8) Laki kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin
asioiden tutkimuslaitoksesta sekä laki eduskunnan virkamiehistä annetun
lain ja valtion maksuperustelain 1 ja 10 §:n muuttamisesta
Timo Kalli /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Vietämme parhaillaan edustuksellisen
suomalaisen kansanvallan 100-vuotisen taipaleen juhlavuotta monin
eri tavoin. Vuonna 2004 asetettiin juhlatoimikunta, jossa ovat edustettuina
kaikki eduskuntaryhmät ja joka toimii eduskunnan puhemiehen
johdolla. Nämä valmistelut ovat edenneet suuren
yksimielisyyden hengessä. Kaikki myöntävät
kernaasti, että merkkivuosi on huomioitava asianmukaisella
tavalla. Juhlien jälkeen elämä kuitenkin
jatkuu, mutta on suotavaa, että jotain pysyvääkin
jäisi jäljelle.
Käsittelyn pohjalla oleva lakialoite tähtää eduskunnassa
ensimmäisessä 100-vuotisjuhlaistunnossa kesäkuun
1. päivänä tehtävään
päätökseen, jolla eduskunnan yhteyteen
perustetaan kansainvälisten suhteiden ja EU-asioiden tutkimukseen
keskittyvä riippumaton tutkimuslaitos. Tämän
lakialoitteen ovat allekirjoittaneet kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat.
Yliopistollisen tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon
sekä hallinnon välimaastoon tarvitaan riittävin
voimavaroin varustettua tutkimuslaitosta kansainvälisten
suhteiden ja Euroopan unionissa käsiteltävien
asioiden analysointiin ja niitä koskevan yhteiskunnallisen
keskustelun ylläpitämiseen. Laitos voisi suorittaa
monia tehtäviä, joita nyt hoidetaan osittain ministeriöissä ja osittain
yliopistoissa, mutta joiden perusteellinen hoitaminen edellyttää vahvaa
toimijaa. Tällainen laitos voisi tarvittaessa tuottaa nopeasti korkeatasoisia
tutkimuksia ja selvityksiä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
sekä EU:ssa tapahtuvan päätöksenteon
kannalta ajankohtaisista aiheista. Tavoitteena olisi selvitysten
ja tutkimusten välityksellä tarjota riippumatonta
asiantuntemusta. Samalla voitaisiin syventää kansainvälisistä poliittisista
ja taloudellisista asioista ja EU-kysymyksistä käytävää yhteiskunnallista
keskustelua sekä tukea poliittista päätöksentekoa.
Lisäksi laitos järjestäisi konferensseja
ja seminaareja, harjoittaisi julkaisutoimintaa, osallistuisi kansainväliseen
yhteistyöhön sekä pitäisi yhteyksiä poliittisiin
päätöksentekijöihin ja kansalaisyhteiskuntaan
niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Tutkimuslaitoksen toimiala kattaisi laajasti kansainvälisten
suhteiden ja Euroopan unionin kysymykset eri tieteen aloilta. Toimialan
yleisluonteen määrittely mahdollistaisi tutkimuslaitoksen
toiminnan sopeuttamisen muuttuvissa olosuhteissa. Tutkimuslaitos
tulisi osaltaan jatkamaan Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön
ylläpitämän Ulkopoliittisen instituutin
toimintaa. Jatkuvuuden korostamiseksi perustettava tutkimuslaitos
käyttäisi toiminnassaan Ulkopoliittisen instituutin
nimeä. Nimen säilyttämistä puoltaa
sekin, että se on tunnettu myös kansainvälisissä yhteyksissä.
Ulkopoliittinen instituutti on vanhastaan toiminut hyvässä yhteistyössä eduskunnan
ulkoasiainvaliokunnan kanssa. Valtionhallinnosta riippumattomana
tahona Ulkopoliittinen instituutti on tarjonnut tutkijoidensa asiantuntemusta
muun muassa ulkoasiainvaliokunnalle, joka on kuullut heitä säännöllisesti
asiantuntijoina. Ulkoasiainvaliokunta ja Ulkopoliittinen instituutti
ovat myös järjestäneet yhdessä valiokunnan
jäsenille perehdyttämistilaisuuksia sekä näitä laajempia seminaareja
ajankohtaisista kansainvälisistä aiheista.
