Arvoisa puhemies! Hallitus sai edelliseltä hallitukselta hyvän perinnön, hyvin hoidetun ja vakaan talouden. Nyt näyttää siltä, että rahaa ollaan avokätisesti käyttämässä ja vain rikkaita suosien pienituloisten kustannuksella. Porvarihallituksen oikeudenmukaisuusmittari onkin painumassa jo alkumetreillä miinuksen puolelle. Sosialidemokraatit lupasivat jo ennen vaaleja poistaa eläkeläisiä sorsivan veroepäkohdan. Varasimme siihen myös rahat vaaliohjelmassamme. Mielestämme eläketulon verotus ei saa olla suurempi kuin vastaavan suuruisen palkkatulon. Vero onkin alennettava viimeistään ensi vuoden alusta. Kysynkin:

Milloin hallitus aikoo konkreettisesti korjata ja oikeudenmukaistaa eläke- ja palkkatulon eriarvoisen kohtelun? Toivon, että herra pääministeri ja valtiovarainministeri vastaavat kysymykseen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ne veroratkaisut, joiden joukosta tämäkin löytyy hallitusohjelmasta, tullaan toteuttamaan aikataululla, joka riippuu tietysti valtiontalouden kehityksestä ja suhdannekehityksestä. Tämä tullaan suunnitelmallisesti toteuttamaan, mutta kaikkea ei tehdä alkupainotteisesti, niin kuin tiedän monen toivovan. Ensin tienataan ne rahat, ja me tulemme ne tienaamaan, ja sen jälkeen nämä kevennykset tehdään. Alustavien laskelmien mukaan tämä eläkeläisten verotuksen oikaisu tulee maksamaan noin 160 miljoonaa euroa, ja se varmasti osuu aivan oikeaan kohteeseen, ja se on hallituksen vahvaa politiikkaa. Toivomme, että sitten kun esitys eduskuntaan tulee, myös oppositio sitä tukee.

Arvoisa puhemies! Kyllä hyvin ymmärrämme sen, että palkansaajien verokysymys on sen kaltainen, että se hyvin voidaan ajatella kytkettävän suhdannekehitykseen. Sen sijaan mielestäni ei ole mitenkään perusteltua, ei mitenkään, se, että eläkkeensaajien verotus kytketään tähän, sen vaikutus ei ole sitä suuruusluokkaa, ja kysymys on oikeudenmukaisuudesta. Sanoisin kyllä näin, herra pääministeri, että me onnistuimme kyllä viime hallituskaudella keräämään sen rahan, käyttövaran, tähän tarkoitukseen. Kysymys on poliittisesta tahdosta, oikeudenmukaisuudesta, ja me haluamme, että me vastaamme tähän huutoon viimeistään ensi vuoden alusta. Miksei näin tapahdu, valtiovarainministeri Katainen?

Valtiovarainministeri  Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Kysymys on juuri niin tärkeä kuin mainitsitte. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta, ja tämä tullaan toteuttamaan. Ed. Gustafsson totesi, että viime hallitus onnistui keräämään sen rahan. Ihmettelen vaan sitä, miksi sitä ei silloin käytetty nimenomaan tämän epäoikeudenmukaisuuden poistamiseen. Mutta tämä asia tullaan hoitamaan kuntoon. Itse asiassa tämä kustannusvaikutus tullee olemaan suurempi kuin on ennakoitu, mutta joka tapauksessa tämä asia tullaan hoitamaan kuntoon. Sitä ennen me tulemme korottamaan kansaneläkkeitä 20 eurolla ja sitä ennen — ilmeisesti emme saa näille hankkeille tukea — tulemme korottamaan pienimpiä äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahoja, (Ed. Gustafsson: Me lupasimme ne myös ennen vaaleja!) samaten muita tulonsiirtoja merkittävällä tavalla, jotta oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa toteutuisi. Mutta meidän täytyy tietysti ottaa vastuu koko talouden kehittymisestä, koska oikeudenmukaista on myös se, että me pidämme huolta suomalaisten taloudesta elikkä siitä, kuinka me pystymme ylläpitämään hyvinvointipalveluja.

