Herra puhemies! Heikkenevä kuntatalous on ajanut monen kaupungin ja kunnan säästökuurille. Opetustoimessa säästöt merkitsevät muun muassa henkilökohtaisen opetuksen ja ohjauksen vähenemistä, oppilashuollon ja erityisopetuksen saatavuuden sekä tukiopetuksen riittämättömyyttä ja koulunkäyntiavustajien määrän vähenemistä. Tästä on hyvänä esimerkkinä Vantaa. Muun muassa OAJ:n puheenjohtaja on todennut, että säästöjen seurauksena oppilasryhmät ovat entistä suurempia ja siten myös levottomampia. Peruskoulu on kunnan tärkeimpiä palveluja. Jos siitä joudutaan säästämään, lisääntyy uhka syrjäytymisestä sekä koululaisten ja opettajien jaksamisesta. Kysynkin:

Miten hallitus aikoo turvata kuntien mahdollisuudet tarjota laadukasta opetusta eli sen, että muun muassa opetusryhmät ovat tarpeeksi pieniä ja erityisopetusta ja tukiopetusta voidaan antaa riittävästi?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin perusopetuksen osalta, joka koskee oppilashuoltoa, tukiopetusta, näitä eri tukitoimia, meillä kyllä lainsäädäntö on kunnossa, ja kuntien pitää huolehtia näiden velvoitteiden täyttämisestä, koska kunnat ovat vastuussa järjestämään palvelut.

Erityisopetuksen osalta meillä ei ole tähän saakka, niin kuin ministeri Dromberg varmaan edellisestäkin hallituksesta muistaa, valtakunnallista kunnollista seurantatietoa. Siitä syystä nyt on käynnissä selvitys siitä, mikä on erityisopetuksen tarve ja tila koko maassa. Vastaavasti myös samanaikaisesti valmistellaan hallituksen linjausten mukaisesti laatusuosituksia perusopetukselle, missä yhteydessä myös täytyy luokka- ja ryhmäkokokysymyksiä tarkastella. Mutta perusperiaate on se, että kunnat itse vastaavat opetuksen järjestelyistä, vastaavat laadusta huolehtimisesta ja myös laadun arvioinnista ja kunnat päättävät myös kouluverkosta. Tämä on ollut vuosien saatossa pitkään hyväksi havaittu tapa, koska siellä ruohonjuuritasolla on se osaaminen ja tieto siitä, miten opetus järjestetään.

Herra puhemies! Hallitus kaavailee valtionosuusjärjestelmän uudistamista siten, että kouluverkkotekijä poistuu. Tämä heikentää kuitenkin mahdollisuuksia pitää yllä riittävää kouluverkkoa. Se merkitsee kouluverkon harvenemista. Seurauksena on, että pienten lasten koulumatkat pitenevät ja muuttuvat vaarallisemmiksi. Koululaiset ja heidän vanhempansa vastustavat moisia suunnitelmia. Ministeri Haatainen on puhunut lähikouluperiaatteen puolesta. Kysyisinkin:

Miten tuo periaate tulee toteutumaan, jos kouluverkkoa joudutaan karsimaan? Eikö hallitus pidä tärkeänä lyhyttä ja turvallista koulumatkaa, jonka perusopetuslakikin takaa?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Valtionosuusuudistus on sisäasiainministeriön valmistelussa, ja se on vielä kesken. On tärkeää, että perusopetuksessa lähikoulu on mahdollisimman lähellä lasta, mutta kunnissa, joissa lasten lukumäärä voimakkaasti vähenee näinä vuosina ja on jo vuosikymmenten saatossa aiemminkin vähentynyt, on jouduttu tekemään myös ratkaisuja eli yhdistelemään kouluja. Siinä sitten vastaan tulee puolestaan kuljetustuki, jolla valtiovalta huolehtii siitä, että lapselle turvallinen kuljetus kouluun järjestyy. Tämä valtionosuusuudistus on kesken, ja siinä on monia elementtejä, joilla voidaan myös korjata ja kohdistaa resursseja niin, että ne vastaavat tämän päivän tarpeisiin.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! On ensinnäkin syytä todeta, että opetustoimeen ja peruskouluihin kunnille jaetaan se sama rahamäärä kuin aikaisemminkin, mutta jako tapahtuu hiukan eri perustein. Todellisuudessa tämä uudistus jättää niille yli 50 kunnalle, joissa on pisimmät koulumatkat, tämän erityisedun tämän hetken suunnitelmien ja Sevónin työryhmän esityksen mukaan. Tämän jälkeen on kunnan itsensä päätettävissä, mikä se kouluverkko on. Jos kunta säilyttää koulun, se on kunnan päätös; jos kunta lakkauttaa, siitä tuleva säästö tulee kokonaan kunnan hyväksi. Todellisuudessa tämä lisää kuntien itsenäistä päätösvaltaa ja mahdollisuuksia päättää itse kouluverkosta. Siellä, missä kohtuuttoman pitkät matkat tulisivat koulujen välille, tämä kouluverkkotekijä esitetään vielä säilytettäväksi.

