Tero  Rönni /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Suomen kaltaisessa harvaanasutussa ja pitkien etäisyyksien maassa on logistiikalla tietynlainen keskeinen osa ja asema meidän yhteisen hyvinvointimme saavuttamisessa. Suurimpana osana tätä logistiikkaketjua on tietenkin tavaraliikenne ja nimenomaan kumipyörillä kulkeva tavaraliikenne. Tavaraliikenne on kilpailtu jo osaltaan täysin piloille. Erityisesti viime vuosikymmenen aikana mukaan on tullut monenlaista välittäjää ja monenlaista erilaista estettä, taikka voisi sanoa, erilaisia nousuja ja laskuja liittyen Venäjän kauppaan ja sen liikenteeseen ja sieltä saatujen autojen palautumiseen kotimaan liikenteeseen, jolloin ylikapasiteettia on muodostunut kohtalaisesti tälle alalle.

Kilpailu on vääristynyt osaltaan myös sen takia, että erilaiset konkurssit ja velkasaneeraukset on alalla hyväksytty ja puhtaalta pöydältä on sitten jatkettu samalla pelillä eikä suinkaan ole tapahtunut mitään muutosta. Kaikki nämä konkurssit ja muut velkasaneeraukset ovat johtuneet vain siitä yksinkertaisesta syystä, että on liian halvalla hinnalla ajettu.

Ehkä yhtenä osana myöskin voi sanoa 90-luvulla yleistyneet kuljetusvälitysliikkeet. On tällaisia yhden meklarin, voisi sanoa näin, yhden meklarin toimijoita, jotka kännykän kanssa hoitavat välityksiä ja huutokaupan kanssa ottavat erilaisia keikkoja sieltä sun täältä. Sitten niitä välitetään ahdingossa oleville yrittäjille, jotka joutuvat pakon edessä vielä ottamaan sen kuorman, kun ovat lupautuneet jonkinlaiseen kuljetustoimen suorittamiseen näitten välittäjien välityksellä.

Linja-autoliikenteessähän on tehty nyt muutamia päätöksiä, joissa lupia on peruttu, kun on osoitettu, ettei ole olemassa vakavaraisuutta. Mutta kuorma-autopuolella tätä perumista ei ole tapahtunut, vaan näitä lupia on sitten jatkettu joko samalla toiminimellä taikka uudella, pikkuisen muutetulla nimellä, jos siinä on ollut konkurssi kyseessä. Tätä myöten kapasiteettia ei ole poistunut alalta eikä kilpailu ole päässyt tervehtymään sillä tavalla kuin se olisi odotettavaa.

Minuun ottivatkin yhteyttä muutamat yrittäjät ja he toivoivat sitä — tämä on nimenomaan yrittäjien toivomuksesta tehty lakialoite — että asetettaisiin näille kuljetusvälitysliikkeille jonkinlaiset ehdot ja vaatimukset siitä, että ne tietäisivät, minkälaista kuljettaminen on, mitä lakeja pitää noudattaa, minkälaisia vaatimuksia kuuluu olla ja myöskin mikä on hintataso, jolla kuljetuksia välitetään. Kun tästä asiasta keskusteltiin kuukausi pari sitten, sen jälkeen kolme näistä on lopettanut vapaaehtoisesti, kun ovat todenneet, että yrittäminen on tällä hetkellä niin huonossa mallissa, ettei kannata yksinkertaisesti yksittäisen yrittäjänkään omalla autollaan ajaa, jolloin tilanne on minun mielestäni kohtalaisen vakava ja vaikea asia.

Kuka sitten näitä kuljetuksia antaa ja tästä halpuudesta hyötyy? Kyllä ne nämä suuret yhtiöt pääosin ovat, metsäteollisuus ym., joilla on olemassa monenlaista sertifikaattijärjestelmää, jossa annetaan myöskin selvästi kuva siitä, että koko ketju toimii lainmukaisesti, hyvässä hengessä ja alihankkijatkin otetaan huomioon. Mutta täytyy sanoa, että näillä sertifikaateilla, joita suomalaisille yrityksille ainakin näiltä osin on annettu, ei ole wc-paperin arvoa minun mielestäni. Ei näistä kyllä kukaan mitään huolta pidä. Jos joku näitä lähtisi tutkimaan, ei sieltä minkäänlaista positiivista taikka plussamuotoista kuvaa saataisi aikaan.