Arvoisa puhemies! Kun tässä on tämä oikeudenmukaisuus nyt näin hyvässä vauhdissa, niin haluaisin tiedustella, millä tavalla oikeudenmukaisuus jatkuu. Nimittäin eläkeläisiähän on kohdeltu indeksien osalta — erityisesti kansaneläkeläisiä, mutta myöskin työeläkkeitä saavia — kohtuullisen epäoikeudenmukaisesti suhteessa palkansaajiin. Minkälaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että asia tältä osin korjaantuisi? Vastaukseksi ei nyt riitä se hallitusohjelmaan kirjoitettu eläkeindeksikoripelleily.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ed. Virtanen puhuu nyt siis siitä päätöksestä, jota vasemmistoliitto oli tekemässä hallituksessa. Meillä ei ole mahdollisuuksia muuttaa työeläkkeiden indeksijärjestelmää, (Ed. Laakso: Miksei?) sen tietää vasemmistoliitto aivan hyvin, koska olitte sitä myös luomassa. Te kannatitte sitä silloin hallituksessa ollessanne hyvin perustein. Varmasti jokainen meistä haluaisi sen tehdä, jos se olisi mahdollista, mutta meidän on pakko, suomalaisten hyvinvoinnin kannalta täysin välttämätöntä, pitää yllä sellaisia eläkejärjestelmiä, joihin meillä on myös varaa. Jo tällä hetkellä hyvin vahvoja paineita esiintyy työeläkemaksujen korottamiseen. Mitä korkeammat ne ovat, sitä heikompi työllisyys Suomessa, ja mitä heikompi työllisyys, sitä heikompi hyvinvointiyhteiskunta.

Arvoisa puhemies! Tämä kansaneläkkeitten ja myös sitten työeläkkeitten yhteensovittaminen on erittäin vaikea asia ja siihen liittyen myös tämän verotuksen uudistuksen toteuttaminen. Olisin nyt kysynyt:

Millä tavoin tämä on nyt aiottu tehdä, niin että tämä oikeudenmukaisuus todella toteutuisi? Tämä palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaistaminen koskee käytännössä 1 200 euroa ja siitä ylöspäin ansaitsevia, mutta pelkän kansaneläkkeen varassa olevien ja sitten tämän henkilöstöryhmän väliin jää satojatuhansia ihmisiä, joita tämä ei koske. Millä tavoin tämä aiotaan liuentaa niin, että nämäkin saavat käteen enemmän, jotta tämä oikeudenmukaisuus toteutuisi? Ja kuten täällä valtiovarainministeri totesi, tämä onkin loppujen lopuksi paljon kalliimpi ratkaisu kuin hallitus ohjelmassaan on laskeskellut.

Valtiovarainministeri  Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Silloin kun on tehty uudistuksia tai muutoksia, jotka ovat epäoikeudenmukaisia, ja halutaan tehdä niistä oikeudenmukaisia, täytyy olla tietysti olemassa ongelma. Ja tässä verotuksen kohdalla on tietysti olemassa ongelma, elikkä eläkkeensaajat maksavat korkeampaa veroa, jos muistan oikein, 13 000—37 000 euron vuosiansioilla, ja heidän verotuksensa me tulemme saattamaan samalle tasolle kuin on palkansaajilla. Mitä sitten tulee muitten eläkkeensaajien ostovoimaan, niin siinä on kysymys sitten kansaneläkkeiden korotuksista. Mutta jos epäkohdat eivät kohdistu oikeastaan tähän kansaneläkkeeseen tai tähän epäoikeudenmukaiseen verotukseen, niin silloin tietysti olennaista on, että jokainen suomalainen ikäihminen, kuten myös nuoremmat, saa hyvät palvelut, ja ne me tulemme turvaamaan.

