Täysistunnon pöytäkirja 36/2004 vp

PTK 36/2004 vp

36. TORSTAINA 1. HUHTIKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

5) Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 35 §:n muuttamisesta

 

Esa  Lahtela  /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä lakialoitteessa esitän, jotta maatalouslomittajille maksettaisiin kaksi edestakaista matkaa, jos nämä lomittajat työskentelevät karjataloustiloilla lomitustehtävissä ja joutuvat sen työn luonteen takia välillä semmoiseen tilanteeseen, jotta siinä päivällä jää useampi tunti kuitenkin semmoista aikaa, että ei heille siitä palkkaa makseta eikä järjestetä työtä. Silloin on kohtuullista, että nämä ihmiset voisivat käydä kotonaan mahdollisesti tekemässä kotitöitä ja hoitamassa mahdollisesti lapsiaan tai mitä kelläkin on. Tämä maatalouslomituskysymys on ollut pitkään tässä asennossa, ja ymmärsin sillä tavalla, jotta sosiaali- ja terveysvaliokunta jossakin vaiheessa on tähän kiinnittänyt huomiota, mutta mitään esitystä ei ole vielä tähän päivään mennessä tullut.

Kysehän on sinällään semmoisesta asiasta, että tämä voidaan hoitaa kahta kautta. Ensisijainen keino olisi tietysti, että tämä hoidettaisiin työmarkkinapöydässä. Mutta nämä maatalouslomittajathan kuuluvat sopimusteknisesti Kunnallisvirkamiesliittoon elikkä niissä pöydissä neuvotellaan heille nämä työehtosopimukset, ja ilmeisesti on niin, jotta Kunnallisvirkamiesliitto ei ole hirveän aktiivisesti ainakaan tätä asiaa ollut viemässä eteenpäin, sillä uskon, että jos Kunnallisvirkamiesliitto olisi ottanut tämän sydämenasiakseen, niin se olisi hoitunut. Sinällään tämä on jotenkin huvittava seikka, jotta maatalouslomittajat, jotka eivät hirveän isoja virkamiehiä ole, kuuluvat Kunnallisvirkamiesliittoon, mutta jostain ihmeen historiallisesta syystä, en tiedä minkä takia, sinne puolelle on kaltaantunut tämä järjestäytyminen.

Nyt siinä on tämmöinen ongelmatiikka tullut esille, ja tämä on lähtenyt puhtaasti ihan maatalouslomittajien itsensä toivomuksesta. Muutamat luottamusmiehet ovat ottaneet yhteyttä ja toivoneet, jotta tämä nyt otettaisiin täällä eduskunnassa esiin ja hoidettaisiin se lakiteitse. Maatalouslomituksenhan kustannamme siis me veronmaksajat yhdessä. Tämä lakialoite koskee juuri sitä, jossa maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 35 § muutettaisiin sillä tavalla, jotta tässä olisi lisäys, jossa todettaisiin tämä seikka, jotta näille maatalouslomittajille kuuluisi tämä korvaus kahteen edestakaiseen matkaan päivässä.

Sitten perusteluna siihen, miksi minä näen tämän oikeudenmukaiseksi, on se, jotta tämmöinen lomittaja tässä esimerkkitapauksessa, jonka olen kuvannut, lähtee noin 40 kilometrin päähän, ajaa autolla joskus aamusella, lähtee ennen kuutta mahdollisesti ajamaan. Hän on sitten puolen tunnin päästä liukkaalla kelillä siellä jossakin Rääkkylän peräkorvessa ja lypsää ne lehmät ja lähtee joskus kahdeksan yhdeksän välillä, kun työ loppuu. Hänellä on koko päivä iltaan tuonne viiteen kuuteen semmoista aikaa, josta hän ei saa palkkaa. On kohtuutonta olettaa, että se ihminen koko päivän olisi siellä jouten, odottaisi iltaa. Tässä tilanteessa hän sitten lähtee kotiin joskus kahdeksan yhdeksän maissa ja sitten lähtee uudelleen illalla neljän viiden kieppeillä ajamaan takaisin sinne Rääkkylän peräkorpeen ja käy lypsämässä lehmät ja lähtee joskus kahdeksan yhdeksän aikaan illalla ajelemaan kotiinsa takaisin.

