Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä kyseinen lakiesityshän tarkentaa ja täsmentää ja samalla myöskin laajentaa harmaan talouden torjuntaa tämän selvitysyksikön osalta, joka on toiminut reilun vuoden, mutta tosiaan jo tänä aikana on ilmennyt, että tämä viranomaisten määritelmä on liian kapea ja ei pääse toimimaan sillä painoarvolla kuin ansaitsisi, koska kyllä tätä harmaata taloutta meillä valitettavan paljon on. Ja nyt ollaan määritelmää laajentamassa. Näyttää vähän siltä, että tämänkään laajennuksen jälkeen se ei ole riittävän laaja, jotta viranomaiset pääsisivät täydellä voimalla toimimaan.

Tämä muutos toki tekee tämän viranomaistoiminnan nopeammaksi ja laajemmaksi, ja näitä pitää määrätietoisesti purkaa koko ajan, jotta niistä useista miljardeista euroista, joita täällä harmaassa taloudessa verotuloja jää saamatta, saadaan mahdollisimman suuri osa sitten pois. Tämän muutoksen jälkeen, niin kuin totesin, viranomaismahdollisuudet toimia laajenevat, mutta sinne jää vielä niitä portteja, joita pitää aukoa, eli työtä ja toimintaa tämän harmaan talouden torjunnassa siis edelleen jää. Kyllä minä omalta osaltani olen kaikkia kannustamassa siihen, että tällä saralla paljon paljon töitä tehdään ja joka päivä vähän enemmän.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Harmaan talouden selvitysyksikkö perustettiin noin vuosi sitten, 2010, ja kokemukset, ensivaikutelmat tuosta yksikön toiminnasta ovat hyviä. Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys parantaa Harmaan talouden selvitysyksikön toimintaedellytyksiä. Harmaan talouden selvitysyksikön tehtävänähän on, ei suinkaan tutkia talousrikoksia, vaan sen tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla sellaista tietoa ja aineistoa, joka tähän harmaaseen talouteen ja sen torjuntaan liittyy. Yksikön tehtävänä on myös muodostaa ja tehdä ilmiöselvityksiä harmaan talouden alalla ja talousrikollisuudessa olevista ajan ilmiöistä ja sitä kautta edistää Verohallinnon ja muun muassa poliisin talousrikostutkinnan toimintaedellytyksiä. Sen takia on tärkeää, että yksiköllä on laaja tiedonsaantioikeus, ja parhaiten ja nopeimminhan se tiedonsaanti sujuu silloin, kun on suora käyttöoikeus näihin tietojärjestelmiin, joita esimerkiksi Verohallinnossa on, ja siitä tässä esityksessä nyt on kysymys.

Harmaa talous aiheuttaa yhteiskunnalle erittäin suuria veromenetyksiä. On arvioitu, että noin 4—6 miljardia euroa vuodessa aiheutuu veromenetyksiä harmaasta taloudesta, ja harmaan talouden liikevaihdon arvioidaan olevan 10—14 miljardia euroa Suomessa vuosittain.

Kansainvälistymisen myötä tietysti on luonnollista, että harmaa talous on kansainvälistynyt siellä etujoukoissa. Sen takia tämän ilmiön tutkiminen ja suitsiminenkin on haasteellista. Harmaa talous on piilorikollisuutta, ja arvioidaan, että vuodessa kokonaisrikollisuudesta tulee poliisin tietoon vain noin 10 prosenttia. Harmaa talous nakertaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta ja julkista taloutta, ja sen vuoksi on hyvin tärkeää, että siihen puututaan ja haetaan koko ajan keinoja, miten harmaan talouden tutkintaa ja tätä ilmiötä pystytään hallitsemaan.

Pääministeri Kataisen hallitus on jatkanut määrätietoista työtä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi ja tukee sillä lailla rehellistä ja laillista yritystoimintaa ja myös tervettä kilpailua. Se on tämän asian ydin. Hallitus on asettanut kaikkiaan 22 hanketta kehittääkseen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaa. Konkreettisia esityksiä on tulossa muun muassa majoitusalalla, jossa tarkoituksena on luoda kassajärjestelmä, jossa estetään kassan ohi myynti. Rakennusalalle on tulossa tilaajavastuulaki, se tiukkenee. Siellä laiminlyöntimaksut nousevat 16 000:sta 20 000 euroon. Veronumero otetaan kuvallisissa henkilökorteissa käyttöön vielä tämän vuoden aikana, ja työmaiden työntekijätietojen ja urakkatietojen kuukausi-ilmoitus Verohallinnolle on tulossa voimaan. Eli toimenpiteitä koko ajan tuodaan, jotta harmaata taloutta saadaan kuriin.