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista logiikkaa nykyhallitukselta. Valtiovarainministeri Katainen kyseli, miksi viime hallitus ei tehnyt tätä ratkaisua. Ei kai se selitä sitä, että nykyhallitus ei alkujaan jo tee sitä, kun ne varat kerran ovat olemassa, käytä sitä viisautta, jota nyt peräänkuuluttaa jälkikäteen. Samaten kuultiin Kataisen kommentti tässä kohtaa siitä, että työeläkemaksujärjestelmä on niin kallis. Mielenkiintoista olisi ollut kuulla kokoomuksen ehdokkailta tämä sama myös vaalikentillä; sen sijaan he, yksittäiset ehdokkaat kokoomuksen mandaatilla vaalikentillä, lupasivat korjata indeksin korottaen ties mitä. (Välihuutoja kokoomuksesta) — Esimerkkejä löytyy.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattisen valtiovarainministerin ja sosiaali- ja terveysministerin johdolla viime kaudella päätettiin poistaa kuntien kalleusluokitusjärjestelmä. Sen pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alusta. Hallituksen linjan poukkoilusta päätellen ei voi päätellä mitään. Kysynkin: Kai tämä päätös edes pitää?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei tässä asiassa ole kyllä tullut mitään muutoksia. Ensimmäistä kertaa minä tuollaisen asian kuulen. Mutta hyvä, että tuli kysyttyä, ja nyt on vastattu, elikkä tässä kalleuskykyluokka-asiassa ei ole tehty mitään muutoksia niihin päätöksiin, mitä aiemmin on tehty.

Mutta mielenkiintoinen on tämä ajatus, että viime vaalikaudella on tienattu rahat juuri tämän ongelman kysymyksiin. (Ed. Gustafsson: Tilanne oli aivan toinen neljä vuotta sitten! — Ed. Jaakonsaari: Meillä oli tämä vaaliohjelmassa!) Olisi ihan mielenkiintoista tietää, mihinkä kaikkiin muihin palvelulisäyksiin tai tulonsiirtolisäyksiin on jo aiemmin kerätty rahaa ja mitkä ovat niitä menolisäyksiä, joihin ei vielä ole hankittu rahaa. Elikkä jokainen ymmärtää sen, että joka ikinen vuosi suomalaiset työtä tekevät ihmiset ja suomalaiset yritykset tienaavat ne rahat, joita sinä tai seuraavana vuonna käytetään. Ei ole olemassa mitään pohjatonta kaivoa, jossa olisi olemassa rahoja, jotka odottavat vain käyttäjäänsä. Ne pitää tienata.

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen korostaa nyt hyvin voimakkaasti tätä oikeudenmukaisuusnäkökulmaa näissä vastauksissaan, mikä on ihan hyvä, mutta ministeri Katainen, ei oikeudenmukaisuutta ole se, että toisella kädellä ottaa ja toisella kädellä antaa. Te teette samanaikaisesti päätöksiä, joissa te ajatte kumminkin palvelumaksujen korotuksia — se on 60 miljoonaa euroa alustavien laskelmien mukaan. Te ajatte päätöksiä, joilla nostetaan päivähoitomaksuja, joilla nostetaan sairaskäyntien maksuja jne. Te ajatte päätöksiä, joilla kuntatalous itse asiassa joutuu siihen tilanteeseen, että siellä nousevat kunnallisveroprosentit, siellä nousevat palvelumaksut, siellä nousevat kiinteistöverot. Ei se, ministeri Katainen, ole oikeudenmukaista, tai mikä teidän käsityksenne on oikeudenmukaisuudesta? Tulojenhan pitäisi lisääntyä niin, että sille saajalle myös jäisi jotakin. Tässä tapauksessa ei tule käymään niin. Onko teidän näkemyksenne oikeudenmukaisuudesta tämä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Kuntatalous tulee vahvistumaan merkittävällä tavalla tämän vaalikauden aikana. Oikeudenmukaisuutta on se, että jokainen ihminen tässä maassa saa tarvitsemansa avun ja hoidon, mikäli sitä tarvitsee. Oikeudenmukaisuutta on myös se, että jokaiselle ihmiselle tarjotaan mahdollisuus onnistua ja kehittää itseään. Sen takia me muun muassa satsaamme koulutukseen niinkin paljon kuin satsaamme, ja oikeudenmukaista on se, että tämä maa on semmoinen maa, jossa kannattaa tehdä töitä, jossa kannattaa työllistää ihmisiä. Se on oikeudenmukaisuutta.

