Kimmo  Sasi  /kok(esittelypuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Eduskunnassa syntyi viime syksynä keskustelua siitä, oliko eduskunnalle annettu oikeat tiedot siinä yhteydessä, kun oli täsmennetty ja lisätty Suomen vastuita Euroopan rahoitusvakausvälineelle. Tuossa yhteydessä annettiin tietoa siitä, että sanottu enimmäismäärä, 14 miljardia euroa, kattaa kaikki Suomen vastuut. Tämän jälkeen syntyi keskustelua siitä, kattaako tuo summa myöskin ne korot, ja eräässä sanomalehdessä oli laskettu 30 vuoden ajalle tulevia korkoja ja sillä perusteella tehty johtopäätös, että nuo korot eivät sisälly tähän kokonaissummaan.

Kuitenkin on todettava, että johdonmukainen käytäntö kaikissa valtion takauspäätöksissä on ollut se, että takaus annetaan itse pääomalle ja tuon pääoman lisäksi tulevat sitten korot ja muut tästä aiheutuvat kustannukset. Muitten kustannusten osalta tässä yhteydessä ei ollut epäilyjä, ja jos sitten syntyy tilanteita, joissa joudutaan ottamaan lisävastuita väistyvien takaajien johdosta jne., niin tältä osin mielestäni riskit oli kokonaisuudessaan laskettu.

Kuitenkin, kun tämä keskustelu syntyi valtioneuvoston piirissä sen jälkeen, kun valtiovarainvaliokunta oli lähettänyt kirjeen valtioneuvostolle, ja kun se oli saanut lausunnot perustuslaki- valiokunnalta ja tarkastusvaliokunnalta, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi täsmentää tämän ERVV-lain 2 §:ää. Täytyy sanoa, että hallitus on käskettyä tehnyt varsin hyvää työtä, ja tältä osin voi sanoa, että nyt pykälä on erittäin täsmällinen ja erittäin selkeä. Ja kun jatkossa tehdään vastaavia takauspäätöksiä, suosittelen, että tätä kaavaa, joka tässä on esitetty, käytettäisiin myöskin jatkossa. Eli lähtökohta on se, että kerrotaan, mikä on kokonaisvastuu, ja sen jälkeen kerrotaan, mitä eriä tuon kokonaisvastuun päälle saattaa tulla.

Ongelma on se, että on täysin selvä, että korkoja ei voida esimerkiksi 30 vuoden ajalta laskea etukäteen tähän kokonaissummaan, koska meillä ei ole minkäänlaista täsmällistä käsitystä siitä, mikä korkotaso seuraavan 30 vuoden aikana on, jolloin tietysti, jos sille annettaisiin jokin tietty määrä, se olisi hyvin epätäsmällinen ja ei antaisi oikeata kuvaa niistä vastuista. Tältä osin täytyy sanoa, että jos me katsomme yritysten taseita, niin ei näissä yritysten taseissakaan koskaan esitetä sitä, mikä se yrityksen vastuu on, jos otetaan tulevien vuosien korot huomioon, vaan kerrotaan se velan kokonaismäärä sillä tietyllä hetkellä, jolle tuo yrityksen tase kaiken kaikkiaan on tehty.

Valtiovarainvaliokunnassa ei ole katsottu olevan syytä tehdä muutoksia tähän hallituksen esitykseen vaan on oltu hyvin tyytyväisiä tuohon uuteen pykälään. Kuitenkin mitä voimaantulosäännökseen tulee, tältä osin perustuslakivaliokunnassa professori Hidén esitti tiettyä täsmennystä, että kun tätä lakia, joka nyt hyväksytään, säädetään takautuvasti, se kohdistuu pelkästään niihin toimenpiteisiin, jotka aikaisemman lain perusteella jo on tehty ja joihinka tämä uusikin laki myöskin sitten ulottaa soveltamisalansa. Eli kyse on pelkästään yksinkertaisesta teknisestä tarkistuksesta, jolla selvästi täsmennetään sitä alaa, miltä osin tätä lakia sovelletaan takautuvasti.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä asia nyt on kokonaisuudessaan selvitetty, koska hallituksen esityksen perustelut ovat erittäin huolellisesti kirjoitetut ja erittäin täsmälliset. Lukemalla nämä hallituksen esityksen perustelut saa erittäin hyvän kuvan siitä, mitkä Suomen vastuut tällä hetkellä ERVV-vakausvälineen kautta ovat.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen totesi eduskunnan täysistunnossa seuraavaa: "Takausten yhteismäärä nousee 780 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa Suomen osalta, että Suomen osuus takauksista nousee 7,9 miljardista eurosta noin 13,9 miljardiin euroon. Uusi ERVV-puitesopimus ei kasvata Suomen takausvastuita tästä määrästä." Perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin lausunnoissaan 14/2011, että hallituksen alkuperäinen esitys, kuten edellä siteerattu valtiovarainministerin lausuma eduskunnassa, antoivat harhaanjohtavan kuvan vastuumme enimmäismäärästä.

Nyt annetussa korjatussa esityksessä tämä, uskaltaisin sanoa, karkea miljardiluokan virhe on korjattu. Perusteluissa on sanallisesti kuvattu seikkaperäisesti liitännäiserät sekä arvioitu niiden todennäköinen suuruus. Tältä osin huomioni kiinnittyy erityisesti hallituksen esityksen kohtaan 3.1, jossa todetaan, että äärimmäisessä mutta erittäin epätodennäköisessä tilanteessa Suomen kokonaisvastuut ERVV:ssä voisivat nousta yli 30 miljardin euron. On hyvä, että hallitus omassa esityksessään toteaa nytten tämän vastuiden ylärajan mahdollisen nousun ja korjaa näin tämän harhaan johtaneen käsityksen.

Mitä tämä tarkoittaisi Suomen valtion kyvylle vastata velvoitteistaan? Tässähän on kysymys niistä velvoitteista, joita Suomella valtiona on omille kansalaisilleen. Ne liittyvät kiinteästi esimerkiksi perustuslain 16 §:n oikeuteen perusopetukseen tai vaikkapa 19 §:n oikeuteen sosiaaliturvaan. Hallitus toteaakin, että jos koko annettu takaussitoumus joudutaan ottamaan käyttöön ja rahoitustukiohjelman riskit ja Suomen takausvastuut toteutuvat suuressa määrin, voi Suomen valtion kyky vastata velvoitteistaan merkittävästi heikentyä.

Arvoisa puhemies! Perustuslaillisesta näkökulmasta hallituksen esitys täyttää nyt ne vaatimukset, jotka sille perustuslakivaliokunta asetti. Tämä ei liity kuitenkaan itse asiassa tämän lain sisältöön: siihen tosiasiaan, että vastuumme ovat koko ajan nousemassa näissä vakausmekanismeissa. Keskustan edustajat ovatkin jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön, ja tämä vastalause on erittäin hyvin perusteltu.

Arvoisa puhemies! Keskustan linja on selkeä: sanomme "kyllä" Euroopan unionille, sanomme "kyllä" eurolle ja sanomme "kyllä" talouskurille, mutta sanomme "ei" ylisuurille velkavastuille.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta tosiaan sen aikaisemman esityksen yhteydessä totesi, että tuo vastuiden määrittely ei ollut riittävän selkeä. Kun on kuitenkin kysymys kansantalouden ja julkisen talouden mittakaavaan suhteutettuna todella isoista vastuista, niin on tärkeää, että eduskunnan hyväksymä sitoumus on yksiselitteisesti ja mahdollisimman tarkasti määritelty. Hallituksen tuoma täydennysesitys täyttää hyvin tuon tarpeen esityksen täsmentämisestä, joka tuolloin aiemman esityksen yhteydessä todettiin, ja näin muutettuna lain 2 § kertoo yksiselitteisesti oikeustilan ja näiden vastuiden rahamääräisen summan laskentatavan.

Jatkossakin on hyvä, että näissä isoissa kysymyksissä ollaan tarkkoina. Aikaisemminhan on tietysti jouduttu kriisiluonteisesti hyvinkin valtavia miljardiluokkia ikään kuin hetkellisten rahoitusmarkkinoiden kriisien selvittämiseksi hyväksymään tämmöisillä hyvin yleisluontoisilla takausvaltuuksilla, mutta silloin, kun mennään tämmöiseen institutionaalisempaan, pysyvämpään järjestelyyn, mitä rahoitusvakausväline edustaa — vielä voimakkaammin tietysti tämä pysyvä vakausmekanismi — näiden sääntöjen pitää olla yksiselitteisiä ja tarkasti määriteltyjä ja oikeudenmukaisia myöskin eri maiden kesken. Tämä koskee näiden vastuiden määräytymistapoja, sijaan tulevia, poistuvien takaajien tilanteita ja koskee myös sitten päätöksentekomenettelyjä tuollaisen rahoitusvakausvälineen tai vakausmekanismin hallinnossa. Näitä on jouduttu tekemään pioneerityönä nyt ensimmäistä kertaa, ja toivottavasti niitä hankalimmilta osiltaan ei jouduta käyttämään, mutta oikeastaan senkin takia, että niitä ei jouduttaisi käyttämään, on hyvä, että pelisäännöt ovat mahdollisimman selkeät, sääntely korkeatasoista niin Euroopan tasolla kuin kansallisesti, kun näitä Euroopassa tehtyjä päätöksiä pannaan kansallisesti täytäntöön.

Eri maiden välillä on suuria eroja siinä, miten tarkasti parlamentti käsittelee tällaisia miljardien tai kymmenienkin miljardien eurojen suuruisia vastuita. Osassa maista valtiosääntöperinne on sen kaltainen, että hallituksella on hyvin laajasti valtuudet toimia ulkoisesti maan puolesta. Suomessa perustuslakiuudistuksessa vielä täsmennettiin tätä eduskunnan osallistumista valtiontalouden kannalta keskeisiin päätöksiin. Meillä se on ehkä kattavampaa kuin missään muussa Euroopan unionin maassa tällä hetkellä, juuri parlamentin osallistuminen näihin päätöksiin, siten että eduskunta sekä valtuuttaa hallituksen etukäteen näihin poliittisiin päätöksiin että sitten käsittelee tarkemmin nämä kansalliset voimaansaattamistoimet joko lain tasolla tai sitten kansainvälistä sopimusta muutoin hyväksyttäessä kuin voimaansaattamislailla.