Kuljetusala on erittäin suurissa ongelmissa ja kannattavuusongelmissa. Sen alan kilpailukykyä vääristää harmaa talous, ja onkin toivottavaa, että kuljetusalan harmaan talouden ongelmiin tuodaan esityksiä, jotta sielläkin tuo laillinen, terve kilpailu säilyy ja toimintaedellytykset ovat olemassa.

Yksi asia, jonka haluan vielä tähän keskusteluun tuoda, on se, että kun viranomaisten yhteistyötä tehostetaan ja tiedonsaantia, keskinäistä tiedonvaihtoa, tehostetaan, tulisi myös nopeuttaa prosesseja takavarikkomenettelyissä niin, että vakuustakavarikoihin saataisiin näitä taloudellisia takavarikkoja tehtyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun talousrikostutkinnan prosessi lähtee liikkeelle, koska omaisuusarvothan ovat ne, joilla tätä harmaata taloutta pyöritetään. Tällä hetkellä ongelmana on se, että talousrikostutkintaan jutut tulevat viiveellä, ne ovat tapahtuneet vuosia takaperin ja niiden monimutkainen tutkinta kestää vuosia. Silloin juurikaan ei saada enää takavarikkoon sitä rikoshyötyä, joka valtiolle kuuluisi, ja käytetään vain valtion rahoja siihen monimutkaiseen, vuosikausia kestävään tutkintaan ilman konkreettista tulovirtaa valtion kassaan. Tiedän, että Verohallinnon tarkastajat ja talousrikostutkijat ovat valmiita hakemaan näitä uusia malleja ja heillä on hyviä parannusehdotuksia, ja heitä on kuunneltava tarkkaan, kun tätä harmaan talouden torjuntatyötä edelleen harkitaan ja kehitetään.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät Suomen kansan edustajat! Valtiovarainvaliokunnan mietinnön sivulla 2 todetaan muun muassa seuraavaa: "Esityksen tarkoituksena on täsmentää Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain ja viime vuoden alusta voimaan tulleen erityislain viranomaiskäsitettä." "Tarkoitus oli alunperin, että käsitteet olisivat yhteneväiset eli selvitysyksiköstä annetun lain viranomaisella tarkoitettaisiin täysin samoja tahoja kuin julkisuulaissa. Eduskunta rajasi käsitteen alaa kuitenkin perustuslakivaliokunnan huomautusten jälkeen sillä tavoin kuin valtiovarainvaliokunta oli mietinnössään ehdottanut. Selvitysyksikköä koskevan lain viranomaiskäsite muodostui näin suppeammaksi kuin julkisuuslaissa." "Harmaan talouden selvitysyksikkö on toiminut reilun vuoden, ja tänä aikana on ilmennyt, että viranomaisen määritelmä muodostui yksikön tehokkaan toiminnan kannalta eräiltä osin turhan kapeaksi." "Esityksellä yritetään siis korjata tämä puute sisällyttämällä viranomaisen määritelmään myös julkisuuslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut tilanteet. Viranomaisen käsite jäisi kuitenkin tällaisen tarkennuksen jälkeenkin selvitysyksikköä koskevassa laissa suppeammaksi kuin julkisuuslaissa."

Herra puhemies! Tässä on kyse tärkeästä asiasta, harmaan talouden torjunnasta, ja tästä valtiovarainvaliokunnan kannanotosta käy ilmi, että kun lakia aikanaan säädettiin, perustuslakivaliokunta antoi lausunnon, varmaankin yksimielisesti, jossa se korosti henkilötietojen suojaa ja yksityisyyden suojaa, ja tämän lausunnon perusteella lakiesitystä muutettiin täällä eduskunnassa siten, että tältä osin laista tuli tehoton, jos ei suoraan sanoen susi.

Olen aikaisemminkin täällä eduskunnassa kiinnittänyt huomiota, ja kiinnitän taas kerran huomiota siihen, että en ole täysin vakuuttunut, että perustuslakivaliokunnassa otetaan riittävästi huomioon esimerkiksi rikoksen selvittämisen intressi, tai tässä tapauksessa harmaan talouden torjuntatyön intressi, kun siellä korostetaan henkilösuojaa, kun siellä korostetaan syytetyn, epäillyn, rikoksen tekijän jne. yksilön erilaisia suojia ja oikeusturvaa.

