Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteeni, lakialoite 36/2002 vp, laki arvonlisäverolain 85 a §:n muuttamisesta, haluaa tähdätä kotimaisen energian käyttöön, sen edistämiseen. Tällä hetkellä on tilanne sellainen, että jos omakotitalon omistaja ostaa maanviljelijältä, metsänomistajalta, halkoja ja tämä maanviljelijä-metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen, niin tämä omakotitaloasukas, joka ostaa halot, joutuu maksamaan niistä 22 prosenttia arvonlisäveroa. Tämä omakotitaloasukas, lämmittipä hän sitten itse talonsa tai saunan näillä haloilla, mihin hän niitä käyttikään, ei pysty tätä mistään vähentämään. Tämä tuntuu perin oudolta, ja monet ovat kokeneet tämän epäoikeudenmukaiseksi.

Muutoinkin meillä tulisi kaikin tavoin, täyttääksemme täällä eilen esillä olleen Kioton sopimuksen, edistää kotimaisen energian käyttöä ja sen eri käyttömuotoja lisätä ja kehittää ja samalla niitä kattiloita ja polttolaitteita, joita on olemassa, kehittää edelleen ja luoda tässä suhteessa alan teollisuutta. Päästäkseen näiden Kioton sopimusten mukaisiin kasvihuonepäästöjen vähennyksiin, on uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa tuettava kaikin tavoin.

Suomi on todella myös energiantuotannon viejä. Suomesta viedään ulkomaille energiatekniikkaa. Puupelletit, joita täällä valmistetaan, menevät paljolti vientiin. Pelletti, tuo vähän niin kuin koiranpapanoitten muotoinen ja kokoinenkin puu, joka on puristettu, voisi osaltaan korvata lämmityksessä omakotitaloissa ennen muuta, mutta myöskin muissa kiinteistöissä, kevyttä polttoöljyä ja ehkä osaltaan myöskin raskasta polttoöljyä. Pellettihän on tuote, jossa on haluttu puuenergia saada helposti käsiteltävään ja tiiviiseen muotoon.

Kotikylälläni, Keuruun Haapamäellä, joka on ristitty myöskin pellettikyläksi, meillä on ketju, jossa paikkakunnalla valmistetaan pellettejä puuteollisuusyrityksen yhteydessä. Samalla siellä valmistetaan kattiloita, polttimia, ja edelleen on yrittäjä, joka kuljettaa autolla asiakkaalle pelletit. Voisi melkein vain kysyä häneltä, että asiakkaan on varmistettava, että hän tuo nimenomaan pellettejä, koska sitä voidaan tuodaan yhtä kätevästi kuin esimerkiksi polttoöljyä ja lähestulkoon sen varastointi on myöskin yhtä helppoa ja käyttö lähestulkoon yhtä vaivatonta. Joka tapauksessa pelletin käyttö on monessa suhteessa yksinkertaisempaa ja vaivattomampaa polttolaitteissa kuin hakkeen.

Samalla meidän on vahvistettava edelleen myös hakkeen käyttöä, myöskin siinä arvonlisävero on tekijä, joka tarpeettomasti nostaa kotimaisen bioenergian hintaa. Tällä hetkellä hakkeen käyttäjät pääosin ovat niitä, joilla itsellään on hake omasta metsästä. Silloin siinä lähinnä on työkuluista ja siirtokuluista enimmiltään kyse, jos kantohinnalle ei ole laskettu, mutta jos tätä ostetaan, tulee taas epäedullinen veroseuraamus. Silloin tämä vaikeuttaa tuon kotimaisen energian käyttöä.

Näen, että nimenomaan kotimaista bioenergiaa tulisi suosia lämmityksessä ja nimenomaan tällä tulisi edistää sen käyttöä omakotitaloissa, pienemmissä kiinteistöissä. Edelleen pitäisi olla niin, että arvonlisävero olisi myös polttolaitteilta alhaisempi kuin tällä hetkellä on, 22 prosenttia. Aloitteessani esitän 8:aa prosenttia. Monilla on toimivat öljykattilat ja öljypolttimot. Kattilan voisi tietysti varustaa bioenergiapolttimollakin, mutta monella on toimivat järjestelmät ja toimivat systeemit. Näin ollen suuriin investointeihin, mitä merkitsisi vaikkapa pellettisiilon tai hakesiilon rakentaminen, ei ryhdytä, kun laitteetkin maksavat. Eli pitäisi poistaa kynnyksiä, jotka ovat tarpeettomasti estämässä sitä, että siirrytään bioenergian käyttöön. Siihen olen halunnut tähdätä tällä arvonlisäveroprosentin pudottamisella sekä itse energian osalta, mutta myöskin polttosysteemien osalta 22 prosentista 8 prosenttiin.