Viime aikoina ehkä liiallistakin julkisuutta on saanut
huoli tutkimuslaitoksen toiminnan riippumattomuudesta. Vähemmälle
huomiolle on jäänyt se, että nyt perustettava
tutkimuslaitos jatkaa Ulkopoliittisen instituutin ansiokasta toimintaa huomattavasti
vahvistetuin resurssein. Ulkopoliittiselle instituutille kuluvalle
vuodelle myönnetty valtionapu oli noin miljoona euroa.
Ensi vuoden budjettiin on tarkoitus varata noin 3 miljoonaa euroa.
Kyseessä on siis budjettilaki.
Lakialoitteessa laitoksen riippumattomuus varmistetaan hallinnollisin
järjestelyin. Tutkimuslaitoksen toimintaa johtaisi eduskunnan
valitsema yhdeksänjäseninen hallitus, jonka toimikaudeksi
ehdotetaan viittä vuotta. Näin tutkimuslaitoksen
toiminnan suunnittelu olisi riittävän pitkäjänteistä eikä sen
toiminta olisi sidoksissa eduskunnan vaalikauteen. Hallituksessa
olisivat edustettuina valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriö,
Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto, Suomen Akatemia ja Ulkopolitiikan
tutkimuksen säätiö. Myös tasa-arvolain
säännöksiä tullaan soveltamaan
hallitusta valittaessa.
Arvoisa herra puhemies! Olen omalta osaltani varma, että tämän
lakialoitteen pohjalta tehtävä päätös
on kritiikin kestävä. Sen kanssa ei ainoastaan
voi elää, vaan se tulee ajan saatossa osoittautumaan
oikeaksi tavaksi vahvistaa maassamme käytävää ulkopoliittista
keskustelua.
Ed. Kalevi Olin merkitään
läsnä olevaksi.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! On todellakin erittäin tärkeää,
että kun eduskunta juhlii yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden
100-vuotisjuhlavuotta, se tekee päätöksen,
jolla on jotain pysyviä vaikutuksia. Hyvin monella taholla oli
todettu, että juuri kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa
on Suomessa vahvistamisen varaa. Itse asiassa Jussi Huttunen tehdessään
selvitystä sektoritutkimuslaitosten tilanteesta totesi, että tällaista
tarvetta on jopa niin paljon, että voidaan sanoa, että kansainvälisten
suhteiden tutkimuksen lisääminen on tärkein
sektoritutkimuslaitosjärjestelmää koskeva
yksittäinen kehittämistarve. Hän peräänkuulutti
sitä, että perustetaan budjettirahoitusta saava
kansainvälisten suhteiden tutkimuslaitos ja lisätään
olennaisesti alan rahoitusta. Hän esitti, että tämä laitos
sijoitettaisiin opetusministeriön alaisuuteen.
Myöskin eduskunnan ryhmien puheenjohtajista koostuvassa,
puhemiehen johdolla toimivassa juhlatoimikunnassa pohdittiin erilaisia
tutkimuslaitosvaihtoehtoja. Mielestäni hyvin kiinnostava
ajatus oli yhdessä vaiheessa keskustelussa se, että perustettaisiin
jonkinlainen ihmisoikeuksiin keskittyvä instituutti. Myöskin
suuressa valiokunnassa todettiin, että Euroopan unionin tutkimusta
ei Suomessa riittävästi harjoiteta ja että sitä ainakin
olisi syytä ulottaa unionin toiminnan yhä laajeneville
aloille ja ylipäätänsäkin vahvistaa.