Minun mielestäni perustuslakivaliokunnan olisi erittäin hyödyllistä samalla, kun kuunnellaan näitä valtiosääntöoppineita ja, etten sanoisi, teoriaherroja, kuunnella niitä käytännön ihmisiä, jotka pystyisivät sillä samalla kertaa kertomaan, mitä näiden teoriaherrojen teorioihin hienosti sopivat muutosehdotukset merkitsevät käytännön elävän elämän kannalta, tässä tapauksessa harmaan talouden torjunnan kannalta.

En väitä, että perustuslakivaliokunnan työ tässä suhteessa oli yhtään sen parempaa silloin viime vuosisadalla, kun itse olin siellä puheenjohtajana, päinvastoin, silloinkin näitä profeettoja kuunneltiin ja uskottiin ja tehtiin joskus mietintöjä ja lausuntoja, jotka käytännön elävän elämän tarpeiden kannalta menivät aika lailla pieleen.

Mutta esitän tämä vetoomuksen perustuslakivaliokunnalle, koska ei ole mitään järkeä siinä, että perustuslakivaliokunta tarkastelee asioita liian kapeasta näkökulmasta, ei punnitse riittävästi asioiden käytännöllisiä seurauksia — sillä seu-rauksella, missä nyt ollaan, että vuoden verran on toiminut harmaan talouden selvittely-yksikkö ja nyt sitten meillä on uusi hallituksen esitys, jolla korjataan sitä puutetta, joka syntyi eduskunnassa säädettyyn lakiin, koska perustuslakivaliokunta varmasti teoreettisesti hyvin vankalta pohjalta antoi lausunnon, johon sitten valtiovarainvaliokunta yhtyi.

Pitää sanoa, herra puhemies, että en ole riittävästi pystynyt tähän asiaan perehtymään, jotta voisin sanoa, onko tässä todella selvästi ammuttu yli. Huomaan, että perustuslakivaliokunnan tästäkin esityksestä antama lausunto näyttää olevan hyvin tyytymätön. Totta kai tiedän, että yhteiskunnassa on esimerkiksi netissä olevan nuorison piirissä paljon sellaisia ajatuksia, että kaikki viranomaisten mahdollisuudet saada tietoja loukkaavat heidän yksityisyydensuojaansa ja heidän henkilötietojensa suojaa jne. Mutta kaiken tämän jälkeenkin sanon, että kyllä meidän, kun harmaasta taloudesta tai yleensä rikollisuuden torjunnasta on kyse, pitää silmämääränä silloin pitää sitä, että annamme viranomaisille tehokkaat keinot rikosten torjuntaan ja rikosten selvittämiseen.

Täällä vielä sivulla 3 aivan erikseen korostetaan, että ei tämän lain avulla kuitenkaan, älkää sitä pelätkö, päästä kiinni sosiaaliturvan väärinkäytöksiin. Täällä nimittäin ihan erikseen painotetaan: "Selvitysyksikön tiedonsaantioikeus on siis rajattu sekä viranomaisaseman että laissa osoitetun välttämättömyys- ja käyttötarkoitussidonnaisuuden kautta. Pelkkä viranomaisasema ei siis yksin riitä. Hyvä esimerkki tästä on työvoimahallinto. - - Selvitysyksikkö ei siis tarkastele esimerkiksi yksityishenkilön sosiaalietuuksien väärinkäytöksiä." Aivan erikseen mietinnössä korostetaan, että sitä ei kenenkään pidä pelätä. Ja ilmeisesti kenenkään talousrikoskonnan ei pidä pelätä, että liian tehokkaasti hänen talousrikollisuuteensa puututaan.

Okei, tiedän, että selvittelykeskus ei ole se, joka harjoittaa yksityistä rikostorjuntaa, oli sitten kyse talousrikoskonnista tai sosiaaliturvan väärinkäytöksistä tai yleensä pimeistä palkoista jne., mutta kun tässä on kyse siitä, että pyritään erilaisia ilmiöitä tarkastelemaan ja saamaan riittävästi tietoa, jotta voidaan sitten asianmukaisesti torjua, niin vähän kornilta suoraan sanoen tuntuu, kun aivan erityisesti korostetaan, että älkää nyt olko huolissanne, ei sosiaaliturvan väärinkäytöksiin näillä päästä käsiksi.