Minusta on hyvä, että tämä perinne jatkuu, että Suomessa eduskunta todella käyttää perustuslain mukaisesti ylintä lainsäädäntövaltaa ja ylintä budjettivaltaa maassa.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kyllä aika lailla alakanttiin ilmaista, että tässä on tämmöinen tekninen tarkennus kysymyksessä, kun puhutaan yli 16 miljardin euron pilkkuvirheestä käytännössä, elikkä todella iso mittakaavavirhe. On nyt hyvä, että tämä tulee korjattua ja tiedetään ihan tarkkaan, mikä tuo teoreettinen vastuu tällä hetkellä on.

Kasvamaan päin nämä Suomen vastuuthan koko ajan ovat, ja onkin tärkeätä, että välikysymysvastauksen yhteydessä hallitus antaa perusteellisen selvityksen siitä, mitkä Suomen kokonaisvastuut tässä eurokriisin hoidossa ovat, mukaan lukien myöskin se, mitä EKP:n ja Suomen Pankin kautta olemme sitoutuneet vastaamaan. Siinäkin puhutaan käytännössä kymmenistä miljardeista euroista. On myös huomattava, että aivan viime viikkoina ja viime päivinä riski siitä, että Espanja rojahtaa syliin, on kasvanut, ja olisi tärkeätä, että eduskunta saisi myös tästä, vaikkapa sitten välikysymysvastauksen yhteydessä, tarkan arvion, että onko riski, että Espanja tulee kolkuttelemaan juuri tämän ERVV:n luukkua.

Mutta, arvoisa puhemies, kiteyttäen: keskusta kyllä sanoo "kyllä" Euroopan unionille ja eurolle ja talouskurille, mutta "ei" ylisuurille velkavastuille.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kataisen hallitus, ja Urpilainen valtiovarainministerinä, on ikään kuin hivuttamalla Suomen vastuita Euroopan talouskriisin hoidossa lisännyt. Tuohon hivuttamiseen sitten liittyy se, että aina eivät ole ihan nuo eduskunnalle annetut tiedot osuneet kohdalleen, ja hyvä, että perustuslakivaliokunta ja muut valiokunnat olivat syksyllä tarkkana ja vaativat, että tämä virheelliseen tietoon pohjautuva esitys muutetaan. Hallituksella ei ollut mitään kiirettä tätä muutosta tehdä, ei hallituksen puolelta kuulunut edes pahoitteluja, että 14 miljardia muuttuukin korkojen kera jopa tuplaksi, mutta hyvä nyt, että tämä esitys on täällä olemassa ja voidaan sitten tältä pohjalta edes tämä ERVV:n tuoma kokonaisvastuu käsitellä siten kuin se todellisuudessa on.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin aikanaan, kun kriisi syntyi, keskustakin oli mukana tätä elintä perustamassa. Kuitenkin ne ehdot, mitä silloin asetettiin — sopeutumisohjelma, käyttötapa ja pääoman määrä — ovat aivan toisesta maailmasta. Emme voi olla mukana. Olemme esittäneet jo aiemmissa käsittelyissä tämän hylkäämistä, ja on johdonmukaista, että myöskin tämän asian osalta, kun tämä korjausesitys on nyt käsittelyssä, johdonmukaisesti ilmoitamme, että sillä lääkkeellä, jota silloin aikanaan oltiin arvioimassa sen taudin hoitoon, ei ole saatu aikaan tuloksia. Emme halua olla mukana. Tulen asian toisessa käsittelyssä esittämään lain hylkyä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomihan meni Eurooppa-neuvostossa 26.10.2011 sitoutumaan huippukokouspäätöksellä siihen, että jos ei näiltä mailta ja niitten pankkien kotivaltioilta ja pankkien omistajilta löydy rahaa, niin ERVV-välinettä voidaan käyttää pankkien pääomitta-misen rahoittamiseen, ja tämähän on näihin ERVV:n sääntöihin jo sinänsä sisältyvä tosiseikka, mutta kun se vielä erikseen huippukokouspäätöksellä linjataan, niin se on aika tavalla Suomea velvoittava linja, monen mielestä ainakin ulkomailla. Siinä mielessä hallitus on kyllä jo mennyt tästä yksimielisyydestäkin tinkimään, että jos olisi tämmöinen tilanne, että Suomi ristiriitauttaisi välineen käytön tältä osin siinä tilanteessa, kun kaikki muut sitä kannattavat, vaikka on itse huippukokouspäätöksissä jo sitoutunut tällaisen käyttämiseen, niin kyllä varmasti EU-tuomioistuimeen Kataisen hallitus ainakin Suomen hankkisi.

Sitten on vielä tämä riskien kasvu: Yli 30 miljardia oli ennen, nyt on ties mitä, eli myös se, että sitä lähdettiin kasvattamaan toissaviikkoisilla päätöksillä, kertoo, (Puhemies koputtaa) että ilmeisesti hallitus on tulkinnut, että jos ei kasvateta, niin riskit lähtisivät realisoitumaan, ja näin ollen alkuperäinen riskiarvio on ollut jo väärä, ja sitten myös käsittelyjärjestys on täällä väärä. Tämä asia vaatisi kyllä määräenemmistön, jos täällä meinataan tämä hyväksyä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kappaleet muun muassa ERVV:n kapasiteetin laajentamisesta, siihen liittyvistä riskeistä, velkakestävyysanalyysistä ja ehdollisuudesta ja riskien rajaamisesta vakuuksilla, ja mehän näimme valitettavasti Kreikka-vakuussopimuksen käsittelyn yhteydessä, että eduskunnassa käytettävät kielet ovat suomi ja ruotsi, ja jos tilanne on tarpeeksi hankala, myös englanti.

Mutta kun meillä on yhtä aikaa käsittelyssä jäsenyys kahdessa eurooppalaisessa pikavippifirmassa, niin näistä riskeistä ei puhu liikaa koskaan. Kysynkin — en tiedä, pitääkö tätä kysyä sitten niiltä, jotka eivät ole Kreikka-vakuussopimusta lukeneet, vai niiltä, jotka ovat lukeneet — onko mahdollista, että nämä neljä kreikkalaista liikepankkia ja Kreikan valtio tekevät keskenään sopimuksen, jolla siirtävät oikeuksia ja obligaatioita ilman, että Suomen valtio pääsee tulemaan väliin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun keskusta oli hallitus- ja pääministeripuolue, se kannatti tukipakettia Kreikalle. Nyt kun se on oppositiopuolue, se vastustaa näitä tukipaketteja. Tässä on selvä logiikka: epäsuosittuja asioita ei kukaan halua oppositiossa olla kannattamassa.

Muuten keskustan perusteluissa ei kyllä mitään logiikkaa olekaan. Edustaja Tiilikainen julkisuudessakin selitti oikein kuppien avulla — otetaas kupit avuksi [Puhuja näytti käsissään kertakäyttömukeja.] — että kun oli tällainen pieni määrä kupissa, niin silloin he hyväksyivät Kreikalle annettavan tuen, mutta nyt kun on iso määrä ja oikein kannukin, niin nyt sitten eivät hyväksy. Tästä saa semmoisen kuvan, että nämä tukipaketit annettaisiin sen vastaanottavan maan tarpeisiin, sillä tavalla, että meidän motiivimme olisi sen maan tilanteen pelastaminen, mutta kun motiivi on Suomen tilanteen pelastaminen eli tämän velkakriisin patoaminen, niin en ymmärrä, mitä logiikkaa on siinä, että silloin kun se patoaminen vaatii pieniä satsauksia, annetaan ne, mutta jos se patoaminen vaatii vähän isompia, niin sitä ei hyväksytä.

Onko tämä päätös jo saatettu tiedoksi?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan Suomen kokonaisvastuista, pitää muistaa se, että ERVV:n kapasiteetti, EVM:n kapasiteetti eivät ole Suomen vastuita, vaan ne ovat lupauksia siitä, mihinkä asti me kenties voimme mennä, mutta se eteneminen vaatii aina eduskunnan suostumuksen. Suomen vastuut ovat Kreikan kaksi lainajärjestelyä, Irlannin järjestely ja Portugalin järjestely, ja keskustahan on ollut näissä kaikissa mukana lukuun ottamatta Kreikan toista lainajärjestelyä, joten tässä suhteessa laaja yhteisymmärrys salissa on ollut puolueitten kesken.

Mitä tulee Suomen Pankin vastuihin, niin kuitenkin pitää muistaa, että Suomen Pankki vaatii vakuudet antamalleen lainotukselle ja sen lisäksi siellä on myöskin omaa pääomaa, joten tässä suhteessa vastuita on tiettyyn rajaan asti myöskin rajattu, mutta edustaja Zyskowicz voi käydä tätä tarkemmin lävitse.

Mitä aikatauluun tulee, valtiovarainvaliokunta sanoi, että täsmennetty esitys pitäisi antaa valtiopäivien 2011 loppuun mennessä. Se annettiin tammikuun lopussa. Se annettiin näin ollen täsmälleen valtiovarainvaliokunnan määräämässä ajassa.

