1) Hallituksen esitys passilaiksi ja eräiksi siihen
liittyviksi laeiksi
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Arvoisa herra puhemies! Tämän passilain ja
siihen liittyvien lakien tausta on Yhdysvalloissa toukokuussa 2002
hyväksytty laki, jolla pyritään edistämään
raja- ja viisumiturvallisuutta. Tämän lain mukaan
viisumivapauden jatkumisen edellytyksenä on, että valtiolla
on voimassa ohjelma, jonka mukaisesti se myöntää kansalaisilleen
koneella luettavia passeja, jotka ovat vaikeasti väärennettäviä ja
joissa on biometrinen tunniste sekä asiakirjaturvatekijöitä,
jotka ovat yhdenmukaiset Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön
määritelmien kanssa. Sittemmin Yhdysvallathan
on siirtänyt tätä aikarajaa vuodella
eteenpäin, ja EU:n sisä- ja oikeusasiain komissaari
Frattinihan on, kuten viime viikon uutisoinnissa paljastui, pyytänyt
myös Yhdysvaltojen kongressilta, että se siirtäisi
tätä määräaikaa vielä uudelleen
28.8.2006 saakka, jolloin neuvoston asetuksen siirtymäajan
mukaan uudet biometriset passit tulee ottaa käyttöön
EU-valtioissa. Ylihuomenna sisäasiainministereiden kokouksessa
käydään varmasti tätä ajankohtaista
neuvottelutilannetta läpi.
Euroopan unionin neuvosto on joulukuussa 2004 hyväksynyt
asetuksen jäsenvaltioiden myöntämien
passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja
biometriikkaa koskevista vaatimuksista. Tämän
mukaan passissa tulee olla siru, johon biometrisena tunnisteena
tallennetaan kasvokuva ja sormenjäljet. Siirtymäaika
kasvotunnisteen käyttöönotolle on, kuten
tiedämme, 18 kuukautta ja sormenjälkien käyttöönotolle kolme
vuotta siitä, kun tekniset eritelmät on hyväksytty.
Kasvokuva tulee ottaa siten passeissa käyttöön
viimeistään 28.8.2006, ja sormenjälkien
osalta määräaika päättyy
28.2.2008.
Suomi on eri yhteyksissä tuonut esille, että unionin
alueelle pääsyyn tulisi soveltaa yhtenäisiä periaatteita,
jotka pohjautuvat yhtenäisiin menettelyihin unionin ulkorajojen
valvonnasta sekä uusinta teknologiaa hyödyntävään
yhteiseen viisumipolitiikkaan ja viisumitietojärjestelmän käyttöön
ottamiseen. Nämä ovat tietysti laittoman maahanmuuton,
ihmissalakuljetuksen ja myös terrorismin torjuntaan liittyviä turvajärjestelmiä.
Komission tavoitteena on, että biometristen tunnisteiden
käyttöön ottaminen viisumeissa, oleskeluluvissa
ja EU-kansalaisten passeissa aloitettaisiin viimeistään
ensi vuonna. Asiakirjojen väärentämisen
vaikeutuessa näiden toimien voidaan katsoa osaltaan tehostavan
merkittävästi juuri äsken mainitsemieni
laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjuntaa samoin kuin rikollisuuden
ja erityisesti terrorismin ehkäisemistä ja torjuntaa.
Unionin tasolla tähän liittyvät myös
erilaiset tietojärjestelmät, esimerkiksi täälläkin
useasti esillä ollut sormenjälkitietokanta Eurodac
sekä suunniteltavat viisumitietojärjestelmä VIS
ja Schengen II:n tietojärjestelmä, niiden koordinointi
ja yhteiskäyttö tietosuojanäkökohdat
luonnollisesti huomioon ottaen. Tavoitteena on, että ...
Puhemies:
(koputtaa)
Pyydän edustajia rauhoittumaan ja käsken istumaan.
Arvoisa puhemies! Tavoitteena on, että henkilöiden
tunnistus voidaan jatkossa hoitaa entistä tehokkaammin,
turvallisemmin ja varmemmin. Biometristen tunnisteiden käyttöönotto
toteutetaan meillä kaksivaiheisesti. Nyt ensimmäisessä vaiheessa,
jota tämä hallituksen esitys koskee, otetaan käyttöön
siru ja siihen tallennetaan biometrisena tunnisteena vain kasvokuva.
Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuodenvaihteen 2005—2006
vaiheilla. Valitettavasti tarkempi aikataulu on riippuvainen markkinatuomioistuimen
passien hankintamenettelystä antaman ratkaisun sisällöstä.
Markkinatuomioistuimen ratkaisu saataneen lähiviikkoina.
Se, että hankintapäätöksestä valitettiin
markkinatuomioistuimeen, johti nyt siihen, että passiuudistuksen valmistelu
on viivästynyt suunnitellusta aikataulusta.
Sisäasiainministeriö on asettanut tämän
vuoden maaliskuussa työryhmän valmistelemaan niitä lainsäädännön
muutoksia, joita sormenjälkien käyttöönotto
passeissa edellyttää kansalliseen lainsäädäntöömme.
Erityisesti tulee selvittää ja valmistella ne
muutokset, jotka liittyvät sormenjälkien ottamiseen,
rekisteröimiseen, käyttämiseen ja luovuttamiseen
sekä henkilöiden yksityisyyden suojaamiseen. Työryhmän
tulee saada hallituksen esityksen muotoon laadittu esitys valmiiksi
tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä.
Arvoisa puhemies! Uudistuksessa esitetään tunnistettavuuden
ja siten matkustusturvallisuuden lisäämiseksi,
että passin yleinen voimassaoloaika lyhennettäisiin
kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen. Viiden vuoden voimassaoloaikaa
puoltaa myös se, että sirun valmistajat eivät takaa
sen toimintavarmuutta pidemmäksi ajaksi. Sirun käyttöönotto
merkitsee sitä, että yhteen passiin voidaan merkitä vain
yhden henkilön tiedot. Näin alle 15-vuotiaita
ei enää voitaisi merkitä huoltajansa
passiin. Myös seuruepassista luovuttaisiin.
Biometrisen passin käyttöönotto sekä väliaikaisen
passin turvatason nostaminen lisäävät
palvelupisteiden teknistä varustelua. Poliisillahan on
meillä koko maan kattava palveluverkosto, 272 palvelupistettä.
Tulevaisuudessa tekniset laitteet tulevat edelleen lisääntymään
sormenjälkien käyttöönoton yhteydessä.
Passeja myöntävien pisteiden määrää tulee
muuttuneessa tilanteessa tarkastella uudelleen myös taloudellisesta näkökulmasta,
kuitenkin siten, että turvaamme palvelujen saatavuuden.
Esitetty passin uudistaminen merkitsee poliisille ja ulkoasiainhallinnolle
lisäkustannuksia, joista osa voidaan periä passinhakijoilta
lupamaksuina. Passin hinta määritellään
sisäasiainministeriön asetuksessa poliisin suoritteiden maksullisuudesta,
ja me lähdemme siitä, että kaikki suunnittelu-
ja valmistuskustannukset eivät automaattisesti sellaisenaan
siirry passin hintaan. Tällä on myöskin
kansalaisten tasavertaiseen matkustusmahdollisuuteen liittyviä vaikutuksia,
joten emme lähde siitä, että automaattisesti
näitä kaikkia kustannuksia myöskään
järjestelmän kehittämisestä voidaan
siirtää passien hintaan.
Arvoisa puhemies! On nimenomaan turvallisuusmielessä pari
prioriteettia, jotka viime aikoinakin ovat tulleet esille muun muassa
laittoman maahanmuuton torjunnassa. Viisumipolitiikan selkeä painopiste
on tietysti yhteisen konsuliohjeiston uudistaminen, mutta toinen
selkeä prioriteetti on uuden teknologian hyödyntäminen,
erityisesti viisumitietojärjestelmän käyttöönottaminen
ja biometristen tunnisteiden käyttöönottaminen.
Tältä osin EU:n kehityksessä Suomi niin
poliisin kuin rajavartioston ja turvallisuusviranomaisten osalta
on vahvasti kyllä ajassa ja tekniikassa mukana.
Rosa Meriläinen /vihr:
Arvoisa puhemies! Vihreät ovat suhtautuneet alusta
pitäen kriittisesti biometristen tunnisteiden käyttöönottoon. Tämä on
hankkeena osa sitä isoa kokonaisuutta, joka syyskuun 11:nnen
tapahtumien jälkeen on sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa
otettu, jatkuvasti uusia askeleita kohti isoveli valvoo -yhteiskuntaa.
Minä toivoisin valvojaksi pikemminkin pikkuveljeä;
minulla onkin niitä kolme.
Tästä laajemmasta asiayhteydestä vielä,
että todella toivoisin, että jossain vaiheessa
voisi yhteiskunnan suunta mennä sellaiseksi, että pikemminkin
tietosuojaa, yksityisyyden suojaa, vahvistettaisiin eikä aina
luotaisi uusia toimia, joilla kansalaisten valvonta helpottuu. Tämä on
tämmöinen hidas, vaarallinen trendi meidän
ajassamme, jonka lopputuloksena ei ole avoin yhteiskunta eikä turvallisuus
vaan pikemminkin pelokkuutta ja turvattomuutta.
Arvoisa puhemies! Käytännön ongelmia,
jotka näihin biometrisiin passeihin liittyvät,
on ensinnäkin se, että kansalaisten näkökulmasta
tämä edustaa kustannusten nousua eikä saisi
enää näitä kymmenvuotisia passeja
vaan ainoastaan viisivuotisia. Jos matkustelua harrastaa, tämä on konkreettinen
heikennys. Toinen käytännön ongelma liittyy
tällaisiin oikeastaan kaikkiin isoihin tiedonkeruujärjestelmiin,
että mitä enemmän tietoa ihmisistä kerätään,
niin virhemahdollisuudet kasvavat. Tähän kysymykseen
ei mielestäni ole riittävästi paneuduttu,
kun biometristen tunnisteiden käyttöönottoon
on päätetty lähteä.
Käsittääkseni komission alkuperäinen
ehdotus, johon lakiehdotus perustuu, myöntää itsekin,
että tietoturvaviranomaisilla ei ole tarpeeksi resursseja
järjestelmän valvontaan, eli kun lisätään
tiedonkeruuta, myös tietosuojaa tulisi vahvistaa aina.
Tämän saman periaatteen pitäisi päteä myös
tähän, ja näin ei tässä tapauksessa
ole. Lisäksi monet asiantuntijat ovat tulleet siihen tulokseen,
että insinöörit eivät ole kaikkivoipia,
eli näihin biometrisiin passeihin liittyy käytännöllisiä,
teknisiä ongelmia, joita ei ole ratkaistu ennen kuin järjestelmä on
päätetty käyttöön ottaa.
Tässäkin asiassa on edetty väärin
päin; toivotaan, että tekniset ongelmat ikään
kuin ratkeavat itsestään, jahka järjestelmä on
käyttöön otettu. Tämän
tyyppinen näkemys tuntuu olevan myös sisäministeriössä.