Kaikkein paras ja kaikkein suositeltavin asiahan olisi, että arvonlisävero voitaisiin tässä suhteessa jättää pois tykkänään, koska meidän tulisi nimenomaan edistää kansantaloudellisista, työllisyysnäkökohta- ja metsänhoidollisista ja aluepoliittisista syistä, kaikista järkisyistä johtuen juuri tämän bioenergian käyttöä korvaamaan ennen muuta öljyä, joka on tuontiaine ja joka on myöskin ilmaston kannalta epäedullisempi.

Kun poltetaan puuta ja bioenergiaa, siitä saadaan myöskin tuhkaa, joka on lannoitteena arvokasta palautettavaksi luontoon. Tätä ei vastaavasti saada öljyn polttamisesta. Siinä tulee ongelmajätettä, josta ei monikaan asukas oikein tiedä, minne sen sijoittaisi. Ei se ainakaan millekään kasvimaalle eikä luontoon ole tarkoitettu. Se tekee siellä tuhojaan. Samoin ongelmia tulee myöskin näitten muittenkin, kivihiilen, osalta. Eikä maakaasukaan niin puhdasta ole, mitä on annettu ymmärtää.

Olen aloitteessani halunnut laajentaa tämän alemman arvonlisäverokannan myös maalämpölaitteistoihin, aurinkoenergialaitteistoihin ja tuulienergialaitteistoihin. (Ed. Kekkonen: Missä raja?) Näkisin, että tuo 8 prosenttia olisi askel oikeaan suuntaan. Se ei ole ehkä riittävä arvonlisäveron alentaminen, mutta kun näitä askeleita otetaan, ne ovat kuitenkin myönteiseen suuntaan otettuja askeleita. Ne kokemukset, mitä käyttäjillä on maalämpölaitteistoista, ovat olleet hyviä, mutta kynnys siirtyä toimivista öljypolttosysteemeistä näihin uusiutuvan ja luonnonmukaisen energian käyttöjärjestelmiin on vielä liian korkea ja tuota kynnystä tulisi madaltaa.

Arvoisa herra puhemies! Tästä syystä olen tehnyt tämän aloitteen, että uudistuvat kotimaiset biopolttoaineet, uudistuvista kotimaisista bioraaka-aineista jalostetut polttoaineet energiantuotannossa, lämmön- ja sähköntuotantoon soveltuvat bioenergialaitteistot, maalämpölaitteistot, aurinkoenergialaitteistot ja tuulienergialaitteistot saatettaisiin 8 prosentin arvonlisäveron pariin nykyisen 22:n asemesta.

Antti   Rantakangas  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinosen lakialoite on hyvää tarkoittava ja hyvään pyrkivä. Meillähän on sitouduttu Kansallisessa metsäohjelmassa ja Uusiutuvan energian edistämisohjelmassa puuenergian viisinkertaistamiseen energiantuotannossa. Se tarkoittaa sitä, että tarvitaan myöskin yhteiskunnallisia toimenpiteitä, jotta tähän tavoitteeseen päästään.

Sähköntuotannossa puu tarvitsee verotukea, ja olisi toivottavaa, että sähköveronpalautustaso nostettaisiin puuenergialle samalle kuin tuulienergialla on. Lisäksi tarvitaan metsänparannusresurssien lisäämistä sekä investointirahoitusta näihin uusiin hankkeisiin. Lisäksi Teknologian kehittämiskeskuksen pitäisi panostaa nykyistä enemmän uusiutuvan energian tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Pidän myös tärkeänä, että turpeen asema ja sen kilpailukyky turvataan osana puunkäytön lisäämistä. Nythän asiantuntijat ovat vahvistaneet sen, että puunkäytön merkittävä lisääminen ei onnistu, ellei turpeen käytön kannattavuutta turvata. Tämä on hyvin tärkeä kokonaisuuteen liittyvä asia.