Tämän vuoksi ehdotankin, että kuljetusvälitystä saa harjoittaa vain, mikäli yrittäjällä on voimassa oleva kuljetuslupa. Jos kuljetuslupa on voimassa, se tarkoittaa myös sitä, että silloin pitää olla myöskin ajoneuvo, jolla kuljetustointa harjoitetaan. Tällöin, jos tapahtuu selviä rikkomuksia ja muita, voitaisiin lupa peruuttaa, jolloin kuljetusvälitysliikkeen toiminta loppuisi, mikäli se ei olisi asianmukaista.

Myöskin liikenneturvallisuustyöryhmä esitti viime vuoden puolella, kun se jätti mietintönsä, vastuun siirtämistä entistä enemmän kuljetuksen antajille tai kuljetuksen välittäjille. Tällä hetkellä näillä yrityksillä ei ole mitään vastuuta olemassa. Jos tästä tehtäisiin luvanvaraista kokonaisuudessaan näillekin yrittäjille jonkinlainen vastuu tulisi.

Arvoisa puhemies! Toivon tälle myönteistä käsittelyä.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Rönnin tekemä lakialoite luvanvaraisesta kuljetusliiketoiminnasta minun mielestäni olisi erittäin hyvä, jos se olisi sellainen, että liikennelupaa ei tarvitsisi ollenkaan kuorma-autoliikenteessä eikä kuljetusliikenteessä. Ainoastaan liikennelupa mielestäni tarvittaisiin vain taksi- ja linja-autoliikenteessä. Kyllä yrittäjät itse pystyvät hoitamaan kuljetuspalvelut itsenäisesti. Ei viranomaisen lupaa tarvita, koska kilpailu kuljetusmarkkinoilla on niin kovaa, että jos hinnoittelu on virheellinen, liikkeenharjoittaja joutuu luopumaan yritystoiminnastaan viimeistään kolmen vuoden sisällä. Yleensä kuljetusliikkeitten autojen maksuaika on kolme vuotta, ja jos ei sinä aikana pysty hoitamaan maksuliikennettä, luonnollisesti yritystoiminta loppuu. Minun mielestäni tämä on niin sanottua suljettua taloutta, mitä vielä tänä päivänä Suomessa käydään, koska liikennelupa vaaditaan kuljetusyrittäjiltä.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Itse olen kyllä ed. Rönnin aloitteen kannalla, koska tällä kuitenkin pyritään sellaiseen järjestelmään, jossa olisi vähän valvontaa. Jos yrittäjät lasketaan vapaasti mellastamaan, niin kuin osin tällä hetkellä tapahtuukin, sehän johtaa siihen, jotta siellä on vaikka minkä näköistä puuhastelijaa. Toisaalta myös kaluston kunto heikkenee, sillä muun muassa metsäfirmat härskisti käyttävät alihankintana pikkuyrittäjää hyväkseen taikka ovat alihankkijoina isommalle toimijalle, joka on ottanut kokonaisurakan. Siinä sitten käy sillä tavalla, jotta välttämättä terve yrittäjä siinä vierellä ei pärjää, sillekin tulee vaikeuksia. Sen takia minusta tässä pitäisi olla jokin hillitty ja hallittu systeemi, joka turvaisi kaiken kaikkiaan sen, jotta kalusto olisi hyvää ja vähän tuollainen niin kuin itänaapurin toiminta ei olisi mahdollista. Tämähän mahdollistaa senkin, jotta tehdään vähän harmaampaakin taloutta.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen Kuorma-autoliiton Tilastokeskuksella teettämä selvitys kuorma-autoyritysten kannattavuudesta vuosina 1999-2000 osoittaa, että yritysten kannattavuus on heikentynyt huomattavasti. Taustalla tässä on luonnollisesti polttoaineen hinnannousu sekä myös palkkakustannusten nousu. Tätä kustannuskehitystä ei alalla ole kyetty valitettavasti siirtämään täysimääräisesti kuljetusten hintoihin. Liikevaihto on lisääntynyt, mutta toiminta on ollut suurella osalla kannattamatonta. Kannattavuuskriisi on koskettanut sekä suuria että pieniä alan yrityksiä, niin kuin olemme monista konkursseista saaneet huomata.

Ed. Rönni käsittelee aloitteessaan kuljetusvälitysliikkeitä ja varsinkin niiden osittain hyvinkin epätervettä kilpailuttamispolitiikkaa. Vaikka itse monessa mielessä kannatan vapaata kilpailua ja kilpailuttamista, on päivänselvää, että yksittäisten kuljetusyrittäjien jatkuva kilpailuttaminen viimeisimmän polkuhinnan löytämiseksi ei ole tervettä eikä kansantalouden näkökulmasta edes järkevää. Katteiden putoaminen olemattomiin lisää konkurssiriskiä, ja samalla heikkenevät alan työllistämismahdollisuudet.

