta ei ole enää hallituksen mielestä tarpeellinen, vaan kaiken pitää olla suurta, trendikästä ja tuottavaa. Henkiset arvot eivät paljon paina tässä vaakakupissa.

Nuorten työttömyys on liian korkealla tasolla. Tähän tulee panostaa eritoten. Nuoriin sijoitetut eurot kertautuvat yhteiskunnalle takaisin moninkertaisesti työllisyytenä ja yleisenä hyvinvointina. Tällä hetkellä nuorten pahoinvointi näkyy siinä, että joka neljäs eläkeläinen on mielenterveydellisistä syistä eläkkeelle jäänyt nuori.

Työurien pidentämisellä on myös käänteinen puolensa, jos nuorille aikuisille ei varaudu mahdollisuutta päästä työmarkkinoille ja vanhemmat ikäryhmät pysyvät entistä pidempään töissä eikä uusia työpaikkoja synny. Jos pääsy työmarkkinoille pitkittyy, jää sosiaalisen liikkuvuuden ja työuran huipun saavuttamisen aika entistä lyhyemmäksi. Työn tarjontaan liittyvien tekijöiden sijaan kannattaisi pyrkiä työn kysyntään. Nuorten pitäisi päästä myös etenemään työurallansa.

Hallituksen tulee tukea ja antaa mahdollisuuksia perustaa yrityksiä Suomeen, sillä yritysten perustaminen on kääntynyt laskuun. Vuonna 2012 perustettiin uusyritysten avulla yhteensä 7 834 uutta yritystä. Vuoteen 2011 verrattuna laskua oli 5 prosenttia.

Hyvinvointiyhteiskuntamme tueksi meidän tulisi taata, että kuntien valtionosuuksia ei saa leikata, vaan kunnille tulisi antaa riittävät resurssit järjestää palvelut kuntalaisillensa ja heidän asuinalueilleen. Vanhusten, lasten ja nuorten hyvinvointia on tuettava riittävillä resursseilla, omaishoidontukeen tasokorostus, kohtuuhintaisia asuntoja ja niihin riittävät resurssit — kaikilla meillä on oikeus omaan kotiin.