Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteen lähetekeskustelu jäi todella perjantai-iltapäivällä kesken ja siirrettiin tähän istuntoon. Vaikutti kuitenkin jo perjantaina siltä, että tähän lakialoitteeseen suhtauduttiin hieman pilkallisesti ja ylimielisesti. Olinkin harmistunut ed. Ala-Nissilän käyttämästä puheenvuorosta, kun hän niin vähätteli tätä aloitetta ja sen työllistävää merkitystä.

Ihan lyhyt katsaus siihen, miten tämä vähennys aikanaan syntyi. Nimittäin kotitalousvähennys otettiin käyttöön vuonna 97 tukikokeiluna Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Verosta tehtävän vähennyksen rinnalla muualla Suomessa kokeiltiin suoran yritystuen mallia. Kokeilun jälkeen kuitenkin päädyttiin siihen, että verovähennysmallin käyttöönotto on se parempi malli. Tätä mallia nimenomaan ajoi kokoomus, kun taas toista mallia silloinen toinen merkittävä hallituspuolue SDP. Verovähennys laajennettiin vuoden 2001 alusta koko maahan ja suorasta tuesta luovuttiin.

Viime vuosina kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on ollut 1 150 euroa vuodessa 100 euron omavastuun ylittävästä määrästä. Jos työ on tehty palkkasuhteessa tai työsuhteessa, vähennyksen perusteena ovat pakolliset sosiaalivakuutusmaksut, joiden lisäksi vähennykseen oikeuttavaa on 30 prosenttia työntekijälle maksetusta palkasta. Jos taas työ on teetetty yrityksellä, vähennys on 60 prosenttia yritykselle maksetuista työkorvauksista. Molemmat puolisot voivat tehdä tämän vähennyksen erikseen. Viime kaudella hallitus paransi työntekijälle maksetun palkan vähennysoikeutta 30 prosenttiin. Se oli aikaisemmin ainoastaan 10 prosenttia ja johti eriarvoiseen asemaan verrattuna siihen, että palvelu ostettiin suoraan yrityksiltä.

Edelleenkin täytyy kuitenkin todeta se, että vähennykseen sisältyy useita eri omavastuita. Ensinnäkin meillä on tämä omavastuu: vähennys 100 euroa ylittävästä osasta, ja lisäksi vähennykseen oikeuttavaa on vain 60 prosenttia työn todellisista kustannuksista. Eli omavastuita tulee toisensa perään, mikä tarkoittaa sitä, että kyllä tässä kansalaisellakin ja palvelunkäyttäjällä on merkittävä omavastuu myöskin itsellään.

Kuitenkin kotitalousvähennyksen avulla on voitu edistää kotitalouksien mahdollisuuksia käyttää ulkopuolista työvoimaa kotona tyypillisesti tehtäviin töihin: siivouksiin, kodinkorjaustöihin jne. Vähennys on lisännyt selvästi palveluiden kysyntää ja se on luonut alalle merkittävästi uusia työpaikkoja. Kuten täällä jo perjantaina kerrottiin, niin vähennys on ollut omiaan vähentämään myöskin harmaata työtä ja harmaan työn osuutta kotitalouksissa tehtävässä työssä.

Kotitalousvähennys on osoittautunut hyvin suosituksi tuen muodoksi, ja vähennystä on viimeisimmän tilastovuoden eli vuonna 2002 valmistuneen tilaston mukaan käytetty noin 89 500 kotitaloudessa. Vähennyksiä myönnettiin vuonna 2002 42,5 miljoonaa euroa. Vuodelta 2003 on kuitenkin saatu jo ennakkotietoja, ja on epäilty, että vähennyksen määrä on kasvanut jopa kaksinkertaiseksi. Nyt kokoomuksen ryhmäaloitteessa esitetään, että tätä hyvin suosittua ja työpaikkoja nopeasti luovaa vähennysmallia kokeiltaisiin määräajan nimenomaan Kainuun maakunnan alueella, koska siellä on myöskin muuta maakuntakokeilua ja hallintokokeilua meneillään ja saataisiin kiistattomasti luotettavaa tietoa siitä, kuinka paljon kotitalousvähennyksen laajentaminen, ylärajan poistaminen ja muut vaikuttavat työn kysyntään ja työn tarjontaan.