Kotimaisen uusiutuvan energian edistäminen merkitsee tuhansia työpaikkoja maakuntiin alueille, jonne muuten on vaikea saada uusia työpaikkoja. Siinäkin mielessä on kansantaloudellisesti kannatettavaa ja järkevää hyödyntää luonnonvaroja täysimääräisesti ja tuoda sitä kautta myös työtä ja toimeentuloa maakuntiin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Piti tulla ihan eteen puhumaan, koska ed. Oinosen aloite on sen verran hyvä ja varmasti siinä kahdessa minuutissa, mitä paikaltaan sanoo, ei ihan kaikkea voi sanoa.

Itsekin olen tämän aloitteen allekirjoittaja, vaikka vähän emmin, laitanko tähän nimeni, koska tässä esitetään 8 prosentin arvonlisäveroa. Tätä pitäisi myös kotimaisten energioiden osalta ja näiden laitteistojen osalta vetää nollaan, niin kuin ed. Oinonen totesi, jotta tämä on vähän varovainen esitys sinällään, mutta tämä on oikean suuntainen ja toivon mukaan elvyttää tätä toimintaa ja saa aikaan uusia investointeja, jos tämä saadaan läpi.

Sinällään ihan aloitteen etusivulla kuvataan sitä, että Kansallisen metsäohjelman mukaan voidaan 5—6 miljoonaa kuutiota ottaa puuta polttotarpeisiin ja energiaksi. Ainakin asiantuntijakuulemisen yhteydessä — nimittäin, kun valiokunnassa on meneillään ydinvoimakeskustelu siitä, rakennetaanko lisää vai eikö, eli Teollisuuden Voiman hakemus — on kyllä tullut selkeästi esille se, jotta semmoinen 8 miljoonaa kuutiota on ihan keppoisesti otettavissa, mutta jopa 12 miljoonaan kuutiometriin asti, koska metsässä on hakkuutähteitä sen verran paljon sekä ensiharvennuspuuta, ja siitä huolimatta vielä itse ravinnepuolen ei metsässä pitäisi kärsiä siitä, vaikka sen verran otetaan, eikä myöskään olisi mahdottomuus ihan kannattavasti ottaa sieltä.

Sen takia minusta ajankohtaisuudessaan tämä aloite on hyvä. Toivon mukaan nyt, kun valiokunnissa otetaan kantaa Teollisuuden Voiman hakemukseen, samalla jokin valiokunta voisi lausua myös tämän, ilmeisesti talousvaliokunnan tehtäviin se kuuluu ottaa kantaa tähän verotuskysymykseen arvonlisäveron osalta sekä näiden tuotteiden että laitteistojen osalta.

Sitten muutama kommentti näihin asioihin sinällään.Täällähän ed. Oinonen totesi pelletistä sen, jotta sitä tehdään puusta. Tänä päivänä kyllä tutkitaan hirveän paljon semmoisia asioita, jotta se tehtäisiin myös muusta aineesta. Muun muassa ruokohelpi on yksi, ja sitä on jo kokeiltu monessa paikassa. Tiettävästi ensi kesän aikana lähtee muuten viljelytoiminta käyntiin useammassa paikassa. Muun muassa Ilomantsissa on semmoinen hanke menossa, jossa on tarkoitus tehdä viherpellettiä. Se ei välttämättä ole enää puuta eikä turvetta, kun turpeesta tehdään myös pellettiä, vaan nyt olisi tämmöinen uusiutuva pellettimuoto, joka kasvatettaisiin turvesoiden pohjissa, joita on valtavan isot alueet. Muun muassa Ilomantsissa on 1 500 hehtaaria, joka on puhdasta aukiota, missä ei tehdä mitään. Se on ihan järkevää panna viljelykäyttöön, joka imee ravinteita ja estää siten myös valumat sieltä lampiin ja järviin, jotka siellä lähistöllä ovat. Sen lisäksi tässä on valtavat mahdollisuudet, joka on myös vaihtoehtoinen energiamuoto jatkossa, kun täällä tullaan keskustelemaan Teollisuuden Voiman hakemuksesta, kaiken kaikkiaan peltoenergia ja siitä tehtävät mahdollisuudet joko pellettinä tai muuten hyödynnettynä.