Mitä vakuuksiin tulee, olennaista on se, että Suomi on saanut vakuudet, ei se, millä tavalla Kreikka on järjestänyt ne, kunhan ne vakuudet vain ovat toimivia, ja ne ovat.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on erittäin vakava nyt tausta, ja sehän on nimenomaan se ajelehtiminen komission ja Rehnin ja edellisen porvarihallituksen toimesta, jossa Kreikan puolentoista miljardin lainat runtattiin SDP:n vastustuksesta huolimatta täällä salissa läpi ja tämä erityisrahoitusvakausvälineen, ERVV:n, perustaminen vietiin kesällä juhannuksen alla muutamassa päivässä täällä salissa läpi. Valtiovarainvaliokunnassa SDP:n vaatimukset perustuslakivaliokunnan kuulemisesta, talousvaliokunnan käsittelystä: kaikki äänestämällä torjuttiin, edustaja Kaikkonen. Te torjuitte sen, että vastuullisesti eduskunnan budjettivallan mukaisesti nämä asiat olisi täällä käsitelty. Tämä on myös Suomen oman pelastusrenkaan ja selviytymisen kannalta se raskas taakka, joka tässä on, ja molempien näiden äsken mainittujen hallituksen esitysten perusteluissa sanottiin, että on epätodennäköistä, että tätä lainaa tai tätä vakautusvälinettä tarvitaan. Siis annettiin kuva, että hallitus esittää nyt vain huvikseen (Puhemies koputtaa) mutta ei tarvita.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että tämän hallituksen hallitusohjelma jo muutti sitä linjaa ja tiukensi sitä linjaa, millä näihin euron velkakriisiasioihin suhtaudutaan. Linja on tiukentunut, arvoisa keskusta. Nyt Kreikka-kakkospaketissa toteutui Suomen taloushistorian suurin velkajärjestely yksityiselle sektorille, yksityiset sijoittajat kantavat vastuunsa, ja sen lisäksi suomalaisten veronmaksajien riskit rajattiin vakuuksilla.

Minä hämmästelen kyllä kovasti tätä keskustan vastalausetta. Kun täällä sanotaan, että "keskustajohtoisen hallituksen linja euron vakauttamisessa perustui tiukkaan ehdollisuuteen", niin voisiko arvoisa keskusta nyt kertoa, mikä se "tiukka ehdollisuus" oli? Kreikalle annettiin lainaa ilman vakuuksia. Mitä ehtoja siinä oli? Kun lähditte Irlantia tai Kreikkaa neuvottelemaan, kerroitte etukäteen, että kyllä ne sijoittajan vastuut täytyy saada ja ehtoja täytyy olla, mutta aina kun palattiin, kerrottiin, että valitettavasti nyt tällaiseen emme pystyneet, että mahdoton tehtävä. Irlannista puhuitte kovasti, että pitää ainakin puuttua siihen, että siellä on kovin matala yhteisövero, että sitä ainakin pitää muuttaa, mutta ei, ei, (Puhemies koputtaa) tulos oli nolla, valitettavasti.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllähän tämä asia oli luettavissa myös meille viime syksynä jaetuista papereista. Sieltä tosin saattoi saada sekä—että-informaatiota. On hyvä, että tätä on selvennetty, että kuuluvatko korot mukaan vai eivät. Siinä mielessä on hyvä, että hallinto korjaa papereitaan.

Korostan myös sitä, että viime vaalikaudella lähetettiin rahaa miljardi. Se raha on mennyt ja toivottavasti maksetaan joskus takaisinkin, ollaan toiveikkaita sen suhteen. Mutta nyt levitetään mielikuvaa siitä, että kaikki takaukset laukeavat sataprosenttisesti. Kansainväliset luottoluokituslaitokset ja asiantuntijat arvioivat, että pahimmassa tapauksessa maksukyvyttömyys voi johtaa siihen, että menetetään 40 prosenttia. Nythän on laitettu ehtoja, sijoitusvastuita, ja nyt on laitettu ehtoja siihen, että myöskin nämä EVM:n mahdollisesti myöntämät luotot ovat etuoikeutetussa asemassa muihin nähden, niin että tämä on ihan eri asennossa kuin viime vaalikaudella.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo hallitusohjelmasta lähtien näitä Euroopan vakausvälineasioita on tiukennettu, ja se on erinomainen asia. Sopii totta kai tarkkana olla, kun kyse on yhteisistä rahoista, ja kun tämä epätarkkuus siitä, ovatko korot mukana vai eivät, syntyi, niin on erinomainen asia se, että tämä asia on nytten tarkennettu ja korjattu.

Minun mielestäni opposition pelottelu nytten sillä asialla, että kaik on mänt ja vielä männee vähän lissääkii, on aivan turhaa. Kyllä sieltä puheenvuoroista on selkeästi luettavissa, että nyt tämä on täsmällistä, myöskin opposition puheenvuoroista, että tämä on nyt täsmällistä ja tämän kanssa pystyy hyvin elämään. On myöskin todella tärkeätä, kun viime päivinä niitä huonoja uutisia Espanjasta on tullut, että meillä asiat tässä salissa ja tässä talossa ovat kunnossa.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton lähtökohta oli hallitusneuvotteluissa, että Euroopan talouskriisin hoitamisen ehtojen pitää tiukentua, ja se linja, josta jotkut tuolla viime vaalikaudella totesivat, että kaikki kävi, ei mitään ehtoja, kaikki kävi, mitä tarjottiin, se muutettiin: tuli sijoittajavastuu, tulivat vakuudet jne. Emme toki tiedä, mitä tapahtuu, mitä tapahtuu Espanjassa, mutta on aivan selvä, että mitä matalampi ja mitä heikompi palomuuri näille riskeille olisi olemassa, sitä suurempi riski myöskin olisi siihen, että Espanja tulee syliin. Elikkä palomuurin korkeudella ja vahvuudellahan sitä riskiä pienennetään. Kyllähän tässä lähihistoriassa on myöskin esimerkkejä siitä, että joku maa voi nousta jaloilleen kansainvälisen rahoitusavun turvin. Muun muassa Islanti on nyt maksanut etuajassa jo velkojaan takaisin. Elikkä voi tässä käydä hyvinkin, mutta huolestuttaa meitä varmasti tämä tilanne.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohen ja keskustan esittämissä arvioissa Suomen ERVV-vastuiden on laskettu kohoavan yli 30 miljardin euron. Äärimmäisessä ja epätodennäköisessä tilanteessa Suomen pelkät ERVV-vastuut voisivat nousta yli 30 miljardin euron, mutta pidän sitä yhtä epätodennäköisenä kuin sitä, että Suomeen tulisi uusi puolue, joka pääsisi enemmistöön heti ensimmäisellä kierroksella. On hyvä muistaa, niin kuin edustaja Viitanenkin sanoi, että tämä hallitus on tiukentanut europolitiikkaansa edellyttämällä, että jos ERVV:stä päätetään myöntää uutta rahoitustukea euroalueen jäsenvaltioille, vaatii Suomi takausosuudelleen vakuudet. Oppositio on kyllä pilkannut saatuja vakuusratkaisuja useampaan otteeseen, samalla kun he piiloutuvat, niin kuin keskusta nyt, sanomalla "kyllä" mutta jättämällä kertomatta, mikä olisi ratkaisu eurokriisiin.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todetaan edelleen, että keskusta sanoo "kyllä" Euroopan unionille, "kyllä" eurolle ja "kyllä" tiukalle talouskurille. Talouskuriin liittyy se, että sopimuksista pidetään kiinni. Se, että keskusta oli valmis tukemaan Kreikkaa, kun Kreikka oli kovassa hädässä, edellytti sitä, että Kreikka pitää kiinni omista sitoumuksistaan, kuten veronkannon tehostamisesta, budjetin tasapainottamisesta sekä omaisuuden realisoimisesta velkojen kuittaamiseksi. Kreikka ei hoitanut omaa osuuttaan. Siksi keskustan kuppi on vähän nurin tällä hetkellä.

Mitä tulee tähän hallituksen tiukentuneeseen linjaan: Te hoette, että nyt on joku vakuus. Hyvä on, että on vakuus, mutta miksi olette laventaneet kriisirahastojen käyttömuotoja pankkien pääomittamiseen ja jälkimarkkinaoperaatioihin, miksi tingitte yksimielisyysvaatimuksesta pysyvän rahoitusmekanismin päätöksenteossa, (Puhemies koputtaa) ja miksi vastoin eduskunnan kantaa annoitte yhteisen rahaston paisua 200 miljardilla pari viikkoa sitten?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ja arvoisa edustaja Tiilikainen! Kyllä tietenkin se on häkellyttävää, että täällä nyt jokainen vuorotellen toteatte, että keskustan linja on johdonmukainen ja yksiselitteinen: että "kyllä" Euroopalle ja "kyllä" eurolle. Joten kyllä minä haluaisin nyt kysyä, mikä se niistä kolmesta linjasta nyt on: Edellisen hallituksen pääministeri Kiviniemen linja, jossa hyvin avokätisesti annettiin tukia Euroopan unioniin. Silloinen pääministeri Kiviniemihän juuri ennen vaaleja kävi kertomassa, että käytännössä tämä vakausvälineen kapasiteetti tullaan tuplaamaan ja se tarkoittaa juuri näitä uusia toimintamuotoja, mitä te nyt kovasti vastustatte. Toinen linja on sitten tämä, sanoisinko, Pekkarisen tällainen vähän kriittisempi linja. Sitten kolmas linja on tietenkin Väyrysen linja, jossa pistetään jo eurotkin uusiksi, joksikin muuksi valuutaksi. Kyllä tämä nyt hieman epäselvä on tämä teidän linjanne. Oikeastaan selvää on vain se, että tämä hallitus on tiukentanut keskustan, edellishallituksen linjaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tiilikainenhan sanoi, että Kreikkaa tuettiin, kun Kreikka oli hädässä. Irlantia ilmeisesti tuettiin, kun Irlanti oli hädässä. Portugalia ilmeisesti tuettiin, kun Portugali oli hädässä. — Siis keskustan toimesta. — Mikä oli motiivi: näidenkö maiden ja kansojen pelastaminen hädästä, vai Suomen etujen varjeleminen? (Kimmo Tiilikainen: Suomen etujen!)