Toivoisin, että tähän lakialoitteeseen suhtauduttaisiin vakavasti eikä sitä väheksyttäisi ja pilkattaisi, kuten vielä perjantain lähetekeskustelussa tehtiin.

Lauri  Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti olen koko ajan ollut siinä eturintamassa, joka on puolustanut tätä kotitalousvähennystä. Kyllä omasta puolueestani ja eduskuntaryhmästäni löytyy myös muitakin henkilöitä. Toki muunlaisiakin ajatuksia on ollut. Tämä kotitalousvähennys on todella osoittautunut erittäin hyväksi vähennykseksi, se on lisännyt työllisyyttä huomattavasti ja vähentänyt tätä niin sanottua harmaata taloutta. Itse en kuitenkaan voi olla tämän lakiesityksen kannalla. Tässä esitetään, että luovuttaisiin ylärajasta, vaikka kyse onkin kokeilusta ja määrätystä alueesta Suomessa.

Minusta tähdellisin ja kiireellisin asia, jonka olen toistanut täällä muissakin yhteyksissä, kun kotitalousvähennystä koskevia aloitteita on käsitelty, olisi rajanveto siinä, mikä on peruskorjausta ja mikä on uudisrakentamista. Se on erittäin vaikeaa. Eri puolilla Suomea myös veroviranomaisten taholta on ilmaistu se, että tämä kaipaisi täsmennystä. Tämä on todella hyvin vaikeaa joissakin tapauksissa. Toisaalta, jos ja kun, niin kuin uskon, tätä laajennetaan jossakin vaiheessa, toivon, että harkittaisiin myös, voidaanko myös niin sanottuun alenevaan polveen tätä laajentaa. Nythän ylenevässä polvessa näitä palveluita, joita järjestetään, asianomaiset maksajat voivat vähentää verotuksessa. Mutta voisiko myös laajentaa sitä, että mennään alenevaan polveen?

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Työministeriön työryhmän selvityksen mukaan kotitalousvähennystä hyödyntäneitä talouksia oli 123 753 eli 5,2 prosenttia kaikista kotitalouksista. Kaikkiaan kotitalouspalveluita ostettiin kotitalousvähennystä hyödyntäen vuonna 2003 arviolta 260 miljoonalla eurolla. Vähennystä käyttäneiden talouksien määrä on noussut vuodesta 2001 vuoteen 2003 lähes kaksinkertaiseksi ja verovähennysten määrä lähes kolminkertaiseksi. Vähennystä tulevien vuosien kuluessa käyttäviä potentiaalisia kotitalouksia on reilut 400 000 eli joka kuudes talous. Talousvähennyksen piirissä tehdyn työn määrä vuonna 2003 oli arviolta 5 400—6 700 työvuotta eli noin 8 000 henkilötyövuotta. Jos kotitalousvähennystä käyttäviä kotitalouksia olisi kolminkertainen määrä, ne työllistäisivät 24 000 henkilöä. Tämä toteutunee vuoteen 2010 mennessä. Kotitalousvähennyksen seurauksena syntyneet työpaikat ovat markkinaehtoisia ja pysyviä eivätkä ne vie työpaikkoja jo työllistetyiltä. Ne eivät ole myöskään vaatineet tuekseen hallinto-, neuvonta- ym. resursseja eivätkä muita työllisyyttä tukevia, usein kalliita toimenpiteitä tai investointeja.

Arvoisa herra puhemies! Lisäksi valtaosa alalla ennen pimeästi tehdystä työstä on saatu kotitalousvähennyksen kautta laillisen toiminnan piiriin. Yrittäjien oman arvion mukaan pimeän työn suhteellinen osuus on vähentynyt kotitalouspalveluissa jopa 60 prosentista neljäsosaan. Työministeriön tekemä selvitys osoittaa hallituksen suhtautumisen kotitalousvähennykseen vääräksi. Hallitus ei rohjennut vuoden 2005 budjetin käsittelyssä hyväksyä esitystä, jonka mukaan vähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 1 150 eurosta 2 300 euroon. Vähennyksen korottamisella olisi luotu ennakoitua enemmän uusia työpaikkoja.

