Markus Lohi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on niin
sanottu bisnesenkelilaki eli sijoittajakannustinlain korjaaminen
eli hallituksen korjattu versio tästä laista,
ja tämä korjaushan perustuu siihen, että tätä lakia
notifioitaessa Euroopan unionin komissio huomautti Suomea siitä,
että tästä laista pitää poistaa
niin sanottu vakuuden ottaminen, jos tämän kannustimen saanut
yrittäjä tai sijoittaja muuttaa Suomesta pois.
Tämä alkuperäinen lakihan hyväksyttiin
täällä eduskunnassa viime vuoden loppupuolella
yhdessä t&k- eli tuotekehitysvähennyslain
kanssa, ja samaan aikaan myös hyväksyttiin laki
korotetuista poisto-oikeuksista. Nämä kaikki lait
ovat määräaikaisia, siinä mielessä tietyllä tavalla
kokeilulakeja, ja kun määräaika on kulunut
umpeen, niin on tarkoitus arvioida, ovatko nämä lait olleet
tehokkaita. Ja missä mielessä tätä tehokkuutta
arvioidaan? Sitä arvioidaan siinä mielessä,
ovatko nämä lait ja kannustimet aiheuttaneet investointeja
tänne Suomeen ja sitä kautta työllisyyttä.
Siinä mielessä, kun puhutaan suomalaisista työpaikoista
ja suomalaisten yritysten investoimisesta Suomeen, niin totta kai
silloin puhutaan erittäin merkittävästä asiasta.
Arvoisa puhemies! Kun hallitus pari viikkoa sitten kehysriihiratkaisuja
teki, näiden kahden edellä mainitun lain eli t&k-vähennyslain
ja korotetun poisto-oikeuden lain määräaikaa
lyhennettiin vuodella vuoden 2014 loppuun. Sen sijaan tämän
nyt käsittelyssä olevan sijoittajakannustinlain
määräaika säilyi nykyisenä vuoden 2015
loppuun. Siitä huolimatta, että tämä laki hyväksyttiin
lähes yksimielisesti täällä eduskunnassa
joulukuussa — itsekin olin tämän lain hyväksymisen
kannalla — haluan nyt kuitenkin ottaa vielä esille
tästä muutaman näkökulman ja tietyllä tavalla
myös kriittisesti suhtautua tähän lakiin.
Kun tätä alkuperäistä lakia
käsiteltiin täällä eduskunnassa,
nostin esille ne ongelmat, joita tämä laki sisältää.
Ne ongelmat ovat niitä, että kun tehdään
tämmöisiä kannustimia, niin jos siinä tehdään
niin tiukat rajat, kuka niitä verohuojennuksia voi saada,
että se piiri muodostuu hyvin pieneksi, ehkä muutamaksi
sadaksi henkilöksi, niin silloin me helposti teemme vääriä johtopäätöksiä tällaisten
kannustimien tehosta, kun sitä arvioidaan kolmen vuoden
päästä. Ajatellaan, että no,
eihän tämä aiheuttanutkaan kovin paljon
sijoituksia pk-sektorille ja kasvuyrityksiin, eikä huomata,
että on laitettu niin tiukat rajat, että eiväthän
tätä voi hyödyntää edes
tuhannet suomalaiset vaan vain muutamat kymmenet tai sadat suomalaiset.
Tässäkin laissa on erittäin paljon tiukkoja
rajauksia siitä, ketkä voivat käyttää,
ja minkälaiseen yritykseen voi yleensäkään
sijoittaa, jotta saa tämän vähennysoikeuden.
Arvoisa puhemies! Kun epäilen tämän
lain tehokkuutta, haluan tuoda samalla esille myös ja esittää oman
vaihtoehtoni, joka nimenomaan kannustaisi ei pelkästään
sijoittajia ja bisnesenkeleitä vaan myös ihan
tavallisia suomalaisia palkansaajia sijoittamaan niin sanottuihin
listaamattomiin yhtiöihin eli sellaisiin suomalaisiin yhtiöihin,
joiden osakkeita ei ole noteerattu arvopaperipörssissä.
Ja mikä tämä keino olisi? Mielestäni
se, että me verotuksessa laajentaisimme tappioiden vähentämisoikeutta.
Eli silloin, jos sijoitat palkansaajana tai suomalaisena kansalaisena
kaiken kaikkiaan listaamattomaan suomalaiseen yritykseen, niin on
selvää, että tämä sijoitushan
sisältää normaalia suuremman riskin,
koska näiden osakkeiden arvoakaan ei ole noteerattu arvopaperipörssissä.
Arvon määritys on riski, maksatko oikean hinnan
kenties osakkeista, ja se on suurempi riski, kun puhutaan pienistä yrityksistä,
tuottaako tämä sijoitus koskaan voittoa. Tällöin
olisi hirveän tärkeää, että me
kannustaisimme suomalaisia sijoittamaan näihin pieniinkin
yrityksiin ja etenkin kasvaviin yrityksiin, jotta niiden rahoitus
turvattaisiin.
Olisi kyllä merkittävä kannustin,
että jos verovelvolliselle syntyy tappiota tällaisesta
sijoituksesta, niin hän saisi muista tuloista kohtuullisen vapaasti
tämän tappion vähentää.
Tänä päivänähän
voit vähentää luovutustappioita ainoastaan luovutusvoitoista
verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna, et edes muista
pääomatuloista. Jos sinulla on vuokratuloja tai
puun myyntituloja tai muita pääomatuloja, korkotuloja
tai vastaavia, et niistäkään voi tätä luovutustappiota
vähentää.
Me tiedämme, että kun sijoitetaan pk-yritykseen,
niin vain aika pieni prosentti niistä tuottaa voittoa ja
merkittävä osuus tuottaa tappiota. Sen takia olisi
tärkeää, että tässä asiassa
hallitus lähtisi etenemään ja laajentaisi
reilusti näiden luovutustappioiden vähentämisoikeutta.
Jos tällainen laki tulisi, niin mielestäni voitaisiin
täysin luopua tästä niin sanotusta bisnesenkelilaista, jota
nyt tässä kohdassa käsitellään.
Yleiskeskustelu päättyi.