Lopulta sitten 100-vuotisjuhlatoimikunta päätyi
tähän, että se haluaa nimenomaan vahvistaa kansainvälisten
suhteiden ja Euroopan unionin tutkimusta Suomessa, ja tästä on
tuloksena ryhmien puheenjohtajien valmistama lakialoite, joka nyt
lähtee valiokuntiin. Tässä katsoisin,
että on erittäin tärkeää huolehtia
siitä tavasta, jolla tämä laitos perustetaan
ja toteutetaan.
Keskustan ryhmän puheenjohtaja ed. Kalli sanoi äsken,
että ehkä julkisuudessa on hieman liikaakin saanut
huomiota kysymys tämän laitoksen riippumattomuudesta,
mutta katsoisin, että sitä ei ole syytä mitenkään
väheksyä sen takia, että totta kai, jos
perustetaan eduskunnan yhteyteen tutkimuslaitos, niin herää ajatus,
onko sen sitten jollakin tavalla noudatettava jotain parlamentaarisia
voimasuhteita tai mahdollisesti eduskunnassa kuitenkin keskeistä päätösvaltaa käyttävien
hallitusryhmien linjauksia. Näin ei tietenkään
voi olla. On lähtökohta ja selviö se, että tällainen
tutkimuslaitos voi olla uskottava ainoastaan niin, että se
joka tilanteessa todistaa riippumattomuutensa, ja tämän
laitoksen perustamisessa tämä näkökohta
on hyvin monessa kohtaa myöskin lakialoitteessa tuotu esiin,
että laitos on esimerkiksi tutkimustoimintaansa koskevissa
asioissa riippumaton myös eduskunnasta.
Mitä sitten tulee tämän laitoksen
hallintoelimiin, niin olen hyvin tyytyväinen siihen, että loppuvaiheessa
hallitukseen lisättiin tutkimustahojen edustusta, yliopistojen,
jotka tulevat rehtorien neuvoston kautta nimeämään
edustajansa. Onkin kiinnostavaa nähdä, tuleeko
itse asiassa tämänkin päätöksen
myötä rehtorien neuvostosta jollain tavalla virallisempi
elin, koska sille asetetaan tällainen tehtävä valita
edustajansa tämän instituutin hallitukseen. Samoin
on mielestäni hyvä asia, että Suomen
Akatemialla on edustus tässä hallituksessa.
Tietenkään tämä laitos ei
tule olemaan puhtaasti tieteellistä tutkimusta harjoittava
laitos. Sellaista ei ole missään vaiheessa esitetty.
Mutta on kuitenkin selvää, että tutkimustoiminnassaan sen
täytyy uskottavuutensa säilyttääkseen
olla riippumaton.
Pidän tärkeänä sitä,
että todetaan, että Ulkopoliittinen instituutti,
jonka, sanoisinko, ympärille tämä laitos
perustetaan, on erittäin hyvämaineinen ja se jo
tälläkin hetkellä tekee todella hyvää yhteistyötä eduskunnan
kanssa, pääasiassa ulkoasiainvaliokunnan kanssa,
ja järjestää korkeatasoisia tilaisuuksia.
Ymmärtääkseni huomenna on Kiinan suhteita
käsittelevä seminaari. Kun tämä laitos
perustetaan, niin pitäisin tarkkaan huolta siitä,
että ei mitenkään revitä Ulkopoliittista
instituuttia hajalle ja aloiteta alusta, vaan tarkoituksen tulee
olla se, ja ymmärrän, että tästä vallitsee laaja
yhteisymmärrys, että laitos nimenomaan rakennetaan
Ulkopoliittisen instituutin pohjalle sitä vahvistaen ja
sen toimialaa laajentaen.
Arvoisa puhemies! Jossain määrin tämän
100-vuotisjuhlavuoden tapahtumat kuitenkin ansaitsevat myöskin
talon sisällä jonkinlaista itsearviointia, ja
siirryn sitten ehkä tähän yleiseen osaan, koska
en halua, että sitten, kun juhlimme 1. päivä kesäkuuta
ja teemme tämän päätöksen,
enää pohditaan näitä asioita.
