Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Ihan lyhyt puheenvuoro. Kun vuonna 2000 astui voimaan uusi perustuslaki, sen yhteydessä ja seurauksena tapahtui myös merkittävä muutos, että Valtiontalouden tarkastusvirasto siirtyi valtioneuvoston piiristä eduskunnan yhteyteen. Tämän muutoksen seurauksena eduskunnassa asetettiin tämä niin sanottu Maria Kaisa Aulan johtama kertomusmenettelytyöryhmä, joka käsitteli valtiontalouden parlamentaarista valvontaa ja sen kehittämistä. Tämän työryhmän esityksen seurauksena siirryttiin valtioneuvoston tilinpäätöskertomusmenettelyyn, toisin sanoen valtioneuvosto tuo eduskuntaan vuosittain tilinpäätöksen, jossa on sekä numeraalinen että verbaalinen osa. Se oli tärkeä uudistus, ja siitä on nyt kulunut aikaa neljä vuotta, kun tähän uuteen käytäntöön siirryttiin.

Tämä muutos edellytti myös sitä, että eduskunnan tuli itsensä selvittää, miten se järjestää näissä uusissa olosuhteissa entistä paremmin, tehokkaammin, valtiontalouden parlamentaarisen valvonnan, lähtökohtana eduskunnan budjettivallan kasvattaminen ja lisääminen. Tätäkin varten asetettiin toimikunta, joka teki sitten lopulta ehdotuksen, että eduskuntaan perustettaisiin valtiontaloutta valvomaan uusi, erillinen tarkastusvaliokunta. Sitä koskevat perustuslain muutokset on nyt tehty, ja uusi tarkastusvaliokunta on aloittanut työnsä viime vuoden kesäkuun alusta.

Tämä prosessi on käsitykseni mukaan kaikessa oleellisessa ollut hyvin onnistunut ja virtaviivaistanut valtiontalouden parlamentaarisen valvonnan toteuttamista. Nyt kun tänä keväänä olemme saaneet sitten käsiteltäväksi tämän valtioneuvoston toimenpidekertomuksen vuodelta 2007 ja eduskunta on edellyttänyt, että hallitus tuo hyvissä ajoin tämän kevätistuntokauden aikana myös eduskunnalle tilinpäätöskertomuksensa, jotta eduskunta ennättää sen käsitellä ennen kesälomalle lähtemistään ja jotta tilinpäätöskertomuksen kannanotoilla, jotka eduskunta sitten antaa, on vaikutusta seuraavan vuoden budjetin valmisteluun, niin on tullut ajankohtaiseksi vakavasti miettiä, voitaisiinko jo tuottavuuden nimissä ja tuottavuuden kohottamiseksi ryhtyä vakavasti pohtimaan, voitaisiinko tämä hallituksen toimenpidekertomus ja valtioneuvoston tilinpäätöskertomus yhdistää. Luulen, että moni valtioneuvoston virkamies olisi siitä onnellinen, koska tässä käsitellään samankaltaisia asioita ja itse asiassa näissä kahdessa kertomuksessa on myös hyvin samansisältöistä tekstiä paljon. Sitä tekstiä on molemmissa liikaa, se on päällekkäistä, ja noin tuottavuuden näkökulmasta se ei ole ehkä kaikkein tarkoituksenmukaisinta.

Tämän takia onkin hyvä, että täällä eduskunnan tarkastusvaliokunnassa olemme herättäneet nyt keskustelun tämän asian ottamisesta esille ja olemme keskustelleet myös Valtioneuvoston kanslian kanssa, valtiovarain controller -toiminnon kanssa ja Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa ja eduskunnan johtavien virkamiesten kanssa, ja näyttää siltä, että kaikkialla olisi toive, että me voisimme vakavasti harkita näiden kahden kertomuksen yhdistämistä toisiinsa ja ehkä sitten tämän koko kertomuskokonaisuuden käsittelyn siirtämistä tarkastusvaliokunnalle, koska tuo valiokunta on itse asiassa perustettu tämän tyyppisiä tehtäviä varten. Toisin sanoen, herra puhemies, ehdotukseni on, että nyt kun perustuslain uudistusselvitystä tehdään — enkä ole ollenkaan varma, edellyttäisikö tämä edes perustuslain muutostarvetta, mutta mikäli edellyttäisi — niin tässä yhteydessä selvitettäisiin, voitaisiinko nämä kaksi kertomusta koota yhteen ja tuoda ne eduskuntaan kevätistuntokaudella ja päästä tällä tavalla huomattavasti tehokkaampaan ja parempaan käsittelyyn.

Sitten yhteen yksityiskohtaan kiinnitän huomiota. Kun tämä eduskunnan toivomus on, että tilinpäätöskertomus tulisi mieluummin toukokuun alussa — tai toivon mukaan jopa huhtikuun lopussa — niin meille on kerrottu, että asiallisesti ottaen tuo tilinpäätöskertomus kyllä valmistuu hyvissä ajoin, mutta ruotsinnos kestää kahdeksan viikkoa. Se johtaa siihen, että kun eduskunta haluaa käsitellä tämän kertomuksen kevätistuntokauden aikana, se tulee merkittävästi ehkä pidentämään sitten eduskunnan istuntokautta keväällä vielä juhannuksen jälkeenkin. Noin tuottavuuden näkökulmasta pitäisi harkita, voitaisiinko tätä ruotsinnoksen kahdeksan viikon aikaa jollakin toimenpiteellä pyrkiä lyhentämään, jotta eduskunta saisi riittävän ajoissa tämän tilinpäätöskertomuksen ja ehkä tulevaisuudessa sitten nämä yhdistetyt molemmat kertomukset käsiteltäväkseen, niin että se ei merkitsisi eduskunnan kevätistuntokauden merkittävää pidentämistä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vain pieni yksityinen asia valtiontaloudesta.

Suomessa on niin sanottuja vähäliikenteisiä ratoja, ja on kiinnitetty huomiota siihen, että näiden ratojen käytön lisääminen olisi mielekästä. On valtion varojen tuhlausta pitää ratoja vajaassa käytössä, ja toivon, että näihin asioihin voitaisiin kiinnittää huomiota, kun samaan aikaan vajaakäyttöisten ratojen rinnalla on niitä ratoja, jotka ruuhkautuvat, joissa on ahtautta, ja olisi vaihtoehtoisia reittejä käytettävissä vähäliikenteisillä radoilla. Samassa yhteydessä tulisi tarkastella ratamaksuja näille vähäliikenteisemmille radoille siltä kannalta, mikä tulisi kansantalouden kokonaisedun kannalta edullisimmaksi.