Arvoisa puhemies! Monelle lapselle tällä hetkellä jo lähin koulu on kymmenien kilometrien päässä, esimerkiksi 30 kilometrin päässä, ja ekaluokkalaisellekin nyt jo koulumatkojen kanssa päivä hipoo sitä rajaa, mikä se voi maksimissaan olla. Samanaikaisesti kaupungeissa joudutaan luokkakokoja kasvattamaan. Kyse on siitä, että kunnilla ei ole riittävästi rahaa, vaikka olisikin hyvää tahtoa pienentää luokkakokoja ja ymmärrettäisiin se ja tiedettäisiin, että lasten kannalta se olisi parempi ratkaisu. Kysymys on siis rahasta, ja kysymys on siitä, että kun hoitotakuu samalla vie rahoitusta terveydenhuoltoon, ikääntyminen vie vanhustenhuoltoon, niin se silloin tietysti kunnan pussissa tarkoittaa, että sitä on silloin vähemmän lasten hyväksi.

Eli eikö silloin pitäisi lisätä kuntien rahoitusta, että nämä luokkakoot pystyttäisiin ministeriön ja meillä yleisenkin toiveen mukaisesti pitämään sopivan kokoisina?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Kuntien rahoitushan kasvaa, ja kunnissahan nämä päätökset itse asiassa tehdään, koska sitä rahaa ei korvamerkitä, ja siitä syystä nämä ovat myös arvovalintoja. On tärkeää kunnissa myös muistaa koulutuksen merkitys lasten hyvinvoinnille ja myös tulevaisuudelle. Mutta siellä kunnissa täytyy nämä kaikki asiat panna puntariin ja arvioida, mikä on järkevin tapa tuottaa laadukkaita koulutuspalveluita.

Arvoisa puhemies! Perusopetuslaki pitää sisällään integraatioperiaatteen eli sen, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat olisivat mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksen piirissä. Vantaalla on tätä periaatetta noudatettu paremmin kuin muualla maassa. Nyt Vantaa on tekemässä päätöksiä, joissa ryhmäkoot kasvavat, ja tämä vääjäämättä johtaa siihen, että integraatioperiaatteesta joudutaan luopumaan tai ainakin sen käyttämistä liudentamaan. Tämä kysymys on myös valtakunnallinen, ja luultavasti tämä tulee toteutumaan muissakin kouluissa, jotka säästävät opetuksesta. Lisärahoitusta tarvitaan siis opetuspuolelle, ja kysynkin:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta opetusryhmien koon kasvattaminen ei johda segregoivaan eli erityistä tukea tarvitsevia oppilaita eristävään koulujärjestelmään?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Erityistä tukea tarvitsevien lasten opetus on osin järjestetty erillisessä opetuksessa ja osin integroituna. Kun luokkaryhmiin integroidaan erityistä tukea tarvitsevien lasten opetus, niin sinne tarvitaan myös tukipalveluita: kouluavustajia ja erityisopetusta ja erityisjärjestelyjä. Tätä tarkoitusta vartenhan valtionosuuksissa on nämä kertoimet, joilla sitten näitten lasten osalta vahvistetaan kunnan rahoitusta, eli rahoitus seuraa kyllä näiden lasten mukana, jotka tätä erityistä tukea tarvitsevat. Kuta vaikeammin esimerkiksi vammaisesta lapsesta on kysymys, sitä suurempi se tuki on.

