Toimi  Kankaanniemi  /kd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Ulosottolainsäädäntö uudistettiin viime vaalikauden lopulla. Lähes viimeisinä töinään lakivaliokunta teki siitä mietinnön. Uudistus oli iso ja laaja ja tärkeä. Tuo uudistus tuli voimaan tasan kuukausi sitten, viime maaliskuun 1. päivänä. Pääosin, voi sanoa, ulosottolainsäädännön uudistus oli hyvä, se oli tarpeen, ja sitten se myös selkeytti, ajanmukaisti ja paransi monella tavalla ulosottoa.

Tällä hetkellä siitä ei vielä tietysti ole kovin paljon kokemuksia, kun on vasta kuukausi eletty uuden lainsäädännön voimassaoloaikaa. Kuitenkin on selvää, että tuohon ulosottolain uudistukseen jäi muutama epäkohta, jotka tulisi pikimmiten korjata. Näistä epäkohdista olen tehnyt lakialoitteen 33/2004 vp. Tavoitteena on se, että velallisen asemaa vahvistettaisiin hieman siitä, mihin se jäi tuossa uudistuksessa. Lähtökohtana täytyy olla sen, että useimmiten velkojana on suuri rahalaitos, perintätoimisto tai yleensä vahva osapuoli ja velallinen on varsin heikossa asemassa oleva ja tarvitsee silloin riittävän suojan, ei kohtuuttomuuksia, mutta riittävän suojan, ja tätä riittävää suojaa ei tämä voimaan tullut ulosottolaki anna kaikilta osin.

Herra puhemies! Nämä muutokset, joita tässä lakialoitteessa esitetään, lähtevät käytännön elämässä esiin tulleesta tilanteesta, että meillä on varsinkin laman jäljiltä vielä perinnässä velkoja, joissa ei aina ole velkakirjaa, joiden saatavien tarkka määrä on epäselvä, mutta kuitenkin perintä on hyväksytty ulosotossa täytäntöön pantavaksi. Tähän liittyen esitän kolmea korjausta tai muutosta tähän ulosottolakiin:

3 luvun 5 §:ään muutos, jossa edellytetään, että aina pitäisi olla alkuperäinen kiistaton asiakirja, ja jos ei sellaista ole, niin vastaajaa tulisi kuulla ennen täytäntöönpanoa. Tämä kuuleminen ei ole laissa nyt.

Toiseksi, 3 luvun 6 §:ään kaksi muutosta: ensinnä, että saamistodiste pitää liittää hakemukseen aina; ja toiseksi, että se pitää sitten, kun saaminen on tapahtunut, mitätöidä ja luovuttaa velalliselle viipymättä.

Lakivaliokunnassa silloin runsas vuosi sitten näistä asioista äänestettiin, mutta ne eivät kuitenkaan tulleet hyväksytyiksi, kun hallitus ei niitä ollut esittänyt. Menettely oli se, mikä meillä normaalisi on, että hyviäkään muutosesityksiä ei toteuteta, kun esitys tulee väärältä suunnalta.

Herra puhemies! Nämä epäkohdat esitetään tässä lakialoitteessa korjattavaksi.

Herra puhemies! Nyt on myös tarpeen mielestäni nostaa esille aivan tuore kentältä tullut palaute uuden ulosottolain toimivuudesta. Eräs avustava kihlakunnanviraston ulosottomies lähetti sähköpostia. Hän toteaa: "Samanaikaisesti kun uusi ulosottolainsäädäntö tuli voimaan viime kuun alussa, otettiin koko maassa käyttöön myös uusi atk-järjestelmä Uljas. Tilanne ulosotossa on nyt katastrofaalinen. Varoja ei ole velkojalle tilitetty joitakin yksityisiä elatusapuja lukuun ottamatta. Uusia asioita ei juuri pystytä kirjaamaan. Avustavat ulosottomiehet eivät pysty tekemään juuri mitään, koska tietokoneesta, atk-järjestelmästä, ei saa rekisteritietoja tai niihin ei voi luottaa. Kirjanpito on pitämättä kuukauden ajalta. Tietokone saattaa lähettää virheellisiä tietoja järjestelmästä. Yleensä ottaen koko järjestelmä on otettu puutteellisena käyttöön. Ulosottohenkilöstölle annettu koulutus oli täysin ala-arvoista. Tilanne on koko valtakunnassa sama tietojeni mukaan. Ulosotto kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan, ja sen virkamiehet eivät ilmeisesti ole ajan tasalla, missä mennään. Ministeri Koskiselle on tämä tieto myös välitetty. Poliittiset päättäjät eivät voi asioita enää sivusta seurata. Jonkun on otettava tästä sotkusta vastuu." Herra puhemies! Näin kirjoittaa eräs avustava ulosottomies.