Minä olen ymmärtänyt, että keskustankin motiivi on ollut Suomen etujen varjeleminen eli velkakriisin hallitseminen, sen hallitsemattoman leviämisen estäminen, joka Suomeenkin rajusti iskiessään vaikuttaisi kielteisesti meidän talouteen, työllisyyteen, julkisen sektorin verotuloihin, hyvinvointipalveluihin. Jos tämä oli teidänkin motiivinne, edustaja Tiilikainen, niin jos nyt arvioidaan, että tämän velkakriisin hallitseminen ennalta vaatii myös tämän väliaikaisen vakausvälineen vahvistamista, pysyvän vakausvälineen vahvistamista, niin mikä on teidän logiikkanne, kun sanotte, että no, ei me enää niissä olla mukana. Jos Suomen etu sitä vaatii, ettekö silloin ole niissäkin mukana?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan ohjenuorana on Suomen etu, ja se vaatii aktiivisuutta Euroopan unionissa. Eurojäsenyys arviomme mukaan on tällä hetkellä Suomen etu. Suomen etu on myös se, että Euroopan unioni ja erityisesti eurojäsenmaat pitävät kiinni sitoumuksistaan, mitä ovat antaneet.

Kun keskusta lähti tukemaan Kreikkaa aikoinaan, teimme sen Suomen edun takia. Teimme sen voittaaksemme aikaa, antaaksemme jäsenmaille, Suomi mukaan lukien, aikaa tasapainottaa omaa budjettiaan, antaaksemme eurooppalaiselle pankkijärjestelmälle aikaa vahvistaa taseitaan.

Nyt Espanja killuu kriittisillä lukemilla. Toivottavasti se ei kriisiydy lisää, mutta jos Espanja kriisiytyy lisää, ei tällä ERVV:n kapasiteetilla Espanjaa pystytä pelastamaan, vaikka maksimaalisesti nuo Suomellekin lankeavat riskit otettaisiin käyttöön. Sen takia (Puhemies: Ja nyt on aika täynnä!) jossain kohtaa pitää pistää raja.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä esityshän paikkaa sitä viime syksynä täällä ollutta ERVV:n kapasiteetin noston esitystä sinne noin 14 miljardiin euroon. Tässä hallitus nyt tarkentaa sitä, että siihen esitykseen eivät sisältyneet korot ja mahdolliset muut kulut. Perussuomalaiset jättivät siihen alkuperäiseen esitykseen oman vastalauseensa. Olimme eri mieltä. Me emme olleet hyväksymässä sitä korotusta, mutta me emme voi vastustaa sitä, että hallitukselta tulee selventävä korjausesitys alkuperäiseen huonoon esitykseen. Emme voi silloin kyllä tämmöistä korjausesitystä lähteä vastustamaan. Tämä on luonnollinen ja looginen asia.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikaiselle ja Kaikkoselle ja Kallille ja kaikille keskustalaisille voisi sanoa, että ei ole kovin uskottavaa puhua keskustan vastuullisesta talous- ja takauspolitiikasta, kun itse olitte perustamassa tätä vakausmekanismia ja annoitte reilun miljardi euroa Kreikalla, Portugalista ja Irlannista puhumattakaan. Siinä mielessä vähän niin kuin harhaan johtamista nämä teidän puheenne ovat täällä tänään.

Mitä tulee tähän vasemmistopuolueitten politiikkaan, niin kyllä ihan hävettää teidän puolestanne, millä tavalla te puhutte täällä. Ketä te oikein luulette sumuttavanne siinä, kun mainitsette, että talousasiantuntijat sanovat, että korkeintaan 40 prosenttia voitaisiin menettää näistä 30 miljardin takauksista? Eikö se ole teidän mielestänne ollenkaan paljon? Se on äärettömän paljon rahaa, ja tämän takia yksi ainoa hyvä vaihtoehto on olemassa, joka on perussuomalaisten vaihtoehto. (Kari Uotila: Mikä se on?) Elikkä meillä on ollut vaihtoehto siitä, että Suomi ei ole mukana lainkaan takauksissa. Tästä ei ole keskusteltu ollenkaan, ja ihmettelen, miksi siitä ei ole haluttu keskustella. Ikään kuin se ei ole vaihtoehtona koskaan ollut olemassakaan.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisikohan paikallaan lopettaa tämä vasemmiston ja oikeiston keskinäinen nokittelu. En ollut tässä salissa, mutta muistelen, että silloin 2010, kun Kreikka sai ensimmäisen kerran tukea 110 miljardia euroa, oli valtiovarainministeriön johdossa ja valtiovarainministerinä kokoomuksen edustaja. Että tämä tästä.

Kun katselee tätä kokonaisuutta eteenpäin, niin Irlanti, Kreikka ja Portugali ovat jo hädässä ja Espanja ja Italia ovat tulossa kriisitilanteeseen. Näiden viiden maan julkisen talouden velka on 3 300 miljardia eli keskimäärin 660 miljardia per valtio. Se on 12 kertaa enemmän kuin Suomen tämän vuoden budjetti, joka on 52 miljardia. Tässä on kysymys siitä, että ei enempää ERVV:n kuin EVM:nkään rahat riitä. Lisää pitää laittaa, ja tätä me perussuomalaiset ja perussuomalaisten kannattajat ja suomalaiset veronmaksajat tiukasti vastustamme.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Niikolle on pakko todeta, että se teidän kantanne tässä asiassa tuntuu vähän samanlaiselta kuin minä katselisin, kun naapurin metsä palaa, ja ajattelisin, että no, antaa sen sitten vain palaa kaikessa rauhassa, niin onpahan jaloista pois. Mutta on nähtävä tässä tilanteessa, että velkakriisin hallinta ei ole yksinomaan sitä, että katsotaan, kun naapurin metsässä palaa, vaan pitää nähdä se Suomen etu tässä. En ainakaan vasemmistolaisena kansanedustajana häpeä yhtään sitä, että on saatu tässä hallitusohjelmassa, tässä hallituksessa, tehtyä niitä päätöksiä, joita vastaan eduskuntavaaleissa kritisoitiin. Täytyy saada vastuita sijoittajille kuin myös sitten, että meillä on niitä takauksia. Minun mielestäni tämä linja on oikea, ja tällä on pystytty turvaamaan nyt se tilanne, että meillä ei pala.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kovin suuriin juhliin en vielä lähtisi sen suhteen, että Suomen linja on tiukentunut, semminkin kun tiedämme, että kaikki on vasta edessäpäin. Pisara valtamerestä on ehkä saatu vakuutettua, mikä on ihan hyvä saavutus, mutta siitä huolimatta samaan aikaan kokonaissummat kasvavat ja erilaiset ehdot höllentyvät päivä päivältä, viikko viikolta, kuukausi kuukaudelta, ja pahoin pelkään, että jonkunlainen rytky tässä vielä on edessäpäin, sen takia en kovin suuriin juhliin vielä yltyisi.

Sen sijaan mielestäni olisi tärkeämpää kiinnittää huomiota siihen, mikä on perusongelma koko tässä tilanteessa. Moni Euroopan valtio, myös erittäin iso, on erittäin suuresti ylivelkaantunut, ja en oikein usko, että uutta rahaa tähän järjestelmään synnyttämällä, järjestelmää paisuttamalla siitä selvitään, vaan kyllä suunnan täytyy olla tismalleen päinvastainen. Ei linja voi olla "kyllä" tai "ei", vaan sen täytyy olla, totta kai, tilanteenmukainen. Yritimme torjua kriisin kauas silloin, kun puhuttiin pienistä maista. Kun tullaan valtavaan kokonaisuuteen ja (Puhemies: Aika!) ihan erisuuruisiin summiin, tilanne on, totta kai, täysin toinen, se elää ajassa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kukaan ei ole tässä tilanteessa juhlimassa. On vain tehtävä se, mikä on välttämätöntä Suomen etujen suojaamiseksi.

Edustaja Tiilikaiselle haluan todeta, että Suomen EU-jäsenyyden ansiosta keskusta keskeisellä tavalla vaikuttaa EU-päätöksentekoon. Komissaari Olli Rehn on näitten kaikkien ehdotusten isä, niitten takana, tuonut ne myöskin tänne eduskuntaan komission kautta. Tässä suhteessa täytyy sanoa, että mitä Kreikan kakkospakettiin tulee, olen ymmärtänyt, että se on puhdasta alkiolaista politiikkaa: köyhää on autettava.

Sitten haluan muistuttaa keskustalle, että keskusta on ollut mukana Kreikan ykköspaketissa, Irlannin paketissa, myöskin Portugalin paketissa, sen lisäksi myöskin Islannin paketissa ja Latvian paketissa — eli kyllä keskusta on ollut mukana, kun on pyritty tätä yhteistä kriisiä torjumaan, ja tässä suhteessa se, että nyt linja olisi jollakin tavalla muuttunut, ei ole kovinkaan uskottavaa.

Kannattaa lukea myöskin pääministeri Kiviniemen puheenvuoroja eduskuntavaaleja edeltäneeltä ajalta, jolloin hän totesi, että meillä on kansallinen velvollisuus pyrkiä pelastamaan euro ja eurooppalainen rahoitusjärjestelmä, koska jos ne kaatuvat, Suomessa on seurauksena massatyöttömyys, ja sitä ainakaan minä en halua.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomessa ei olisi yhtään yritystä pystyssä, jos ne eivät pystyisi tekemään tilannearviota ajassa. Nyt tehdään päätöksiä ERVV:n kapasiteetin kasvattamisesta tässä ajassa. Kysynkin kokoomuslaisilta ja SDP:läisiltä, kuinka pitkälle aiotte tässä vastuitten kasvattamisessa mennä. Ainako sitä vain kasvatetaan, vaikka jopa Suomen luottoluokitus menisi? Aiotteko seuraavaksi antaa periksi eurobondeihin siirtymisessä? (Ben Zyskowicz: Ei anneta, vaikka Rehn niitä vaati!)