Herra puhemies! Minä olen täysin vakuuttunut siitä, että eläkeläiset ymmärtävät tämän, että kannatti tehdä työtä, ja he lähtevät myöskin siitä, että heille pitäisi kuulua jotakin siitä talouskasvusta, mistä nyt Suomi nauttii. Vaalien aikana korostettiin niitä epäkohtia, mitä eläkkeisiin liittyy: oli epäoikeudenmukainen verotus, oli taitettu indeksi, oli pohjaosan leikkaaminen. Kaikki nämä kysymykset olivat kaikissa keskusteluissa esillä, ja kaikki puolueet totesivat, että poistetaan se epäoikeudenmukainen verotus, laidasta laitaan. Nyt tietenkin odotetaan, että tämä toteutuisi mahdollisimman pian. Pääministeri antoi ymmärtää, että suhdannepoliittisista syistä se ei ole nyt ihan ajankohtaista, vähän tähän tyyliin, mutta ei se epäoikeudenmukaisuuden poistaminen saa olla kiinni suhdanteista. (Puhemies koputtaa) Jos on todettu, että verotus on epäoikeudenmukaista, silloin epäoikeudenmukaisuus poistetaan, varsinkin kun näin on luvattu. Kysymykseni kuuluu: Poistuuko se ensi vuonna?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Vaalien alla kaikille kävi ilmi se, että erityisesti eläkeläisten kohdalla kahdesta asiasta taisivat puolueet olla laidasta laitaan samaa mieltä, siitä, että kansaneläkkeitä nostetaan 20 eurolla — se tullaan tekemään, siitä on aikataulu päätetty jo — ja siitä, että tämä eläkeläisten veroero poistetaan. Se on hallitusohjelmassa, ja se tullaan toteuttamaan. Sen aikataulusta päätetään aikanaan; sitä ei päätetä täällä kyselytunnilla, vaan siitä niin kuin muistakin veroratkaisujen aikatauluista päätetään aikanaan. Emme ole kertoneet, mitä toteutetaan ensi vuonna, mitä seuraavina vuosina, mutta ne tulevat eteen. Ja aivan kuten valtiovarainministeri totesi, ensimmäiset päätökset, joita on tehty ajoituksesta, kohdistetaan kaikkein pienituloisimpiin. Ne ovat juuri näitä kansaneläkkeen korottamisia, opintorahan korottamisesta on tehty päätökset, on tehty päätökset näistä pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen korottamisista, lähdetään liikkeelle sieltä. Se on oikeudenmukaisuutta.

Herra puhemies! Pääministeri totesi, että ensiksi pitää tienata, ja vähän samaan suuntaan myös valtiovarainministeri totesi. Täällä kehyksissä todetaan nimenomaan se, että asiakasmaksuja nostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon alalta 1.8.2008. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että etukäteen syödään tavallaan tulevat etuudet eli eläkeläisille sen jälkeen vasta mahdollisesti tulevaisuudessa annetaan tämä verohelpotus, jolloin eläkeläisten verotus menee samalle tasolle kuin palkansaajien, eli kierrätetään raha kuntien kautta valtion kassaan ja sitten eläkeläiset odottavat sitä, kun etuus on ensiksi syöty ja maksettu?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ei todellakaan ole näin. Kuntien taloudellista asemaa tullaan valtionosuuksilla ja myös näillä 60 miljoonan euron maksukorotuksilla parantamaan yli 800 miljoonalla eurolla. Minä toivon, että nämä kriittiset kysymykset, jotka palvelumaksujen korottamiseen liittyvät, muistetaan myös silloin, kun käydään kriittistä keskustelua siitä, mistä saadaan työntekijöitä, riittääkö kunnissa palvelutehtäviin työntekijöitä. Kyllä sille pitää olla myös rahoitus. Edellisen kerran palvelumaksuja on korotettu vuonna 2005. Nyt on aika tehdä inflaatiokorotus siihen, ne 60 miljoonaa euroa korotuksena. Kun niitä vertaa esimerkiksi niihin korotuksiin, joita tehdään eri päivärahoihin, eläkkeisiin, verojen keventämisiin, palvelujen lisäämiseen, niin ne 60 miljoonaa eivät toden totta syö näistä tulevaa etua.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että hallituksen logiikka on kiinni markkinoiden suhdanteista. Silloin kun puhutaan ylikuumenemisesta, ollaan tiettyä mieltä, ja silloin kun puhutaan oikeudenmukaisuudesta, niin silloinkin vedotaan suhdanteisiin.