Ed. Oinosen aloite kyllä oikeastaan pitää sen sisällään. Olisin toivonut kyllä yhtenä kohtana vielä, että tässä mainittaisiin turvelaitteistot. Tosin se on, tiedän, että se on vähän ristiriitainen, koska jotkut erittäin vihreät piirit eivät siitä tykkää, koska eivät näe sitä uusiutuvana luonnonvarana, koska se on hitaasti uusiutuva, mutta se on kuitenkin uusiutuva. Ideanhan tässä pitää olla se, jotta kaikki mikä kotimaasta saadaan, sen pitää olla hyvin kepposesti verotettua ja pitää tukea sitä, että sitä hyödynnetään kotimaassa, jotta se pyörii omilla tantereilla, omien ihmisten lompakoissa ja pankeissa ja se ei näitä öljysheikkejä rikastuta eikä hiilenkaivajia tuolla Keski-Euroopassa. Eikö meidän pitäisi osata suomalaisina olla sen verran itsekkäitä, vaikka kuinka ollaan EU:n jäseniä, että aina katsotaan vähän, millä tavalla toinen suomalainen voisi paremmin, ja samalla siinä voidaan itsekin vähän paremmin?

Samaten toinen juttu, joka on hyvä asia, on maalämpökysymys. Sehän jokseenkin näin menee: Kun syötetään yksi yksikkö sähköä, niin saadaan ilmeisesti kolme yksikköä; jos syötetään yksi energiayksikkö sähkön muodossa, niin saadaan kolme yksikköä lämpönä. Sehän perustuu pelkästään siihen, jotta maasta pumpataan aurinkoenergiaa, joka kesällä on sinne varastoitunut. Jos on vesistöä, vesistössä on erittäin paljon samaa energiaa mutta se on varastoitunut kesän aikaan. Sen takia tämä on yksi hyvin merkittävä asia, ja kun ottaa huomioon sen, että maalämpöpumput ovat yllättävän arvokkaita, kun koko järjestelmä tehdään omakotitaloon, se tänä päivänä maksaa markkoina 80 000—100 000, sitä luokkaa. Ne ovat erittäin kehittyneitä laitteistoja, ja niitä pitäisi kannustaa.

Sen lisäksi vielä, mitä on esitetty veron alentamisesta, tiedän ihan tarkkaan, että täällä monissa laitoksissa vielä tarvitaan sen lisäksi investointitukia, jos tehdään isompi laitos, koska ei välttämättä löydy semmoisia markkoja keneltäkään. Jos isompi laitos maksaa useita kymmeniä miljoonia, siinä pitää olla aika äveriäs kaupunki, joka heti lykkää siihen rahansa kiinni. Sen takia lisäksi vielä, vaikka tämmöisiä tehdään, joudutaan joissakin tapauksissa tukemaan näitä investointitukien muodossa, ennen kaikkea, jos on vielä tämmöinen innovatiivinen hanke, joka on uutta ja jossa haetaan uutta mahdollista sovellusta johonkin kotimaiseen energiaan. Kannatan tätä ja toivon, että otettaisiin huomioon laajemminkin tämä kuin aloitteen muodossa, kun nyt energiapolitiikka saavuttaa ilmeisesti jonkin kulmakiven varmaan toukokuuhun mennessä.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinonen on tehnyt todella oikean suuntaisen ja hyvän aloitteen, kun hän lähtee siitä, että kotimaisten energialähteitten ja kotimaisten raaka-aineitten käytöstä tarvitsisi maksaa vain 8 prosenttia arvonlisäveroa 22 prosentin sijasta. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että arvonlisävero täytyisi poistaa kokonaan. Meidän täytyy muistaa, että energialasku ulkomailta viime vuonna oli 4 miljardia euroa eli noin 24 miljardia Suomen markkaa. Jokainen meistä tietää, että kotimaisten energialähteitten lisäkäyttö, joka on arvioitu tulevassa energiaohjelmassa vuoteen 2010 mennessä noin 50 prosentiksi, pitäisi vielä nostaa mielestäni vaikka 100 prosenttiin, koska kaikki tuontienergia syö meidän kansantalouttamme ja se, mitä kotimaisista energialähteistä tuotetaan energiaa niin teollisuudelle kuin yksityisillekin, lisää työllisyyttä meillä valtavasti. Siinä mielessä ed. Lauri Oinonen on ollut vähän varovainen tämän aloitteen tekemisen suhteen. Olisin toivonut, että hän olisi esittänyt nolla-arvonlisäveroprosenttia kotimaiselle raaka-aineelle.