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Syksyllä, kun seurasin tätä keskustelua, luulin, että tässä ei mitään tapahdu, kun sama asia toistui edustaja Viitasen suusta, että piikki ei ole enää auki, sitä hän toisti Kiviniemelle koko ajan. No, nyt näyttää siltä, että muutosta on tapahtunut, nyt en ole kuullut enää tätä sanontaa. Vaikuttaa siltä, että piikki on kuitenkin edelleen auki — ja Suomen etu, kuten Myllykoski totesi, mikähän se Suomen etu tässä asiassa mahtaa loppujen lopuksi olla? Koko ajan rahaa menee Eurooppaan ja Suomi velkaantuu ja niin edelleen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tiilikainen totesi, että keskusta tuki Kreikan ykköspakettia, Irlanti-pakettia ja Portugalin pakettia, koska oli Suomen etu pyrkiä estämään tämän velkakriisin hallitsematon leviäminen. Tästä olen samaa mieltä, mutta jos motiivinne oli, niin kuin pitäisi olla, Suomen etu, niin mitenkäs sitten Kreikka-kakkospaketin antaminen ei enää ollutkaan Suomen etu, vaikka Kreikka-kakkospaketin tarkoitus oli aivan sama eli estää tämän velkakriisin leviäminen? Muistatte, miten lähellä oli tämä tartuntavaara juuri Espanjaan ja Italiaan siinä vaiheessa, kun Kreikka-kakkospakettia tehtiin. Emme me tiedä, onnistummeko tässä, mutta en voi ymmärtää sitä, että Suomen etu oli estää velkakriisin hallitsematon leviäminen niin kauan kuin tehtiin Kreikka ykköstä, Irlantia ja Portugalia, mutta Suomen etu teidän mukaanne ei ilmeisesti enää olekaan estää hallitsematonta leviämistä, kun tehtiin Kreikka kakkosta ja sen jälkeisiä toimia.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz ilmiselvästi pitää vertauksista, kun kupitkin muistuivat mieleen. Otetaan toinen: jos rivitalossa palaa, kaikki rivitalon osakkaat menevät sammuttamaan paloa riippumatta, kenen syy on se, että palo on syttynyt, (Antti Kaikkonen: Paitsi SDP!) mutta jos sen saman huoneiston asukas omalla tunaroinnillaan sytyttää huoneiston uudelleen, kyllä silloin taloyhtiön on seuraavaksi mietittävä häätöä yhteisestä yhtiöstä. (Kimmo Sasi: Eikö sammuteta ensin?) Tämä on myös seuraus siitä, että Kreikka ei ole omia sitoumuksiaan ajoissa noudattanut. Nyt yksityisiä velkoja on muutettu julkisiksi veloiksi, jotka toiset maat antavat. Katsotaan, pysyykö Kreikka eurojärjestelmässä ilman kolmatta ja neljättä ja viidettä pakettia.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tiilikainen, teidän televisiossa esittämänne kuppirinnastus ei ollut kovin onnistunut, mutta oli se kyllä paljon onnistuneempi kuin tämä äsken kuultu rivitaloesimerkki. Alku oli aivan hyvä. Jos rivitaloyhtiössä yksi kämppä on tulessa, vaikka se on itse sotkenut asiansa, meidän muiden asukkaiden intressissä on mennä patoamaan sitä paloa, ettei se palo vie meidänkin asuntojamme mennessään. Mutta kun se on saatu sammumaan ja tämä kuriton tyyppi sen jälkeen uudestaan läträä viinan ja tupakan kanssa ja saa sen uudestaan syttymään, niin te ette sitten sitä toista paloa enää sammutakaan turvataksenne oman asuntonne säilymisen palolta, vaan te lähdette pitkään prosessiin, jossa pyritte irtisanomaan tämän vuokrasuhteen ja ottamaan asunnon yhtiön haltuun ja muuta. Kyllä minä ehdotan, edustaja Tiilikainen, että siinä toisessakin tilanteessa, jossa se palo taas uhkaa viedä teidänkin asuntonne mennessään, niin silloinkin — vaikka se tyyppi on itse aiheuttanut ja sotkenut asiansa — ensin pyritte sen palon leviämisen estämään ja patoamaan ja sitten ryhdytte muihin tarvittaviin toimiin, niin kuin eurojärjestelmässäkin on ryhdytty.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, te olette tämän salin lahjakkain väärinymmärtäjä, onnittelen siitä. (Naurua) Totta kai palo on sammutettava, mutta meidän logiikkamme lähtee siitä, että jos joku omalla tunaroinnillaan aiheuttaa vahinkoa toisille, on parempi, että etsitään hänelle ihan oma sijainti, jossa vaaraa toisille ei aiheudu niin paljon. (Ben Zyskowicz: Eikö ensin sammuteta se palo?) Te olette ilmeisesti valmiita siihen, että tämä ongelmallinen yhteisen yhtiön asukas kerta toisensa jälkeen ja vuosi toisensa jälkeen sytyttää sen oman asuntonsa ja me vain vapaapalokuntalaisina ruiskuttelemme vieressä. Kuinka kauan, edustaja Zyskowicz?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun nyt ollaan tällaisessa tilanteessa, jossa tämä Kreikka-asukas oli oman asuntonsa saanut palamaan ja se uhkasi levitä muihin taloyhtiön asuntoihin: on järkevää pyrkiä se sammuttamaan. Sen jälkeen uudemman kerran syntyi sama tilanne: kyllä se on järkevää silloin toisenkin kerran ensin pyrkiä se palo patoamaan ja sen leviäminen estämään. Ja samanaikaisesti on jo nyt ryhdytty eurojärjestelmässä toimiin, joissa tämä keskinäinen sitoutuneisuus yhteisiin pelisääntöihin on vahvempaa. Samanaikaisesti on ryhdytty kurittamaan tätä kuritonta asukkia, eli Kreikalta on vaadittu erittäin kovia toimia heidän oman taloutensa tasapainottamiseksi, ylivelkaantumisen hillitsemiseksi. On, edustaja Tiilikainen, varmasti järkevää, että ensin pyritään se palo patoamaan ja sen leviäminen estämään, vaikka sitten samanaikaisesti jo ryhdytään toimiin, joilla pyritään ennalta estämään tämän tilanteen jatkuva toistuminen. Teidän logiikkanne, että ekan kerran sammutettiin ja toisen kerran saa levitä teidänkin kämppäänne eli meidän yhteiseen Suomeemme, ei kestä kyllä päivänvaloa.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen käytti esimerkkinä tätä taloyhtiötä. Jos joku siellä tunaroi toisen kerran, niin sanoisin Tiilikaiselle näin, että kyllä me täällä Suomessa olemme tottuneet siihen, että jos joku tunaroi toisen kerran ja vaikka humalaolossaan sytyttää toisen kerran, niin kyllä me haemme sille potilaalle apua, koska silloin hän on potilas, ja näin voidaan todeta myöskin Kreikan kohdalla.

Mutta vielä näistä palomuureista. Siinä mielessä se oli hyvä esimerkki, nimittäin rivitaloissakin rakennetaan tällaisia palo-osastoivia seiniä: löytyy 30 minuuttia paloa kestäviä seiniä ja 60 minuuttia kestäviä seiniä. Keskusta oli itse mukana rakentamassa sitä ykkösvaihetta eli 30 minuutin seinää, mutta se ei vain kestänyt, ja nyt rakennetaan sitten 60 minuutin seinä, johon keskusta sanoo jyrkän "ein", mutta teillä ei ole omia ratkaisuja tähän kriisiin.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä alkaa seinä olla niin paksu, että meillä eivät rahat riitä niin ison seinän kasvattamiseen, mitä tässä nyt on tekeillä, ja seinämateriaalikin on hyvin riskialtis. Saattaa olla palavaa laatua sekin seinä.

Tämä asukas, joka on kertaalleen tuikannut asuntonsa tuleen, pitää saattaa hoitoon, ulos koko yhtiöstä, jolloin saadaan yhtiö kestävälle pohjalle. Keskusta halusi antaa näille kriisimaille mahdollisuuden pistää asioitaan kuntoon, mutta kyllähän se nyt edellyttää sitä, että ne ottavat opikseen ja tekevät myös niin. Kreikka ei ole näin tehnyt, ja sen takia se ei enää kuulu eurokerhoon — tai ainakaan sen ei pitäisi kuulua. Meillä on Kreikalle tehty kaksi pakettia, ja kolmas on jossain vaiheessa edessä. Portugalille voi olla myös: jos siellä ei panna asioita kuntoon, sinnekin on toinen paketti edessä. Tämä on kestämätön tie. Ainoa kestävä tie on se, että nämä maat pistävät itse asiansa kuntoon, vaikka se onkin raskas tie.

Arvoisa puhemies! Suomen vastuut ovat kasvaneet, Suomen riskit ovat kasvaneet, ja sitten täällä vielä pokkana väitetään, että linja on nyt tiukentunut.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Linja on tiukentunut, ja piikki ei ole enää auki.

Täällä kysyttiin keskustan toimesta ennen tätä mielenkiintoista tulipalokeskustelua, kannattaako vasemmisto eurobondejakin — ei, sosialidemokraatit eivät missään nimessä kannata. Keskustalainen arvostettu talousosaaja Olli Rehn kyllä niitä on suositellut, mutta me olemme tässä hyvin paljon kriittisempiä: että ei missään nimessä pidä mennä tähän. Sanon kyllä suoraan, että ajattelin tuosta, että onneksi se Olli Rehn ei ehkä tätä keskustan talouspoliittista tulipalokeskustelua ollut kuulemassa. Saattaisi tulla mielenkiintoisia kommentteja siitäkin.

Arvoisa puhemies! Se, mitä halusin sanoa tästä piikki auki -asiasta vielä, mikä on hyvin tärkeä, edustaja Mölsä muun muassa siitä kyseli: Kyllähän tämä tällä hetkellä niin on, että jos tällä hetkellä tätä väliaikaista rahoitusvälinettä käytetään senttikin, silloin Suomi vaatii vakuudet, ja kaikki ymmärtävät, että on aika vaikea lähteä sitä käyttämään. Ja sitten kun pääsemme nopeutetusti tähän tehokkaampaan ja turvallisempaan pysyvään mekanismiin, siellä on automaattisesti se sijoittajavastuu mukana, jota sosialidemokraatit ovat vaatineet koko ajan, ja tässä suhteessa olemme hyvin johdonmukaisesti tiukentaneet Suomen linjaa.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan viime syksynä perustuslakivaliokunta yksimielisesti linjasi, että tätä oikeustilaa tämän esityksen osalta on selvennettävä, koska täällä oli väärin ymmärretty asioita tai osa oli ymmärtänyt väärin ja sitten mietintö käsiteltiin siltä väärin ymmärretyltä pohjalta. Mutta jos siis tätä asiaa nyt kysytään uudestaan, että hyväksytäänkö tämä, niin ainakin minun vastaukseni on: ei tietenkään. Se, että tässä selvennetään oikeustilaa, ei tietenkään tarkoita sitä, että perussuomalaiset lähtisivät tätä hyväksymään.