Ed. Rönni on aloitteessaan puuttunut tärkeään asiaan, mutta tarjoaa siihen ehkä hieman outoa ratkaisua. Kuljetusvälityksen harjoittamisessa ei sinänsä ole mitään väärää tai tuomittavaa, mutta en täysin ymmärrä, miten liikenneluvan, mitä ilmeisesti tässä tarkoitetaan, ja vieläpä auton edellyttäminen olisi oikea ratkaisu tähän kysymykseen. Sen sijaan koulutusvaatimus alan asiantuntemuksen lisäämiseksi ja siihen liittyvä toimilupa voisivat lisätä kuljetusvälitystä harjoittavien yritysten vastuuta tässä asiassa. Niin kuin täällä on puhuttu, asiantuntemus kyseisissä välitysliikkeissä ei suinkaan ole sitä luokkaa, mitä sen ehdottomasti, aivan ehdottomasti pitäisi olla.

Ajotehtäviä annettaessa tulee ehdottomasti olla tietämys alaa koskevasta lainsäädännöstä ja ennen kaikkea vastuu, korostan sanaa vastuu, siitä, että niiden tehtävien osalta ylipäänsä on mahdollisuus noudattaa voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Tämä vastuu ei välttämättä ole ollut kovinkaan kiveen kirjoitettu monien yritysten kohdalla.

Liikenneministeriön asettama liikenneturvallisuustyöryhmä esitti kannanotossaan harkittavaksi vastuun siirtämistä kuljetuksen antajille ja välittäjille ajo- ja lepoaikalain rikkomisesta. Asia on mielestäni kannatettava ja lisäksi samaan yhteyteen voitaisiin lisätä myös ylikuormaa koskevat vastuukysymykset. Nämä ovat asioita, joista myös itse olen saanut yhteydenottoja, ja pidän näitä ja näihin asioihin puuttumista erittäin tärkeänä kysymyksenä.

Arvoisa puhemies! Asia on sinänsä erittäin tärkeä ja ongelmalliseen kysymykseen olisi syytä saada korjaus mitä pikimmin.

Tero  Rönni  /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Holmlund piti erittäin ansiokkaan puheenvuoron. Kiitän häntä siitä.

Tarkennan vain luvanvaraisuuskohtaa siltä osin, että kun lupakurssi ja yrittäjäkurssi käydään, siellä kyllä opetetaan ongelmia ja myöskin opetetaan sitä, minkälaista kuljettaminen on ja mitä kaikkia säädöksiä siihen sisältyy, joten päätin tässä aloitteessani siirtää tämän samaisen opetuksen koskemaan myös näitä kuljetusvälitysliikkeitä. Jos ajatellaan jotain muuta keinoa tähän, on tietenkin olemassa erilaisia kursseja, mutta tällä tavalla lakisääteisesti voitaisiin tämä asia näinkin hoitaa.

Ed. Kuosmaselle voisin sanoa, että jos kaikki vapautetaan, hyväksyn kyllä sen, mutta sitten täytyy edellyttää, että yksikään yritys ei hae minkäänlaista tukea mistään palkkaturvista eikä yhtään konkurssia tule eikä muuta, mitkä me veromarkoilla sitten maksamme. Myöskin täytyy sanoa, että kyllä liikenneturvallisuudesta ovat puheet kaukana näitten villien yritysten kohdalla.

Kuten ed. E. Lahtela sanoi, harmaa talous kyllä kukoistaa. Se kukoistaa jo tällä hetkellä, vaikka on olemassa luvanvarainen liikenne. Mutta siitä tulisi täysin viidakon lakien perustalla oleva systeemi, jos mentäisiin täysin luvanvarattomaan liikenteeseen elikkä että saisi vapaasti liikkua ja kuljettaa mitä vain. Kyllä järjestelmä kaatuisi minun mielestäni täysin mahdottomaksi.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tällä kertaa puhun kokemuksesta, kun itselläni on ollut 50—60 kuorma-autoa samanaikaisesti. Kyllä ne kaikki katsastettiin vuosikatsastuksessa. Kun se oli meidän yrittäjien leipäpuu, jokainenhan pitää työkalunsa erittäin hyvässä kunnossa, ed. Rönni. Eli tilannehan on se, että yritykset joutuvat ostamaan omaa kuljetuskalustoa sen takia, että esimerkiksi Suomessakin on sellaisia paikkakuntia, että vuokrakalustoa ei saa mistään. Ei KTK:lla ole autoja tarjottavissa näihin isoihin projekteihin, siksi yrittäjät itse joutuvat hankkimaan näitä kuorma-autoja.