SM:n nettisivuilla pohditaan lyhyesti, kuinka todellisia nämä uhkakuvat
biometriassa tietosuojan uhkana ovat. Aika lakonisesti ongelma kuitataan,
että tällä hetkellä biometriaa
ei vielä juuri käytetä, joten välitöntä uhkaa
ei ole. Jos ja kun tämä hallituksen esitys menee
läpi, niin uhkat alkavat siitä.
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Lähetekeskustelussa on varsin merkittävä lakiehdotus. Mielestäni
tällä olennaisesti kyetään parantamaan
raja- ja viisumiturvallisuutta, kuten ministeri Rajamäki
totesi.
Meillähän rikollisuuden paljastaminen ja ehkäisy
on ollut hyvin tärkeällä sijalla jo monissa muissa
hankkeissa. Me kaikki tiedämme, että rikolliset
ja kansainväliset rikollisjärjestöt käyttävät
hyvin tehokkaasti nykytekniikkaa. Mielestäni on erittäin
tärkeää, että myös
viranomaiset voivat sitä mahdollisimman hyvin ja tuloksekkaasti
käyttää suojatakseen yhteiskuntaa rikollisuudelta
ja paljastaakseen ja ehkäistäkseen rikollisuutta.
Monissa Pohjoismaissa tai monissa Euroopan maissa näyttää tämä hanke
etenevän samaan tahtiin kuin meillä. Ministeri
totesi, että tässä ehdotetaan nyt kaksivaiheista
käyttöönottoa. Mielestäni se
on oikea periaate. Näin ainakin saadaan kokemuksia, matkustusturvallisuutta
nopeasti jo parannettua ja oletettavasti myös kustannukset, jotka
tietysti ovat aina vähän ongelmallisia tällaisessa
uudistuksessa, pidettyä kohtuullisina.
Voi tietysti sanoa, että tämä viiden
vuoden passeihin siirtyminen lisää kansalaisten
näkökulmasta jossain määrin
kustannuksia, mutta pitäisi tietysti miettiä,
millä tavoin sitten passien hinta kyetään
jatkossa pitämään kohtuullisena. Niiden saatavuus
myös on turvattava, ja tässä mielessähän
palveluverkon kattavuus, joka tulee esille muun muassa huomisen
selonteon lähetekeskustelussa, on äärimmäisen
tärkeä kysymys, millä tavoin kansalaisia
valtion paikallishallinnossa kyetään palvelemaan.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Meriläinen äskeisessä puheenvuorossaan suhtautui
varsin kriittisesti tähän hallituksen esitykseen.
Siihen voidaan juuri niistä lähtökohdista,
joista hän lähestyi tätä asiaa,
todeta, että isoveli valvoo, yhteiskunta vain voimistuu
tätä tietä. Tämä on
tietysti ihan totta. Se on objektiivinen totuus, eikä siihen
sisälly sellaisenaan yhtään mitään
arvolatausta, tai tarvitse välttämättä liittyä.
Asiaa voidaan tarkastella mielestäni varsin monelta
kantilta. Ensinnäkin tämä on realiteetti, johonka
on väistämättömästi
ajauduttu maapallolla, joka on ylikansoittumassa ja jossa taistelu viimeisistä luonnonvaroista
ei kuin kiristyy vaan päivä päivältä.
Ja väärinkäyttäjien absoluuttinen määrä kasvaa,
vaikka ei suhteellisesti kasvaisikaan, mutta väestön
runsastumisen kautta absoluuttisesti kasvaa. Sillä tavalla
on aina uusia toimijoita. Hyvin mielenkiintoinen ilmiö,
joka liittyy harmaan ja mustan talouden puolelle, on se, että tälle
puolelle hakeutuu niitä yhteiskuntien lahjakkaimpia yksilöitä,
aivan niitä superveitsiaivoisia yksilöitä,
jotka tätä kautta huomaavat hyötyvänsä paremmin
kuin mitään muuta tietä. Siihen täytyy
sitten tietysti yhteiskuntien reagoida.
Sitten tähän tekniseen puoleen, jossa on lähinnä näitä kielteisiä puolia.
Ensinnäkin se, että joudutaan alle 15-vuotiaitten
lasten merkitsemisestä huoltajansa passiin luopumaan samoin
kuin seuruejärjestelyistä passiasioissa, tämä on
ehdottoman kielteinen ilmiö. Todella kielteinen ilmiö. Teknisestihän
tämä merkitsee biometristen tunnisteitten puolella
sitä, että ainut, mikä on jollakin tavalla
enää järkevä tunnistemuoto,
on se, että on sormenjäljet. Se tarkoittaa sitä,
että sormenjälkirekisteri tulee valtavaksi maapallolla tästä eteenpäin.
Se merkitsee sitä, että myöskin tietynlainen
yksilöön kohdistuva turvallisuusnäkökohta
heikkenee koko ajan, valitettavasti. Se on tämän
yhteiskunnallisen kehityksen tuote. (Ed. Zyskowicz: Millä tavalla?) — No
se kun voi joutua ... arvoisa ed. Zyskowicz, kun juuri yritin todistaa,
että yhteiskuntien lahjakkaimmat yksilöt ovat
valitettavasti tällä tiellä. He kehittävät järjestelmiä,
joilla he keräävät nämä tiedot
ja välittävät niitä sellaiseenkin
käyttöön, mihinkä niitä ei
ole tarkoitettu. Ed. Zyskowicz, vastasin teille juuri.
Elikkä siis toisin sanoen tällä järjestelmällä luodaan
samalla eräänlainen uhkatekijä yhteiskuntiin,
samalla kun siinä vaihtoehdot ovat aika vähissä teknisesti,
käyttökelpoiset vaihtoehdot, ja samalla kustannukset
lisääntyvät ja samalla perheitten elämä vaikeutuu
jnp. Siis toisin sanoen yhteiskunnalliset ongelmat tällä tavalla
kasvavat. Myöskin se, että passien voimassaoloaika lyhenee,
on ongelma.
Mutta, arvoisa puhemies, että päästäisiin
johonkin myönteiseen, niin henkilönä,
joka on ollut toisen henkilön puolesta Suomen armeijassa palvelemassa,
niin hyvä, että nyt ainakin sormenjäljistä tietää,
kuka tulee inttiin palvelemaan.
Ed. Heidi Hautala merkitään
läsnä olevaksi.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Meriläinen kertoi, että taas
otetaan askel isoveli valvoo -yhteiskuntaan ja että tähän uudistukseen
tämän vuoksi suhtaudutaan lähtökohtaisesti
vihreiden piirissä kielteisesti. Ed. Pulliainen toi esiin
toisenlaisen näkökulman.
Totean, että vastaavia puheita siitä, että viranomaiset
saavat liikaa valtuuksia, varsinkin poliisiviranomaiset saavat liikaa
valtuuksia kansalaisten valvontaan, on vihreiden piiristä esitetty
aika ajoin, kun on kyse viranomaisten ja erityisesti poliisiviranomaisten
toimintavaltuuksien kehittämisestä.
Kuitenkin ne viime vuosien aikana annetut poliisien lisävaltuudet,
kuten puhelinkuuntelu törkeiden rikosten selvittämisessä ja
teletunnistetietojen saaminen, ovat olleet erittäin tarpeellisia uudistuksia.
Lukuisat murhamiehet ja törkeät huumerikolliset,
jotka sadoille ellei tuhansille suomalaisille lapsille ja nuorille
ovat välittäneet vaarallisia huumeita, ovat jääneet
kiinni ja saaneet ansaitsemansa vankeusrangaistuksen vain ja ainoastaan
sen avulla, että poliisilla on ollut käytössään
toimintavaltuuksia, jotka liittyvät myös puhelinkuunteluun
ja teletunnistetietoihin.
En myöskään näe, miten tässä uudistuksessa, jolla
käsittääkseni pyritään
siihen, että passista voisi paremmin varmistautua sen aitoudesta
ja siitä, että se on kantajansa aito passi, miten
tästä uudistuksesta voisi seurata kielteisiä vaikutuksia.
Ed. Pulliainen näitä näkökohtia
toi esiin ja puhui siitä, että tämä johtaa
väistämättä hyvin massiiviseen
sormenjälkirekisteriin ja se uhkaa ihmisten turvallisuutta.
En ihan vakuuttuneeksi tullut siitä, miten se uhkaa ihmisten
turvallisuutta, jos heidän sormenjälkensä ovat
jossakin rekisterissä. — Ehkä jatkan,
puhemies, puhujakorokkeelta.
(Korokkeelta) Herra puhemies! Voi olla, että tällaisia
ed. Pulliaisen mainitsemia riskejä on olemassa, ja niitä pitää pyrkiä torjumaan,
mutta jokainen meistä ymmärtää sanomattakin,
mitä riskejä sisältyy siihen, että kansainväliset
terroristit tai muut rikolliset pystyisivät helposti väärentämään
passeja, pystyisivät helposti matkustamaan muiden ihmisten
passeilla. Jos kansainväliset terroristit, jotka kuljettavat
pommeja lentokoneisiin ja ovat valmiit itsensä tuhoamaan
ja samalla sadat kanssamatkustajat ja tuhannet maassa olevat uhrit,
jos heidän rikoksiaan ja näiden rikosten tekemistä vaikeutetaan
sillä, että passit olisivat entistä luotettavampia,
että ne entistä paremmin ja luotettavammin kertoisivat
siitä, että passin kantaja ja haltija on todella
passissa tarkoitettu ihminen, se on varmasti uudistus, joka parantaa
ja lisää meidän kaikkien tällä yhteisellä maapallolla
elävien turvallisuutta.
Herra puhemies! Tässä yhteydessä olisin
esittänyt yhden konkreettisen kysymyksen sisäministeri
Rajamäelle. Olen ymmärtänyt, että kun turvapaikanhakijoista
on otettu eri maissa tunnistetietoja, muun muassa sormenjälkiä,
ja kun nämä ainakin Euroopan unionin piirissä ovat
sitten olleet eri maiden viranomaisten verrattavissa, niin on käynyt
ilmi, että Suomestakin turvapaikkaa hakevista henkilöistä hyvin
merkittävä osa on hakenut turvapaikkaa jo aikaisemmin
jostakin muusta unionin jäsenmaasta. Tämä on
ollut hyvä ja välttämätön
uudistus. Mutta kysymys, jonka ministerille esitän, on:
Kuinka pitkä aika Suomessa menee siitä, kun käy
ilmi, että henkilö on jo hakenut turvapaikkaa
jossakin muussa unionimaassa, siihen, kun hänet Suomesta
siirretään tai palautetaan tuohon alkuperäiseen maahan,
mistä hän on ensiksi turvapaikkaa hakenut?
