Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Vuonna 2000 tehdyn selvityksen mukaan alle 100 000 asukkaan väestöpohjan sairaalassa suurin osa maksamattomista laskuista koskee 22 euron poliklinikkamaksuja. Kappalemääräisesti saatavia oli paljon. Keväällä 2002 kerättyjen tietojen mukaan tällaisesta sairaalasta laskuja lähti kuukaudessa noin 3 000 kappaletta. Hieman yli 80 prosenttia maksoi laskunsa viiveettä. Muistutuskirjeitä jouduttiin laittamaan noin 17 prosentille, ja perintätoimistolle siirtyi noin 6 prosenttia laskuista. Ulosottoon päätyi noin 2,5—3 prosenttia laskuista.

Ulosottoon menee lukumääräisesti siis 75—90 laskua. Niiden keskimääräinen osuus on varsin pieni. Ulosoton avulla saadaan vain osa, useimmiten pieni osa, maksuista. Lisäksi ulosotot koskevat monesti perheitä ja yksinasuvia, joilla jo muutenkin on runsaasti sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Ulosottotoimi on melko kallista ja epävarmaa, ja onnistumisen maksaa aina hakija.

Arvoisa puhemies! Lakiesitys kohdistuisi lähinnä näihin, siis taloudellisesti ongelmallisiin, perheisiin, ja lakimuutoksella ei saavutettaisi niitä tuloksia, joihin pyritään.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun lukee nämä hallituksen esityksen lyhyet perustelut, niin ajattelen, että tämä esitys saattaa jossakin mielessä olla johdonmukainen, mutta toisaalta surullinen varsinkin siitä näkökulmasta, että terveydenhoidon kustannusten omavastuuosuus on kansainvälisesti vertaillen Suomessa varsin korkea, noin 20 prosenttia, kun se Euroopassa on keskimäärin 10 prosenttia. Eli suomalainen potilas joutuu terveyspalveluistaan maksamaan korkean hinnan. Maksukatot ovat korkealla, ja niissä on paljon aukkoja, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että terveyspalvelujen käytön suhteen terveydenhoitomme toimii yllättävän epäoikeudenmukaisesti: pienituloiset, monisairaat ja eläkeläiset joutuvat usein käyttämään lähes kaiken liikenevän terveytensä hoitamiseen.

Toivoisin, että valiokunnassa paneuduttaisiin huolellisesti siihen, mikä on se tosiasiallinen kohderyhmä, jota tämä lakiesitys koskettaa. Pelkään, että siellä on sellainen ryhmä, jolle on kertynyt paljon erilaisia ongelmia, sosiaalisia ongelmia, köyhyyttä, sairauksia, mielenterveysongelmia, ja siinä mielessä yhdyn kyllä tähän kritiikkiin, mitä ed. Laxell puheenvuorossaan esitti.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hyviä puheenvuoroja, ed. Räsänen ja ed. Laxell. Haluaisin kiinnittää huomiota nimenomaan tähän, mihinkä ed. Räsänen viittasi, siihen, että nämä ongelmat kasautuvat: työttömyys, sairaus, köyhyys, lääkekulut. Näin ollen juuri tällaiset perheet ja yksilöt voivat olla näitä ulosoton kohteita. Silloin voi olla kysymys toimeentuloasiakkaasta, joka ehkei aina saa edes kaikkea sitä perusturvaa, mikä pitäisi saada.

Toinen kysymys on vanhat ihmiset, eläkkeellä olevat ihmiset. Heidän terveysmenonsa ovat luonnollisesti suuret, ja heidänkin kohdallaan yhä enemmän köyhyys kohdistuu. Me täällä kyllä aika aktiivisesti — muistutan köyhyyskeskustelusta — suljemme silmiä myös näiltä asioilta ja emme kuule kylliksi siitä tilanteesta, mikä on, että 10 prosentin osuus suomalaisista, jotka vähiten ansaitsevat, on 11—12 vuoden aikana reaalisesti menettänyt tulojaan, kun eniten ansainnut 1 prosentti on lisännyt tulojaan 121 prosenttia. 121 prosenttia oli se julkisuudessa ollut tieto, joka on siis niin kutsuttua tutkittua tietoa.

Se, että näitä asiakasmaksuja, aivan oikein, niin kuin ed. Räsänen hyvin totesi, maksetaan Suomessa huomattavasti enemmän kuin Euroopassa keskimäärin, on ongelma. Se on ongelma senkin vuoksi, että Kuopion yliopiston hyväksymän väitöskirjan mukaan kaikki tällaiset kynnykset, maksut, estävät käytännössä hoitoon hakeutumista. Olemme kuulleet aikaisemmin tässäkin salissa nykyhallituksen alue- ja kuntaministeri Manniselta, että hallitus harkitsee asiakasmaksulain muuttamista niin, että kunnat voisivat vielä mahdollisesti nostaa maksujen tasoa. Tätä ei ole viime aikoina uudelleen kuultu; vaalikauden alussa se oli esillä. Se olisi erittäin ongelmallinen asia, ja toivon mukaan hallitus ei lähde tälle linjalle.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle kommentti, että ehkä tässä onkin kysymys hallituksen lupaamasta köyhyyspaketista.