Kaarina Dromberg /kok:
Herra puhemies! Heikkenevä kuntatalous on ajanut monen kaupungin
ja kunnan säästökuurille. Opetustoimessa
säästöt merkitsevät muun muassa
henkilökohtaisen opetuksen ja ohjauksen vähenemistä, oppilashuollon
ja erityisopetuksen saatavuuden sekä tukiopetuksen riittämättömyyttä ja
koulunkäyntiavustajien määrän
vähenemistä. Tästä on hyvänä esimerkkinä Vantaa.
Muun muassa OAJ:n puheenjohtaja on todennut, että säästöjen seurauksena
oppilasryhmät ovat entistä suurempia ja siten
myös levottomampia. Peruskoulu on kunnan tärkeimpiä palveluja.
Jos siitä joudutaan säästämään,
lisääntyy uhka syrjäytymisestä sekä koululaisten
ja opettajien jaksamisesta. Kysynkin:
Miten hallitus aikoo turvata kuntien mahdollisuudet tarjota
laadukasta opetusta eli sen, että muun muassa opetusryhmät
ovat tarpeeksi pieniä ja erityisopetusta ja tukiopetusta
voidaan antaa riittävästi?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin perusopetuksen osalta,
joka koskee oppilashuoltoa, tukiopetusta, näitä eri
tukitoimia, meillä kyllä lainsäädäntö on kunnossa,
ja kuntien pitää huolehtia näiden velvoitteiden
täyttämisestä, koska kunnat ovat vastuussa
järjestämään palvelut.
Erityisopetuksen osalta meillä ei ole tähän saakka,
niin kuin ministeri Dromberg varmaan edellisestäkin hallituksesta
muistaa, valtakunnallista kunnollista seurantatietoa. Siitä syystä nyt on
käynnissä selvitys siitä, mikä on
erityisopetuksen tarve ja tila koko maassa. Vastaavasti myös
samanaikaisesti valmistellaan hallituksen linjausten mukaisesti
laatusuosituksia perusopetukselle, missä yhteydessä myös
täytyy luokka- ja ryhmäkokokysymyksiä tarkastella.
Mutta perusperiaate on se, että kunnat itse vastaavat opetuksen
järjestelyistä, vastaavat laadusta huolehtimisesta
ja myös laadun arvioinnista ja kunnat päättävät
myös kouluverkosta. Tämä on ollut vuosien
saatossa pitkään hyväksi havaittu tapa, koska
siellä ruohonjuuritasolla on se osaaminen ja tieto siitä,
miten opetus järjestetään.
Kaarina Dromberg /kok:
Herra puhemies! Hallitus kaavailee valtionosuusjärjestelmän
uudistamista siten, että kouluverkkotekijä poistuu. Tämä heikentää kuitenkin
mahdollisuuksia pitää yllä riittävää kouluverkkoa.
Se merkitsee kouluverkon harvenemista. Seurauksena on, että pienten
lasten koulumatkat pitenevät ja muuttuvat vaarallisemmiksi.
Koululaiset ja heidän vanhempansa vastustavat moisia suunnitelmia.
Ministeri Haatainen on puhunut lähikouluperiaatteen puolesta.
Kysyisinkin:
Miten tuo periaate tulee toteutumaan, jos kouluverkkoa joudutaan
karsimaan? Eikö hallitus pidä tärkeänä lyhyttä ja
turvallista koulumatkaa, jonka perusopetuslakikin takaa?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Valtionosuusuudistus on sisäasiainministeriön
valmistelussa, ja se on vielä kesken. On tärkeää,
että perusopetuksessa lähikoulu on mahdollisimman
lähellä lasta, mutta kunnissa, joissa lasten lukumäärä voimakkaasti vähenee
näinä vuosina ja on jo vuosikymmenten saatossa
aiemminkin vähentynyt, on jouduttu tekemään
myös ratkaisuja eli yhdistelemään kouluja.