Antero  Kekkonen  /sd:

Herra puhemies! Aloitteen pääasiallinen sisältö on, että arvonlisäverolakia muutettaisiin niin, että uusiutuvat kotimaiset energiavaihtoehdot tulisivat verotuksellisilla keinoilla kilpailukykyisiksi fossiilisiin polttoaineisiin verrattuina. Tämähän on upea ajatus. Ihailen ed. Oinosen aktiivisuutta, kun hän on tämmöisenkin aloitteen tehnyt. Mutta kun minulla oli tilaisuus istua vajaat kymmenen vuotta valtion energiapoliittisen neuvoston varapuheenjohtajana, jossa myöskin näitä verotuksellisia keinoja yritettiin käydä läpi, se opetti sellaista realismia, että arvonlisäveroilla, niiden korotuksilla, vähennyksillä tai jopa poistamisilla ei suomalaisen energiapolitiikan ongelmia tietenkään ratkaista. Tällä en halua sanoa sitä, ettei tämä olisi varsin oikean suuntainen. Tähän liittyy monta erittäin sympaattista yksityiskohtaa.

Herra puhemies! Minulla on sellainen käsitys, että jos Suomi kykenee tekemään perusvoimaratkaisunsa toukokuussa, sen oheen olisi tulossa sen kaltaisia toimia, jotka ovat vähän saman kaltaisia kuin ed. Oinonen esittää.

Puhemies! Haluan sanoa vielä sen, että verotekniikalla perusvoimakysymystä sinänsä ei ratkaista, mutta oheistuotteina tämän tyyppiset esitykset ovat aivan erinomaisia ja täytyy arvostaa ed. Oinosen ihan merkittävää esitystä, mutta sillä varauksella, että tällä ei tietenkään ratkaista suomalaisen energian todellisia pulmia.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olen hyvin kiitollinen siitä, että edustajakollegat ovat halunneet parantaa tätä aloitetta. Siitä olen iloinen, ja se on parantunut ihan siihen suuntaan, kuin minun sisimmät toivomukseni olivat tätä valmistellessani. Minulla oli tässä nimittäin apuna tietty työryhmä, jonka kanssa tätä ryhmätyönä tehtiin. Minä olin itse siinä ryhmässä sitä mieltä, että arvonlisävero pitäisi saada pois tykkänään, mutta asiantuntijat ryhmässäni olivat sitä mieltä, että se ei ehkä saata onnistua, että pudotetaan se edes kahdeksaan, niin se on olennainen pudotus.

Vielä oli sitäkin ajatusta, mitä EU tähän asiaan sanoo. Oli käsitys, että EU ei päästäisi nollaan, mutta jos tähän nyt löydetään ne keinot, joilla nollaan päästään, se ehdottomasti olisi kaikkein parasta. Nimittäin tuossakin tulee turhaa arvonlisäverosählinkiä, kun joku ostaa omakotitalonsa saunaan muutaman motin halkoa ja sitten alkaa näistä teettää arvonlisäverolappuja edes sen 8 prosentin mukaan. Kaikkein selkein systeemi olisi, että päästäisiin ihan siihen nollaan.

Mitä sitten turpeeseen tulee, niin kuin ed. E. Lahtela toi täällä esille, minä kätkin sanaan "bioenergia" turpeenkin. Mielestäni se mahtuu sen otsikon alle. Se on sitten vähän akateeminen kysymys, kun siinä on vähän kahta ilmaa, mutta tarkoitukseni oli, että turve sinne kätkeytyy.