Herra puhemies! Vaikka aikaa on kulunut, haluan kiinnittää huomiota siihen, että yleensäkin viranomaisten välistä tiedonkulkua rikosten torjumiseksi, väärinkäytösten torjumiseksi pitäisi lisätä eikä rajata ja vähentää. Kyllä veronmaksajana otti päähän, kun katsoin televisiosta muutama ilta sitten ohjelmaa, missä kerrottiin, miten virolaiset, tänne ehkä muutamaksi kuukaudeksi töihin tulleet henkilöt ovat jääneet Suomessa toimeentulotuen asiakkaiksi. Toimeentulotukiviranomaiset, Helsingin sosiaaliviraston asianomainen johtaja Palviainenhan sanoi suoraan, että ei heillä ole mitään mahdollisuutta selvittää, asuvatko ne henkilöt oikeasti todellakin Suomessa vai asuvatko jo Virossa. Sitten haastateltiin poliisia ja sitten haastateltiin maahanmuuttoviranomaisia, ja selväksi tuli, että jos EU-kansalainen toistuvasti Suomessa turvautuu meidän sosiaaliturvaan, niin se on peruste käännyttää hänet maasta. Nämä virolaiset esimerkiksi, jotka ovat tulleet Suomeen töihin mutta jääneet sitten työtä vaille ja ovat sosiaaliturvan varassa: se olisi peruste lähettää heidät takaisin Viroon.

Mutta sitten siinä ohjelmassa kävi täysin selväksi, että eivät sosiaaliviranomaiset voi tehdä mitään, koska he eivät saa ilmoittaa ulkomaalaisviranomaisille ja poliisille, että täällä on tämmöisiä asiakkaita. Eivätkä poliisi ja ulkomaalaisviranomaiset voi tehdä mitään, koska niillä ei ole oikeutta saada tietoa siitä, että täällä on tällaisia pysyvästi käytännössä toimeentulotuen piirissä olevia muiden EU-maiden kansalaisia, joiden sosiaaliturvasta huolehtiminen kuuluisi tietysti heidän asianomaisille mailleen.

Eli summa summarum: pannan viranomaisten välinen tiedonkulku kuntoon ja estetään sillä tavoin tehokkaammin rikoksia ja väärinkäytöksiä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Pitää kiittää edustaja Zyskowiczia siitä, että hän saa herätettyä keskustelua. Muistutan kyllä sii- tä, että viimeksi kun tästä Harmaan talouden selvitysyksiköstä ja siihen liittyvistä ongelmista puhuttiin, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa eriävässä mielipiteessä kiinnitettiin huomiota sekä viranomaisten tiedonsaantioikeuteen että siihen, mikä on sitten se oleellinen tieto, mitä pitäisi saada esille. Eivät nämä ole mitään juridisia kysymyksiä, juridisia ongelmia sinällään, eivätkä sitä, että perustuslakivaliokunta olisi ollut tässä se este. Tässä käytiin kova poliittinen vääntö, ja meidän tekemät, nyt todeksi osoittautuneet huomiot ja parannusesitykset eivät edenneet millään lailla.

Tärkeäähän on ensinnäkin se, että jos valvotaan, pitää olla oikeaa tietoa, ajantasaista tietoa. Tietyillä viranomaisilla pitää olla vahvat oikeudet, tarkkarajaiset oikeudet ja oikeus siihen tietoon. Kolmanneksi vielä se, että se tieto kulkee kaikkien niiden välillä, jotka asiassa ovat mukana.

Mutta jos puhutaan perusoikeuksista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, niin otan semmoisen hyvin käytännönläheisen ja tuoreen esimerkin: Tuolla meidän kotiperällä poliisin johtamana kuusi rajamiestä teki kotietsinnän liki kahdeksankymppisen pariskunnan kotiin. Rikosepäily oli törkeä metsästysrikos, suomeksi sanottuna ahman salakaato. Nämä molemmat iäkkäät ihmiset olivat sydänvikaisia. Ei löytynyt ahmaa, ei rikoksentekovälineitä eikä tutkinta edistynyt millään lailla, ja kumpaakaan näistä ikäihmisistä ei ole koskaan rangaistu rikoksesta. Siinä tilanteessa viranomaisilla oli kyllä vahvat oikeudet, mutta kun Kemijärvellä ilmoitin osoitteen ja henkilön nimen epäiltynä huumeiden myynnistä, poliisit sanoivat, että heillä ei ole oikeutta puuttua asiaan.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että hallitus on harmaan talouden hankkeita jopa 22 käynnistämässä ja jollakin tavalla yrittää puuttua tähän vaikeaan tilanteeseen, mikä luo epätasa-arvoa yrittäjien keskuudessa ja vie meidän veronmaksajien varoja väärään suuntaan.