Siinä sitten vastaan tulee puolestaan kuljetustuki, jolla
valtiovalta huolehtii siitä, että lapselle turvallinen
kuljetus kouluun järjestyy. Tämä valtionosuusuudistus
on kesken, ja siinä on monia elementtejä, joilla
voidaan myös korjata ja kohdistaa resursseja niin, että ne
vastaavat tämän päivän tarpeisiin.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! On ensinnäkin syytä todeta, että opetustoimeen
ja peruskouluihin kunnille jaetaan se sama rahamäärä kuin
aikaisemminkin, mutta jako tapahtuu hiukan eri perustein. Todellisuudessa
tämä uudistus jättää niille
yli 50 kunnalle, joissa on pisimmät koulumatkat, tämän
erityisedun tämän hetken suunnitelmien ja Sevónin työryhmän
esityksen mukaan. Tämän jälkeen on kunnan
itsensä päätettävissä,
mikä se kouluverkko on. Jos kunta säilyttää koulun,
se on kunnan päätös; jos kunta lakkauttaa,
siitä tuleva säästö tulee kokonaan
kunnan hyväksi. Todellisuudessa tämä lisää kuntien
itsenäistä päätösvaltaa
ja mahdollisuuksia päättää itse
kouluverkosta. Siellä, missä kohtuuttoman pitkät
matkat tulisivat koulujen välille, tämä kouluverkkotekijä esitetään
vielä säilytettäväksi.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Monelle lapselle tällä hetkellä jo
lähin koulu on kymmenien kilometrien päässä,
esimerkiksi 30 kilometrin päässä, ja
ekaluokkalaisellekin nyt jo koulumatkojen kanssa päivä hipoo
sitä rajaa, mikä se voi maksimissaan olla. Samanaikaisesti kaupungeissa
joudutaan luokkakokoja kasvattamaan. Kyse on siitä, että kunnilla
ei ole riittävästi rahaa, vaikka olisikin hyvää tahtoa
pienentää luokkakokoja ja ymmärrettäisiin
se ja tiedettäisiin, että lasten kannalta se olisi
parempi ratkaisu. Kysymys on siis rahasta, ja kysymys on siitä, että kun
hoitotakuu samalla vie rahoitusta terveydenhuoltoon, ikääntyminen
vie vanhustenhuoltoon, niin se silloin tietysti kunnan pussissa
tarkoittaa, että sitä on silloin vähemmän
lasten hyväksi.
Eli eikö silloin pitäisi lisätä kuntien
rahoitusta, että nämä luokkakoot pystyttäisiin
ministeriön ja meillä yleisenkin toiveen mukaisesti
pitämään sopivan kokoisina?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Kuntien rahoitushan kasvaa, ja kunnissahan
nämä päätökset itse
asiassa tehdään, koska sitä rahaa ei
korvamerkitä, ja siitä syystä nämä ovat
myös arvovalintoja. On tärkeää kunnissa
myös muistaa koulutuksen merkitys lasten hyvinvoinnille
ja myös tulevaisuudelle. Mutta siellä kunnissa
täytyy nämä kaikki asiat panna puntariin
ja arvioida, mikä on järkevin tapa tuottaa laadukkaita
koulutuspalveluita.
Ulla Anttila /vihr:
Arvoisa puhemies! Perusopetuslaki pitää sisällään
integraatioperiaatteen eli sen, että erityistä tukea
tarvitsevat oppilaat olisivat mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksen
piirissä. Vantaalla on tätä periaatetta
noudatettu paremmin kuin muualla maassa. Nyt Vantaa on tekemässä päätöksiä,
joissa ryhmäkoot kasvavat, ja tämä vääjäämättä johtaa
siihen, että integraatioperiaatteesta joudutaan luopumaan
tai ainakin sen käyttämistä liudentamaan.
Tämä kysymys on myös valtakunnallinen,
ja luultavasti tämä tulee toteutumaan muissakin
kouluissa, jotka säästävät opetuksesta.
Lisärahoitusta tarvitaan siis opetuspuolelle, ja kysynkin:
Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta opetusryhmien koon
kasvattaminen ei johda segregoivaan eli erityistä tukea
tarvitsevia oppilaita eristävään koulujärjestelmään?
Ed. Tero Rönni merkitään
läsnä olevaksi.
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Erityistä tukea tarvitsevien lasten
opetus on osin järjestetty erillisessä opetuksessa
ja osin integroituna. Kun luokkaryhmiin integroidaan erityistä tukea
tarvitsevien lasten opetus, niin sinne tarvitaan myös tukipalveluita:
kouluavustajia ja erityisopetusta ja erityisjärjestelyjä.