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Keskustelu uusista passeista on lähtenyt
mielestäni aivan väärille urille. On
takerruttu yksityiskohtiin, on puhuttu aidanseipäistä,
kun pitäisi puhua aidan paikasta. Itse asiassa biometrinen
tunniste ei ole passissa mitään uutta. Valokuva
on biometrinen tunniste, samoin nimikirjoitus. Se, mikä tässä on
uutta, on se, että tunnistetiedot digitalisoidaan ja tallennetaan
passin osaksi tulevalle muistipiirille. Tarkoituksena on vaikeuttaa passien
väärentämistä ja toisen henkilön
passilla matkustamista. Hyvä tavoite!
Miksi siis kaikki se poru ja huoli, jota asian ympärillä on
liikkeellä? Siksi, että digitaalista tietoa on
helppo koota ja yhdistää. Ihmisiä yksinkertaisesti
kiinnostaa tietää, mitä heitä koskeville
tiedoille tehdään, missä ja miksi. Siksi
biometrisestä tunnisteesta keskusteltaessa tulisi keskittyä siihen,
miten näitä tunnistetietoja on määrä käyttää.
Kerätäänkö niitä esimerkiksi
raja-asemalla tietokantoihin? Mitä näihin tietokantoihin kerättävillä tiedoilla
tehdään? Kuinka hyvin kerättävät
tiedot suojataan väärinkäytöltä?
Koska tietokantoihin kerätyt tiedot hävitetään?
Tässä keskustelussa ei riitä se, mitä Suomen
viranomaiset näillä tiedoilla tekevät.
Passit luetaan myös sellaisissa maissa, joissa yksityisyyden
suoja tai viranomaisten ammattietiikka ei ole Suomen tasoa. Lähtökohtana
on oltava se, että passeja varten kerättäviä tunnistetietoja
ei saa käyttää mihinkään
muihin tarkoituksiin kuin passinhaltijan tunnistamiseen, ei mihinkään
muihin tarkoituksiin.
Digitaaliset identiteettivarkaudet ovat maailman nopeimmin kasvavia
rikollisuuden lajeja. Vuosina 1998—2002 joka kahdeksas
aikuinen Yhdysvaltain kansalainen joutui identiteettivarkauden uhriksi — joka
kahdeksas Yhdysvaltain kansalainen. Tämän biometrisen
passijärjestelmän käyttöönoton
myötä syntyvät tietokannat tulevat olemaan
rikollisille erittäin houkuttelevia kohteita. Niiden suojauksen
on oltava täysin aukoton.
Monessa maassa viranomaiset seuraavat ulkomaalaisten liikkeitä.
Tulevaisuudessa ei ole mitenkään mahdotonta, että passista
raja-asemalla luettu kasvokuva syötetään
paikallispoliisin valvontakameroiden kasvontunnistusjärjestelmään, jolloin
viranomaiset voivat seurata meidän ulkomaalaisten liikkeitä kadunkulman
tarkkuudella ja valvoa, keiden paikallisten ihmisten kanssa me siellä keskustelemme.
Nämä järjestelmät eivät ole
mitään tieteiskuvitelmaa, niitä on jo
kokeiltu eri puolilla maailmaa myös rikollisten paikantamiseen.
(Eduskunnasta: Onko onnistunut?) — On. (Eduskunnasta: Hyvä!) — Valitettavasti
tuli myös aika iso määrä vääriä osumia,
pidätettiin myös joukko vääriä ihmisiä.
(Eduskunnasta: Paha!)
Onneksi Euroopassa ei sentään hyväksytty Yhdysvaltain
vaatimusta etäluettavista passeista. Niistä meidän
biometriset tietomme olisi voitu lukea matkan päästä ilman,
että me olisimme sitä edes itse huomanneet, eivätkä niiden
tietojen lukijat olisi aina välttämättä olleet
viranomaisia. Niin kuin hyvin tiedämme, viranomaiset eivät ole
ainoat, jotka pystyvät pystyttämään
valetukiasemia, niitä on myös rikollisten käytössä nykyään.
Sama pätee rfid-sirujen lukijalaitteisiin.
Keskustelu palaakin vanhaan perustavaa laatua olevaan kysymykseen:
kuka valvoo valvojia? Tällaista passijärjestelmää ei
saa ottaa käyttöön, ennen kuin tietoturvaviranomaisille
kautta EU:n taataan riittävät voimavarat ja toimintavaltuudet
järjestelmän käytön valvontaan.
Muuten on olemassa riski, että biometrisistä tunnisteista tulee
yksi osa aukotonta valvontajärjestelmää, järjestelmää,
joka mahdollistaa kaikkien kansalaisten liikkeiden ja viestinnän
jatkuvan seurannan ja aivan varmuuden vuoksi siltä varalta,
että joku meistä tekee jotain sopimatonta. Mutta
kuka määrittelee, mikä on sopimatonta,
kun järjestelmä on kerran luotu?
Lisäksi haluan nostaa esiin toisen huolenaiheen eli
tiedon virheettömyyden varmistamisen. Jokainen meistä osaa
tarkistaa nykypassin biometristen tunnisteiden oikeellisuuden: tuo
on minun nimikirjoitukseni, nuo ovat minun kasvoni. Mutta miten
me voimme varmistua siitä, että passiin digitaalisesti
lisätyt tiedot ovat oikein? Mitä suurempia tietomääriä käsitellään,
sitä todennäköisemmin mukana on myös
virheitä ja sitä helpompaa tietoihin on myös
piilottaa tahallisia virheitä.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä kysytään
jälleen kerran, mitä pelättävää tavallisella lainkuuliaisella
kansalaisella on, jos viranomaisten valtuuksia ja välineitä lisätään.
En halua lietsoa paniikkia, mutta Suomella on ollut viime vuosikymmenet
erittäin hyvä viranomaisonni. Väärinkäytökset
ovat olleet satunnaisia ja yksittäisiä, joitakin
terveydenhuoltoviranomaisia, jotka ovat sattuneet katsomaan 1 500
kertaa naapureidensa ja sukulaistensa sairauskertomuksia. Sen sijaan
Portugalissa, jossa historian läksyt ovat tuoreempia, esimerkiksi
väestörekisterin pito on perustuslain tasolla
kielletty.
Jaakko Laakso /vas:
Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen huoleen, jonka ed. Kasvi perusteellisessa
arviossaan esitti, mutta minua huolestuttaa tässä passiuudistuksessa
myös toinen asia, ja se on tulevan passin hinta. Kuten
ministeri Rajamäki totesi, tällä hetkellä uuden
passin hinta ei vielä ole tiedossa, mutta näyttää kuitenkin
siltä, että uusi passi tulee olemaan huomattavasti
kalliimpi kuin nykyinen passi. Jos hallituksen lakiesityksen perusteluissa
mainittu 60 euroa toteutuu, tämä merkitsee sitä,
että kun esimerkiksi nelihenkinen perhe tällä hetkellä selviää 80
euron kustannuksilla, esimerkiksi kaksilapsinen perhe, ja saa kaksi
kymmenvuotista passia, joihin myös alaikäiset
lapset on sisällytetty, niin tulevaisuudessa hinta nousee
peräti 480 euroon, mikäli tämä 60
euron hinta pysyisi voimassa. Nämä kustannukset
ovat todella aika kohtuuttomia. Alaikäisiä ei
enää voida merkitä vanhempien passille,
ja toiseksi tällä 40 eurolla on aikaisemmin saanut
kymmenen vuoden passin. Nyt joutuisi maksamaan viiden vuoden passista
60 euroa. Herra ministeri, kustannusten nousu on todella raju, ja
sen takia en oikein voi yhtyä siihen hallituksen lakiesityksen
perusteluissa olevaan mainintaan, että hinta ei muodostu
kohtuuttomaksi.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Herra puhemies! Kuten täällä on
tuotu esille ja kuten itse alussa totesin, niin biometristen tunnisteiden avulla
me voimme huomattavasti tehostaa laittoman maahanmuuton, terrorismin
ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, joka
erityisesti rajat ylittävän vakavan rikollisuuden
osalta on meidän lähiympäristöämme
myöskin. Kyseessä on siis pyrkimys tehostaa kansalaisten
arjen turvallisuutta ja sen turvallisuuden perustaa.
Totta kai liittyy monia teknisiä ja taloudellisia ja
myös tietosuojaan liittyviä kysymyksiä kaikkien
näiden järjestelmien kehittämiseen. Näistä myös
eduskunta ja hallitus ovat hyvin tietoisia, ja eri vaiheissa myöskin
EU:n kehityksessä haluamme näitä asioita
pohtia ja pitää esillä. Mutta se, että jatkossakin
tietojärjestelmistä muodostuisi laajempi kokonaisuus,
on johdonmukaista myös siinä mielessä,
että me voimme esimerkiksi maahanmuuttaja- ja turvapaikkapolitiikan osalta
myöskin aikaisemmin EU-alueella kielteisen lupapäätöksen
saaneiden osalta asioita tarkastella asianmukaisella tavalla ja
oikeiden tietojen pohjalta. Tältä osin ed. Zyskowicz
kysyi Eurodac-järjestelmää. Olemme nopeuttaneet
Ulkomaalaisviraston käsittelyjen kautta käsittelyn
18 vuorokauteen, mutta muutaman kuukauden vaihtelu on takaisinpalaamisen
osalta.
Sitten tämä passin kustannus on erittäin
tärkeä asia. Kuten totesin, niin sisäasiainministeriössä emme
lähde automaattisesti siitä, että suunnittelu-
ja valmistuskustannukset sellaisinaan siirretään
passin hintaan. Kysymys on laajemman arvioinnin ja pohdinnan asia.
On myös muistettava, että biometria ja yhteisen
turvallisuuden tietojärjestelmien kehittäminen
on niin laaja rakenteellinen asia, että se ei voi olla
pelkästään passin hinnalla tarkasteltavissa
vaan liittyy ulkoasiainhallinnon, rajavalvonnan ja laajemman turvallisuusrakennelman
kustannuksiin.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että tämä hallituksen
esitys on tietenkin seurausta kansainvälisestä kehityksestä.
Belgiahan on ottanut jo käyttöön tällaisen
passijärjestelmän, Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa
aikovat ottaa sen tänä vuonna, ja Hollanti on
lykännyt ensi vuoteen. Ranska tietenkin poliittisesti hyvin
valveutuneena maana on pitkittänyt aikaansa. Lausuntoja
on pyydetty monelta eri taholta, muun muassa tietosuojavaltuutetulta,
vähemmistövaltuutetulta, Kaapatut Lapset ry:ltä, Väestörekisterikeskukselta
ja Ulkomaalaisvirastolta, joten pakko on luottaa, että tämä hallituksen
esitys on läpikäynyt riittävän
seulan. Toivottavasti! Pääpyrkimys on siis hyvä.
Tietenkin tämän sirun tarkoitus on biometrisine
tunnisteineen vaikeuttaa passien väärentämistä,
mikä on ollut erittäin taidokasta viime aikoina.
Rajavartiolaitoksen työntekijät kertovat, että ne
ovat hyvin taidokkaasti väärennettyjä asiakirjoja,
mitä rajoilla näkee. Ehkäpä tämä mikrosiru sitten
vaikeuttaa, toivottavasti, väärennöksien
tekemistä. Tietenkin on perin ikävää ja
olemme varmasti kaikki pahoillamme siitä, että näin
kalliita laitteita me suomalaiset joudumme hankkimaan ja näin
monimutkaisia välineitä ja ettemme pysty enää toisiimme
luottamaan.