Kuitenkin haluaisin nostaa esille myös tämän edustaja Jokisen maininnan näistä talousrikostutkinnan jutuista, jotka tulevat yleensä esille viiveellä, jolloin rahaa ei enää saada takavarikoitua, koska rikolliset ovat jo teillä tuntemattomilla tai ei ainakaan rahaa ole. Tämä sama huoli on tullut esille poliisin kautta useampaan kertaan. Toivoisinkin, että hallitus vakavasti suhtautuisi tähän talousrikosten torjuntaan siten, että se poliisille antaisi enemmän näitä oikeuksia puuttua asioihin nopeammin, mutta ennen kaikkea resursseja.

Itse olen puhunut poliisien kanssa, ja he sanoivat, että ei heillä ole aikaa, eivät he pysty puuttumaan. Siellä on parin vuoden jonot puuttua rikos-epäiltyyn yritykseen, ja se vaatii omat seurannat ennen sitä ja niin päin pois, ja yleensähän sinne mennään vähän myöhässä ja kirjanpidosta niitä vasta tutkitaan. Tämä on selkeä asia, poliiseilta tullut viesti, että he tarvitsevat resursseja lisää sinne, jotta he voisivat jalkautua sinne kentälle paljon nopeammin ja laajemmin.

Toivoisin myös tämmöistä jonkinnäköistä ilmiantovelvollisuutta, koska ei tämä harmaan talouden harjoittaminen ihan tuntematon käsite ole tavalliselle veronmaksajallekaan, koska jokainen meistä törmää siihen tavalla tai toisella. Varsinkin jos me taloja rakennamme tai muuta, niin tätä tarjontaa on yllättävän paljon. Siinä mielessä kaikki me suljemme silmämme, ellei siihen jotain säännöstä löydy.

Haluan kiittää vielä edustaja Zyskowiczia erinomaisesta puheesta siitä, mitä se käytännön tasolla on, ja toivon, että tätä käytännön tason kokemusta myös sinne lakivaliokuntaan tulisi yrittäjien toimesta kuultavaksi.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti: Jos tähän harmaaseen talouteen haluamme todella puuttua, on tärkeätä, että nämä eri viranomaiset voisivat keskenään puhua näistä. Tällä hetkellä näin ei valitettavasti käy. Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa olemme myös pohtineet ja pidämme tärkeänä, että Suomen ja Viron eri viranomaisten välinen vuoropuhelu käynnistyisi. Me odotammekin tuolla talousvaliokunnassa, että tämä harmaan talouden kokonaispaketti tulisi käsiteltäväksi. Toivottavaa olisi myös, että olisi selkeät säännökset, niin että eri viranomaiset voisivat myös tehdä tätä yhteistyötä. Siihen varmaan on vielä pitkä matka, että tämä paketti saadaan tänne eduskuntaan joskus tuotua.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Mitä tulee verovalvontaan, kaikkein olennaisinta on se, mitä säännönmukaisen verotuksen yhteydessä tapahtuu, että tiedot tarkistetaan, ja jos on ongelmia, niihin puututaan välittömästi. Tässä suhteessa, kun puhutaan suurista rahasummista, jotka valtiolle voidaan saada, niin kyllä se on ihan normaalin verotuksen yhteydessä. Mutta on kuitenkin sinänsä hyvä, että meillä on myöskin muita tapoja verovalvontaan, ja harmaan talouden yksikkö on hyvä lisä siihen työhön, jolla pyritään verokuuliaisuutta kasvattamaan.

Täysin selvää on myöskin se, että viranomaisen pitää saada sellainen tieto, joka on välttämätöntä viranomaisen työn, tehtävän suorittamiseksi. Kun tätä lakia säädettiin alun perin, niin siinä yhteydessä perustuslakivaliokunta antoi selkeät ohjeet, joiden mukaisesti lakia piti täsmentää, ja siitä syystä valtiovarainvaliokunnassa lakia täsmennettiin ja rajattiin tietojensaantioikeutta.