Mutta on kuitenkin sanottava, että tämän
laitoksen perustaminen, mutta ennen kaikkea koko tämä 100-vuotisjuhlavuoden
ohjelma, ansaitsisi parempaa hallintokäytäntöä.
Tämä laitoksen perustamista merkitsevä lakialoite
olisi tullut valmistella avoimemmin niin, että mukana olisivat
olleet ne tahot, joita tämä selkeästi
koskee, ja koko tämä viiteryhmä, joka liittyy
kansainvälisten suhteiden tutkimukseen Suomessa. Olisi
varmasti helpottanut tämän laitoksen liikkeellelähtöä,
jos olisi esimerkiksi järjestetty avoimia kuulemistilaisuuksia,
joissa parhaat mahdolliset ideat olisivat tulleet otetuksi huomioon,
ja sillä tavalla varmasti eräiden tutkimustahojen
kritiikki tätä hanketta kohtaan olisi voitu keskustella
läpi, ja uskon, että tälle ajatukselle
olisi saatu myös parempaa ymmärtämystä.
Kun puhutaan rahasta, niin on ihan selvää,
että se 3 miljoonaa euroa, joka ilmeisesti tullaan tässä valtionapuna
käyttämään, tai siis eduskunnan budjetista,
tämän laitoksen toimintaan vuosittain, on huomattavan
suuri määrä rahaa käytettäväksi
tutkimustoimintaan tilanteessa, jossa yliopistot ja useimmat tutkimuslaitokset
kamppailevat erittäin tiukkojen budjettien ja tuottavuusohjelmien
kanssa. Ymmärrän hyvin sen kitkeryyden, jota tällainen
päätös herättää tämän
talon ulkopuolella tutkimuslaitosten piirissä.
Mitä sitten tulee tähän juhlavuoden
ohjelmaan noin ylipäätään, niin
uskon, että varmasti on jatkossa tärkeää se,
että eduskunnassa ne tahot, jotka tekevät päätöksiä tällaisten
projektien sisällöstä, myöskin
vastaavat sitten viime kädessä niiden rahoituspäätöksistä.
Nyt on tullut hieman sellainen tunne, että eduskunta ei
sovella itseensä sellaisia hyvän hallinnon vaatimuksia, jotka
ovat aivan itsestäänselviä nykyään
kaikille organisaatioille niin yksityisellä kuin julkisellakin
sektorilla, eli sisältöpäätöksiä ja
rahoituspäätöksiä ei voida hajottaa
minkään organisaation sisällä kahdelle
eri taholle, koska silloin häviää vastuu
ja kokonaiskuva. Kun kuitenkin joka paikassa on niukkuutta voimavaroista,
niin tällaista ei eduskunta voi itselleen suoda, etteikö se
soveltaisi itseensä niitä vaatimuksia, joita se
edellyttää melkein kaikilta muilta.
Uskon, että nyt on hyvä aika pohtia sitä,
miten eduskunnassa esimerkiksi voitaisiin yhdistää kansliatoimikunnan
tiettyä päätöksentekoa ryhmänjohtajien
päätöksentekoon. Olen usein puhunut siitä täällä talon
sisällä, että itse asiassa ryhmänjohtajien
pitäisi muodostaa puhemiehen johdolla tämän
talon poliittinen johtoelin, joka ei tietenkään
puuttuisi puhemiesneuvoston toimialaan, täysistuntojen
työn järjestämiseen eikä valiokuntiin.
Mutta on paljon sellaisia luonteeltaan hyvin poliittisia päätöksiä,
joissa olisi yhdistettävä päätöksenteko,
joka nyt tapahtuu kansliatoimikunnassa ja ryhmänjohtajien
satunnaisissa päätöksissä. Tällä tavalla
varmasti saataisiin eduskunnan omaakin hallintoa jäntevöitettyä ja tehtyä se
ennen kaikkea nykyaikaisella tavalla läpinäkyvämmäksi
ja vastuullisemmaksi.
