Unto Valpas /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maassamme on nyt vireillä ennätysmäärä vapaaehtoisia kuntaliitosselvityksiä. Neuvoa-antavia kansanäänestyksiäkin järjestetään myös monissa kunnissa, ja tähän liittyykin tämä lakialoitteeni.

Nykyisin neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä annetun lain mukaan, vaikka kyllä-ääniä on enemmän kuin ei-ääniä, tulos voidaan tulkita kuntaliitoshankkeelle kielteiseksi, koska en ota kantaa -vastaukset tulkitaan tosiasiallisesti ei-ääniksi. Eli ongelma on se, että siinä on mahdollisuus äänestää myöskin tällaisessa kysymyksessä tyhjää. Eli kyllä-äänten määrän tulee saavuttaa yli 50 prosenttia kaikista annetuista äänistä mukaan lukien ne äänet, joissa on äänestetty tyhjää. Tämä on vastoin kansalaisten oikeustajua, ja se voi asettaa myös kuntien valtuustot kiusalliseen asemaan.

Yksi esimerkki tällaisesta tilanteesta on tuolta Oulun läänistä Pattijoen kunnasta. Siellä ei kumpikaan kanta, kielteinen eikä myönteinen, saanut yli 50 prosentin kannatusta. Silloin valtuusto joutui siellä asian tulkitsemaan, ja kuntalaiset olivat tilanteeseen hyvin pettyneitä, kun tämä äänestys ei antanut selkeää viestiä päättäjille.

Eli nykyinen käytäntö vesittää lain alkuperäisen tarkoituksen, jos lähdetään siitä, että äänestyksessä selvitetään kuntalaisten kanta kuntaliitokseen. Eli kuntalaiset tulee asettaa äänestyksessä sellaiseen päätöksentekotilanteeseen, jossa kuntaliitosehdotuksesta äänestettäessä on vain kaksi vaihtoehtoa eli "kyllä" tai "ei". Sitten se vaatimus, että äänestäjillä tulee aina olla mahdollisuus ilmaista, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista, ei minusta kuntaliitosasioissa ole perusteltu, sillä äänestäjähän voi halutessaan olla osallistumatta vaaleihin.

Arvoisa puhemies! Palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi kansalaisten yhdenvertaisuuden ja palveluiden taloudellisesti tehokkaan toteutumisen kannalta on tarkoituksenmukaista, että nykyinen kuntarakenne muuttuu. Tämän tulee tapahtua kuitenkin vapaaehtoisten kuntaliitosten kautta. On perusteltua, että näissä kuntaliitosasioissa järjestetään kunnallinen kansanäänestys. Nytkin Suomessa on, niin kuin sanoin, vireillä kymmeniä kuntaliitoshankkeita. Tämän vuoksi tätä äänestysmenettelyä on mielestäni pikaisesti muutettava. Edellä lausutun perusteella ehdotankin, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen, joka poistaa tämän tyhjää äänestämisen mahdollisuuden. Tällöin ei tule tulkintoja äänestyksen lopputuloksesta.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Valpas on tehnyt tärkeän aloitteen ja nimenomaan kansanvallan näkökulmasta. Haluan tässä yhteydessä vain kommentoida, että en yleensäkään kovin suuresti kannata neuvoa-antavia, en edes kansanäänestyksiä, vaan näitä asioita pitäisi jonkun johtaa, ja se on kunnanvaltuusto, ja tässä Suomen tilanteessa maan hallituksen ja eduskunnan on kyettävä, ja toivon niin tapahtuvan tänä keväänä, johtamaan tätä nykyajan ja tulevaisuuden kunta- ja palvelurakenteen muodostumista määrätietoisemmin kuin mitä tapahtuu tällä hetkellä.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Itse olen seurannut näitä kuntaliitosasioita, ja silloin, kun tämmöinen kansanäänestys järjestetään ja mennään tällä tavalla vapaaehtoisesti näihin kuntaliitoksiin, niin useimmiten tulee sitten niistä tapauksista, missä on selkeästi kansanäänestyksellä ilmaistu tahto, niistä kuntaliitoksista, hyviä esimerkkejä eikä tule semmoista jälkipeliä niin kuin silloin, jos valtuusto tekee pelkästään päätöksen. Eli siinä mielessä minusta tämä kansanäänestys on hyvä, että sillä varmistetaan lopputulos sellaiseksi, että jälkipeli ei ole jatkuvaa.

Tässä Pattijoen tapauksessa kävi vähän sillä tavalla, että kun tuli tasapeli äänestyksessä, niin sitten sitä jälkipeliä käydään sen asian tiimoilta.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Tässä suhteessa ed. Valpas on myöskin aivan oikeassa, että näin varmasti se kansan tuki edistää asioitten etenemistä tiukoissa paikoissa.