Olen ed. Kasvin kanssa samaa mieltä, että — on
ehkä aika siirtyä puhujakorokkeelle. (Ed. Zyskowicz:
Ei hän sitä mieltä ollut!)
(Korokkeelta) Ed. Zyskowiczin tilannekomiikka osui taas jälleen
kerran paikalleen. Ed. Kasvi ei sanonut, ettei tarvitse siirtyä puhujakorokkeelle,
mutta näin, että valo rupesi vilkuttamaan, ja
se merkitsee, hyvät ystävät, että aika paikalla
puhumiseen on päättynyt ja on aika siirtyä puhujakorokkeelle
puhumaan. Siksi, arvoisa puhemies, noudatin tätä sääntöä,
haluan noudattaa tämän talon perinteisiä tapoja. — Ed.
Kasvi totesi, että on ihan hyvä, että valvotaan,
mutta juuri tämä sisältö, mistä hän
puhui: kuka valvoo sitten sitä isoaveljeä, joka
valvoo meidän liikkeitämme? En ainakaan minä halua,
jos ajattelee, että tavallinen ihminen elää nuhteettomasti
ja häntä seurataan, missä hän
kulkee, että näitä tietoja käytetään
syyttömiä vastaan. Tämä on tietenkin
yksi probleema.
Mielestäni tässä on aika pitkälle
saman kaltaisesta asiasta kysymys kuin dopingissa. Olen toiminut
antidopinglääkärinä eli ottanut
näitä testinäytteitä, jotka
on lähetetty tutkittavaksi, ovatko urheilijat käyttäneet
kiellettyjä aineita urheillessaan. Me tiedämme
kaikki, että nämä dopingaineet kehittyvät
nopeammin kuin testimenetelmät pystyvät seuraamaan
perässä. En halua minäkään
maalata mitään uhkakuvia pahemmin, niin kuin ed.
Kasvikaan, mutta kyllä helposti niin on, että aina
löytyy niitä nokkelia asiantuntijoita, jotka pystyvät
sitten taas kiirehtimään kunniallisten ja nuhteettomien
ihmisten toimien edelle. Ymmärrän, että tämän
hallituksen esityksen pyrkimys ja suunta on oikea, mutta aivan aukoton
turvallisuusjärjestelmä tämäkään
ei valitettavasti ole.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Minä kiinnitän huomiotanne
ed. Meriläisen toteamukseen, että tämä passilaki
edustaisi isoveli valvoo -kehitystä. Jokainen meistä voi
luonnollisesti tulkita tuon lausuman niin kuin itse haluaa. Minä tulkitsisin
sen viranomaisille myönteisesti siten, että heille
tuleekin taata ja turvata kaikki mahdollisuudet sekä resurssien,
menetelmien että lainsäädännön
osalta. Meillä on aivan tarpeeksi paljon viime ajoilta
esimerkkejä siitä, että rikolliset käyttävät
kaikkea mahdollista uutta tekniikkaa ja saattavat olla tämän
vuoksi askeleen poliiseja edellä, kun poliiseilta nuo riittävät
oikeudet ja resurssit sekä tarvittava lainsäädäntö puuttuvat.
Me käsittelemme parhaillaan poliisilain muutosta hallintovaliokunnassa
ja olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti siihen, että poliisille
tulee taata toimintaedellytykset juuri rikollisuuden ehkäisemiseksi
ja paljastamiseksi. Tällä passilailla on tämä sama
positiivinen tavoite.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Uudet biometriset tunnisteet passeissa tulevat
todellakin antamaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia estää laitonta
maahanmuuttoa ja ylipäätänsä tarkentaa
henkilöllisyyden varmentamista. Tämä on
varmasti hyvä asia. Mutta mielestäni myös
ed. Zyskowiczin kannattaa myöntää se,
että tällaisia tekniikoita käyttöön
otettaessa olisi samaan aikaan huolehdittava siitä, että mahdolliset
perusoikeuksiin kohdistuvat loukkaukset, kuten yksityisyyden suojaan
puuttuminen, ovat hoidossa. Vaikutelma varmasti ed. Meriläisellä ja
ed. Kasvilla ja allekirjoittaneella monista vastaavantyyppisistä asioista,
joita nyt on lainsäädäntöprosessissa
koko EU:ssa ja joita eduskunta siis käsittelee, on se,
että nyt on hyvin nopeasti ryhdytty näihin ennalta
ehkäiseviin kansainvälisen rikollisuuden torjuntatoimiin
ilman että samaan aikaan on maltettu huolehtia siitä,
että tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät riskit
olisivat hallinnassa.
Euroopan unioni on laajentunut hiljattain 25 maata käsittäväksi,
eikä varsinkaan uusissa EU-maissa ole läheskään
asianmukaista tietosuojalainsäädäntöä eikä organisaatiota,
viranomaisia, jotka valvovat tietosuojaa. Siinä mielessä asia
on todella vakava ja kysymys on suuri. Oikeastaan hallituksen esityksessä on
aika tyypillisesti juuri tässä suhteessa ilmoitus
ihan ensi lehdellä, kun kerrotaan, että sormenjäljen
käyttöönottoon liittyen tullaan antamaan
erillinen esitys liittyen sormenjälkitietojen käyttöön,
rekisteröintiin ja luovuttamiseen. Nyt olisi ollut todella
mielenkiintoista kuulla ministeri Rajamäeltä,
minkälaisia valmisteluja ja mistä lähtökohdista
tätä työtä tehdään.
Mutta siis tosiaan ensin säädetään
näitä uusia velvoitteita ja vasta sen jälkeen
ruvetaan pohtimaan, miten niitä sitten voidaan käyttää esimerkiksi
lainmukaisesti. Ed. Zyskowicz, te olette perustuslakivaliokunnan
entinen puheenjohtaja, ja olen aivan varma, että te olette
samaa mieltä siitä, että perusoikeuksia
mahdollisesti rajoittavista toimista on säädettävä lailla
ja laissa on hyvin tarkkaan määrättävä,
mihin tarkoituksiin viranomaisilla ja muilla tahoilla on oikeus
näitä tietoja käyttää,
ja että viranomaisten toimintaa myös pitää valvoa.
Uskon, että periaatteessa voisimme olla tästä aivan
samaa mieltä, niin että on ihan turha rakentaa
tähän mitään vastakkainasettelua.
Haluaisin lyhyesti vielä kosketella toista samantyyppistä säädöstä,
joka myöskin liittyy kansainvälisen rikollisuuden
torjuntaan ja jota EU:ssa puuhataan. Toisin kuin tämä passiasetus se
on vielä valmistelussa, ja se onkin kohdannut yllättäviä vaikeuksia.
Se liittyy teletunnistetietojen tallentamiseen. Koska siinä on
niin paljon yhteisiä piirteitä tämän
esityksen kanssa, ajattelin lyhyesti ottaa sitä keskusteluun
myöskin mukaan. Operaattorit on tarkoitus velvoittaa tallentamaan
kansalaisten teletunnistetietoja todennäköisesti
12 kuukauden ajaksi, jotta voitaisiin mahdollista rikostutkintaa
varten sitten näitä tietoja hyödyntää.
On tullut ongelmia, koska itse asiassa Euroopan unionissa on todellakin
lähdetty vähän liian hätäisesti
tähän lainsäädäntötyöhön
ja nyt oikeusasioista vastaava komissaari Frattini on ilmoittanut,
että neuvoston puitepäätösehdotus
ei itse asiassa ole asianmukaisella oikeusperustallakaan ja komissio
tulee tämän asian ottamaan aivan uudelta pohjalta
esiin. Mielenkiintoista on se, että tässä itse
asiassa yhdeksi toiseksi kompastuskiveksi on noussut se, että tällainen
toiminta, kun näitä tietoja kerätään,
on todella kallista, siitä aiheutuu kustannuksia.
Tässähän ed. Laakso kiinnitti huomiota
siihen, että tosiaan nämä uudet biometriset
passitkin tulevat olemaan ihmisille paljon kalliimpia hankkia, koska
niihin liittyy näitä kalliita tekniikoita. Teletunnistetietojen
tallentaminen maksaa aikamoisia summia operaattoreille, ja eri EU-maissa
on aivan erilaisia velvoitteita siitä, kuka nämä kustannukset
maksaa. Toisissa maissa operaattori maksaa, toisissa valtio maksaa.
Aivan tällaista alkuperäistä EU:n sisämarkkinafilosofiaa
noudatellen syntyy epäreilua kilpailua, jolloin tällaista
ehkä ei päästä säätämään.
On mielestäni hyvä, että tämänkin
tyyppiset asiat ovat tulleet esiin, koska se vaan kuvastaa sitä,
että lainvalmistelu on aika ongelmallista ja puutteellista näissä asioissa.
Kun tarkoituksena sentään on, että kansalaisten
perusoikeuksia kunnioitetaan samalla kun viranomaisille annetaan
uusia velvollisuuksia ja mahdollisuuksia estää rikoksia, niin
näistä pitäisi käydä myös
tässä salissa paljon enemmän keskustelua.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ihmiskauppa, laiton eläinkauppa,
huumekauppa jne. lisääntyvät, ja kansainvälinen
rikollisuus on erittäin teknologisoitunutta, se on selvä. Siinä mielessä tietysti
biotunnisteiden käyttö on perusteltua rajaturvallisuuden
ja rikollisuuden hallinnan näkökulmasta. Mutta
sitten tähän liittyy todella ongelmia. Eräs
tärkeä näkökulma on myöskin
se, joka on tullut tänään jo salissa
esille, siis turvallisuus. Jos ajattelemme sitä globaalissa mielessä ja
liitämme siihen laittoman maahanmuuton taikka yleensäkin
sen, että esimerkiksi Eurooppaan kohdistuu erittäin
vahva muuttopaine etenkin Afrikasta ja Aasiasta, niin tässä mielessä voimme
todeta, että biotunnisteet sitä eivät millään
lailla pysty hallitsemaan. Siinä tarvittaisiin muita toimenpiteitä,
joiden pitäisi olla erittäin kokonaisvaltaisia
ja tukea niiden ihmisten elämän edellytyksiä heidän
lähtömaissaan Afrikassa, Aasiassa, Lähi-idässä,
jotka nyt ovat tulossa kohti Eurooppaa. Tässä mielessä tietysti
voi myös todeta sen, että kehittämällä vain
tätä teknologiaa, jolla rajavalvontaa suoritetaan,
ja muuta identifikaatiota, se ei ole kylliksi ja se ei ole ehkä kaikkein
tehokkaintakaan. Mutta tämä toinen puoli helposti
unohtuu, koska se vaatisi vielä suurempia poliittisia päätöksiä ja
syvällisempiä ratkaisuja.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies, hyvät kollegat! Alun perin
tässä keskustelussa käytin edellä käyttämäni
ensimmäisen puheenvuoron sen vuoksi, että ed.