Liisa Jaakonsaari /sd:
Arvoisa puhemies! Aloitan tietokilpailukysymyksellä:
Montakohan think tankia mahtaa maailmassa olla? Tästä ovat ranskalaiset
tehneet tutkimuksen ja ovat tulleet siihen tulokseen, että maailmassa
on tällä hetkellä noin 3 000
think tankia, joista yli puolet on Pohjois-Amerikassa, siis yli
puolet. Ihan viime vuosina ja viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti
Britanniassa ja Saksassa on think tankien, riippumattomien aivoriihien,
renessanssi alkanut, ja on syytä olla erittäin
tyytyväinen siitä, että eduskunnan 100-vuotisjuhlapäätös
on myös päätynyt siihen, olemme yhdessä päätymässä siihen,
että Suomeen perustetaan kansainvälisen politiikan
ja Eurooppa-kysymysten tutkimuslaitos, ikään kuin
uusi Ulkopoliittinen instituutti.
Ja miksi näin? Oma kokemuksenikin viittaa siihen, että tarvitaan
todellakin yhteiskunnallisen päätöksenteon
ja tutkimuksen välistä vuorovaikutusta erittäin
paljon ja tarvitaan jäsenneltyä yhteiskunnallista
keskustelua, politiikan vaihtoehtojen prosessointia, ikään
kuin sellaista ajatusruokaa, ajatusenergiaa, jota sitten tämän
tyyppiset tutkimuslaitokset tulevat tuottamaan.
Tässä ranskalaisessa tutkimuksessa, joka totesi,
että maailmassa on 3 000 think tankia, on myös
verrattu amerikkalaisten ja eurooppalaisten think tankien eroja.
Tämä on minusta aika mielenkiintoinen sillä tavalla,
että oikeastaan tästä suomalaisesta aivoriihestä voi
tulla hedelmällinen kombinaatio molemmista.
Tässä tutkimuksessa todetaan, että siis
Euroopassa nämä think tankit ovat usein julkisesti
organisoituja ja rahoitettuja, Yhdysvalloissa niiden tausta on usein
yksityinen, ja nythän meillä juuri perustetaan
tämmöinen julkisesti organisoitu ja rahoitettu
think tank.
Sitten ranskalaisessa tutkimuksessa todetaan, että eurooppalaisen
think tankin sanoma on usein elitististä, amerikkalainen
taas on lähempänä käytännön
politiikkaa. Minä toivon, että tästä tulee
elin, joka on lähempänä käytännön
politiikkaa.
Amerikkalaiset think tankit ovat näkyvämpiä ja
neuvovat hallituksiaan ja kongressin jäseniä suoraan,
Euroopassa keskitytään enemmän tutkimukseen.
Minusta myös tässä saattaisi amerikkalainen
tyyli olla erittäin hyvä, että uusi tutkimuslaitos
olisi näkyvä, ei tietenkään,
niin kuin täällä on puheenvuoroissa todettu,
mitenkään eduskunnasta riippuvainen, vaan kuitenkin
sellainen, joka pystyisi lähestymään
suoraan poliitikkoja ja yhteiskuntaa ja joka ei keskittyisi niin
paljon perustutkimukseen kuin olisi tämmöinen
suoraan palveleva tutkimuslaitos.
Muitakin eroja on, mutta näistä muutamista minusta
piirtyy se kuva, mitä me voisimme itse miettiä uuden
instituutin sieluksi ja hengeksi.
Sitten tässä samassa tutkimuksessa todetaan, mitkä seikat
tekevät think tankista uskottavan: Ensinnäkin
ne ovat pysyviä organisaatioita — nyt tulee pysyvä — ja
sitten ne erikoistuvat usein julkaisutoimintaan kansainväliseen
ja kansalliseen politiikkaan liittyvistä teemoista. Niillä on palveluksessa
tutkijoita, tuottavat ideoita, analyysejä, ehdotuksia ongelmien
ratkaisemiseksi ja painottavat tutkimuksessa yhteydenpitoa poliittiseen
päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen.