Nyt sitten on käynyt ilmi, että erityisen tärkeitä viranomaisia, joilta tietoja halutaan, ovat Työttömyysvakuutusrahasto, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Eläketurvakeskus. Sinänsä olisi ollut helppoa, että olisi lisätty nämä laitokset sinne, joilta tietoja saadaan, mutta Verohallinto kuitenkin yllättäen katsoi, että se ei sinänsä riitä, vaan halutaan käyttää toista käsitettä, ja ongelma tässä on se, että viranomaiskäsitteenä käytetään viranomaiskäsitettä siinä yhteydessä, kun puhutaan julkisuuslaista, ja julkisuuslailla ja viranomaisten oikeudella saada tietoja ja vaihtaa niitä keskenään ei oikeastaan ole varsinaista yhteyttä, ja tästä syystä täytyy sanoa, että tämä on huono lähtökohta.

Muita lähtökohtia etsittiin. Siihen ei kuitenkaan sitten löydetty mitään ratkaisua, mutta jälleen perustuslakivaliokunnan kriittisen lausunnon johdosta valtiovarainvaliokunnassa täsmennettiin tuota tietojensaantioikeutta, mutta kuitenkin siten, että niitä tietoja, joita tällä hetkellä ei saada, joissa katsotaan olevan vielä ongelmia, nyt jatkossa voidaan saada. Ja uskon, että tämä järjestelmä nyt jatkossa tulee toimimaan.

Se myös, että valiokunnan mietinnössä todetaan, että selvitysyksikkö ei siis tarkastele esimerkiksi yksityishenkilön sosiaalietuuksien väärinkäytöksiä; tietysti edustaja Mustajärveltä voisi kysyä, kuinka suurta julkisuutta pitää myöskin sosiaaliturvan väärinkäytösten saada.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on mennyt ehkä hiukan sekaisin se, mitä Harmaan talouden selvitysyksikkö tekee ja mitä tekee talousrikostutkinta, ja tämä varovaisuus koskien Harmaan talouden selvitysyksikön tiedonsaantioikeutta ehkä johtuu siitä.

Harmaan talouden selvitysyksikkö tarvitsee tietoja mahdollisimman laajasti juuri silloin, kun siellä tehdään näitä ilmiöselvityksiä, eli tutkitaan ajan ilmiöitä, miten talousrikollisuutta tehdään tässä ajassa ja miten harmaa talous koko ajan muuttuu, ja se on todella tärkeätä tietoa talousrikostutkijoille ja Verohallinnon verotarkastajille, jotka käytännössä näihin juttuihin sitten pureutuvat. Esimerkiksi sosiaaliturvan väärinkäytökset ovat olennainen osa silloin, kun tutkitaan ilmiöitä, käyttävätkö ihmiset sosiaaliturvaa ja sitten tekevät pimeätä työtä sen lisäksi, ja näiden ilmiöiden selvittämiseksi tarvitaan tiedonsaantia Harmaan talouden selvitysyksikölle. Sitten toinen asia on se, kun mennään rikosprosesseihin, ja sitä ohjaavat sitten toiset säännökset.

Niin kuin täällä on kuultu, viranomaisten tiedonvaihto ja yhteistyö on aivan keskiössä, kun harmaan talouden torjuntaa viedään eteenpäin. Yritystoimintaa ketjutetaan ja pääomia siirretään hetkessä seuraavaan yritykseen, ja viranomaiset ovat koko ajan jälkikädessä, kilpajuoksussa siinä ketjutuksessa ja pääomien siirtämisessä, ja se on todella haastavaa hommaa. Enemmän tarvittaisiin viranomaisyhteistyöhön ikään kuin 30-luvun Chicagossa Eliot Nessin tyyppinen porukka, joka lähtee kentälle ja tarttuu ovenrivasta kiinni ja pistää ovet lukkoon ja kassakaapit takavarikkoon, sellaista todellista toimintaa, jotta saataisiin rikoshyötyä valtiolle, niin kuin se hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen kustantamiseksi kuuluu.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Harmaan talouden selvitysyksikkö on toiminut reilun vuoden, ja on havaittu, että heillä ei ole riittävästi tiedonsaantimahdollisuuksia, ja tällä lakiesityksellä nyt korjataan tämä puute. Lakia muutetaan siten, että viranomaista koskevaan määritelmään lisättäisiin lain ja asetuksen taikka muun säännöksen tai määräyksen perusteella nimetyt yhteiset laitokset ja yksityiset henkilöt siltä osin kuin he julkista tehtävää hoitaessaan käyttävät julkista valtaa. Tämä on pieni ja tärkeä muutos ja, niin kuin monet edustajat ovat ottaneet esille, odottelemme myös muita päätöksiä, joilla pystymme vähän suitsimaan harmaata taloutta.