Tietokonejärjestelmän uudistamista odoteltiin, ja kun tätä hallituksen esitystä silloin käsiteltiin lakivaliokunnassa, se olisi voitu nopeamminkin käsitellä ja saattaa voimaan kuin vasta tämän vuoden maaliskuun alusta. Mutta syy siihen, miksi aikaa venytettiin — tietysti presidenttihän hallituksen esityksestä sitten lopulta voimaantulopäivän määräsi — oli se lähtökohta ja tavoite, että tuo Uljas-niminen tietokoneohjelma on toimiva silloin, kun uudistus otetaan käyttöön. Näin ei tapahtunut, vaan ohjelma ei pelaa vieläkään, ja tilanne on ehkä katastrofaalinen, niin kuin tämä virkamies tuolta kentältä uutisoi ja kirjoittaa.

Ministeri Koskiselle ja oikeusministeriölle on nyt tässä syytä lähettää vakavat terveiset siitä, että jotakin on nopeasti tehtävä. Meille lakivaliokunnassa vakuutettiin, että 1.3.2004 tietokoneohjelma on kunnossa ja järjestelmä voidaan ottaa käyttöön ja uusi laki näin ollen saadaan toimimaan. Näin ei ole nyt tapahtunut, ja tilanne on huolestuttava.

Arvoisa puhemies! Samalla kun tämän lakialoitteen lähetämme valiokuntaan, niin toivon, että nämä terveiset menevät lakivaliokunnankin tiedoksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Uljaasta ei tullut uljasta vielä ainakaan tässä vaiheessa. Minä en tiedä, mistäpäin Suomea ed. Kankaanniemi tuon yhteydenoton sai. Minä sain täsmälleen tuon saman viestin tuolta Turun puolesta, siis ihan väärästä vaalipiiristä, mutta kun kysymys oli ulosottomiehen mukaan valtakunnallisesta ongelmasta, niin sitten käännytään heidän puoleensa, joita nyt tulee mieleen siinä tilanteessa. Tuommoinen viesti tuli tällä viikolla, ja kuvaus oli täsmälleen sama, ja ongelma on mitä ilmeisin. Meillähän on tämä mahdollisuus, että valiokunnalta lähtee kirjelmiä ja kysymyksiä jnp. ja tässä on se mahdollisuus nyt. Se mahdollisuus pitää käyttää.

Mikä koskee ulosottolain täydentämistä ja sen virheitten korjaamista, niin tässä on vain yksi esimerkki, ed. Kankaanniemen nyt esille tuoma lakialoitteessa oleva esimerkki, joka osoittaa, että mikään ei onnistu ensimmäisellä kerralla, vaan se tarvitsee täydentämistä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Velallisiin kohdistuva tämmöinen epäoikeudenmukaisuus ja tämmöiset ahdinkosokkelot, tässä on niin paljon semmoista ihmeellistä, mitä ei voi oikein ymmärtää. Esimerkeissä, mitä on tullut esille, jopa useampaan kertaan maksatetaan sama velka, jonka takaajat ovat mahdollisesti maksaneet. Tämä tuntuu jotenkin järkyttävältä, miten suomalaisessa yhteiskunnassa voi näin olla. Sen takia minusta tässä ed. Kankaanniemen aloitteessa puututaan semmoiseen asiaan, jolla selkeytettäisiin tätä järjestelmää sillä tavalla, jotta asiakirjojen ja velkakirjan palautuksen osalta asia hoituisi niin, että se olisi sitten lopullisesti poissa päiväjärjestyksestä.