Ne eivät ole vastuullisia hallituksille eivätkä viranomaisille.
Ne pyrkivät olemaan itsenäisiä eivätkä edistä minkään
eturyhmän asioita. Kaikki nämä ajatukset
tämän uskottavuuden suhteen ovat tuossa esityksessä,
joka tähtää tämän uuden
Ulkopoliittisen instituutin perustamiseen. Tämä on
erittäin tärkeää, ja uskon,
että se omalta osaltaan tulee auttamaan siinä,
että meidän kaikkien tietoisuus ulko- ja turvallisuuspoliittisissa
ja EU-kysymyksissä kasvaa ja pystymme olemaan kansainvälisilläkin
foorumeilla siten aloitteellisempia ja aktiivisempia.
Täällä on jo muutamia asioita tullut
esille, jotka on syytä vielä kerrata. On tietenkin,
vielä kerran, se, että tämä ei
tule olemaan mikään eduskunnan alainen vaan riippumaton,
ja perustettavan instituutin johtajalla tulee olemaan erittäin merkittävä tehtävä.
Hänellä on myös kovat valtuudet. Tämän
esityksen mukaan hän on melkoinen diktaattori, joka tulee
tutkimusagendan ja yleisen hengen tälle tutkimuslaitokselle,
instituutille, antamaan. Se on erittäin tärkeä asia.
Eduskunta on tekemässä juhlallisen päätöksen
juhlavuotensa kunniaksi, ja toivottavasti tämä juhlava käsittely
valiokunnissa ja eduskunnan täysistunnoissa myöhemmin
on tämän juhlapäätöksen
arvoinen.
Kalevi Olin /sd:
Arvoisa puhemies! Pidän tätä lakiesitystä erinomaisen
hyvänä, kannatettavana ja varmasti paljon hyvää suomalaiselle
kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden
tuntemukselle tuovana hankkeena, eikä ainoastaan Suomen,
vaan laajemminkin rajojen ulkopuolella. Haluamatta toistaa täällä esiin
otettuja asioita kommentoisin ehkä ed. Hautalan puheenvuoroa.
Hän ei nyt ole täällä.
Minusta tämä laitos ei oikein istuisi opetusministeriön
alaisuuteen. Hän esitti, että sellaista on jossain
pohdittu. Mielestäni ihmisoikeuskysymykset ovat tärkeitä,
mutta sittenkin tämä tutkimuslaitos tässä yhteydessä,
tämän juhlapäätöksen
yhteydessä on parempi. Samoin ed. Hautala kiinnitti tärkeään
asiaan, instituutin rahoitukseen, huomiota. Minusta 3 miljoonaa
euroa on kohtalaisen pieni summa, koska taloudellinen voimavara
on se, jolla voidaan määritellä tutkimukseen,
selvitystyöhön, julkaisutoimintaan ja moneen muuhun
liittyvän toiminnan volyymi. Jos jotain tutkimuksen ja
tieteen sekä sen käytännön tulosten
hyödyntämiseksi tekee, niin on parempi tehdä,
arvoisa puhemies, se kunnolla. Ja siltäkin osin tämä 3
miljoonaa euroa on mielestäni tähän tarkoitukseen
aivan sopiva, mutta jos joku arvostelee, että se on pieni,
niin oma käsitykseni on, että se ei ole pieni.
Tässä oli myöskin jonkin verran ed.
Hautalalla kritiikkiä, että pitäisi ryhmänjohtajat
vetää talon valmisteluun. En ehkä ryhtyisi
tekemään mitään instituutiota
siitä. Ei ole mitään esteitä.
Jos tarve vaatii, niin tilaa on ryhmänjohtajien ja talon
poliittisen johdon, virkamiesjohdon, keskinäiselle yhteydenpidolle.