Edellisellä kaudella tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde teki erittäin tärkeän valmistelutyön, ja siellä on monta kymmentä eri kohtaa, jotka meidän pitää käydä täällä hallituksen kanssa läpi ja tuoda eduskuntaan päätettäviksi, jotta saadaan ihan aitoja tekoja harmaan talouden kitkemiseksi.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Harmaan talouden selvitysyksikköä koskevan lain tarkennukset ovat perusteltuja.

Aivan kuten edustaja Mustajärvi muisti oikein, runsas vuosi sitten, kun tätä lakia säädettiin, me esitimme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa nimenomaan kaksi keskeistä parannusta: juuri tämän laajennetun viranomaiskäsitteen käyttöönoton ja tietojensaannin osalta sen, että esimerkiksi työsuojeluviranomaisilla on oikeus saada kaikki tarpeellinen tieto. Täällä siitä äänestettiin, ja kokoomuksen johdolla se rajattiin välttämättömään tietoon. Tämä on syytä edustaja Zyskowiczin muistaa, kun lähtee uudemman kerran tätä asiaa puimaan.

Harmaan talouden torjuntaa ja ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevia säännöksiä on muutettu useita kertoja viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Säännökset valmistellaan useissa eri ministeriöissä, ja niiden toteuttamista on valvomassa lukuisia eri viranomaisia. Seurauksena on edelleenkin koordinoimaton ja heikosti toimiva kokonaisuus, jossa monet säännökset ovat jääneet kuolleiksi kirjaimiksi. Tätä lopputulosta ei kyllä mitenkään voi pitää onnistuneena.

Ulkomaisten yritysten toiminta Suomessa jää käytännössä suurilta osin verovalvonnan tavoittamattomiin, eikä valtaosaa niiden työntekijöistä pystytä täällä verottamaan, tämä on fakta. Lähetettyjen työntekijöiden kohdalla alipalkkaus ja työsuhteen ehtojen polkeminen on vallitseva käytäntö. Siitä minulla on kyllä omakohtaista kokemusta telakoilta ihan riittämiin.

Työsuojeluviranomaisilla ei ole edes kunnollista mahdollisuutta selvittää vähimmäisehtojen toteutumista kirjanpidon säilyttämis- ja esittämisvelvollisuuteen liittyvien laiminlyöntien johdosta. Näihin liittyvät rangaistussäännökset ovat käytännössä lähes toimimattomia. Todetunkin alipalkkauksen tai vähimmäisehtojen polkemisen korjaamiseen ei ole käytännössä toimivia keinoja. Lainsäädäntö jättää räikeimpiä työsyrjintätapauksia lukuun ottamatta tilanteen korjaamisen työntekijän itsensä asiaksi, ja yleensä järjestäytymättömän ja työnantajastaan riippuvaisen ulkomaalaisen työntekijän kohdalla ajatus vahingonkorvauskanteen nostamisesta työnantajaa vastaan on täysin epärealistinen.

Tilaajavastuulaki ei nykymuodossaan takaa sen enempää ulkomaalaisen yrityksen yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamista kuin työntekijän vähimmäistyöehtojen toteutumista. Tuloksena sääntelyn ja siihen perustuvan valvonnan toimimattomuudesta on se, että Suomeen on muutaman vuoden aikana ehtinyt muodostua kahdet työ- ja aliurakkamarkkinat. Tämä on aivan fakta, ja tämä myös heijastaa poliittisen oikeiston ja elinkeinoelämän tahtotilaa.

Erityisen keskeisenä harmaan talouden torjunnassa näen kysymyksen siitä, aiotaanko lähetettyjen työntekijöiden systemaattiseen alipalk-kaukseen ja työsuhteen vähimmäisehtojen polkemiseen tosiasiassa puuttua vai tyydytäänkö edelleen näennäisratkaisuihin. Sosiaalisten ongelmien lisäksi — joihin Zyskowicz täällä viittaa, siis toimeentulo-ongelmiin — halpatyövoiman laajeneva käyttö murentaa vakavasti yhteiskunnan veropohjaa ja vääristää yritysten kilpailutilanteen. Odotan hallitukselta konkreettisia toimia, ei pelkkiä näennäisiä lakimuutoksia.