Hän saa yhdestä edestakaisesta matkasta kilometrikorvauksen, mutta sen toisen matkan hän ajaa omaan piikkiinsä. Sen takia minusta tämä on siinä mielessä oikeudenmukaisuuskysymys, jotta ei ole mitään järkeä siinä, jotta hän joutuu siitä pienestä palkastaan kustantamaan sen matkan, koska kyse on selkeästi siitä, jotta on kaksi erillistä työpätkää, joita teknisesti ei ole mahdollista yhdistää. Jatkossa kun tulee isoja tiloja, missä tarvitaan enemmän myös päivällä jo työtä, mahdollisesti se tilanne on toinen, mutta tällä hetkellä tämä on tuolla meidän seudullamme ainakin semmoinen, jotta koko päiväksi näille lomittajille ei ole työtä.

Hyvin harva ammattikunta on tässä asemassa, ja odotan, jotta eduskunta voisi nyt tämän pienen korjauksen tähän tehdä ja tämä vietäisiin valiokunnassa myös eteenpäin, vaikka tässä ei olekaan sataa nimeä. Nämä maatalousasiat näköjään eivät hirveästi kiinnosta. Kun tuossa yritin kerätä nimiä, niin jotenkin se tuntui hyvin vieraalta, ja tietysti tämä maatalouslomittajajoukko on niin pieni, jotta ilmeisesti ajatellaan, että eihän niistä paljon ääniä heru — jos jotkut näin ajattelevat. Mutta itse olen sitä mieltä, että pitää pienempikin jengi hoitaa, jos siellä koetaan tämmöistä epäoikeudenmukaisuutta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela on tehnyt oikein hyvän aloitteen. Kun hän esitti sen minulle allekirjoitusta varten, niin halusin yhtyä tähän aloitteeseen, koska tätä samaa asiaa ovat Keuruun maatalouslomittajat myöskin tuoneet esille, ja koska keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja sattuu olemaan vielä tuossa joukossa mukana, niin on hyvin tärkeä asia, että olen näin hyvässä aloitteessa mukana ja kannatan.