Mutta kun pääministeri viittasi siihen, että maksuja kerätään, jotta palveluja voidaan tuottaa, niin kun kunnat maksavat sen palveluiden tuottamisen, niin miten ihmeessä teidän logiikkanne on se, että ne palvelumaksujen korotukset viedään pois kunnista? Ja jos puhutaan oikeudenmukaisuudesta, niin miten on mahdollista se, että näitä pieniä etuuksia kyllä korotetaan, mutta sen sijaan korotetaan maksuja samanaikaisesti ja sanotaan, että se on oikeudenmukaista antamista, kun tosiasiassa sille köyhemmälle ihmiselle jää tyhjä käteen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Nyt en aivan ymmärtänyt tätä logiikkaa, että samalla viedään, kun juuri sanoin, että valtionosuuksien ja näitten maksukorotusten yhteisvaikutus on yli 800 miljoonaa euroa positiivinen kunnille, ja kumpaakin pitää tehdä. Kunnat saavat rahansa verotuloista, joiden kehitys on ennen muuta kiinni työllisyydestä, ja tällä hetkellä kuntien verotulot kehittyvät hyvin.

Valtionosuudet kattavat lähes 20 prosenttia kuntien menoista. Niitä kasvatetaan runsaasti. Lisäksi kunnat saavat jonkin verran myös maksutuloja suoraan asiakkailta, ja myös niiden maksutulojen reaaliarvosta kannattaa pitää kiinni. Jos me haluamme huolehtia hyvistä palveluista, kuntien työntekijöiden asemasta, kannattaa kerätä myös ihmisiltä maksutuloja. Tätä kaikkea tehdään, ja sen kaiken tavoitteena on se, että ihmiset saavat hyvät palvelut ja kunnissa on työntekijöitä näiden palvelujen tuottamiseen.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä nyt teillä logiikka pettää täydellisesti. Te annatte sen 60 miljoonaa, oikeuden kunnille nostaa palvelumaksuja, aivan oikein. Mutta kun te samanaikaisesti vähennätte 60 miljoonaa euroa valtionosuuksia siltä samalta puolelta, niin eihän siellä lisäänny itse asiassa kuntien tulopohja ollenkaan. Se maksurasite siirtyy sille palvelun käyttäjälle, joka maksaa sen suoraan. Kuntien nettomääräinen rahamäärä ei lisäänny yhtään euroa eikä senttiä sillä ratkaisulla. Teidän nyt pitää, herra pääministeri, kyllä perehtyä pikkuisen tarkemmin siihen esitykseen.

Kun eilen ja tänään Kuntaliiton valtuusto kokoontui, tänä päivänä kävimme melko tarkkaan läpi nimenomaan kuntatalouden. Nettovaikutus on 100 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana positiivinen tällä hetkellä. Aukko on vuositasolla miljardi euroa. Puhutaan aivan eri suuruusluokan ongelmista kuin mihin te, herra pääministeri, viittaatte. Te käytätte nyt kyllä retoriikkaa hyväksenne antaaksenne vääränlaisia mielikuvia, ikävä kyllä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitukselle tämä kokonaisvaikutus — valtionosuudet, maksutulo — on se, mikä ratkaisee. Me tässä kehysriihessä teimme suhteessa hallitusohjelmaan tältä osin pienen muutoksen, minkä havaitsitte, mutta kokonaisuus on se, minkä sanoin. Me käytämme erittäin merkittävän osan menokehyksen kasvusta kuntien aseman vahvistamiseen, palveluihin, joista puolueet olivat vaalien alla erittäin yhtä mieltä. Se summa on yli 800 miljoonaa euroa. Älkää vääristelkö sitä.