Markus  Mustajärvi  /vr:

Arvoisa puhemies! Jossain määrin on turhauttavaa havaita se, että vähän väliä tulee semmoisia korjausesityksiä uuteen käsittelyyn, joista me olemme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa kahdeksan viime vuoden aikana tehneet hyvinkin yksilöidyt ja perusteelliset korjausesitykset, eivätkä ne ongelmat aina ole olleet mitään puoluepoliittisia ongelmia tai hallitus—oppositio-kysymyksiä, vaan ne olisivat olleet järkeviä muutoksia, jos olisi luovuttu edes perustelluissa tapauksissa siitä, että hallituksen esitys on niin pyhä, että sitä ei mennä muuttamaan.

Mutta kun edustaja Sasi heitti tuosta työttömyysturvan tai sosiaaliturvan väärinkäytöksistä, niin kyllähän esimerkiksi työttömyysturvan väärinkäyttö, jos on töissä ja nostaa samaan aikaan työttömyysturvaa, on petos ja siitä tulee sen mukainen tuomio ja silloin menettely on täysin selvä.

Mutta vielä tästä virolaisesta työvoimasta siihenkin liittyen, kun sitä viime kaudella käsiteltiin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa ja nimenomaan edustaja Yrttiaho, minä ja edustaja Kyllönen pyysimme erillisselvityksen siitä, onko peli läheskään rehellistä: Jos virolainen työvoima tulee tänne, tekee työtä ehdoilla millä hyvänsä, on monesti hyväksikäytettyä työvoimaa, ei välttämättä maksa veroja mihinkään. He sekoittavat markkinat, ja kun ovat saaneet lyötyä osan suomalaisista rakennusmiehistä ulos työmarkkinoilta ja työttömiksi, menevät itse sitten nostamaan sosiaaliturvaa ja nimenomaan suomalaista sosiaaliturvaa. Nimenomaan Helsingin kaupungilta saatiin tästä tilanteesta viime kaudella erillisselvitys, joka on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kokouspapereitten liitteenäkin vielä.

Tämmöisillä kysymyksillähän saa huonossa ilmapiirissä helposti rasistin maineen, mutta rasismille kasvatetaan kyllä otollinen kasvualusta sillä, jos tämäntyyppisen työvoiman käytön ja hyväksikäytön annetaan tapahtua Suomen rajojen sisäpuolella.

Jari  Myllykoski  /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on perusteltu ja hyvin rakennettu. Se on huomio siitä, että lainsäädäntö on ollut hampaaton tähän mennessä, ja on pystytty onneksi toteamaan nämä puutteet. Olisi ollut hyvä, jos tämä lainsäädäntö olisi ollut voimassa jo aiemmin, mutta hyvä, että tämä hallitus on kyennyt näkemään jo hallitusohjelmaneuvotteluissa harmaan talouden suuren merkityksen kansantaloudelle, sen alistamille alipalkatuille työntekijöille ja erityisesti suomalaisille rehellisille yrittäjille, jotka kärsivät harmaan talouden epäterveestä kilpailusta.

Näissä puheenvuoroissa edellä tuotiin ponnekkaasti — haluan vielä sanoa, vaikka aikaa onkin kulunut — sosiaaliturvan väärinkäytökset, ja niitä ei voi kukaan puolustaa ja ne on tuomittava. Mutta tässä yhteydessä, kun puhumme harmaasta taloudesta, toivoisin, että sillä ei kuormitettaisi nyt tätä hetkeä ja tätä ajattelua, että hallitusohjelman tulotavoitteet voitaisiin saavuttaa. Siltä osin se on hieman eri foorumin keskustelua. Pureudutaan nyt tähän syöpään, joka syö meidän yrittäjyyttä ja tuottaa meille todella suuret taloudelliset tappiot.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä se on elinkeinoelämä ja poliittinen oikeisto, joka harmaan talouden torjunnassa on painanut tämän vuosikymmenen, menneen vuosikymmenen aikana lukuisia kertoja jarrua, kun on joitakin järkeviä, tehokkaita valvontakeinoja pyritty saamaan aikaan. Kyllä nimenomaan EK ja kauppakamarit ovat vedonneet EU-oikeuden palveluiden vapaan tarjoamisen periaatteeseen, ja vedonneet, että tämä periaate estää asettamasta ulkomaisille yrityksille erilaisia velvoitteita kuin kotimaisille. Mutta Suomessahan ei ole tästä kysymys. Suomessa keskeisenä ongelmana on saada ulkomaalaisille yrityksille edes samat velvoitteet kuin suomalaisille.