On minullekin esitetty, että tätä pitäisi tuoda esille. Meillä on Keuruulla ihan sama tilanne. Sen asian haluaisin vielä oikaista äskeiseen hyvään puheenvuoroon kuitenkin, että muistini mukaan silloin aikanaan, kun maatalouslomitus 70-luvun alkupuolella tuli, niin vaikka nyt sen veronmaksajina maksamme, se oli osa maataloustuloratkaisua, jonka maatalousyrittäjät tuottajahinnoissa sitten vastaavasti menettivät. Elikkä tuottajat lähtivät tällä tavalla mukaan, mutta sen jälkeen maatalouspolitiikka on moneen kertaan muuttunut. Aloite on hyvä, ja toivon, että sille löytyisi valiokunnassa ymmärtämystä ja päästäisiin asiassa siihen tahtotilaan, mikä palvelee järkevää maatalouslomittajan työtä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ei tullut Keuruun keskustajärjestön puheenjohtajalta pyydettyä lupaa tähän hommaan, mutta siitä huolimatta rohkeasti allekirjoitin tämän aloitteen. Tämä nimittäin on sellainen asia, ed. Esa Lahtelan esittelypuheenvuoroa rohkenen täydentää, että 90-luvulla, niin kuin hän viittasikin, tämä asia oli esillä, mutta aina mentiin katastrofista toiseen. Aina oli rahat hakusessa, ensin niitä leikattiin ja sitten niitä etsittiin ja sanotaanko pelastusoperaatioita suoritettiin. Kun ed. Esa Lahtela viittasi siihen, että KVL tätä asiaa hoitaa, niin kyllä asia KVL:n kannaltakin oli sillä tavalla, ollaanko työssä vai työttömänä. Sillä tavalla syntyi tärkeysjärjestys, ja ehkä nyt yhteiskunta on vaurastunut niin paljon, että voisi tämän asian hoitaa kuntoon.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela on kiinnittänyt erittäin tärkeään asiaan huomiota. Minusta ensinnäkin ed. Lahtela on saanut kunnioitettavan määrän nimiä taakseen ja siellä on niin oppositio- kuin hallituspuolueen edustajia. Maatalouslomittajat varmasti tuolla ylempänä Suomea joutuvat todellakin ajamaan pitkiä matkoja ja ennen kaikkea, niin kuin ed. Lahtela on tässä todennut, missä lypsykarjaa on karjatiloilla, tältä osin on kohtuutonta, että joutuisi neljä, viisi, kuusi tuntiakin olemaan tilalla. Tietysti tässä täytyy katsoa se tilanne, että tällä ei päästä kikkailemaan eli tästä ei muodostu sellaista palkkiota. Uskoisin, että varmaan viranomaiset siltä osin pystyvät kyllä sen asian hoitamaan, joten kyllä näen äärimmäisen positiivisena tämän ed. E. Lahtelan lakialoitteen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa esittelypuheenvuorossa yksi asia jäi vielä sanomatta. Tällä hetkellähän tilanne on se, jotta meillä lomittajista alkaa olla puute, kun suomalaisista ihmisistä ei enää löydy hirveän paljon innokkuutta. Onhan se nyt vähän semmoinen, paskanen homma kaiken kaikkiaan, likaista työtä. Viime aikoina — on todettu jo tiedonvälityksessä — paikkakunnilla on sen takia jo lomittajia, jotka ovat tulleet Virosta ja Karjalan puolelta. Työlupia on anottu kuulemma sieltä.

Ne kynnykset, mitkä on olemassa tässä, pitäisi poistaa, ja tämä minusta on yksi kynnys, jos edellytetään, että ihmisen pitää omilla varoillaan ajaa. On selkeästi kuitenkin eri työpätkistä kyse. Tämmöiset pitäisi saada ehdottomasti pois, että saadaan ainakin tämä kynnys suomalaisen ihmisen työllistämisen osalta pois.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kannatan lämpimästi maatalouslomittajien aseman parantamista tämän aloitteen mukaisesti, vaikka en ole ollut tilaisuudessa aloitetta allekirjoittaa. Toivon, että vastavuoroisesti ed. Esa Lahtela tukee aloitetta numero 35, joka on seuraavan aloitteen jälkeen esillä täällä. Näin voimme tukea sekä lomittajia että niitä, joita lomitetaan ja maataloutta tukea tällä tavalla vastavuoroisesti.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! On varmasti tänä päivänä niin, että maatalouslomittajan työ on hyvin vaativaa ja ammattimaista ja koneet, laitteet ja karjat ovat tietenkin hyvin arvokkaita ja pienikin virhe voi johtaa mittaviin vahinkoihin. Viime aikoinahan on tämän ammattikunnan arvostusta yritetty nostaa siten, että heidän palkkatasoaan on nostettu aika merkittävästikin ylöspäin, mutta niin kuin täällä on kerrottu, todella hyvien työntekijöiden saatavuudessa on edelleenkin ongelmia.

En pidä kuitenkaan oikeana sitä, että ihan selkeästi työmarkkinapöytiin kuuluvaa asiaa nostettaisiin lain tasolle. Nimittäin osa kunnistahan on jo maksanut tällä hetkellä näitä niin sanottuja tuplamatkoja. Verottajan kanssa on tullut pääsääntöisesti ongelmia, koska verottaja on katsonut, että kaikki, mikä ylittää virka- tai työehtosopimuksen säännökset, on ollut myöskin palkkatuloa, vaikka tosiasiallisesti työmatkakustannuksethan ovat korvausta menetetystä kulusta. Toisen matkan korvaus on johtanut siihen, että se on katsottu palkkatuloksi.