Aloitteeni tarkoitus nimenomaan koskee juuri omakotitaloissa ja pienkiinteistöissä ja tietysti suuremmissakin kiinteistöissä bioenergian käytön edistämistä. Perusvoimakysymyksen näen asiana erikseen. Kysymys on tässä ennen muuta lämmönlähteestä. Meillä Haapamäellä lämmitetään muun muassa koulukiinteistöt, ja hyvällä menestyksellä, pellettienergialla, joka on siis puristettua puuta. Kaikki me ehkä tiedämme, mikä pelletti on. Pelletti sen takia, että se on hyvin automaattinen käsiteltäväksi. Muun muassa, kun ala-asteen kiinteistö lämmitetään, parin viikon välein säiliötä tarkistetaan ja täydennetään sitä. Siinä ei ole sellaisia tukkeutumisriskejä kuin on hakepolttimien, stokeripolttimien, systeemeissä ikävä kyllä vieläkin ollut. On kysymys sellaisen tekniikan kehittämisestä, jolla olisi samanlainen käyttömukavuus kuin on tällä hetkellä öljyllä, ja todella sen edistämisestä, että kynnykset bioenergian ja uusiutuvan ja luonnonmukaisen energian muotoihin nimenomaan yksityisillä käyttäjillä madaltuisivat.

Matti  Väistö  /kesk:

Herra puhemies! Bioenergian käytön edistäminen on meillä erittäin tärkeää. Tämä on sekä kansallisesta näkökulmasta tärkeää että myös EU:n energiapoliittisten linjausten mukaista. Mielestäni ratkaisuissa tarvitaan verotuksellisiakin keinoja sen ohella, että teknologiaa eri vaiheissa kehitetään bioenergian, lähinnä tarkoitan tässä puuta, niin korjuun kuin myös käytön osalta. Mielestäni Suomen kaltaisessa maassa pienkäyttöä tulee vahvasti edistää myös valtiovallan erityistoimin.

Samalla, arvoisa puhemies, katson, kuten edellä ed. Oinonenkin totesi, että bioenergian käyttöön laajasti katsottuna kuuluu myös turve Suomen oloissa. Turpeenkäyttöä tarvitaan ja energiakysymystä tulee tarkastella myös siinä valossa, että saadaan todella puun energiakäyttöä tuntuvasti lisättyä. Yhdessä puu ja turve muodostavat meillä sellaisen kansallisen energiavoimavaran, jota ei ole varaa hukata, ei taloudellisista syistä eikä myöskään työllisyys- tai aluepoliittisista syistä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan pyysin puheenvuoron ed. Kekkosen puheenvuoron johdosta, koska ed. Kekkonen totesi, että jos syntyy myönteinen ydinvoimaratkaisu, siinä tapauksessa se pitää sisällään vähän tämän tyyppisen vaihtoehdon kuin ed. Oinonen esittää. Minusta se ei pidä ollenkaan sen tyyppistä sisällään.

Jos ed. Kekkonen tuntee markkinatalouden pelisäännöt, jos sähköä pusketaan oikein langat hehkuen ydinvoimalasta, ei ole enää markkinataloudessa tarvetta hirveän paljon kehittää tämän tyyppisiä juttuja, kun sinne ei sovi enää. Se vain on näin, ja sen takia, jos ei ydinvoimavaihtoehtoa tule, päinvastoin silloin me joudumme juuri ed. Oinosen esittämään malliin ja menemään pitemmällekin elikkä nollavaihtoehtoon, koska sitten me joudumme kaapimaan kaikki mahdolliset, mitä kotimaasta saadaan, ja ihmiset töihin. Se minusta on ihan oikea ratkaisu. Nimittäin tänä päivänä ihmiset ovat sen takia, kun ei ole töitä ollut, kortistossa ja syrjäytyvät, mutta sitten me saamme kaikille ihmisille mahdollisuuden osoittaa työkykynsä ja mielekkyytensä olla kansalaisina, ettei pelkästään koeta, että ollaan syrjässä yhteiskunnan toiminnoista.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Turve on nyt asia, joka kirvoitti minut pyytämään vihonviimeisen puheenvuoroni tässä asiassa.

Katselen tätä allekirjoittajajoukkoa, ja tämähän on upea lista. Täällä on isoja nimiä, tärkeitä hahmoja, lähinnä oppositiosta mutta myöskin vihreistä. Kun tässä nyt on vannottu turpeen nimiin, haluaisin vain muistuttaa, että kysymys turpeesta ei ole kiistaton kysymys ollenkaan. Euroopassa on hyvin perusteellinen ja periaatteellinen koulukunta, joka katsoo, että turve ei ole niitä uusiutuvia luonnonvaroja, joita voitaisiin käsitellä tällä tavoin kuin tässä käsitellään. Itselläni ei ole järin syvää kantaa tähän asiaan, mutta tiedän sen, että se on noin 10 000 vuotta, kun turve kehittää itsensä siihen kuntoon, että sitä voidaan polttaa. Tästä seuraa sitten se, että nimenomaan vihreät, joiden ymmärtääkseni lähes koko ryhmä on tämän aloitteen takana, tulevat varmasti olemaan vastaan sitä ajatusta, että turve sijoitettaisiin sen käytön ja käytännön piiriin, mihin ed. Oinonen tässä pyrkii.