Toisaalta vielä haluan esittää hallituspuolueitten edustajille kysymyksen: vastatkaa nyt siihen, miksi te Suomen aiemmasta kannasta poiketen halusitte lähteä hyväksymään näitten vakausvälineiden yhteenlasketun kapasiteetin kasvattamisen. Miksi teitte sen? Tämä on tosi olennainen kysymys, ja siihen vielä on tärkeämpi saada vastaus, koska sitten perustuslaillinen tulkinta myös liittyy tähän.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Keskustan takinkääntöhän liittyy vaaleihin. Siihen sopinee parhaiten vanha viisaus: tarkoitus pyhittää keinot. Nyt heidän tarkoituksensa on vain oppositiosta koettaa kaataa hallitusta.

Edustaja Tiilikainen, te lähetitte riihikuivaa rahaa Kreikalle. Nyt on annettu vakuuksia ja saatu vastavakuuksia. Sekin on vakava asia. Se heijastuu mahdollisesti ja ilman muuta koko tämän maatalousunionin, anteeksi, Euroopan unionin tulevaisuuteen.

Sitten, edustaja Tuupainen, te sanoitte, että palomuuri on riittämätön, siksi vastustatte sitä, kun teidän pitäisi silloin sanoa, paljonko pitäisi laittaa lisää. Täällä edustaja Saarakkalakin sanoi, ettei tämä riitä mihinkään. Jotta se riittäisi, kapasiteettia pitää lisätä, jotta vältytään niiltä vakavilta seurauksilta, ja ajatelkaa tätä tilannetta: jos meillä olisi entinen meno jatkunut, niin missä me olisimme? Nyt on kuuden puolueen vastuuta kantava hallitus, ja näissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa pidän sitä hyvänä. (Puhemies: No niin, ja aika taitaa tulla vastaan!)

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkala kyseli, miksi hallitus on lähtenyt tälle linjalle, että olemme kasvattaneet sitä kokonaiskapasiteettia. Suomi ei ollut valmis hyväksymään palomuurin kasvattamista 940 miljardiin. Sen sijaan Suomi on nyt pitänyt yhteenlasketun kapasiteetin nostamista väliaikaisesti 700 miljardiin euroon hyväksyttävänä sen varmistamiseksi, että EMV saadaan täysimääräiseen käyttöön mahdollisim- man nopeasti, ja todettakoon vielä, että EVM on ERVV:tä huomattavasti tehokkaampi ja riskittömämpi väline. Keskeistä on se, että EVM:llä on etuoikeutetun velkojan asema.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastuullista politiikkaa ei ole lisätä takuita jatkuvasti. Edustaja Myllykoski puhui vastuullisuudesta, ja täytyy sanoa, että kyllä se on enemmän kosmetiikkaa, mitä Suomi on saamassa, jos kaikki tulee käsille. Palomuurista on puhuttu. Sen pitäisi olla suuri. Niin suurta palomuuria ei saada, että se kestäisi. Jos Espanja kaatuu, niin asia on käsitelty loppuun.

Edustaja Zyskowicz, eikö ole hyvä, että oppositiossa on puolue, jolla on selkärankaa, joka on pitänyt linjansa alusta lähtien: ei takuita?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä runsaat talopalovertaukset enemmänkin hämärsivät kuin selvensivät asiaa. Se, mikä varmuudella palaa, on suomalaisten rahat, jos sen näin tiivistää.

Mutta edustaja Östmanille: Kun te viittasitte siihen, että joku menee piiloon jonkun asian taakse, niin kyllä kai se, joka antoi luvan Suomen pääneuvottelijalle suostua salaamispäätökseen, on mennyt piiloon. Eihän sitä päätöstä, salaamispäätöstä, tästä Kreikka-vakuussopimuksesta tehnyt kuin muodollisesti virkamies. Hän oli saanut ministeriltä luvan tehdä sen päätöksen, ja sitä, kuka se ministeri oli, joka tämän poliittisen luvan antoi, ei ole meille vielä kerrottu. Toivottavasti se myöhemmin ensi viikolla kerrotaan, kun sama kysymys on laitettu tähän yhteiseen välikysymykseen. Kyllä tämäntyyppisen poliittisen vastuun kantaminen on aivan ensiarvoista, eikä pidä tehdä niin, että menee virkamiehen selän taakse piiloon.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Östman, te siis toisin sanoen myönnätte, että mikäli tätä kapasiteettien yhteenlaskettua osuutta ei olisi lähdetty kasvattamaan, niissä aiemmissa päätöksissä olisi ollut ratkaisevia virheitä, siis toisin sanoen riskit olisivat lähteneet realisoitumaan, ja jos näin on, niin kyllä silloin on riskiarvio ollut virheellinen ja sitten myös tämä perustuslaillinen arviointi on ollut virheellistä.

Tähän kyllä palataan vielä useamman kerran, ja se on ihan hyvä, että myös edustaja Saarinen myönsi, että eiväthän nämä kapasiteetit ole mihinkään riittäneet aiemmin. Nythän olette päättäneet näitä nostaa, ja teidän kannattaa tutustua myös näihin perustuslakivaliokunnan esityksiin, joissa kerrotaan, että nimenomaan tämä riskiarvio ja se kokoluokka on keskeistä, kun arvioidaan, mikä on se käsittelyjärjestys täällä, kun näitä asioita päätetään.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkalalle: G20-maat ovat edellyttäneet, että ennen kuin ne sitoutuvat IMF:n lisärahoitukseen, euroalueen on ensin vahvistettava palomuuria. Suomi on tekemällä yhteistyötä Saksan ja Hollannin kanssa vastannut tähän IMF:n haasteeseen, ja toivoisimme, että oppositiokin lähtisi mukaan tähän, koska se on parempi ratkaisu kuin se, että koko eurojärjestelmä kaatuu.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Emme ole eurojärjestelmää kaatamassa. SDP väittää toistuvasti, että hallituksen linja olisi tiukentunut. Jos näin olisi, antaisin siitä kiitoksen, mutta valitettavasti hallituksen linja on löystynyt, ja siksi joudun kerta toisensa jälkeen perustelemaan, miksi se on löystynyt.

Ensin kasvatitte ERVV:n kapasiteettia ja avasitte sen käytön pankkien pääomittamiseen ja jälkimarkkinaoperaatioihin — löystyminen numero yksi. Löystyminen numero kaksi tapahtui, kun ennen joulua suostuitte pysyvän kriisinhallintamekanismin yksimielisyydestä luopumiseen. Löystyminen kolme tapahtui hiljattain, kun vastoin Suomen eduskunnan aiempaa kantaa kriisivälineiden yhteiskapasiteetti nostettiin 500 miljardista 700 miljardiin. Näissä kolmessa kohdassa hallituksen linja on kiistatta löystynyt aikaisempiin päätöksiin ja eduskunnan kantoihin verrattuna.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä kapasiteetin kasvattamisen periaatteethan nimenomaan edellisen hallituksen loppukaudella silloinen pääministeri Kiviniemi ihan julkisesti Suomenmaassa kertoi, että näin tulee tapahtumaan. Siitä minun mielestäni te ette voi, anteeksi vain, käsiänne pestä, vaikka ymmärrän toki nämä vaalitaktiset kuviot ja muut, että nyt on sitten kuppi vähän erilainen ja taloja poltellaan eri sävyyn kuin viime kaudella.

Puhemies! Linja on todellakin tiukentunut. Te itse vaaditte itseltänne, silloin kun mentiin tekemään Kreikka ykkösiä ja irlanteja, että nyt tarvitaan sijoittajavastuuta ja tarvitaan vakuuksia, tarvitsee rajata veronmaksajien riskejä, mutta aina kun te palasitte neuvotteluista, kävi niin, että näitä vain kerta kaikkiaan ei toteutettu. Silloin kun Kreikka ykkösessä annettiin rahaa pois ilman vakuuksia, teidän pääministerinne Matti Vanhanen totesi, että tämä on hyvä bisnes, ja nyt kun tämä hallitus toteuttaa vakuudet, niin sanotaan, että ei me nyt serpentiiniä täällä heitellä.

Puhemies! Minä en ymmärrä tällaista epäloogisuutta, tai ehkä ymmärrän sen, mutta silti se hämmentää.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eihän tämän ahneen säätelemättömän markkinatalouden ja kapitalismin kriisin torjuminen ja hallinta helppoa ole. Sitähän se nyt on ollut monta vuotta. USA:n markkinoilta lähtenyt kriisi tuli Eurooppaan, jossa on hyvin epäsymmetriset taloudet, ja ne huonommat taloudet eivät sitä sokkia kestäneet. Ajan peluutahan tämä on ollut, niin kuin edustaja Tiilikainen totesi. Alkuvaiheessa pelattiin aikaa, jotta tilanne rauhoittuisi, jotta maat pysyisivät paremmin jaloillaan, jotta pankkijärjestelmä vakiintuisi. Jatkuvaa ajan pelaamista tämä on ollut. Kukaan ei tiedä, ovatko ne edelliset toimenpiteet varmuudella riittäneet, on jouduttu tekemään uusia toimenpiteitä, uusia menettelytapoja, koko ajan tämä on ollut ajan peluuta. Mutta kukaan ei voi sanoa, että jos ei tätä kaikkea olisi tehty ja kriisi olisi eskaloitunut vaikka Portugaliin ja Espanjaan jo puoli vuotta sitten, mikä olisi Suomen taloustilanne tällä hetkellä. Mutta kukaan ei voi myöskään sitä sanoa, mitä tapahtuu vuoden päästä, puolen vuoden päästä Espanjan suhteen.