Ed. Holmlundille sanon, kun hän on myös yrittäjä, että meidän pitää aina muistaa, että ei sellaista yritystoimintaa ole olemassakaan missään maailman kolkassa, jossa tulot ja menot eivät ole tasapainossa.

Erkki   Kanerva  /sd:

Arvoisa puhemies! Luimme tällä viikolla Helsingin Sanomista laajan ja hyvin havainnollisen artikkelin siitä, mihin liian kireä kilpailu johtaa. Silloin ajetaan yli satatuntisia työviikkoja, ja se loukkaa näitten ihmisten työturvallisuutta ja vaarantaa liikenneturvallisuutta. Tämä on tämän alan kilpailutilanne. Muutamia elinkeinoja on jätetty ohjesääntöisiksi, esimerkiksi apteekki ja ammattimainen tavarankuljetus. Ne on jätetty ohjesääntöisiksi sen takia, että halutaan kontrolloida, että yrittäjällä on se osaaminen, jota sen ammatin harjoittamisessa tarvitaan. Kuljetusammatin harjoittamisessa osaaminen ei ole auton ajamista, vaan se on yrittämisen osaamista. Nämä markkinat vapautuivat silloin, kun liikennelupien tarveharkinta poistui toistakymmentä vuotta sitten. Ne vapautuivat sillä tavalla kuin ed. Kuosmanen peräänkuuluttaa. Nyt vain kontrolloidaan, että yrittäjä on vakavarainen ja osaa yrittää. Voi olla muitakin ratkaisuja kuljetusvälittäjien osaamisen kontrolloimiseen. Mutta yksi on se, että he suorittavat tutkinnon, joka tällä alalla on yrittäjätutkinto, ja hankkivat luvan, joka tällä alalla on yrittäjälupa, ja sillä tavalla osoittavat kykynsä ja edellytyksensä hoitaa kuljetusvälitystäkin.

Jari  Leppä  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rönni on kiinnittänyt ihan oikeaan, tärkeään asiaan huomiota luvanvaraisessa tavaraliikenteessä. Tässä on tietysti myöskin se näkökulma, että kilpailulainsäädännöllä voidaan tälle alalle tehdä merkittäviä parannuksia nimenomaan pienten yrittäjien asemaa ajatellen, mitä tässäkin lakialoitteessa ajetaan takaa. Täällä on useampiakin puheenvuoroja käytetty myöskin tästä näkökulmasta. Itse toivoisin, että kun valtiolla on yhtiöitä, äsken puhuttiin Sonerasta, valtiolla on kuljetusyhtiöitä ja kuljetusten järjestely-yhtiöitä, muun muassa Movere on sellainen, Vapolla on merkittävä määrä kuljetuskapasiteettia ja se tekee kauppaa pienten yrittäjien kanssa kuin myöskin samalla Tieliikennelaitos jne., niin näiden yhtiöiden täytyy toimia esimerkkinä ja esimerkillisesti siinä, millä tavalla nämä tarjouskilpailut viedään läpi, ettei siellä käydä mitään kaksinkertaisia kilpailuja, vaan että reilun pelin politiikka tässä myöskin on arvossaan. On vähän kuulunut sieltä täältä yrittäjiltä sellaisia kommentteja, että aina ei ole menty näin. Tähän toivoisin aivan erityisesti kiinnitettävän huomiota samoin kuin siihen, että pienten yrittäjien neuvotteluasema suurten yritysten, globaaleiden yritysten kanssa ei ole tasavertainen. Siihenkin muutosta tarvittaisiin.

Toinen kysymys on myöskin se, voitaisiinko tässäkin kumipyöräkuljetuksessa antaa tilaa vielä enemmän yrittäjyydelle. Onko nykyisessä maailmassa enää tarkoituksenmukaista se, että valtio ylipäänsä omistaa kumipyöräkuljetuskalustoa vai voitaisiinko tämä yksityistää? Itse olisin sitä mieltä, että se voitaisiin valtiolta myydä pois. Se on aikanaan otettu käyttöön siinä tilanteessa, kun ei ollut maassa kalustoa. Nyt sitä on riittävästi. Se voitaisiin kaikki yksityistää.