Arvoisa herra puhemies! Harmaa talous ja talousrikokset aiheuttavat yhteiskunnalle jopa 5 miljardin euron vuotuiset menetykset. Harmaan talouden suuruutta kuvastaa hyvin se, että kyseinen summa on lähes 10 prosenttia valtion koko budjetista. Tällä rahamäärällä saisi esimerkiksi melkoisen monta homekoulua korjattua ja rahoitettua laajasti julkista palvelusektoria.

On hyvä, että hallitus on ottanut harmaan talouden torjunnan yhdeksi kärkihankkeeksi. Suomi on kuitenkin naapurimaataan Ruotsia jäljessä tässä torjuntatyössä. Ruotsissa hyödylliseksi osoittautuneen toimintamallin mukaan yhtiöiden tilintarkastajien on pitänyt ilmoittaa talousrikosepäilystään viranomaisille jo vuodesta 1999 lähtien. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: miten hallitus aikoo edistää harmaan talouden torjuntaa ja onko hallituksella aikomusta velvoittaa Suomessa tilintarkastajat raportoimaan talousrikosepäilyistään Ruotsin mallin mukaisesti?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Karin kysymys oli hyvin ajankohtainen senkin vuoksi, että sen ohella, että tämän harmaan talouden 22 toimenpiteen ohjelman täytäntöönpano on nyt menossa ja täällä eduskunnassakin on nyt parasta aikaa kaksi niistä käsittelyssä, hallitus terästi tässä kehysriihen päätöksessään 14 uuden harmaan talouden torjunnan toimenpiteen ohjelmalla. Tähän harmaan talouden torjuntaan on lisätty noin 290 henkilötyövuotta kehysriihessä, 40 henkilötyövuotta Verohallintoon, jotta tehoa saataisiin tähän työhön lisää.

Yksi näistä toimenpide-ehdotuksista on se, että parannettaisiin mahdollisuuksia tilintarkastajille raportointiin uusien rikoshavaintojen suhteen. Nythän tilintarkastajilla tämä oikeus liittyy siihen, että jos on rahanpesulainsäädäntöön liittyviä velvoitteita, niitä voidaan ilmoittaa ja raportoida ulospäin mutta ei muita. Tässä mielessä nämä Ruotsin kokemukset ovat minusta rohkaisevia, ja meidän täytyy tässä jatkotyössä ottaa huomioon, (Puhemies koputtaa) mitä siellä ollaan tekemässä. Joka tapauksessa meillä on nyt työryhmä jo istunut tässä tilintarkastuslainsäädännön valmistelussa, ja nyt tämä uusi idea, joka tuli, otetaan tähän jatkovalmisteluun, ja lainsäädäntötyötä valmistellaan yhdessä oikeusministeriön kanssa.

Arvoisa puhemies! Tähän samaan aihepiiriin, mutta muutama otsikko lehdistöstä: Finnair myynnissä, Solidium ostaa Talvivaaraa, Fortumin verkot myynnissä, Fortum suunnittelee ulkoistamista Imatralla, Oulussa, Itella irtisanoo jne. Näiden otsikoitten myötä valtion omistajaohjauksesta saa hapuilevan ja vähemmän osaavan kuvan. Mielikuvan valtio-omisteisten yritysten toiminnasta pitäisi olla positiivinen ja toiminnan uskottavaa. Näiden yritysten oletetaan huolehtivan esimerkillisesti henkilöstöstään ja yhteiskuntavastuustaan. Valitettavaa, mutta viimeaikainen uutisointi romuttaa tuon kaiken. "Rosvosakki johtaa firmaa", sanoi kadunmies, kun keskustelu kääntyi Itellaan. Kysynkin kehitysministeri Heidi Hautalalta: kuinka on mahdollista, että Itellalla on tytäryhtiö Brittiläisillä Neitsytsaarilla, ja millaisiin toimiin ministeri ryhtyy asiantilan oikaisemiseksi ja varmistamiseksi, ettei omistuskorissa ole enempää mätiä munia?

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeätä keskustelua, ja kiinnitän huomiota siihen, että Itella on raportoinut näistä yrityskaupoista ja siihen liittyen veroparatiiseina tunnetuissa maissa olevista yhtiöistään vuodesta 2008 vuosikertomuksissa, ja huomasin, että aina valpas edustaja Pekkarinenkin — joka nyt on poistunut, joka on Itellan hallintoneuvoston puheenjohtaja — luki tästä lehdestä tällä viikolla. Toisin sanoen korostan sitä, että julkinen keskustelu, avoimuus, läpinäkyvyys on hyvin tärkeää, ja olin jo tässä talvella antanut sellaisen valmisteluohjeen, että velvoittaisimme valtio-omisteiset yhtiöt raportoimaan verojalanjäljestään eli siitä, miten ja minne maksetaan veroja. Uskon, että kun julkinen mielenkiinto todella tärkeistä syistä on nyt kiinnittynyt näihin asioihin, niin sillä tavalla saadaan myös parannuksia aikaiseksi.

On selvää, että yhdelläkään valtio-omisteisella yhtiöllä ei voi olla mitään selittämistä siinä, että toimitaan veroparatiisien kautta. Joskus syyt tosin ovat vähän monimutkaisempia ja toisia kuin se, että kierrettäisiin veroja, mutta se on asia, josta täytyy voida keskustella. Mutta Itellan kohdalla mielestäni nyt on tärkeää, (Puhemies koputtaa) että he mahdollisimman nopeasti saattavat nämä järjestelyt niin, että ei ole myöskään sitten Kyproksella näitä tytäryhtiöitä.

Arvoisa herra puhemies! Olen jo vuosi sitten esittänyt kirjallisen kysymyksen, johonka ministeri Risikko vastasi, liittyen tähän harmaaseen talouteen. Esitin silloin kysymyksen avin ulkomaalaistarkastajien asemasta. Toistan kysymyksen, koska olen saanut niin sanotusti kentältä sellaista viestiä, että heille olisi järkevää antaa sakotusoikeus. Kysynkin ministeri Risikolta: onko tällaista esitystä tulossa harmaan talouden torjuntaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin kysyjä varmasti tietääkin, meillä on lisätty nimenomaan tämän harmaan talouden torjuntaohjelman kautta resursseja myöskin aveihin tämän työsuojelutarkastuksen näkökulmasta. Nyt meillä on tällä hetkellä meneillänsä, koska työmarkkinajärjestöthän ovat esittäneet määrättyjä toimenpiteitä tähänkin asiaan liittyen, sellainen seitsemän kohdan lista, ja sitä nyt nimenomaan kolmikantatyöryhmässä mietitään, ja varmasti sielläkin otetaan tähän asiaan kantaa. Minä olen nyt kuullut meidän osastopäälliköltämme Leo Suomaalta, että siellä hyvässä hengessä niitä asioita viedään eteenpäin, mutta en pysty teille nyt sanomaan tätä yksityiskohtaa, mikä on tämänhetkinen tilanne siinä, mutta varmasti tämäkin asia siellä arvioidaan sitten. Tärkeä huomio.