Meriläinen aloitti oman puheenvuoronsa korostamalla sitä,
miten vihreiden piirissä suhtaudutaan kielteisesti tai vähintään
pidättyvästi nyt esillä olevaan uudistukseen
niillä perusteilla, jotka hän toi esiin. Halusin
sanoa, että mielestäni nyt esillä oleva
uudistus on hyvä uudistus. Se on hyvä uudistus
sen takia, että se vaikeuttaa passien väärentämistä ja vaikeuttaa
sitä, että erilaiset rikolliset, terroristit ja
muut, voivat liikkua maasta toiseen ja tätä kautta,
vaikeuttaessaan passien väärentämistä, helpottaessaan
väärinkäyttäjien kiinni saamista, tämä uudistus
ja se kokonaisuus, mihin tämä uudistus liittyy,
on omiaan lisäämään ihmisten
turvallisuutta.
Edustajat Kasvi, Hautala ja Nurmi ovat tuoneet esiin mielestäni
ihan perusteltuja näkemyksiä siitä, että kun
viranomaisille annetaan valtuuksia, kun viranomaisille annetaan
uusia teknisiä keinoja rikollisuuden torjunnassa ja tutkinnassa,
on tärkeätä pyrkiä luomaan sellaiset
järjestelmät, joilla mahdollisimman aukottomasti
estetään näin hankittavien yksityisiä kansalaisia koskevien
tietojen väärinkäyttö, ja järjestelmät, joilla
pyritään huolehtimaan tietosuojasta, ja järjestelmät,
joilla pyritään huolehtimaan viranomaisten toiminnan
riittävästä valvonnasta. En näistä näkökohdista
luonnollisestikaan ole eri mieltä. Kukapa meistä sitä kannattaisi,
että johonkin hyvään ja laissa säädettyyn
tarkoitukseen hankittuja tarpeellisia tietoja voitaisiin käytännössä käyttää ihan
muuhun, vahingolliseen ja kiellettyyn tarkoitukseen.
Mutta tähän liittyy kysymys, jota aivan aidosti
en ymmärrä, ja pyydän ed. Kasvia täsmentämään.
Korostitte puheenvuorossanne erittäin painokkaasti sitä,
että eräs tämän järjestelmän
hyväksyttävyyden ehto on — näin
ymmärsin — se, että missään
nimessä näitä biotunnisteita, jotka liittyvät
tähän passijärjestelmään,
ei voi eikä saa käyttää mihinkään
muuhun tarkoitukseen kuin nyt esillä olevaan tarkoitukseen
eli passinhaltijan tunnistamiseen ja passin aitouden varmistamiseen.
Voi olla, että tämä on erittäin
perusteltu näkökohta, ja pitää myöntää heti
alkuun, etten ole tätä asiaa lainkaan ajatellut.
Mutta nyt kun puhuitte, minulle tuli mieleen kuitenkin sellainen
esimerkki, että jos tuolla rajalla ulkomaalaisen poistuessa
maasta kävisi ilmi, että hänen passinsa
kautta ja passiin liittyvien biotunnisteiden kautta hänen
esiin tulevat sormenjälkensä täsmäävät
sellaisiin sormenjälkiin, jotka löytyvät jonkun
murhan tai raiskauksen tai muun tiimoilta pimeäksi jääneessä jutussa,
jossa siis sormenjäljet on saatu talteen tekijältä,
mutta ei ole löytynyt sormenjäljille haltijaa,
niin onko se todella mielestänne vaarallista ja pahaa.
Onko se vaarallista, jos kävisi niin — en tiedä yhtään,
miten tämä teknisesti on mahdollista ja onko mahdollista — että rajalla
tämän henkilön sormenjäljet tulisivat
passin kautta esiin ja teknisesti löydettäisiin
ne vastinesormenjäljet sieltä rikostutkinnassa
auki olevien pimeiden juttujen tiedostoista ja näin pystyttäisiin
tämä maasta ehkä ikuisiksi ajoiksi lähtevä ulkomaalainen
tai vaikka suomalainen tunnistamaan hyvin vahvasti epäillyksi vaikkapa
raiskaukseen ja murhaan, joka on jäänyt meillä poliisilta
selvittämättä? Tämä kysymys
tuli mieleen. Mitä tarkoitatte sillä, että missään
nimessä näitä tietoja ja tunnisteita
ei saa käyttää mihinkään
muuhun kuin sen passin ja sen passinhaltijan välisen henkilöllisyyden
varmistamiseen?
Ed. Hautalalle totean, että perusoikeuksien valvonta
on tietysti meille kaikille tärkeätä.
Kysymys kai tässäkin keskustelussa tai tähän
keskusteluun liittyvässä laajemmassa pohdiskelussa on
siitä, mikä uhkaa meidän perusoikeuksiemme toteutumista.
Tämä on sellaista asioiden punnintaa toisiaan
vasten. Te olette halunneet korostaa, että Suomen kansalaisten
ja muidenkin maiden kansalaisten perusoikeuksia uhkaavat viranomaisten
valtuudet ja liian pitkälle menevät viranomaisten
valtuudet ja ennen kaikkea niiden väärinkäyttö.
Tämä on tietysti todellinen uhka, ja mitä vähemmän
demokraattinen valtio, sitä todellisempi se uhka on. Jos
puhutaan diktatuurimaista, niin siellä ei kyse ole edes
viranomaisten väärinkäytöstä,
vaan siellä viranomaiset sikäläisten
lakien mukaan saavat käyttää yksityisyydensuojaa
loukkaavaa, kansalaisia urkkivaa ja heidän perusihmisoikeuksiaan
loukkaavaa tiedonkeruuta ihan laillisesti näiden kansalaisten
kontrolloimiseen ja heidän poliittisen ja muunkin toimintansa
valvomiseen. (Ed. Laakso: Puhuuko edustaja Yhdysvalloista?) — Puhun
ed. Laakso, esimerkiksi kommunistisista maista, joita te ihailitte.
Nämä kommunistiset maat Euroopassa, Neuvostoliitto
ja sen liittolaiset, muut sosialistiset maat, merkitsivät
sitä, että kymmenet, sadat miljoonat ihmiset,
jotka nyt onneksi ovat vapautuneet kommunismin ikeen alta, olivat
laillisen rikollisuuden kohteena. Nämä olivat
rikollisia järjestelmiä, joissa ihmisten ihmisoikeuksia
ei lainkaan kunnioitettu, joissa ihmisten yksityisyyttä ei
lainkaan kunnioitettu, salaiset poliisit ja koko valtiojärjestelmä urkkivat
erilaisten vapaaehtoisten avustajien avustuksella muun muassa näitten
ihmisten elämää ja käyttivät
kaikkea heistä kerättyä tietoa näiden
ihmisten henkiseen ja jopa fyysiseen tuhoamiseen eri aikoina vähän
eri intensiteetillä. Se, että Eurooppa on vapautunut kommunismista,
on merkinnyt satojen miljoonien ihmisten vapautumista tällaisesta
viranomaisterrorista ja rikollisuudesta, ed. Laakso.
Mutta mitä tulee tähän itse aiheeseen,
niin, ed. Hautala, kuten sanoin, mikä uhkaa ihmisten perusoikeuksia?
Itse näen, että viranomaisten valvonta on tärkeätä ja
demokratiassa näin tapahtuu. Mutta on kuitenkin silloin,
kun annetaan viranomaisille valtuuksia, pohdittava myös
sitä, mihin tarkoitukseen niitä annetaan ja miten
näitä valtuuksia antamalla ja viranomaisvaltuuksia
joltakin osin laajentamalla voidaan lisätä ihmisten turvallisuutta,
koska kyllä ihmisten turvallisuutta ja perusoikeuksia uhkaavat
nimenomaan myös terroristit, rikoksentekijät,
huumekauppiaat jne.
Eli silloin, herra puhemies, sanon tämän lopuksi,
kun aikanaan täällä ja yhteiskunnassa
laajemminkin keskusteltiin puhelinkuuntelun sallimisesta poliisille
eräissä törkeissä rikoksissa
ja kun sitä vastustettiin suunnilleen niillä argumenteilla,
mitä tässäkin keskustelussa on tullut
esiin, niin sanoin eräässä puheenvuorossa — omat
tyttäreni olivat silloin teini-ikäisiä tai
itse asiassa vähän allekin — että koen,
että heidän turvallisuuttaan ja sitä kautta
perusoikeuksiaan uhkaa paljon enemmän huumekauppiaat kuin
se, että poliisille annetaan riittävät
resurssit ja toimivaltuudet huumekauppiaiden kiinni saamiseen ja heidän
toimintansa estämiseen ja lopettamiseen.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz oli varmasti aivan oikeassa,
mikä koski näitä itäisiä valtioita
ja niitten käyttäytymistä diktatuuriaikana, mutta
ei teillä ole yhtään sellaista esimerkkiä tullut
länsimaisesta valtiokokonaisuudesta ja sen käyttäytymisestä esimerkiksi
sotilaallisesti läsnä olevana tällä hetkellä yli
sadassa valtiossa ja käyttäytymisellä esimerkiksi
tuolla Irakin suunnassa tai jossain siellä, jossa on ihmisjahti
käynnissä joka ikinen päivä.
Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On ongelmallista, jos tästä yleisestä turvallisuudesta
siinä mielessä, kuin ed. Zyskowicz sen tuossa äsken
määritteli, tulee tämmöinen
ikään kuin ylempi perusoikeus. Kuulun kyllä itse
niihin, jotka ovat sitä mieltä, että Suomen
perusoikeusuudistuksessa ehkä on otettu askel siihen suuntaan,
että voidaan perustella sitä, että yleinen
turvallisuus esimerkiksi kansainvälistä rikollisuutta
vastaan on niin vahva oikeus, jopa perusoikeuden luonteinen oikeus,
että silloin sellaiset muut perusoikeudet kuin vaikkapa
yksityisyyden tai henkilötietojen suoja, jotka suojataan
perustuslain 10 §:ssä, saavat väistyä. Tätä ei
mielestäni pitäisi hyväksyä.
Tässä asiassa kysymys on siitä, että meidän
on voitava vaatia hallitukselta, että se esimerkiksi EU:ssa
huolehtii siitä, että nämä tietosuoja-
ja tietoturvamekanismit ovat kunnossa silloin, kun suunnitellaan
nämä uudet valtuudet ja uudet tekniikat viranomaisille.
Näin ei ole tällä hetkellä.
Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Olen ed. Zyskowiczin kanssa samaa mieltä siitä,
että on välttämätöntä tehdä matkustusasiakirjat
sellaisiksi, että niitä ei voida väärentää.
Mutta samalla kiinnittäisin huomiota siihen, että varsin
monet tässäkin keskustelussa perustelevat terrorismilla,
terrorismin torjunnalla, uuden järjestelmän käyttöönottoa.