Oikeastaan kysyn edustaja Tiilikaiselta niin, että jos nyt Espanja ajautuu kriisiin, ottaako keskusta sitten tämän perussuomalaisten linjan, että letkut irti, mitään ei enää edes yritetä tehdä siinä vaiheessa?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän tulipaloasiaan sen verran, että opposition mielestä palo kyllä sammutettiin, mutta se sammutettiin väärin. Siitähän siinä kysymys on. Minusta on ihan itsestään selvä asia, joka täällä on moneen kertaan todistettu niin hallitusohjelmassa kuin sen jälkeisissä toimissa, että se vakuudettoman rahan kylväminen pitkin Eurooppaa on lopetettu, ehdot ovat tiukentuneet.

Sitten minä kyllä kysyn oppositiolta myöskin sitä, että kun Kreikan kansa, joka on kaikkein vähiten syyllinen tähän ja tällä hetkellä kärsii kaikkein eniten siitä, niin olisiko Kreikan kansa pitänyt heittää tässä susille? Olisiko pitänyt? Minun mielestäni ei. Vieläkin lainaan sitä tulipaloasiaa, että ei sitä voi ihan vierestä katsoa, kun kansakuntaa viedään kuin pässiä narussa ahneitten sijoittajien ja pankkien toimesta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka edustaja Mustajärvi ei pitänyt tätä tulipalon syttymistä rivitalon päädyssä kovin onnistuneena rinnastuksena nykytilanteeseen tässä Euroopan velkakriisissä, niin olen sitä mieltä, että se on kuvaava rinnastus siihen, missä tilanteessa on oltu.

Tämmöisessä rivitaloyhtiössä on sovittu yhteiset pelisäännöt, kaikki, mitä siihen kuuluu: ei tosiaankaan tupakoida sängyssä kännissä jne. Kuitenkin sitten siellä rikotaan näitä pelisääntöjä. Jos siellä päädyssä syttyy se kämppä sen johdosta palamaan eikä ole mitään palomuureja, sammutuskalustoa tai palokuntaa valmiina, niin kyllä se on meidän intressissämme, jotka asumme siinä samassa rivitalonpätkässä — vaikka siitä koituu meille riskejä, ehkä suoria taloudellisia menetyksiäkin — pyrkiä sitä paloa patoamaan niin, että se ei leviäisi siitä kämpästä.

Totta kai samanaikaisesti vaaditaan ja on vaadittu, että tämä palon aiheuttaja, se maa, joka on hoitanut asiansa huonosti, niin että se on sieltä uhannut levitä, panee omat asiansa kuntoon ja noudattaa jatkossa pelisääntöjä. Jos sitten, niin kuin Kreikan osalta kävi ja voi hyvin vielä Portugalin osaltakin käydä toisen kerran, tämä palo leviää sieltä kuitenkin uudemman kerran, niin, ystävät siellä keskustassa, kyllä se vaan on edelleen meidän — jotka asumme siinä samassa taloyhtiössä, eli olemme siinä samassa eurovaluutassa — intressissämme olla sitä paloa patoamassa ja samanaikaisesti, totta kai, ryhtyä erilaisiin toimiin, jotta tämä aiheuttaja saattaisi omat asiansa kuntoon. Ei meidän intressissämme voi olla silloin, jos toisen kerran palo uhkaa sieltä levitä meidänkin asuntoomme, huudella sieltä, että ei me toista kertaa tätä olla enää patoamassa, kun kerran jo padottiin eikä sekään sitten lopullisesti onnistunut.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Viitataan, että tämä analyysi olisi todella pitänyt tehdä Wolfgang Schäublen tyyliin jo toukokuussa 2010, jolloin hän oli sitä mieltä, että euroalueen pelisääntöjä pitää tarkistaa jopa Kreikan erottamiseksi alueesta. Tämä koko järjestelmän tärinä on lähtenyt vapaiden, säätelemättömien markkinavoimien ja ahneuden maailmasta. Kasinokapitalismin laskua maksavat nyt sadat miljoonat syyttömät. EU rikkoi periaatteitaan toisten maiden velkojen osalta. EKP lähti roskapaperitielle. Moraalikatokattaus tehtiin. ERVVit ja niiden seuraukset ovat meillä edessämme. SDP muutti Suomen osalta selkeästi linjaa minimoimalla Suomen veronmaksajien riskit, jotka olivat aikaisemmin taakkana ja ovat tietysti edelleen meidän päällämme. Ja toisaalta sitten jopa EU, Euroopan konservatiivipuolueet ovat hyväksyneet SDP:n yksinään esittämän rahoitusmarkkinaveroajattelun. Jopa Sarkozy puhuu siitä.

Mutta se, mikä on nyt suuri vaara, on tämä varjovelkaantuminen, joka tarkoittaa sitä, että takausten kautta Saksan velka bkt:stä voi hypätä hetkessä yli 10 prosenttia, Suomen yli 7,3 prosenttia pelkästään tällä varjovelkaantumisella, jota koko ajan on tapahtunut. Ja on sanottava, että ERVVit eivät ole riittävä työkalupakki Espanjan ja muiden vastaavaan tilanteeseen. Saksan lehdistö puhuu tästä jo avoimesti, meillä vielä hymistellään vanhoilla iskulauseilla. Nyt pitää katsoa, mikä on Suomen kansallinen pelastusrengas, miten Suomen edut turvataan silloin, kun tapahtuu vakava koko euroalueen pohjan pettäminen.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ERVV:lle annettavista valtiontakauksista annetun lain 2 §:n muuttamisesta on seurausta siitä, että hallituksen aiempi, syksyllä 2011 ERVV-sopimuksen yhteydessä käsitelty lakiesitys oli laadittu tavalla, josta oli voinut saada virheellisen kuvan Suomen valtion vastuiden laajuudesta. Mahdollisuus ERVV:n käyttämiseen ennakollisen tuen antamiseen jäsenmaalle joukkovelkakirjojen jälkimarkkinaostoihin sekä pankkien pääomittamisen rahoittamiseen ja myös välineen vivutusmahdollisuus ovat kasvattaneet välineen käytön yleistä riskitasoa merkittävästi. Se, että laista seuraavaa euromääräistä enimmäismäärää, jonka Suomen valtio ottaa vastatakseen, ei voida esimerkiksi vaihtelevista korkotasoista johtuen yksiselitteisesti arvioida, ei ehkä ole ongelma sinänsä. Toisaalta se alleviivaa sitä, että laista päättämisen käsittelyjärjestystä arvioitaessa on arvioitava paitsi lain aiheuttamia riskejä myös niiden kokoluokkaa, ottaen huomioon myös Suomen valtion aiemmat taloudelliset vastuut.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen mukaan Suomen takausvastuut voisivat ääritilanteessa, ilman mahdollisia tulevia EVM-vastuita, nousta jopa yli 30 miljardin euron, joten riskin realisoituessa voidaan hyvällä syyllä kysyä, pystyisikö valtio vastaamaan perustuslain mukaisista velvoitteistaan. Vaikka välineen käytöstä päätetäänkin aina tapauskohtaisesti ja eduskunnallakin on roolinsa päätöksentekoprosessissa hallituksen tiedonannon myötä, täytyy huomioida se, että Suomi on Eurooppa-neuvoston kokouksessa lokakuussa 2011 sitoutunut päätöslauselmaan, jonka mukaan viime kädessä ERVV:n kautta osallistutaan pankkien pääomittamisen rahoittamiseen. Tämä lauselma on merkittävä, koska ilman sitäkin on selvää, että sopimuksen myötä ERVV:tä on mahdollista käyttää pankkien pääomittamisen rahoittamiseen. Päätöstä voidaankin tulkita siten, että se on tehty huippukokoustasolla erikseen juuri siksi, että ERVV:tä todella käytetään tarvittaessa pankkien pääomittamisen rahoittamiseen, mikäli pääomittaminen ei onnistu pankkien omistajien tai kotivaltioiden toimesta, jotka mainittiin huippukokouspäätöksessä ensisijaisina toimijoina.

Tällainen yksimielinen päätöslauselma huippukokouksesta saattaa luoda pohjaa EU-tuomioistuimen ratkaisuille tilanteessa, jossa jokin ERVV:n jäsenmaa vaarantaisi EU:n yhteiset tavoitteet — eli huippukokouspäätöksen toimeenpanon — esimerkiksi estämällä ERVV:n käytön tilanteessa, jossa muut ERVV-jäsenmaat haluaisivat käyttää välinettä pankkien pääomittamisen rahoittamiseen. Huippukokouspäätökset luovat pohjaa EU-tuomioistuimen ratkaisulle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklassa mainittuun niin sanottuun vilpittömän yhteistyön periaatteeseen perustuen. EU:n tuomioistuin on usein käyttänyt kyseistä periaatetta EU:n toimivaltaa ja tavoitteita vahvistavana argumenttina.

Arvoisa herra puhemies! Varsinkin sen jälkeen, kun EU:n perustamissopimuksen artiklaan 136 tehtiin keväällä 2011 muutos, jonka katsomme olevan vähimmäisedellytys ERVV:n oikeusperustalle artiklan 122 sijaan, kytkeytyy ERVV tiukasti unionioikeuteen, ja EU:n päätöksenteon voidaan katsoa olevan siinä merkittävässä roolissa. Artiklamuutoksellahan mahdollistettiin se, että EU:n jäsenmaat voivat perustaa ERVV:n turvaamaan euroalueen rahoitusvakautta. Lissabonin sopimuksen voimaan astumisen myötä Eurooppa-neuvosto on vieläpä saanut EU:n virallisen toimielimen aseman.

Edellä kuvatuista syistä johtuen voidaan ERVV-jäsenyyden ja tässä tapauksessa takauslain tulkita loukkaavan eduskunnan budjettivaltaa. Näin ollen tästä asiasta tulisi täällä päättää määräenemmistöllä, mitä nyt ei olla tekemässä, ja tämä on vakava paikka. Tämän varmasti historiankirjoittajat tulevat vielä myöhemmin pengastamaan, kun historia sitten osoittaa, että tämä perustuslakitulkinta, joka tähän liittyy, on myös virheellinen.