Mutta tässä me teemme hyvää yhteistyötä opetushallituksen kautta kuntien kanssa, jotta tämä erityistä tukea tarvitsevien lasten opetus olisi hyvällä mallilla. Kunnathan ovat voimakkaasti lisänneet henkilökohtaisten avustajien määrää luokkatilanteisiin. Meillä kouluopetuksessa on opittu siihen, että opettajan ei tarvitse yksin aina kaikissa tilanteissa vastata. Mutta näitä järjestelyjä täytyy nyt sitten niin suurissa kaupungeissa kuin myös pienissä kunnissa kehittää, ratkaisuja, jotka (Puhemies: Aika!) siellä juuri vastaavat ongelmiin.

Arvoisa puhemies! Lähivuosina suuri määrä opettajia jää eläkkeelle ja nuorista opettajista kasvava joukko siirtyy muille, paremmin palkatuille aloille. Tämä kehitys johtaa yhä heikkenevään tilanteeseen, mitä tulee opettajien pätevyyteen. Jo nyt joka seitsemäs lapsi on luokassa, jossa opettaja on niin sanotusti epäpätevä. Tämä koskee myös, tai pikemminkin erityisesti, ruotsinkielistä koulutusta ja opetusta. Kuinka kauan tämän kehityksen annetaan nyt jatkua?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Niin edellisen hallituksen aikana — tarkoitan Lipposen toista hallitusta — kuin myös tämän hallituksen aikana on satsattu opettajien pätevöittämiskoulutukseen. Yhteensä viiden vuoden hankkeeseen suunnataan 50 miljoonaa euroa, ja tällä pyritään nimenomaan vastaamaan tähän.

Vuosi sitten oli uutisissa tieto, että esimerkiksi Helsingissä opettajien pätevyystilanne oli huomattavasti parantunut: kaikkiin vakinaisiin virkoihin saatiin pätevät opettajat. Ruotsinkielisellä puolella on näitä ongelmia, ja niihin pyritään kaikin tavoin vastaamaan, ja erityisopetuksessa on tätä ongelmaa edelleenkin, mutta meillä satsataan kyllä niin täydennyskouluttamiseen kuin myös opettajien pätevöittämiskoulutukseen, ja tästä ongelmasta toivon mukaan päästään eroon.

Mutta olen eri mieltä kysyjän kanssa siitä, etteikö opettajan ammatti houkuttelisi. (Puhemies: Aika!) Meillä kansainvälisesti vertaillen opettajan ammatti on erittäin arvostettu ja houkutteleva.

Arvoisa puhemies! Totta kai lasten ja nuorten elämässä koti ja kasvatus koulun muodossa on se kaikkein tärkein, mutta haluaisin osoittaa myös kulttuuripuolelle tätä keskustelua.

Millaista nuoriso- ja lapsikulttuuria varsinkin tulevan nuorisolain puolella hallitus aikoo tehdä?

Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa puhemies! Tuo nuorisolaki, jota olemme valmistelleet nyt tämän vaalikauden aikana, tulee eduskunnan käsittelyyn ensi tiistaina, jolloin tuo varsinainen keskustelu käydään. Mutta voin jo tässä vaiheessa kertoa, että hallituksen esitys pitää sisällään paljon parannuksia nykyiseen nuorisotyölakiin. Ensinnäkin on tarkoitus ottaa käyttöön joka neljäs vuosi suunniteltu kehittämisohjelma, jolla pyritään paremmin ohjaamaan nuorisotyötä ja turvallista ja terveellistä arkea tämän päivän lapsille ja nuorille. Lyhyesti sanottuna tämä uusi laki tulee paremmin vastaamaan tämän päivän nuorten tarpeita.