Kotitalousvähennysjärjestelmä on osoittautunut toimivaksi ja vaikutuksiltaan kasvavaksi järjestelmäksi. Kotitalousvähennysjärjestelmää tulee kehittää tavalla, joka kasvattaisi remontointipalvelujen ohella myös siivous- ja hoivapalveluiden kysyntää. Siksi ed. Kataisen aloite on hyvä, ja mielestäni kokeilua pitäisi laajentaa muihinkin maakuntiin.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Kotitalousvähennyksestä on saatu hyviä kokemuksia. Keskusta oli edellisellä kaudella alun alkaen sillä kannalla, että verovähennysmalli on se malli, joka tulee toteuttaa. Tämän hallituksen aikana kotitalousvähennystä on laajennettu. Me olemme kokeneet hyvänä, että lapset voivat käyttää omaa mahdollisuuttaan hankkia vanhemmilleen palveluja. Suomalaiset ikääntyvät, ja entistä tärkeämpää on, että edistetään ikääntyvien ihmisten kotona asumisen edellytyksiä. Siihen tämä kotitalousvähennys soveltuu erinomaisesti.

En olisi valmis kuitenkaan poistamaan vähennyksen ylärajaa enkä oikein näe, että meidän nyt tulisi tässä vaiheessa yksin Kainuuseen kohdentaa uusia laajennettuja kotitalousvähennysmalleja tai kotitalousvähennystä. Kainuussahan jo nyt on kokeiltavana monia muita asioita ja myös veropuolen osalta sosiaaliturvamaksun alennus tai poisto. Tässä mielessä siellä kyllä edellytyksiä toki yrittäjyyden edistämiseen on.

Minusta kuitenkin pitää tutkia ennakkoluulottomasti, millä tavoin verotuksellisin keinoin kyetään saamaan matalan tuottavuuden aloille lisää työpaikkoja ja millä tavoin edistetään todella työn vastaanottamista ja työn teettämistä. Pienyrittäjyyden puolella ja palveluelinkeinojen puolella meillä on ne parhaimmat mahdollisuudet, joilla työllisyyttä kyetään parantamaan. Tämä on tärkeää myös harmaan talouden näkökulmasta. Sitä sotaa pitää jatkaa ja vahvistaa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Väistö totesi, että tässä tarvittaisiin ennakkoluulottomasti halua lähteä myöskin tätä kotitalousvähennystä kehittämään, tämä sama ajatusmalli liittyy tähän puheenjohtaja ja edustaja Kataisen ja meidän ryhmäaloitteeseemme. Jos te haluatte tätä mallia laajentaa muihinkin maakuntiin kuin Kainuuseen, se varmasti meille sopii. Jos te haluatte laajentaa sitä koko maahan tekemällä järjestelmään muutoksia, sekin meille sopii. Jos te haluatte yhtyä kokoomuksen malliin siitä, että yläraja nostettaisiin 2 300 euroon, sekin malli meille sopii.

Mutta yhtä asiaa me nyt odotamme teiltä päähallituspuolueelta erityisesti, te olitte varmasti samaa mieltä meidän kanssamme silloin, kun tämä vähennysmalli luotiin, myöskin oppositiossa vaikuttamassa, että tämä parempi malli voitti. Jatkakaa ennakkoluulottomasti, ed. Väistö, niin kuin kerroitte, tämän vähennysjärjestelmän kehittämistä. Kun tiedetään Etlan tutkimuksen mukaan, paljonko yhden prosentin työllisyysasteen paraneminen vaikuttaa Suomen valtiontalouteen, verotuloihin ja välillisiin veroihin ja kuinka paljon se vähentää yhteiskunnan kustannuksia, ne ovat mielettömän suuria lukemia. Paljon rohkeampaa ja ennakkoluulottomampaa politiikkaa on parantaa tätä vähennysjärjestelmää myöskin nostamalla ylärajaa ylöspäin ja kannustamalla ihmisiä tekemään niitä remontteja ja toimenpiteitä, mitkä ovat tähän asti olleet siellä haaveiden tasolla. Jos se vähentää harmaata taloutta ja tuo kaiken tuloksen verotuksen piiriin, niin valtiovalta aina voittaa. Tämä ei ole fiskaalisesti niin merkittävä vero, että valtio menisi tämän kanssa konkurssiin, koska se luo koko ajan uutta hyvää.