Ja todella, niin kuin olen täällä jo useamman kerran tuonut esiin, arvoisa herra puhemies, nämä riskiarviot ovat olleet virheelliset. En minä ainakaan ymmärrä, miksi Suomi lähtee nyt sitten kasvattamaan mekanismien yhteenlaskettua kapasiteettia, ellei siinä hallituksella ole takana se näkemys, että jos näin ei tehtäisi, ne riskit lähtisivät realisoitumaan. Ja silloin, kun näin ajatellaan, riskiarvio on ollut virheellinen, ja siihen riskiarvioon on perustunut tämä käsittelyjärjestys täällä eduskunnassa. Eli nyt sitten toivon, että vielä jotenkin tämä asia muuttuisi, ja ainakin jatkossa on oltava ehdottomasti tarkempana.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen, miksi tässäkin salissa on niin vaikea sanoa sitä, mistä on lopultakin kyse, kun puhutaan eurokriisistä. Itse asiassa taisi olla edustaja Uotila, joka tänäänkin ensimmäisenä sanoi sen, että on kyse systeemikriisistä, kapitalistisen järjestelmän kriisistä, jonka kanssa me painimme. On olemassa reaaliraha, jonka rinnalla on moninkertainen määrä kuvitteellista rahaa. Tämä epäsuhta on aikamoinen: jos liikkeellä on esimerkiksi pankkien johdannaisten velkasaatavat, jotka ovat 13 kertaa koko maailman bruttokansantuote, niin kyllä siinä on pelimerkkejä pelaamiselle. Pelataan oletusarvoilla, otetaan holtittomia riskejä velkarahalla ja siirretään vastuita muille.

Tämä on kyllä paljon muutakin kuin pelkästään Euroopan ongelma: tämä on ihan koko maailman talousjärjestelmän ongelma. Mutta Euroopassa se tehtiin niin, että kun Saksan ja Ranskan pankit ja vakuutusyhtiöt tarvitsivat maksajia ja vastuunkantajia, pelattiin monivaiheisella järjestelmällä aikaa, jotta saatiin maksajia lisää, ja kun saatiin, saatiin mukaan myös Suomi, jolla ei ollut mitään pakkoa lähteä mukaan tähän järjestelmään.

Itse asiassa omien velkojen ja muiden puolesta otettavien vastuitten ja riskien vuoksi Suomen kolmen A:n luottoluokitus voi hyvinkin aleta, jolloinka Suomessa käynnistetään uudet leikkaukset ja veronkorotukset. Suomessa laitetaan maksajiksi köyhät, mutta niin laitetaan kyllä Kreikassakin, sillä tämän taloustuen ehtona on se, että nimenomaan kosketaan minimieläkkeisiin, minimipalkkoihin, palvelujärjestelmiin, ja vieläpä realisoidaan sitten yhteinen omaisuus pilkkahintaan.

Kyllä se taisi olla itse Karl Marx, joka sanoi, että kapitalistinen järjestelmä on paitsi parasta myöskin pahinta, ja tässä se on kyllä nerokkaalla tavalla laittanut Kreikan — tai oikeastaan Saksan ja Ranskan pankkien pelastajien maksajiksi köyhät sekä Suomessa että Kreikassa.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä hallitus on jatkuvasti sanonut, että kuuden puolueen hallitus kantaa vastuuta. Ette te mitään vastuuta kanna. Sen kantaa suomalainen veronmaksaja, aina yhä enenevässä määrin.

Täällä on paljon puhuttu tänä päivänä vertauksista — en tiedä, mistä se johtuu — ja minulle tuli myös mieleen, että te hallituspuolueen edustajat kannatte vastuuta, kuten hölmöläiset, jotka kantoivat valoa säkillä tupaansa. Ja kuinkas siinä kävikään: vaikka kuinka yritettiin kantaa hiki hatussa, niin tupa ei tullut sen valoisammaksi. Silloin tuli viisas Matti mukaan ja sanoi, kuinka pitäisi tätä valotouhua tehdä. Tuli mieleen, että me perussuomalaiset olemme alusta lähtien olleet sitä mieltä, että tämä on ollut väärä asia, että jo perussopimus sanoo, että jokainen kantaa oman vastuunsa.

Mitä tulee yleensä kreikkalaiseen kansaan: paljonko sitä tämä on avittanut — siellä on aika surkeata — että rahat on annettu näille suurille pankeille? Ja onko kyse siitä, että näin jatkossakin tehdään: nyt kun puhutte tästä palon sammuttamisesta, ja seuraavaksi Espanja, niin mitä aiotte silloin tehdä, että annetaanko taas lisää rahaa, ettei palo ylety muualle? Nyt olisi jo hyvä puhua muistakin asioista kuin tästä palon sammuttamisesta. Tuntuu, että palo on jo täällä suomineidon perustuksissa.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puheenjohtaja! Minusta tämä vertaus rivitalosta kuvaa kaikkein parhaiten sitä, kuinka pieleen meidän oma poliittinen järjestelmämme ymmärtää koko tilanteen. Ongelmahan on siinä, että sähköjärjestelmät on alun perinkin laadittu niin, että paloja nyt vain syttyy, ja niitä tulee jatkossakin syttymään, ellei tehdä niihin järjestelmiin peruskorjausta, joka poistaa sen syyn, joka jatkuvasti niitä aiheuttaa. No, mitä tekevät naapurit tällaisessa tilanteessa? Menevät ruiskuttamaan bensaa liekkeihin eivätkä suinkaan vettä, niin kuin me olemme nähneet näistä pelastuspaketeista, jotka on toteutettu ja jotka käytännössä ovat johtaneet tilanteen huononemiseen esimerkiksi Kreikassa nimenomaan sen kansan kohdalla, jonka asioita siellä ollaan ajamassa.

Itse nyt käsillä olevasta esityksestä sanoisin, että se on minusta valon pilkahdus pimeyden keskeltä, koska siinä nyt näyttäisi, että meidän järjestelmämme on myös kehityskelpoinen ja pystyy jollakin lailla omia arviointivirheitään korjaamaan ja pääsee lähemmäs reaalitodellisuutta. Ja toivon, että tätä tapahtuu myös jatkossa.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä vertaus metsäpalosta lähti liikkeelle sieltä edustaja Myllykosken suunnasta vasemmalta, ja selkeästi kävi ilmi, että vasemmistokin on liittynyt tähän kokoomuslaiseen vapaapalokuntaan. Mutta tosiasiassahan on niin, että Saksan ja Ranskan rahathan siellä palavat. Ei siellä mikään rivitalo pala, vaan siellä palavat Ranskan ja Saksan pankkien rahat. Ja silläkö se sammuu, että Suomenkin veronmaksajan rahat sinne viedään samaan rovioon poltettavaksi? Jotenkin ei kuulosta kovin loogiselta — ei sinne mitään bensaa viedä, vaan sinne viedään suomalaisten veronmaksa-jien rahoja samaan rovioon — koska se rovio ei sammu sillä, että me kannamme sinne rahaa. Ja kyllä Suomen etu on ymmärtää se, minkä verran meillä on varaa osallistua tähän vapaapalokunnan toimintaan. Meillä on määrätyn verran varaa, ja meidän täytyy muistaa sekin, että meillä on omat vastuut Suomessa, mitkä meidän pitää hoitaa.

Ja eikö ole niin, että kyllä Saksa ja Ranska pelastaisivat omat pankkinsa ilman Suomeakin? Elikkä tämä on todellinen vaihtoehto, eihän ole sanottu näin, että se tulipalo ei sammu, jos Suomi ei ole siinä vapaapalokunnassa mukana. Elikkä siitä vain ei haluta keskustella. Minä olen yhdestä asiasta vielä vähän huolissani: kokoomukselta kuuluu usein, kuten tänään edustaja Sasi sanoi ja Zyskowicz puhui siitä, ennen kaikkea Sasi, että massatyöttömyys on edessä, jos Suomi ei osallistu siihen. Minun mielestäni tämän kaltainen pelottelu on tosi väärin siinä mielessä suomalaisia veronmaksajia kohtaan, koska eihän tämä ole mikään syy laittaa kohtuuttomia kymmenien miljardien vastuita monen instanssin kautta suomalaisten veronmaksajan rahoja, kun totuus on kuitenkin paljon monisyisempi.

Kolmantena näistä takuista, mitä vasemmisto puolustaa kovasti, että kaikesta saadaan takuut: saammeko me kaikesta takuut, sataprosenttisesti rahamme takaisin? Emme me saa mitään sataprosenttisia vakuuksia niille meidän takauksillemme, vai saammeko?

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vielä pitää tämän keskustelun lopuksi todeta, että tämä on häpeän päivä eduskunnalle, koska tässä on nyt käynyt niin, että hallitus on tuonut alun perin sellaisen esityksen, josta osa edustajista täällä on sitten saanut sen ymmärryksen, että tässä laissa olisi korkokatto, ja nyt sitten sitä korkokattoa ei olekaan. Ja nyt sitten hallituspuolueiden edustajat sanovat, että on jo voimassa kansainvälinen sopimus, joka velvoittaa Suomea, oli meillä täällä se oma laki minkä sisältöinen hyvänsä, niin että me emme ikinä pääse näkemään sitä tilannetta, mitenkä tämä olisi mennyt, jos tämä olisi alun alkaen ollut yksiselitteinen. Tätä hommaahan myötävaikutti se, että hallituspuolueitten omat edustajat olivat hyväuskoisia, uskoivat valtiovarainministeriön virkamiehiä, jotka eivät halunneet tosiasiassa kunnolla sanoa tätä asiaa, vaan he pyörittivät sitä niin, että koko ajan jäi ikään kuin se vastuu kuulijalle. Nyt sitten todella on tällainen tilanne, että te voitte jopa sanoa, jos te oikein röyhkeitä olette, että kyllähän te äänestäisitte tämän nurin vieläkin, mutta kun se kansainvälinen sopimus on voimassa, niin eipä äänestetäkään, että se velvoittaa meitä joka tapauksessa.

Tämä on häpeän päivä.