Haluaisin huomauttaa, että hallituksen lakiesitys ei perustele
terrorismilla. Hallitus ei mainitse sanaa terrorismi lainkaan tai
terrorismin vastaista taistelua. On myös muistettava, että esimerkiksi
syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 terroritekoihin
syyllistyneet tulivat Yhdysvaltoihin laillisilla matkustusdokumenteilla,
ei väärennetyillä. Eli tiedossani on
se, että esimerkiksi tiedusteluviranomaiset pitävät
ylipäänsä terrorismin torjuntaa tätä kautta
varsin kyseenalaisena. Eli on erotettava, missä rikoksissa
ja miltä osin matkustusasiakirjojen tehostamisella voidaan
uhkia torjua. Terrorismin torjunnassa tämä kyse
on hyvin marginaalisesta toimenpiteestä.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen kysyi, eikö minulle
tule läntiseltä pallonpuoliskolta mieleen sellaista
maata, jossa ihmisten ihmisoikeuksia riistetään,
jossa ihmisten yksityisyyttä ei kunnioiteta, jossa ihmisiä urkitaan
ja valvotaan. Kyllä minulle tulee, ed. Pulliainen, minulle
tulee mieleen Kuuba. Se on kommunistinen diktatuuri läntisellä pallonpuoliskolla.
Siellä ei ole demokratiaa. Siellä ei ole monipuoluejärjestelmää. Siellä ei
ole ihmisoikeuksia. Toivon, että Kuubankin kansa vapautuu
kommunistisesta diktatuurista, ja uskon, että jo lähivuosina
tulemme sen ilon hetken vielä kokemaan, että sielläkin
järjestelmä kaatuu ja toivottavasti tilalle saadaan demokraattinen
järjestelmä.
Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sallittaneen, että suuresti ihmettelen,
että tämän asian tiimoilta otetaan kielteisiä esimerkkejä ulkomailta,
niin kuin niillä olisi tämän asian kanssa
jotain tekemistä. Pitää tiedostaa keskeinen
positiivinen viesti, mikä tällä asialla
on. Se on se, että meillä kaikilla suomalaisilla
on turvallista olla ja meillä on sellainen järjestelmä,
että tässä maassa on turvallista elää, tänne
ei tule rikollisia, täältä ei lähde
rikollisia, täällä ei sisällä toimi
rikollisuus. Tämähän tämän
asian viesti on. Pitää tiedostaa, että sitä varten
tarvitaan riittävä tekniikka kaikille viranomaisille,
joista poliisit ovat yksi tärkeä osa, riittävät
resurssit sekä taloudellisesti, henkisesti että kaikin
puolin. Tällä asialla ei sinänsä ole
tietystikään tekemistä ihmisoikeuksien
eikä yksityisyyden kannalta. Ne ovat luonnollisia asioita
Suomessa. Kyllä me niistä osaamme huolta pitää.
Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Laakso väitti, että hallitus
ei tätä esitystään perustelisi
lainkaan terrorismin torjumisella. Se ei varmasti ole pääargumentti, mutta
kyllä täällä hallituksen esityksessä sitä myös
sillä perustellaan. Esimerkiksi sivulla 9 todetaan, että näin
laittomasti maahan pyrkivät ja terroristeiksi tiedetyt
voidaan todennäköisimmin tunnistaa, kun kerrotaan
näistä uusista menetelmistä. Eli kyllä sekin
on yksi argumentti ollut hallituksella.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle passilaiksi
ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on kannatettava esitys.
Olen kuunnellut pitkään tätä keskustelua ja
huomannut, että meillä vallitsee kumminkin edelleen
Suomen eduskunnassa hyvin pitkälle epäluottamusta
meidän viranomaistemme tai muiden maiden viranomaisten
luotettavuuteen. Meidän perustuslakimme 10 §:ssä,
johon täällä on viitattu, kuitenkin sanatarkasti
sanotaan: "Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha
on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään
tarkemmin lailla."
Nyt me olemme säätämässä lailla
sitä menettelyä, voidaanko yksityisyyden suojaa
jollakin tavalla murtaa siinä tapauksessa, että lailla
on niin perusteltu syy turvata ihmiselle niitä muita perustuslaissa
olevia perusoikeuksia. Näin tehdään myöskin
silloin, kun säädetään poliisilakia, esitutkintalakia
tai jotain muuta lakia, jossa katsotaan, onko suojeltava etu huomattavasti
merkittävämpi kuin menetetty etu. Menetetty etu
tässä keskustelussa on perusteltu sillä,
että jos eivät välttämättä Suomen
viranomaiset niin mahdollisesti jotkut muut EU:n viranomaiset eivät
noudatakaan tämän lakiesityksen perusteluissa
olevia, hyvin tarkkaan rajattuja edellytyksiä, joilla tämä laki
on perusteltu. Icao on muun muassa laatinut standardin näille
koneluettavien matkustusasiakirjojen siruille tallennettavista tiedoista
ja teknisistä vaatimuksista, ja minun ymmärtääkseni nämä säännökset
on huomioitu myöskin tässä hallituksen
esityksessä.
Tulevaisuudessa siis sirulle voitaisiin tallettaa henkilön
sukunimi, etunimet, tieto sukupuolesta, henkilötunnus,
tieto kansallisuudesta, passin viimeinen voimassaolopäivä,
tieto passin rajoitetusta kelpoisuusalueesta, passinhaltijan kasvokuva,
tieto talletettujen kasvokuvien lukumäärästä, passin
sirun koodi, merkintä Fin sekä tietojen aitouden
ja eheyden varmistamiseen liittyviä tietoja. Lisäksi
aivan erityisesti esityksen 5 §:n 3 momentissa säädetään,
että passin sirulle talletettujen tietojen aitouden ja
eheyden varmistamiseen liittyvän varmenteen luo Väestörekisterikeskus, joka
on Suomen ainoa laadunvarmentaja. Väestörekisterikeskus
myös loisi ja ylläpitäisi tiedon eheyden
varmistamiseen tarvittavan varmennustietojärjestelmän.
Lisäksi hallituksen esityksessä on lukuisia viittauksia,
että EU:n passiasetuksesta ja tästä laista
ei seuraa, että lukuoikeuksia pitäisi antaa kolmansien
valtioiden viranomaisille, eikä päätöksiä oikeuksien
antamisesta toiselle valtiolle tehtäne EU-tasolla. Siitä päättää kukin
jäsenvaltio itse. On kuitenkin mahdollista, että EU:ssa pyritään
tekemään jonkinlainen yhteinen linjaus näissä asioissa.
En siis näe tässä laissa sellaisia
uhkakuvia, joita täällä on esitetty.
Pidän kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi, rikollisten
estämiseksi, väärennettyjen passien saamiseksi
pois yhteiskunnasta tätä lakia merkittävänä.
Se parantaa suomalaisten ja myöskin kaikkien eurooppalaisten
valtioiden, jotka toimivat samalla tavalla, kansalaisten oikeusturvaa
ja perusoikeuksia. Tulen kannattamaan tätä lakiesitystä kaikissa
vaiheissa.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Täällä on todistettu
aika yksimielisesti, että passin biotunnisteen myötä vaikeampi
väärennettävyys on yleinen etu ja hyöty,
ja niin se varmasti onkin. Toisaalta täällä on
yleisesti todettu, että siihen liittyy riskejä,
jotka saattavat vaarantaa yksityisen kansalaisen yksityisyyden suojan,
ja siinä mielessä siihen liittyy tietysti uhkia.
Kun tätä tarkastelee yksittäisenä lakiesityksenä,
niin silloin pitää tietysti verrata, kummat ovat
suuremmat. Minusta näyttää, että se
ongelma on tietysti siinä, että tämän
tyyppinen vertailu on aika vaikeaa, koska on jossain määrin
erimittaisesta asiasta kyse. Minusta kuitenkin näyttää,
että tässä tapauksessa, tämän
lain osalta, hyöty saattaa olla uhkia suurempi.
Sinänsä tietysti voi kysyä, olisiko
tämä laki ylipäätään
syntynyt ilman USA:n omiin passinhyväksymiskriteereihinsä tekemiä muutoksia. Voi
kai sanoa aika suurella varmuudella, että ei olisi, ja
se on sinänsä vähän kyseenalaista.
Tietysti sitten ennen kaikkea kysymys on siitä, että ne
tiedot todellakin säilyvät niin hyvin suojassa, etteivät
ne joudu asiattomiin käsiin.
Siihen lähtökohtaan, josta ed. Zyskowicz arvioita
esitti, suhtautuisin kyllä hieman epäillen. Läntiselläkin
puolella Kuuban lisäksi esiintyi ainakin maita, kuten Chile
ja Argentiina, joissa suoja taisi olla 70- ja 80-luvulla kohtuullisen heikkoa
laatua.
Mutta kaiken kaikkiaan, jos nyt tällaiselta yleiseltä tasolta
vie tämän tarkastelun yksityisemmälle
tasolle, voi kai sanoa, että vastustan sinänsä isonveljen
valvontaa, mutta jos isoveli ministeri Rajamäki nyt minua
valvoo, niin antaa mennä vaan. Tunnen ehkä itse
itseni turvallisemmaksi kuin uhatummaksi.
Astrid Thors /r:
(Ed. Zyskowicz: Ei tarvitse juosta!) — Nå,
vet ni —nybörjarbrådska! Det får man
väl ursäkta.
Värderade talman! Hyvät kollegat! Ensiksi haluaisin
kiinnittää huomiota yhteen osuuteen tässä laissa,
josta mielestäni ei ole vielä keskusteltu, ja
se on alaikäisten passit. Kun me tiedämme, että vain
yhden henkilön passi nyt tulee käyttöön,
on hallituksen esityksessä yritetty säätää niitä tilanteita,
joissa huoltajat ovat lasten passeista eri mieltä. Oikeastaan
tämä sääntely-yritys mielestäni
kuvaa sitä, että ehkä meillä on
avioero- ja perheriitatilanteissa vähän puolitiehen päästy
ja on yleensä lähdetty siitä, että määrätään
aika mekaanisesti yhteishuoltajuus, esimerkiksi poikkeuksena niistä tilanteista,
joita on muissa Pohjoismaissa.
Haluaisin siksi ja toivoisin, että myöskin
lakivaliokunta voisi tähän asiaan puuttua, koska
meidän työjärjestyksemme mukaan nimenomaan perheasiat
kuuluvat lakivaliokunnalle.
Arvoisa puhemies, ehdotan ihan konkreettisesti, että tämä lähetettäisiin
lausunnolle myöskin lakivaliokunnalle pohdittavaksi.
Jag gör alltså här ett konkret förslag,
eftersom jag tror att man borde se över det här
lagförslaget också med tanke på de nya
stadganden som finns om geografiskt begränsat pass för
minderårig, dvs. en möjlighet för vårdnadshavaren
att ge ett geografiskt begränsat samtycke. Det här är
en oerhört svår reglering. Vi vet att man till
exempel kan trilskas med sin före detta make genom att
vägra samtycke till ett pass eller begränsa det geografiskt.
Däremot vet man också att man måste kunna
begränsa pass geografiskt för att barn inte skall
kapas.
