Arvoisa puhemies! Toistuvat raiderikot, nopeuksien alentaminen rautateillä ja vuorojen lakkauttamiset kertovat, että raideliikenteen määrärahat menokehyksissä ovat riittämättömät ja johtavat vain tilanteen heikkenemiseen tulevina vuosina.

Katsooko valtiovarainministeri mahdolliseksi tarkistaa menokehyksiä niin, että ensi vuoden talousarviossa ja seuraavissa talousarvioissa näihin tarkoituksiin osoitettaisiin enemmän varoja kuin hallituksen menokehyksissä nyt on päätetty?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Itse asiassa kehyksissä on rahaa erittäin paljon lisää verrattuna viime vuoden tasoihin. Kyse on esimerkiksi radanpidossa ennen kaikkea korvausinvestointimomentista, jonka eduskunta varmaan hyvin tuntee, kun näitä asioita käsittelee. Viime vuonna siinä oli noin 106 miljoonaa euroa, nyt on 140 miljoonaa, ja on vielä lisää mahdollista tulla. Riippuu tietenkin sitten paljon siitä, miten liikenneministeriö sisällään allokoi näitä määrärahoja.

Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan otsikoi, että "Jyväskylän rata on häpeä". Jämsänkoskella Keski-Suomessa sattui vakava vähältä piti -onnettomuus. Hyvin lähellä oli tulla samanlainen suuronnettomuus kuin Konginkankaalla tiellä.

Ottaako hallitus nämä vastuulleen, kun antaa rapistua niin rata- kuin tieverkon kunnon maassamme?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ministeri Luhtanen ei ole paikalla, mutta tiedän, (Ed. Jaakonsaari: Ministeri on Oulussa!) että hän on käynnistänyt asian selvityksen. Tässä vaiheessa tiedetään vielä aika vähän noista noin parinkymmenen kilometrin matkalla olevista hyvin yllättävistä peräkkäisistä vaurioista. Sen verran tiedetään, että palaute Ratahallintokeskuksesta on se, että siellä on ollut paikoitellen metallin väsymistä tavalla, joka ei ole millään tavalla ollut ennakoitavissa paikoissa, joissa sen pitäisi kestää. Niin lehdetkin ovat kertoneet (Ed. Zyskowicz: Taitaa olla hallituksen väsymisestä!), kyse on niin sanotusta kovasta teräksestä — ranskalaisesta, terveisiä Ranskaan — ja tätä on käytetty tällä rataosuudella. Mutta senkin osalta kyse on siitä, että muutamien metrien matkoilla on hyvin voimakkaita vaurioita hyvin lyhyessä ajassa. Selvitys on käynnissä, ja siitä saamme sitten tietoa. Normaalioloissa näin ei olisi pitänyt tapahtua. Kyse ei ole siis määräraha-asiasta.

Herra puhemies! Asiantuntijalausuntojen mukaan kiireellistä perusparannustyötä on tekemättä 2 000 kilometriä rataverkolla. Esimerkiksi Helsinki—Oulu-rataosuuden kunnostus voi nykyisen rahoituskehyksen tasolla, joka on muuten laskeva kehys, kestää jopa 30 vuotta. Onko hallitus tästä tietoinen, ja milloin hallitus esittää eduskunnalle sen vaatiman, liikenneinvestointeja koskevan pitkän tähtäimen rahoitussuunnitelman? Aivan niin kuin on hankkeetkin esitelty, niin rahoitussuunnitelmaa tarvitaan.

Totean vielä, että Valtionrautateiden edustaja on viime syksynä jo lausunnossaan todennut, että heikkokuntoinen rataverkko sisältää myös piileviä turvallisuusriskejä. Vaikka nopeutta lasketaan, niin riski kasvaa, ja nyt oli onnea onnettomuudessa. Miten hallitus aikoo reagoida tähän tilanteeseen?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Eduskunnan valtiovarainvaliokunta, jota ed. Saarinenkin edustaa, mietinnössään lähti siitä, että Ratahallintokeskuksen, joka vastaa näistä asioista, pitäisi saada rahaa 285 miljoonaa euroa. Hallituksen päätöksien mukaisesti sillä on käytettävissään 342 miljoonaa euroa. Lisäystä on siis erittäin paljon siihenkin nähden, mitä valtiovarainvaliokunta tässä talossa on halunnut. Hallitus on muutenkin ratoihin sijoittamassa. Edustajat tietävät hyvin, että kolme suurta hanketta käynnistetään tämän vaalikauden aikana: Ilmala 100 miljoonaa euroa, Seinäjoki—Oulu 90 miljoonaa euroa ja sitten vielä 150 miljoonan euron hanke Itä-Suomeen.

Herra puhemies! Kuitenkin on tosiasia se, että meidän liikennemäärärahamme ovat alimitoitettuja ja hankkeet joutuvat odottamaan vuodesta toiseen ja tämä onnettomuusriski on tosiasia, se kasvaa jatkuvasti.

Mitä mieltä, herra valtiovarainministeri, olette minun vierustoverini ed. Rantakankaan tekemästä esityksestä, että perustettaisiin budjetin ulkopuolinen rahasto, jolla näitä elintärkeitä, elinkeinoelämälle ja kansakunnalle tärkeitä liikennehankkeita voitaisiin nopeasti toteuttaa? (Ed. Zyskowicz: Ajaako keskustan ministeriryhmä sitä?) Onko tällainen rahasto mahdollinen, ja pidättekö sitä järkevänä, ja voisitteko katsoa, että sinne voitaisiin rahoitusta ohjata näiden hankkeiden toteuttamiseksi?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Pidän ehdotusta huonona. Rahastojärjestely ei ole niin toimiva kuin normaali budjettirahoitus. Rahasto pääomahankinnassaankaan ei kykene vastaavaan tehokkuuteen kuin valtion budjetin kautta voi tapahtua.

Herra puhemies! Viimeisen kymmenen vuoden aikana rataverkkoa on kunnostettu noin 140—180 miljoonalla eurolla vuodessa. Nyt taso on menossa alle 100 miljoonan. Tuntuu, että tämä hallitus on yhtä väsynyt ja rapakuntoinen kuin tuo Tampereen—Jyväskylän rata. Vielä Lipposen kakkoshallituksen aikana selvästi aina tehtiin niin, kun VR tuotti voittoa, koko voitto tuloutettiin radan parantamiseen, kunnossapitoon. Vielä tammikuussa Lipposen kakkoshallituksen loppuvaiheessa korotettiin VR:n voiton tuloutusta, jotta saatiin ratahankkeisiin lisää rahaa. Miksi te ette, ministeri Kalliomäki, käytä VR:n voittoa ratojen kunnossapitoon? (Ed. Zyskowicz: Sitä Suomen kansa kysyy!)

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Viittasin alussa korvausinvestointimomenttiin, josta näitä asioita hoidetaan. Liikenneministeri Sasin peruja on se linja, jossa korvausinvestointimomentti on vedetty alas, käytetty muun muassa hallinnon puolella sitten nousevalla käyrällä rahaa. Nyt viime vuonna, niin kuin sanoin, korvausinvestointeihin oli 100 miljoonaa, tälle vuodelle on 140 miljoonaa euroa. Se on 30 prosentin nousu, ylitse, ed. Sasi.