Puhemies! Tämä puheenvuoroni todellakin oli vain ja ainoastaan turpeesta. Se on paljon monimutkaisempi asia kuin nyt tämän keskustelun perusteella voisi päätellä.

Matti  Väistö  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kekkonen tuntee turvekysymyksen. Turve on Suomelle kuitenkin tärkeä polttoainevaranto. Olen miettinyt joskus, että jos muualla Euroopassa, vaikkapa Saksassa, olisi vastaavanlaisia mahdollisuuksia, tuskin tämän tyyppistä keskustelua ja jahkailua turpeen osalta käytäisiin kuin Suomessa nyt on käyty. Minusta meidän pitää kansallisesti asioita katsoa ja todeta, että turve on meidän näkökulmastamme hitaasti uudistuva energiavaranto, ei täysin puuhun verrattava bioenergia, eikä sitä kannata ryhtyä toki hyvin laajasti inttämäänkään. Olennaista on, että me hallitusti oikealla tavalla puuta ja turvetta yhdistäen käytämme kansallisia energiavarojamme sekä taloudellisuuden, eri alueiden työllisyyden että myös koko kansakunnan energiapolitiikan kannalta edullisella, hyväksyttävällä tavalla.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Turpeesta sen verran, jotta ed. Kekkonen varmaan kyllä tietää nämä jutut, mutta siinähän on nyt tehty tutkimustyötä aika paljon, ja kyllä se viimeisten tutkimusten mukaan on sillä tavalla, jotta tällä hetkellä turvetta kasvaa enemmän kuin sitä otetaan, jolloin se on aika kestävällä pohjalla. Käyttöastetta voidaan himpun verran vielä nostaakin, jolloin se tarkoittaa sitä, että sinne myös sitoutuu sen verran niitä aineita, mitä sieltä nyt vapautuu ilmaan. Ymmärsin sillä tavalla, jotta ainakin osa vihreistä, muun muassa ed. Pulliainen jossakin paperissaan, kun ollaan erinäköisiä mietintöjä tekemässä, on jopa sen kirjoittanut uloskin, jolloin eikö meidän pidä lähteä siitä, onpa se metsän käyttö tai mikä hyvänsä luonnon käyttö, että se on kestävällä pohjalla. Meillä Suomessa turpeen käyttö on tällä hetkellä vielä hyvinkin sillä pohjalla. Se ei silloin vaaranna kyllä mitään arvoja, niin kuin aikaisemmilta ajoilta on ollut uhkia, joita on kuvattu pahana asiana.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todellakaan, aloitteen kun jätin, että se yleensä tuli jätettyä ja tuli näin lähetekeskusteluun esille ja etenee sitten valiokuntaan, en kovin laajalti ennättänyt siinä vaiheessa kerätä nimiä. Muun muassa ed. Kekkosen luona en aloitteen kanssa liikkunut, kun minulla oli vain tavoite se saada jätettyä. Se kiersi meillä keskustan ryhmäkokouksessa, ja sen jälkeen nappasin muutamia nimiä, jotta se tuli jätettyä, kun olin puolen vuotta sitä tässä eduskuntatyön vaiheissa vireillä pitänyt ja alkoi tuntua, että se pitää joskus saada valmiiksi ja keskusteluun. Ja niin kuin on ilmennyt, keskustelussa laitetaan paremmaksikin.

Turpeen kysymys minulla oli mielessä, ja tiedän nuo jännitteet. Mutta näen, että pitäisi katsoa ensin verokysymys ja turvekysymys sitten, onko se biopolttoaine, ratkaista erikseen. Minun mielestäni se on biopolttoaine. Keski-Suomessa se on vahvasti sitä, Pohjois-Suomessa se on vahvasti sitä. Mutta näkisin, että verokannan alentamista tai kokonaan poistamista ei pitäisi tähän kysymykseen määräänsä enempää sekoittaa.