Siihen, millä aikataululla tämä kaikki tehdään, kyllä vaikuttavat myös jonkin verran suhdanteet. Meillä menolisäykset ja veronkevennykset yhteensä tullevat olemaan ehkä noin 4,5 miljardia euroa kaiken kaikkiaan. Ei se koko potti ole — vaikka Vanhasen ykköshallitus olisi tehnyt kuinka hyvän työn — nyt käytettävissä. Se pitää ensin tienata. Se tulee kansantuotteen kasvun kautta vuosittain, paloittain. Siinä miten päästään tähän kokonaistasoon, kyllä hallitus pidättää oikeuden järkevällä tavalla katsoa, mikä on oikeaa suhdannepoliittisesti, milloin se on tienattu kunnolla. Mutta me teemme semmoisen työn, että kaikki tämä tullaan toteuttamaan.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen, teille on varmaan tuttu tämmöinen vihko kuin Vastuullinen markkinatalous. Tämä on kokoomuksen vaaliohjelma menneissä vaaleissa. Täällä todetaan: "Vastuulliseen markkinatalouteen kuuluu se, että - - Kansaneläkkeen ja työeläkkeen indeksejä on parannettava. Indeksin on otettava huomioon aiempaa vahvemmin lääkkeiden hintojen nousu ja hoitokulut." Muistan hyvin, että kun puoli vuotta sitten täällä viimeksi keskusteltiin eläkejärjestelmästä, niin kokoomuksen edustajista monet puhuivat siitä taitetusta indeksistä ja totesivat, että me tarvitsemme erityisen eläkeindeksin. Mikä on nyt teidän tavoitteenne tässä suhteessa? Mikä on se aikataulu, jolla me saamme tämän uuden indeksiehdotuksen tänne?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuon kaltainen työ, minkä ed. Kimmo Kiljunen mainitsi, on merkitty hallitusohjelmaan, ja se tullaan selvittämään nimenomaan.

Toinen kysymys koski taitettua indeksiä, ja siihen minä äsken jo juuri vastasin, eli se järjestelmä tehtiin erityisesti sosialidemokraattien kanssa. Elikkä siihen me emme tule puuttumaan, siihen meillä ei ole mahdollisuutta puuttua, mutta eläkkeensaajien ostovoimaa parantavan oman indeksin me selvitämme. Se on hallitusohjelmaan merkitty, ja se tullaan selvittämään.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmahan syntyi neljän eri puolueen kompromissiratkaisuna, jossa sovittiin tietyistä toimenpiteistä tälle vaalikaudelle, tälle neljän vuoden pätkälle. Mielestäni olin kuulevinani sekä valtiovarainministeri Kataisen suusta että pääministeri Matti Vanhasen suusta sen, että toimenpiteet ensi vaiheessa, ensi aallossa, kohdistetaan nimenomaan pienituloisiin, mikä on oikeudenmukaisuutta. Jos ajatellaan sitä, että nämä kaikki toimenpiteet, jotka on sovittu tuossa hallitusohjelmassa, toteutettaisiin kerralla elikkä sovittaisiin niin, että ne tulisivat voimaan ensi vuoden alusta, 1.1.2008, kuinka käy Suomen valtiontalouden siinä vaiheessa, mennäänkö maitohapoille?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! No, ihan sen voi sanoa, että se tietysti tuhoaisi Suomen talouden. (Välihuutoja vasemmalta) Eipä siinä oikeastaan muuta. Alijäämää tulisi heti sen siliän tien, ja me otamme mieluummin vastaan haukut siitä, että emme ota riskiä suomalaisten kustannuksella; haluamme tehdä sellaista työllisyyspolitiikkaa, sellaista koulutus- ja talouspolitiikkaa, jolla me saamme lisää työpaikkoja ja lisää verotuloja tähän maahan. Mieluummin tämä kritiikki, tämä varovaisuusperiaatteeseen perustuva kritiikki, kuin se, että te rupeatte räksyttämään muutaman vuoden päästä, että hallitus tuhosi Suomen talouden, ei nähnyt suhdanteiden varoitusmerkkejä, vaan tuhosi talouden. Me otamme mieluummin kritiikkiä tästä varovaisuusperiaatteen noudattamisesta.