Tätä tarkoitusta vartenhan valtionosuuksissa on
nämä kertoimet, joilla sitten näitten
lasten osalta vahvistetaan kunnan rahoitusta, eli rahoitus seuraa
kyllä näiden lasten mukana, jotka tätä erityistä tukea
tarvitsevat. Kuta vaikeammin esimerkiksi vammaisesta lapsesta on kysymys,
sitä suurempi se tuki on.
Mutta tässä me teemme hyvää yhteistyötä opetushallituksen
kautta kuntien kanssa, jotta tämä erityistä tukea
tarvitsevien lasten opetus olisi hyvällä mallilla.
Kunnathan ovat voimakkaasti lisänneet henkilökohtaisten
avustajien määrää luokkatilanteisiin.
Meillä kouluopetuksessa on opittu siihen, että opettajan
ei tarvitse yksin aina kaikissa tilanteissa vastata. Mutta näitä järjestelyjä täytyy
nyt sitten niin suurissa kaupungeissa kuin myös pienissä kunnissa
kehittää, ratkaisuja, jotka (Puhemies: Aika!)
siellä juuri vastaavat ongelmiin.
Leena Harkimo /kok:
Arvoisa puhemies! Lähivuosina suuri määrä opettajia
jää eläkkeelle ja nuorista opettajista
kasvava joukko siirtyy muille, paremmin palkatuille aloille. Tämä kehitys
johtaa yhä heikkenevään tilanteeseen,
mitä tulee opettajien pätevyyteen. Jo nyt joka
seitsemäs lapsi on luokassa, jossa opettaja on niin sanotusti
epäpätevä. Tämä koskee
myös, tai pikemminkin erityisesti, ruotsinkielistä koulutusta
ja opetusta. Kuinka kauan tämän kehityksen annetaan
nyt jatkua?
Opetusministeri Tuula Haatainen
Arvoisa herra puhemies! Niin edellisen hallituksen aikana — tarkoitan
Lipposen toista hallitusta — kuin myös tämän
hallituksen aikana on satsattu opettajien pätevöittämiskoulutukseen.
Yhteensä viiden vuoden hankkeeseen suunnataan 50 miljoonaa
euroa, ja tällä pyritään nimenomaan
vastaamaan tähän.
Vuosi sitten oli uutisissa tieto, että esimerkiksi
Helsingissä opettajien pätevyystilanne oli huomattavasti
parantunut: kaikkiin vakinaisiin virkoihin saatiin pätevät
opettajat. Ruotsinkielisellä puolella on näitä ongelmia,
ja niihin pyritään kaikin tavoin vastaamaan, ja
erityisopetuksessa on tätä ongelmaa edelleenkin,
mutta meillä satsataan kyllä niin täydennyskouluttamiseen
kuin myös opettajien pätevöittämiskoulutukseen,
ja tästä ongelmasta toivon mukaan päästään
eroon.
Mutta olen eri mieltä kysyjän kanssa siitä, etteikö opettajan
ammatti houkuttelisi. (Puhemies: Aika!) Meillä kansainvälisesti
vertaillen opettajan ammatti on erittäin arvostettu ja
houkutteleva.
Susanna Haapoja /kesk:
Arvoisa puhemies! Totta kai lasten ja nuorten elämässä koti
ja kasvatus koulun muodossa on se kaikkein tärkein, mutta
haluaisin osoittaa myös kulttuuripuolelle tätä keskustelua.
Millaista nuoriso- ja lapsikulttuuria varsinkin tulevan nuorisolain
puolella hallitus aikoo tehdä?
Kulttuuriministeri Tanja Karpela
Arvoisa puhemies! Tuo nuorisolaki, jota olemme valmistelleet
nyt tämän vaalikauden aikana, tulee eduskunnan
käsittelyyn ensi tiistaina, jolloin tuo varsinainen keskustelu
käydään. Mutta voin jo tässä vaiheessa
kertoa, että hallituksen esitys pitää sisällään
paljon parannuksia nykyiseen nuorisotyölakiin. Ensinnäkin
on tarkoitus ottaa käyttöön joka neljäs
vuosi suunniteltu kehittämisohjelma, jolla pyritään
paremmin ohjaamaan nuorisotyötä ja turvallista
ja terveellistä arkea tämän päivän
lapsille ja nuorille. Lyhyesti sanottuna tämä uusi
laki tulee paremmin vastaamaan tämän päivän
nuorten tarpeita.