Niin kuin tiedämme, tämä aiheuttaa myös katkeamisen päivärahaetuuteen. Monet, jotka matkustavat kotoaan tai lähtöpaikalta sinne tilalle, saavat joko kokopäivärahan, jos se työ kestää niin kauan, tai vähintään puolipäivärahan ja ruokarahan, mutta siinä tapauksessa, että työ keskeytetään tilalla ja palataan kotiin, päivärahaoikeudetkin muuttuvat toiseksi.

Kyllä minä olen sitä mieltä, että nyt Kunnallisvirkamiesliiton kyllä kannattaisi palkata ed. Esa Lahtela pääluottamusmiehekseen ja hoitaa tämä asia ihan työmarkkinapöydissä eikä lähteä tätä yrittämäänkään tänne lain tekstiin. Tästä tulee kyllä aikamoinen soppa, jos sitä tätä kautta lähdettäisiin pyörittämään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustajien Paajanen ja Salo puheenvuorojen johdosta palautan vaan mieliin nyt sitä aikaisempaa käsittelyä tässä asiassa. Tämä voi olla työmarkkina-asia, niin kuin ed. Salo sanoi, aivan totta. Mutta niin kuin ed. Paajanen taas sanoi, tässä voisi olla kikkailusta kysymys eli niin sanotusti epärehellisyydestä kysymys. Siihen ainakin eräällä tavalla tarjoutuu mahdollisuus.

Siksi siinä keskustelussa, mikä käytiin 90-luvulla tässä talossa tästä asiasta, pidettiin hyvänä sitä ratkaisua, että asia olisi lailla säädetty eikä sopimuspohjaisesti, koska sopimus velvoittaa ajopäiväkirjan pitämiseen, ja jos sitä menee väärentämään, niin se on aika kova juttu. (Ed. Salo: Se on petos!) — Se on petos, juuri niin, ed. Salo, se on petos. — Siksi katsottiin, että ajopäiväkirja on paljon helpompi valvonnallisesti. Se lain rikkominen on aika kova juttu, ja siinä menee maine ja kunnia ja kaikki muutkin pesuveden mukana sitten. Sen takia siinä keskustelussa päädyttiin tähän ja ajopäiväkirjaratkaisua pidettiin silloin järkevänä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hyvä aloite on synnyttänyt hyvän ja monipuolisen keskustelun, joka on hyvä evästys asianomaiseen valiokuntaan lähettämiseksi. Ongelma todella on se, mistä me saamme tulevina vuosina tähän vaativaan ja huonosti palkattuun maatalouslomittajan työhön osaavat tekijät. Sen takia työolosuhteiden ja kulukorvausten tulisi olla sillä tasolla, että ne vastaavat tehtävän laatua ja vastuuta.

Tuosta kilometrikorvausten verokysymyksestä muistan tehneeni viime vaalikaudella kolme neljä vuotta sitten kirjallisen kysymyksen, johon silloinen toinen valtiovarainministeri vastasi, ja silloin siinä tuli se ratkaisu, että korvaukset eivät ole verollisia. Verotoimisto yritti panna kilometrikorvauksia verolle, mutta veroministeriltä tuli vastaus, että kulukorvaukset ovat verovapaita. Toivon, että niihin verotoimistoihin, missä tätä ei tiedetä, tuo ministerin antama kirjallisen kysymyksen vastaus voisi tulla tiedoksi.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti tuosta kikkailun mahdollisuudesta. Ed. Pulliaisen esittämä ajopäiväkirja, joka on käytössä niin monilla muilla aloilla, varmasti on hyvä kontrolli.