Mutta tärkeintä tässä tietenkin
on nyt se, että eduskunnassa tämä hanke
viedään nopealla tahdilla eteenpäin.
Omatkin kokemukseni kuten ed. Hautalan perustelut ja ulkoasiainvaliokunnan
puheenjohtajan, ed. Jaakonsaaren perustelut tukevat sitä,
että eduskunta tarvitsee tämän kaltaisen
instituutin, se on myöskin oma käsitykseni, ja
kokemukseni suuressa valiokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa ja Euroopan
neuvoston toiminnassa vain lisäävät näitä perusteluja.
Toisaalta, arvoisa puhemies, pienessä maassa tietyn
vaativan tutkimusalan edustajien lukumäärä on
myöskin hyvin rajattu. Tältä osin tämä juhlapäätös
mahdollistaa aivan lukumääräisesti alan osaajien
kasvattamisen ja samalla tutkimustoiminnan jatkuvuuden ja sen hyvän
perinteen, joka on olemassa, edistämisen.
Eduskunnalla on toki yhteyksiä tutkimusmaailmaan oman
hallintorakenteensa kautta, sivistysvaliokunnan kautta. Mutta muistan
omien kokemusteni mukaan, että sivistysvaliokunnassa käsiteltiin
kuitenkin varsin vähän tiedepolitiikan kysymyksiä.
Se kai johtui siitä, että 90-luvun jälkipuoliskolla
kaikki koulutusta koskevat lait uudistettiin ja aika ei sitä sallinut.
Toisaalta valtiovarainvaliokunnan tiede- ja sivistysjaosto käsittelee
tätä myös, mutta pääosin
resursoinnin näkökulmasta. Tulevaisuusvaliokunnassa
käsitellään varsin paljon tiedepolitiikkaan
liittyviä pitkän aikavälin kysymyksiä.
Mutta uuden tiedon ja sovelletun tiedon näkökulmasta
tämä instituutti voisi siihenkin antaa uutta perustaa.
Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä mainita
myöskin kansanedustajien yhteyksistä talon ulkopuoliseen
yhteiskuntaan, että tutkijoiden ja kansanedustajien seura
on myös varsin tärkeä keskustelufoorumi
ja tutkimusfoorumi. Ja kun tällainen riippumaton instituutti
toimii, niin tältäkin osin saadaan Suomeen lisää osaamista alalla,
jolla meillä on myös kansainvälisesti
tarjottavaa.
Arvoisa puhemies! Minä arvostan suuresti yliopistojen
johtajia, rehtoreita, kanslereita ja niin myös Helsingin
yliopiston kansleria Raiviota, mutta olen kyllä ihmetellyt
muutamaa kannanottoa tämän hankkeen ja erään
muunkin hankkeen osalta. Edustan nimittäin sellaista näkemystä, että asioista
pitää keskustella, mutta ei riitä, että niitä ikään
kuin vain arvostellaan. On kyettävä tuomaan myöskin
vaihtoehtoja ja vaihtoehtoja silloin, jos ja kun eduskunta arvostettuna
instituutiona on esittämässä lisäresursseja.
Ja tätä viimeistä julkista ulostuloa
kanslerin osalta minä kyllä ihmettelin suuresti,
odotin enemmän.
Mutta yhteenvetona, arvoisa puhemies, tämä hanke
on erinomaisen kannatettava. Tämä on historiallinen,
niin kuin sen pitää olla, ja tällaisen
juhlapäätöksen valmistelussa ei pidä järjestää torikokouksia,
vaan se instanssi, joka juhlapäätöstään
tekee, harkitsee sen syvällisesti itse, niin kuin tässä on
tapahtunut ja niin kuin asiaa on valmisteltu. Sen instanssin on
itse tunnettava historiansa kunnioittaminen, ja sitten päätös
asetetaan arviointiin. Ja tämä esitys kyllä kestää arvioinnin.
Keskustelu päättyy.