Arvoisa puhemies! Kovin kauaksi on jouduttu siitä, mistä tämä kysymys lähti liikkeelle, siitä, että kaikki puolueet ovat olleet yhtä mieltä, että eläkeläisten ylikireä verotus puretaan. Se maksaa 160 miljoonaa euroa. Te olette tehneet jo päätökset siitä, että kyllä, bensaveroa nostetaan, kotitalouksien sähköveroa nostetaan — sen te tiedätte, että se toteutuu ensi vuoden alusta, 300 miljoonaa euroa. Terveyskeskusmaksuja nostetaan, päivähoitomaksuja nostetaan, ja niistäkin tiedätte päivämäärän, se on ensi vuonna, ja eläkeläisten kohdalla te nyt sanotte, että nyt ei voida tehdä, kun ei ole tienattu näitä rahoja. Te halveksitte käsitettä "oikeudenmukaisuus" ja pilkkaatte näillä puheillanne eläkeläisiä. Sanokaa suoraan, että te ette halua toteuttaa tätä eläkeläisten verotuksen korjausta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Oikeastaan tuosta lasitalosta en hirveästi kiviä heittelisi, (Naurua) tuosta lasitalosta en hirveästi kiviä heittelisi, varsinkaan, kun täällä kuultiin, että jo kauan sitten on ne rahat tienattu, joilla tämä asia voidaan ratkaista. Tämä hallitus ensimmäistä kertaa on päättänyt poistaa eläkkeensaajien veroeron suhteessa palkansaajiin, (Ed. Jaakonsaari: Milloin?) ensimmäistä kertaa, ja me tulemme sen tekemään, eli jokseenkin mautonta kritiikkiä, ed. Heinäluoma.

Arvoisa puhemies! Minusta olisi kohtuullista, että kyselytunnilla hallitus vastaa, kun siltä kysytään. Teiltä on monta kertaa kysytty, milloin tämä tapahtuu. Ja kun ed. Heinäluoma viittasi siihen, että te kyllä tiedätte, milloin te korotatte maksuja, mutta te ette tiedä, milloin te annatte sitä vastinparia, joka toisi tähän yhtälöön oikeudenmukaisuutta, (Kokoomuksesta: Kyllä Heinäluoma puolensa pitää!) mielestäni, valtiovarainministeri Katainen, teidän käytöksenne ei ole ihan kohdallaan.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Kyllä me tulemme tekemään kaikki ne veronkevennykset, joita hallitusohjelmassa on. Hallitus ei ole vielä tehnyt yhdenkään veroratkaisun kohdalta aikataulutuspäätöksiä. Me tulemme ne tekemään aikanaan ja tulemme ne tietenkin myös kertomaan. Se suuri linja veronkevennyksissä on se, että ne tulevat olemaan takapainotteisia johtuen siitä, että me haluamme ylläpitää talouden vakautta emmekä halua sotkea sitä kertaheitolla. Totta kai palkkaratkaisulla voi olla vaikutusta myös tuloveropäätöksiin, mutta kaikista muista, niistä jotka liittyvät elinkeinoverotukseen, eläkkeensaajien verotukseen ja muihin, aikataulutukset tullaan tekemään, kunhan aika on kypsä.

Arvoisa herra puhemies! Eduskuntavaaleissa kokoomus vaati, että eläkkeensaajien eräiltä osin palkansaajia kireämpi verotus on korjattava ja tältä osin oikeudenmukaisuus toteutettava. Hallitusohjelmassa tämä on luvattu tehdä. Siellä sanotaan, että eläkeläisten verotus alennetaan kaikilla tulotasoilla korkeintaan palkansaajien verotuksen tasolle. Olemme tästä erittäin tyytyväisiä ja luotamme siihen, että tämän mukaisesti hallitus toimii. Kun, herra puhemies, jotain on kysyttävä, kysyn:

Olisiko hallituksen tilanne tällä hetkellä tältä osin helpompi, jos se edellinen hallitus, jossa muun muassa edustajat Gustafsson, Heinäluoma, Filatov ja kumppanit ja heidän puolueensa olivat mukana, olisi jo tämän epäkohdan korjannut?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Se hallitus — jossa minä olin myös mukana — teki politiikkaa, jossa se noudatti ennalta sovittuja kehyksiä, teki ne ratkaisut, joihin neljässä vuodessa oli varaa, jotka valtiontalouden ja kansantalouden kehityksen kannalta olivat järkeviä, ja tuli hyviä tuloksia: 115 000 työpaikkaa enemmän kuin aikaisemmin. Saman metodin pitää olla käytössä tällä kaudella. Tehdään se, mistä katsotaan, että se pystytään tekemään. Se on hallitusohjelmaan kirjattu. Ei sillä kaikkea saada kuntoon, mutta saadaan se tehtyä, mikä hallitusohjelmaan on kirjattu, ja tehdään sellaisella aikataululla, että meillä on siihen varaa.

Palaan vielä siihen kysymykseen. Kaikkien hallitusohjelmassa olevien asioiden osalta löytyisi kannattajia sille, että aloitettaisiin ne heti ensi vuoden alusta. Jos se tehtäisiin, niin veikkaan, että ensi vuoden alijäämä, vaikka se toisi pienen kasvusysäyksen kansantalouteen, siitä huolimatta, olisi varmaan 3 miljardia vuositasolla. Emme me sellaista tule tekemään. Me saamme neljässä vuodessa kansantalouden kasvun kautta voimavarat näihin uudistuksiin, ja ne tullaan katsomaan sitten aikataulullisesti niin, että kaikki toteutetaan oikealla hetkellä ja pyritään noudattamaan jonkinlaista sosiaalista oikeudenmukaisuutta siinä, mistä aloitetaan, ja näin juuri on menetelty.

Arvoisa puhemies! Kyllä se nyt on vain niin, herra pääministeri, että me sitouduimme neljä vuotta sitten kehyksiin, pidimme niistä kiinni ja me loimme merkittävästi vauraamman Suomen yhteisponnistuksilla, minkä seurauksena oli se, että emme olleet varautuneet kehyksissä korjaamaan tätä eläkeläisverokohtaa. Sen takia se on meille suuri periaatteellinen kysymys, ja olisimme pitäneet itsestäänselvänä, jos olisimme olleet hallituksessa, että olisimme tehneet tämän vaalilupauksen heti emmekä jahkailleet ja ilmoitelleet täällä, että suhdannetilanne ei sitä mahdollista.

Ja sitten, ministeri Katainen: Ensin pitää tienata ja sitten tuhlata. Valtiontaloutta ei hoideta niin kuin yksittäisperhettä. Oletteko kuullut nobelisti Keynesistä koskaan mitään? (Eduskunnasta: Ei ole!) — Kyllä hän on kuullut. — Siis me voimme ...

... myöskin tehdä tärkeitä investointeja silloin, kun niitä tarvitaan.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ehkä sillä tavalla täytyy korjata, että eläkeläisten verotuksen oikaisu ei ole kehysasiaa, se on tulopuolen asiaa, ja tulopuolen osalla on aina ollutkin joustovaraa enemmän. Viime kaudellahan me verotusta kevensimme, olikohan se suuruusluokaltaan noin 3 miljardia euroa. Painopiste oli työn tuloveron keventämisessä, mutta kohdistimme noin miljardi euroa erilaisiin täsmätoimiin, valtaosaltaan yritysverotuksen keventämiseen, varallisuusverotuksen poistoon, sukupolvenvaihdosten huojentamiseen 60 prosentilla, matalapalkkatuen käyttöönottoon jne. Ne olivat valintoja, mutta niistä oli sovittu. Olisi ollut monta muuta hyvää veroratkaisua myös, mutta niistä päätettiin silloin. Nyt tälle kaudelle on päätetty nämä ratkaisut, ja ne tehdään samanlaisella johdonmukaisuudella kuin viime kerralla. Tässä on se hyvä puoli, että tiedän, että oppositio nyt on tukemassa tältä osin hallitusohjelmaa. Aikataulusta on kiistaa, mutta sen aikanaan hallitus tuo eduskuntaan.