Kyllä minä kaikesta huolimatta näen, edustajakollega Salo, että tässä voitaisiin käyttää lakiakin apuna. Minä en usko, että tätä työmarkkinapöydässä kovin helposti saadaan. Tämä on kuitenkin niin spesiaali oma alueensa ja sitä tarvitaan ehdottomasti tuolla maaseudulla. Muuten nuo hommat kuihtuvat käsiin aivan väistämättä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen hyvin perusteli tämän, miksi pitäisi nostaa lain tasolle. Yleensä teen itse aika perusteellisesti työtä ja tämänkin osalta tarkistin sitten. Seinäjoella sattuu olemaan maatalouslomittajien, onko se nyt, toimitsija vai palkkavastaava, joka neuvottelee näistä asioista. Tämä henkilö, joka istuu näiden asioiden päällä siellä Kunnallisvirkamiesliitossa, totesi näin, jotta kyllä hän on menettänyt toivonsa, että työmarkkinapöydissä tätä edes voidaan viedä eteenpäin.

Hän kuvasi sen tilanteen jotenkin, jotta sitä on yritetty sieltä monta kertaa viedä, mutta se jotenkin koetaan Kunnallisvirkamiesliitossa niin, jotta sitten muka pitäisi laajentaa tätä kysymystä kaikkiin virkamiehiin, siis käydä tarkastelemaan kaikkia virkamiesten sopimuksia samalta pohjalta. Minusta se tuntuu aika kaukaa haetulta. Hän kuvasi sitä tilannetta, mikä asetelma siellä kaiken kaikkiaan tämän osalta on. Hän muun muassa toivoi, että olisi kaikkein paras, kun se saataisiin nyt lakiin, koska silloin se jähnääminen loppuisi. Varmasti tapahtuisi, kun ed. Salo totesi tästä verottajan tulkinnasta, jotta selkiytyisi sekin, koska siellä on juuri tuommoisia ongelmia myös muiden ammattiryhmien osalta ollut näissä, jos ei asiaa TESissä tai laissa ole olemassa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan vielä lyhyesti tätä problematiikkaa: Tässähän on ongelma se, että varsinainen työnantaja ei ole se tilalla oleva viljelijä, vaan tässä toimii työnantajana tietenkin kunta tai kuntayhtymä, joka nämä palvelut järjestää. Jos tilanne on se, että johtava maatalouslomittaja tai joku muu esimies määrää, että matkoja tehdään esimerkiksi päivän aikana neljä, niin probleemia ei siinä tapauksessa ole, koska sehän on työnantajan määräys sen työtehtävän hoitamiseen.

Nyt kun se menee lain tasolle, niin tämä harkintapuolihan tässä sitten vähän muuttuu. Se lähtee tästä työntekijästä itsestään tai sillä tilalla olevasta tilanteesta, joka voi myöskin vaihdella päivittäin, milloin matkustetaan neljä matkaa, milloin kaksi matkaa, ja laki takaa aina neljä matkaa. Ei sekään tunnu ihan kaikissa tapauksissa kaikkein oikeudenmukaisimmalta ratkaisulta ottaen huomioon silti, että nämä kustannuksethan maksetaan valtion varoista viime kädessä. Eli järjestelmän pitäisi olla tietenkin niin aukoton ja oikeudenmukainen, että se kestäisi myöskin siellä työmarkkinapöydissä kriittisen tarkastelun suhteessa muihinkin virkamiehiin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan ed. Salolle: Tässähän joutuu joka tapauksessa tekemään tarkennetun ohjeistuksen siitä, minkä verran aikaa pitää olla siinä tuurauksien välissä, että voi kohtuudella lähteä matkustamaan johonkin. Ei se suoraan tämän lakialoitteen tekstillä mene, vaan siihen täytyy tehdä tarkka ohjeistus, asetuksella sitten säätää, mitä tämä tarkoittaa tarkkaan, mitä se on. Eihän kohtuutta ole ajatella korvausta, jos työ jatkuu kello 11:een ja kello 1 pitäisi lähtijän jo tulla takaisin; eihän silloin olisi oikeutta totta kai matkustaa, lähteä mihinkään ja saada kilometrikorvaus, vaan siihen pitää tehdä tarkka ohjeistus, mitkä ovat ne reunaehdot sitten. Ei se muuten tämä homma toimi.

Keskustelu päättyy.