Jag hoppas och föreslår därför
att lagutskottet skulle kunna titta på den här
frågan, men också att förvaltningsutskottet
skulle titta på om det här förslaget är
fullständigt och tillräckligt täckande. Det
verkar för mig som om det är väldigt
mycket passmyndigheten som skall avgöra om man skall begära
ett utlåtande av de myndigheter som kanske känner
till barnens situation bättre. Jag tänker här
på paragraferna 7 och 11 där den här
aktuella frågan berörs.
Näitä tilanteita pitää siis
huolellisesti katsoa, koska, niin kuin sanoin, on suuntaan ja toiseen mahdollisuutta
toisaalta, että lapset viedään toisen
vanhemman tai huoltajan tietämättä, ja
toisaalta joskus ei anneta suostumusta passin antamiseen, koska
halutaan tehdä kiusaa. Niin kauan kuin meillä esimerkiksi
hyvin mekaanisesti määrätään
avioerotilanteessa yhteishuoltajuus, tämä on vaikeasti
päätettävissä.
Mitä sitten tulee tietosuojaan, biotunnisteisiin, niin
mielestäni asiahan on aika pitkälti, itse tekniikka
ja itse muut säännökset, EU:n asetuksella
vuonna 2004 säädetty. Ongelma, joka tulee esiin,
on rekisteri, mahdolliset yhteiseurooppalaiset rekisterit.
Och med den drucknes envishet upprepar jag samma sak som också EU:s
antiterrorismkoordinator har konstaterat: Det är en stor
brist att vi inte inom det här området — datasekretess
och personintegritet — har instrumet som täcker
den så kallade tredje pelaren.
Minä puhun vähän tätä EU:n
munkkilatinaa, mutta totean, että meillä on siis
tietosuojasäännöksiä, jotka
koskevat enemmän kaupallisia tarkoituksia tai jotka itse
asiassa joskus rajoittavatkin julkisuussäännöksiä.
Mutta kun me tulemme tälle tärkeälle,
herkälle alueelle, jossa on niin sanotun kolmannen pilarin
asioita, niin siellä meillä ei ole kattavia tietosuojasäännöksiä.
Ennen kuin luodaan tietojen vaihtoa jäsenmaiden välillä tästä asiasta,
niin pitäisi edetä, ja toivoisin, että tämä olisi
myöskin painopistealue, siis kun Suomesta tulee puheenjohtajavaltio,
niin meillä olisi ainakin siihen mennessä tämmöinen
painopistealue.
Tavallaan tässä, kun julkisista asiakirjoista
puhutaan, meillä on mahdollisuus keskustella tästä. Moni
muuhan sanoo, että meillä on monta muuta tunnistetta,
jotka liikkuvat maassamme, rfid-tunnisteet, joilla voidaan myöskin
tallentaa huomattavasti ihmisiä ja ihmisten kulutuskäyttäytymistä koskevia
tietoja, ja tällä hetkellä se ei ole
ollenkaan säännelty ala emmekä tiedä,
mitä sillä alueella tapahtuu.
Ed. Rakel Hiltunen merkitään
läsnä olevaksi.
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen siitä, että tästä aiheesta
lähti käyntiin kunnon keskustelu. Alkuunhan näytti
siltä, että täällä pidetään
vain pari puheenvuoroa, ja meinasin jo myöhästyä puheenvuoron
varaamisestakin.
Ed. Zyskowiczin minulle esittämä kysymys on
hyvin tärkeä ja kiteyttää hyvin
ne haasteet, joita tässä joudutaan pohtimaan.
Esittämänne esimerkki on sinänsä hyvin
houkutteleva: totta kai me haluamme saada ryöstömurharaiskaajat kuriin
rajoilla tai missä tahansa, mutta sillä on hintansa.
Esimerkiksi, kun te käytte tapaamassa kiinalaista toisinajattelijaa
tai kuubalaista toisinajattelijaa, teidät voidaan karkottaa
maasta, koska teidän sormenjälkenne löytyy
hänen kotoaan. (Ed. Salo: Miten se on mahdollista?) Mutta
jos se ei ole este, riskit on mahdollista minimoida rakentamalla
järjestelmä siten, että passeista luettavia
tunnisteita ei välttämättä edes
tallenneta mihinkään, niitä ei tarvitse
lähettää mihinkään. Tämä esittämänne
tavoite pystytään toteuttamaan ilman sitäkin.
Riittää, että etsittävät,
esimerkiksi viisi vuotta aiemmin tehdyn kellarimurron yhteydessä löydetyt
sormenjäljet ovat raja-aseman passinlukupisteessä siinä tietokoneessa, jolla
se passi luetaan, ja siinä yhteydessä ne kollataan,
jolloin sieltä ei lähde mitään
tietoja matkustajasta ulos, ellei sitten ole perusteltua rikosepäilyä.
Tilanne on sama kuin esimerkiksi etsittäessä varastetun
auton rekisterinumeroa automaattisten liikennevalvontakameroiden
kuvista. Riskit yksityiselle voidaan sielläkin välttää välittämällä varastettujen
autojen rekisterinumerot liikennekameroita seuraavalle tietokoneelle
eikä välittämällä kaikkien
kameran ohi kulkevien autojen rekisterikilvet poliisille, niin kuin
on suunniteltu tehtäväksi.
Mutta kuten kerroitte, ed. Zyskowicz, maailmassa on yhteiskuntia,
joissa yksityisyyttä ja ihmisoikeuksia ei kunnioiteta sillä tavalla
kuin Suomessa, ja nimenomaan matkustusasiakirjat, jotka kulkevat
meillä mukana noissa maissa, ovat tässä suhteessa
relevantteja. Jokainen voi kuvitella, mitä Stasin, KGB:n
tai Hooverin FBI:n johtajat olisivat saaneet aikaan, jos heillä olisi
ollut käytössä tällaiset työvälineet,
jotka mahdollistavat suurten tietomäärien automaattisen
keruun kaikista kansalaisista, kaikkien kansalaisten liikkeistä,
kaikkien kansalaisten kaikesta viestinnästä ja
niiden yhdistelemisen. Siksi suhtaudun aina lähtökohtaisesti
epäillen näihin järjestelmiin, ja minulle
täytyy erikseen perustella, että niistä saatava
hyöty on näiden riskien arvoinen, (Ed. Salo: Onko
se?) sillä valta vaihtuu nopeasti, mutta tieto pysyy.
Sen saivat karvaasti kokea esimerkiksi ne Hollannin asukkaat,
jotka huomasivat, kun Saksa miehitti maan, että Hollannissa
olikin maailman tehokkain väestörekisteri. Kaikki
tiedot olivat sieltä erittäin hyvin saatavissa,
mitä uudet isännät tarvitsivat. Sen takia
esimerkiksi Hollannin juutalaiset tuhottiin nopeammin kuin missään muussa
länsimaassa, samaten kuin monet muut ryhmät, mitä natsit
pystyivät näistä Hollannin erittäin
hyvin viranomaisia varten kerätyistä tietokannoista
esiin kaivamaan. (Ed. Vielma: Aika pitkälle viety vertaus
passilakia käsiteltäessä!)
Jaakko Laakso /vas:
Arvoisa puhemies! On aivan totta, kuten ed. Virtanen totesi,
että tämän passiuudistuksen taustana
ovat terrori-iskut Yhdysvaltoihin syyskuussa 2001. Mutta esitän
sellaisen kerettiläisen ajatuksen, että Euroopan unioni
ei ensi sijassa tästä syystä ole mukana
toteuttamassa tätä biometristä passiuudistusta, vaan
syynä on yksinkertaisesti se, että kasvava muuttoliike
Euroopan unionin sisälle aikaansaa tarpeen tehostaa tunnistamisjärjestelmiä.
Toissijaisia ovat kaikki muut, rikollisuuteen ja muun muassa terrorismiin
kuuluvat syyt. Eli ensisijaista on se, että tehdään
aikaisempaa vaikeammaksi muun muassa toisten ihmisten henkilöllisyystodistusten
käyttö matkustusasiakirjana tai tehdään
vaikeammaksi matkustusasiakirjojen väärentäminen.
Syynä tähän on se valtava muuttoaalto,
joka ennen kaikkea Afrikasta ja Aasiasta kohdistuu Euroopan unionin
alueelle.
On aivan totta, kuten ed. Räsänen totesi,
että kyllä täällä mainitaan
sana terrorismi, mutta itse tätä lakiesitystä ei
kuitenkaan perustella ensisijaisesti terrorismilla ja terrorismin
torjunnalla. Ehkä näillä lisäyksillä on
todettava, että pidän tarpeellisena ja välttämättömänä tietenkin,
että matkustusasiakirjat ovat sellaisia, joita on vaikea väärentää,
mutta perusteluna ei kannata käyttää asioita,
jotka eivät tähän liity.
Sanon myös sen, että ei pitäisi meillä olla
erimielisyyttä siitä, että myöskin
yksilöllisyyden suojan parantaminen liittyy olennaisesti
tämän kaltaisten lakiesitysten yhteyteen. Esimerkiksi Euroopan
neuvosto on varoittanut siitä, että nyt terrorisminvastaisen
lainsäädännön luomisen ohella
syntyy huonoa lainsäädäntöä,
jossa unohdetaan yksityisyydensuoja.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Siis huono lainsäädäntö on
varmasti se, mitä meidän pitäisi tässä talossa
viimeiseen asti välttää. Valitettavasti
on niin, että monet näistä EU-asetuksista,
joita terrorismin torjunnan nimissä ja kansainvälisen
rikollisuuden torjunnan takia säädetään, on
hyvin nopeasti laadittu. Yksi esimerkki siitä, mikä liittyy
tähän passiasetukseen, joka tuli hyväksyttyä muistaakseni
viime vuoden lopulla, on se, että Euroopan parlamentti
ei päässyt siinä asiassa lainsäätäjänä vaikuttamaan
muuta kuin lausunnolla, jolla ei ollut sitten mitään
merkitystä. Lainsäädäntömenettely
muuttuu vuodenvaihteen jälkeen, olikohan se tammikuun lopussa, niin,
että parlamentista olisi tullut tässä yhteispäätösmenettelyn
mukaisesti yhtä vahva lainsäätäjä,
ja sitä kautta ehkä eurooppalaiseen kansalaiskeskusteluun
ja kansallisiin parlamentteihin olisi jonkin verran levinnyt huoli
siitä, että tietosuojasta on samaan aikaan huolehdittava,
kun näitä uusia valtuuksia säädetään.
Euroopan parlamentti suhtautuu varsin kriittisesti tähän
sormenjälkitunnisteeseen juuri siitä syystä,
että se ei ole kunnossa.
Ed. Salo mielestäni ei lainkaan puuttunut siihen ongelmaan,
joka liittyy juuri näiden rekisterien liukumiseen ikään
kuin eurooppalaisiin käsiin, ja tästähän
ed. Thors puhui. Minusta ed. Vielma suorastaan lapsellisesti uskoo
siihen, että viranomaiset aina toimivat oikein, mutta kun
niitä tietoja siirretään yli rajojen,
niin me emme todellakaan voi luottaa siihen. Me olemme Suomen kansalaisille
vastuussa siitä, että niitä tietoja käytetään
oikein. On aivan selvä asia, että monilla aloilla
sisä- ja oikeusasioissa on syntymässä yhteisiä rekistereitä.