Oman lisänsä koko tähän järjestelmään on tuonut se, jotta kun velat aikanaan annettiin Suomesta myydä ulkolaisille perintäyhtiöille, niin ne ovat vielä enemmän kasvottomia ja tunteettomia yhtiöitä, jolloin yhä kauemmas häviää se inhimillisyys. Kun niissä ei sitten tarvitse välttämättä enää olla alkuperäisiä papereita näkyvissä tai velalliselle edes ei voida osoittaa, mistä tämä velka on muodostunut tai milloin se on nostettu, kaikki paperit ovat osin jo hävinneet, silloin velallinen on tosi hankalassa asemassa. Niin kuin ed. Kankaanniemi totesi, asia on pelkästään sen vahvemman, siis sen perijän, tietojen varassa, ja useammissa tapauksissa vielä tuomioistuin ei edes näitä asioita ole selvittänyt, vaan uskotaan periaatteessa niihin dokumentteihin, mitä sinne toimitetaan. Muistaakseni ulosottolakiin tuli onneksi joitakin kirjauksia, joissa todettiin, että tämä alkuperä pitäisi tulevaisuudessa selvittää. Se kuvaa sitä, että menneisyydessä sitä ei ole selvitetty.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Muistan viime kaudelta, kuinka tätä ulosottolakia, paksua merkittävää lakia, säädettiin tietenkin hyvin tarkkaan ja hyvin paljon asiantuntijoita kuullen. En muista, mitkä olivat silloin perustelut siihen, ettei tämä ed. Kankaanniemen esittämä ajatus saanut riittävää kannatusta, enkä muista, jättikö ed. Kankaanniemi tästä eriävää mielipidettä, josta olisi sitten eduskunta myöskin äänestänyt.

Mutta tuntuuhan tietenkin virkamiestaustaisesta vähän erikoiselta se, että joku asiakirja tai velkakirja ei ole kiistaton, jos sen pohjalta lähdettäisiin esimerkiksi ulosottotoimia tekemään. Se tuntuu kyllä aika elämälle vieraalta näkökohdalta silloin, kun virkavastuulla töitä tehdään, puhumattakaan siitä, että jos asiaa selvitetään, onko se kiistaton tai ei, ettei kuultaisi sitä toista osapuolta tässä asiassa. Sekin tuntuu varsin erikoiselta käytännöltä. En tiedä, ovatko jotkut yksittäiset ulosottomiehet unohtaneet, että kyllähän virkamiehen toimintaa säätelee virkamieslaki ja hallintolaki ja hallintomenettelylait ym. Kyllähän virkamiehen työssä pitää jotakin tolkkua olla suhteessa velalliseen. Aivan niin kuin olisi joku tällainen pahojen armeija liikkeellä, joka tekisi käsittämätöntä työtä.

Mitä tulee sitten tähän jälkimmäiseen osioon, jota ed. Kankaanniemi esitteli, niin kyllähän asia oli nimenomaan niin, että kun ulosottolakia säädettiin, taisi käydä niin, että sen voimaanpanoa vielä pidennettiin juuri sen takia merkittävästi, jotta saataisiin kunnollinen koulutus ja merkittävä koulutus kaikille asianosaisille ja uuden lain soveltajille plus että saataisiin jo silloin tiedossa olevat atk-ongelmat hoitoon ja kuntoon. Mutta näköjään on niin, että kun tällainen merkittävä uusi ohjelma otetaan käyttöön valtakunnallisesti, olisi ollut ehkä enemmän poikkeuksellista se, jos tämä ohjelma olisi toiminut heti kunnolla.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä minun lakialoitteeni perustuu minun omaan kirjoittamaani vastalauseeseen silloin, kun tätä asiaa käsiteltiin täällä 13—14 kuukautta sitten, ja siltä osin näistä kyllä äänestettiin sekä valiokunnassa että täällä isossa salissa. Nämä ongelmat tulivat silloin esille nimenomaan velallisten taholta, ja tässäkin olen laatinut aloitteeni, en niin, että se tyydyttäisi kaikkia velallisia, vaan niin, että se olisi kohtuullinen molemmin puolin, mutta nimenomaan niin, että velkoja joutuisi osoittamaan saatavan eikä velallinen joutuisi sitä aina selvittämään. Sitten taas jos velallinen vastustaa ja häviää, niin hänelle tulee lisää ongelmia, eli ei hän sitä tekisi ihan kiusallaan, koska siitä vain tulee lisää hänelle laskua ja murhetta.

Herra puhemies! Sitten totean, niin kuin täällä perusteluissa sanotaan, että oikeudenkäymiskaaren säädökset eivät ole asianmukaiset. Niissä ei edellytetä aina eikä erityisesti yksipuolisten tuomioiden osalta alkuperäisten asiakirjojen esittämistä, kun tuomio annetaan. Tämä on se ongelma. Jos oikeudenkäymiskaari olisi kunnossa, niin ulosottolaissa ei tällaisia pykäliä välttämättä tarvittaisi. Kun näin ei ole, niin tässä olisi mahdollisuus muuttamalla uutta ulosottolakia näiltä osin saada velalliselle vahvempi asema, juuri niin kuin ed. Esa Lahtela viisaasti tuossa äsken totesi.