Ensin aloitetaan luovuttamalla ja vaihtamalla tietoja, sitten jonain
päivänä meillä on ne eurooppalaiset
rekisterit. Tässä on todellinen ongelma, jolle
meidän pitäisi tehdä jotain.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun ed. Zyskowicz on vielä paikalla,
toteaisin sen eron, mikä meidän lähestymistavassamme on.
Erikoisesti kiinnitän huomiota ensimmäiseen puheenvuoroon
ja minun puheenvuoroni aikana käyttämiinne välihuutoihin.
Ero on se, että te hyväksytte tällaisen
muutoksen niin kuin ex cathedra annettuna, ilman minkäänlaista
pohdiskelua sen mahdollisista kielteisistä ja muista vaikutuksista
ja sellaisista asioista, joihinka pitäisi varautua tässä yhteydessä.
Meikäläiset taas lähestyvät
asioita sillä tavalla, että jokaiseen tällaiseen
hankkeeseen liittyy aina arviointi siitä, mitähän
kaikkia vaikutuksia tällä voi ollakaan ja millähän
tavalla niihin pitäisi varautua, ja sillä tavalla
tulee jatkaa tätä prosessia rakentavasti mutta
kriittisesti. Ja siinä se ero nyt sitten on. Ja niin kuin
huomasitte, arvoisa ed. Zyskowicz, te saitte perusteelliset vastaukset
niille välihuudoillenne, jotka heittelitte silloin.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen omasta näkökulmastaan
kuvasi eron hänen ja minun, ehkä vihreiden ja
kokoomuksen, suhtautumisessa tähän ja tämän
kaltaisiin esityksiin. Pitää näin oppositiopuolueen
eduskuntaryhmän puheenjohtajana vähän
varauksella suhtautua tähän väitteeseen,
että suhtautuisin hallituksen, siis nykyisen hallituksen,
esityksiin lähtökohtaisesti ilman varauksia ja
luottaen lähtökohtaisesti siihen, että se, mitä hallitus
esittää, on viisasta ja hyvää eikä sitä tarvitse
kriittisesti tarkastella.
Ed. Pulliainen, en kuvaisi tätä eroa siten
kuin te kuvasitte. Kuvaisin sen niin, että me tämän kaltaisessa
lainsäädännössä haluamme
nähdä sitä, mitä sillä edistetään,
turvallisuutta ihmisille, rikosten torjuntaa ja terrorisminkin,
toivottavasti, torjuntaa, kun taas vihreät tämän
kaltaisissa asioissa ensisijaisesti ovat näkemässä kielteisiä piirteitä ja
puolia.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Zyskowiczille se, että kun
nyt tuolla harmaan ja mustan talouden puolella on aika paljon viime
aikoinakin keskustellut viranomaisten kanssa, jotka taistelevat
samassa rintamassa meikäläisen kanssa näitten
kielteisten ilmiöitten kuriin saattamiseksi, niin kyllä siellä pohdiskellaan
juuri näitä asioita, joita mekin olemme esiin
tuoneet, siis modernin teknologian väärinkäyttöä tietoyhteiskunnassa
ja siihen sisältyviä vaaroja ja niihin varautumista.
Se on todella tieteellistä, syvällistä paneutumista
näihin ongelmiin, eikä niin, että ne otetaan
sillä tavoin, että on vain yksi tavoite ja käyköön
siinä sitten muuten mitenkä vaan.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Myöskin eurooppalaisilla rikollisilla
on tällä hetkellä valovuoden etumatka
näissä asioissa verrattuna viranomaisiin. Ja jos
ne veitsenterävät aivot, jotka myöskin
toimivat rikollisessa maailmassa, kuuntelisivat tätä keskustelua,
niin naurunpyrskähdyksiin siellä päästäisiin.
Me puhumme täällä sellaisista asioista,
joilla ei tämän päivän kovassa
rikollisessa maailmassa ole sellaista roolia, mitä me luulemme.
Meillä on tällä hetkellä Euroopassakin
satojatuhansia väärennettyjä passeja.
Sadat tuhannet ihmiset liikkuvat rajojen yli tekemällä rikollista
toimintaa, levittämällä sitä,
edesauttamalla sitä kaikin tavoin ja nauravat niille passeille
ja niille tunnistamisjärjestelmille, mitä tällä hetkellä Euroopankin
valtioiden välillä on, koska on helppoa höynäyttää viranomaisia.
Sen johdosta tämä hallituksen esitys on erityisen
kannattava, koska varmasti kaikki täällä salissa
haluavat, että tämä torjuu kaikkea rikollisuutta,
ei ainoastaan terrorismia. On sitten kysymys murhista, tapoista,
salakuljetuksista, ihmisoikeusrikkomuksista, laittomasta maahantulosta,
niin tämä passilaki turvaa kaikelta rikollisuudelta
ja torjuu sitä ennakkoon.
On aika erikoista muuten ollut tässä lähetekeskustelussa
se, että ministeri Rajamäen esittelyn jälkeen
en ole huomannut, että päähallituspuolueesta
olisi käytetty tämän esityksen puolustamiseen
kovinkaan paljon voimia. Me täältä kokoomusoppositiosta
olemme tukeneet Rajamäkeä, ja pääsääntöisesti
vihreiden ja vasemmiston edustajat ovat suhtautuneet siihen hyvin
kriittisesti. Jatkossa olisi tietenkin hyvin paljon mukavampaa täällä puolustaa
tämän hallituksen esityksiä, kun myös
hallituspuolueitten kansanedustajat olisivat mukana tässä rintamassa.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Hautala totesi puheenvuorossaan, että ed.
Vielma suorastaan lapsellisesti uskoo, että viranomaiset
toimivat oikein. Minä haluan rehellisesti vastata, että minä todella
luotan suomalaisiin viranomaisiin enkä epäile
heitä, niin kuin täällä aina
vihreät tekevät. Ja tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi
suomalaiset luottavat erittäin hyvin nimenomaan poliisiin,
jota te täällä aina epäilette,
että heillä on ketunhäntä kainalossa.
(Ed. Pulliainen: Kettutytöillä ei ole ketunhäntä kainalossa!)
Minä edustan sellaista linjaa, ed. Hautala, jonka tuloksena — anteeksi,
voiko ed. Pulliainenkin myös kuunnella, mitä linjaa
edustan — edustan linjaa, jonka tuloksena ed. Hautalakin voi
lapsenomaisesti luottaa suomalaisiin viranomaisiin, koska lapsista
meidän pitää nimenomaan ensisijaisesti
pitääkin huolta.
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä viime puheenvuoroissa
on tullut sellainen tunnelma, että rikollisuus ja uhat
tulevat vain Suomen rajojen ulkopuolelta, että kun me saamme
vain Suomen rajavalvonnan aukottomaksi, niin tästä tulee
täysin rikoksista vapaa vyöhyke tänne
Pohjolan perille.
Joskus tuntuu siltä, että tämän
yhteiskunnan suojelemiseksi ollaan valmiita hyväksymään
keinoja, jotka muuttavat tämän yhteiskunnan sellaiseksi,
ettei ole enää mitään suojelemisen
arvoista. Mutta toisaalta haluaisin vielä lopuksi todeta sen,
että ehkä vihreät ovat hieman kriittisempiä viranomaisia
kohtaan, koska vihreät ovat se nuorin poliittinen liike,
joka viimeksi on saanut kokea, millaista on olla valtavirtaa vastaan
tässä maassa ja ristiriidassa esimerkiksi poliisiviranomaisten
kanssa. Aikaisemminhan tämä rooli oli vasemmistoliitolla.
Arto Bryggare /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Kasvi ei tässä, mutta
edellisessä puheenvuorossaan käytti hyvän
esimerkin siitä historiasta, josta pitää muistaa
aina se, että meillä on olemassa riskejä erilaisen
tiedonkeruun kautta. Se tulee myös tässä muistaa.
Mutta samaan aikaan kyllä haluan muistaa sen, että kysymys
on siitä pohdiskelusta, mikä hyöty ja
mikä mahdollinen riski tässäkin lakiesityksessä on.
Ja ne hyödyt rikoksentorjunnassa ja monessa muussa täällä tulleissa
asioissa ovat niin paljon suuremmat kuin ne riskit, jotta tätä lakiesitystä kannattaa
puolustaa. Mutta tietysti tämä lisää myös
vastuuta viranomaisilta seurata tätä kehitystä ja
seurata niitä tekijöitä, jotka liittyvät
tähän asiaan. Eli ei tämä nyt
aivan aukotonta ole, niin kuin ed. Vielma täällä sanoi,
että lapsenomaisesti pitää uskoa kaikkea.
Kyllä tässä yhteiskunnan vastuulle tulee
entistä enemmän seurantaa siitä, millä tavoin tämmöinen
informaatioteknologia ja teknologiaseuranta hoidetaan niin, että siinä ihmisen
oikeustaju ja ne oikeudet säilyvät ominaan niin, että tämä yhteiskunta
säilyy vapaana.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Lopetan nyt omalta osaltani tämän
keskustelun. Muista en tiedä. Mutta, ed. Vielma, kun tässä on juuri
se kysymys, että se tieto ei välttämättä pääty
Suomen rajoille. Ja toiseksi noin yleisenä politiikan filosofian
kysymyksenä, niin ei kai parlamentaarikkoja tarvittaisi,
ei tarvittaisi kansanedustajia, ei tarvittaisi vaaleja, jos viranomaiset voisivat
hoitaa asiat niin, että heitä ei tarvitsisi valvoa,
puhumattakaan siitä, että Suomessakin apulaisoikeuskansleri
Jaakko Jonkka on kiinnittänyt ihan vakavaa huomiota muun
muassa poliisin laillisuusvalvontaan, niin että kyllä kai
meidän nyt lainsäätäjinä pitää näihin
reagoida.
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! Haluaisin vielä lopuksi todeta sen,
että nyt on kysymys passista. Euroopan unionin sisällä on
mahdollisuus matkustaa myös muulla henkilöasiakirjalla,
eli tämä tehokas rikollisuuden suoja, mistä me
nyt olemme säätämässä,
koskee matkustamista Euroopan unionin ulkopuolelle. Ei tämä suojaa
meitä nyt siltä rikollisuudelta, joka on tulossa
muualta.
Oma tietoni on kuitenkin se, että pääasiassa esimerkiksi
huumerikollisuus tulee Euroopan unionin sisältä.
Täytyy sanoa, että en näe niin painaviksi
niitä syitä, että passiuudistuksella
sitten muun muassa voitaisiin tehokkaimmalla mahdollisella tavalla
puuttua huumerikollisuuden torjuntaan. Samalla totean vielä sen,
että olen kuitenkin tämän uudistuksen
puolella.
Keskustelu päättyy.