Sirkka-Liisa Anttila /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on toteuttaa valtioneuvoston 23. päivä lokakuuta viime vuonna tekemää periaatepäätöstä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmasta eli lyhyesti sanottuna Metsosta.

Kestävän metsätalouden rahoituslakiin ollaan lisäämässä uusi 19 a §, jonka nojalla voidaan rahoittaa Metson kokeiluhankkeita ainoastaan yksityisten metsänomistajien metsissä. Esitys on valmisteltu rahoituslain tarkistustyöryhmässä. Jotta kokeilu nyt pääsee alkuun, 19 a § erotettiin omaksi hallituksen esityksekseen, ja valiokunta on sen käsitellyt.

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö toteuttavat Metsoa yhteistyössä. Maa- ja metsätalousministeriön päävastuulla on kaksi kokeiluhanketta, joihin on tarkoitus osoittaa erillistä rahoitusta. Nämä hankkeet ovat luonnonarvokauppa ja metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkosto.

Luonnonarvokauppaan on varattu 200 000 euron määrärahat kummankin ministeriön pääluokkaan jo tämän vuoden talousarviossa. Luonnonarvokaupassa maanomistaja tarjoutuu suojelemaan omistamiaan luonnonarvoja. Metsäkeskus vastaa näihin tarjouksiin luonnonsuojelubiologisten kriteerien perusteella. Jos kauppa syntyy, laaditaan määräaikainen sopimus ja metsäkeskus maksaa maanomistajalle palkkion. Sopimusehdot ovat melko vapaasti osapuolten neuvoteltavissa. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja metsänomistajan omaan harkintaan ja päätökseen. Tällä tavalla ollaan luomassa aivan uutta käytäntöä luonnonsuojeluun.

Toinen maa- ja metsätalousministeriön päävastuulla oleva kokeiluhanke on metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkosto. Verkostohanke voi rakentua jonkin monimuotoisuuden kannalta merkittävän ydinalueen, kuten esimerkiksi kansallispuiston, valtion retkeilyalueen, kunnan tai seurakunnan virkistysalueen ympärille. Näiden eri tavoin suojeltujen alueiden kanssa samaan verkostohankkeeseen voisivat liittyä lähistöllä olevat talousmetsät. Sekin on siis vapaaehtoista. Tarkoitus on kehittää innovatiivisia yhteistyömuotoja metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiseksi niin, että myöskin taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat, kuten vaikutus maaseutuyrittäjyyteen tai luonto- ja ekomatkailuun, otetaan huomioon.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on valmistelevasti käsitellyt hallituksen esityksen ja käsittelyssään ottanut huomioon perustuslakivaliokunnan asiasta esittämät huomautukset.

Tästä johtuen valiokunta onkin täydentänyt 19 a §:n 1 momenttia perustuslakivaliokunnan huomautuksen johdosta kirjaamalla momenttiin selvästi sen, mistä toimintaohjelmasta on kyse ja mihin toimintaohjelmassa tarkoitettuihin kokeiluhankkeisiin rahoitusta voidaan käyttää.

Pykälän 2 momenttia valiokunta esittää selvennettäväksi maininnalla siitä, että alueella toimivaltainen metsäkeskus tekee sopimuksia luonnonarvokauppahankkeissa.

Edelleen perustuslakivaliokunta edellytti, että pykälän 3 momentissa tarkoitetuista sopimuksen irtisanomistapauksiin liittyvistä rahoituksen palauttamisvelvollisuuden perusteista on perustuslain 80 §:n 1 momentin perusteella tarpeen säätää lailla. Tästä johtuen valiokunta ehdottaakin momenttiin lisättäväksi maininnan siitä, että rahoitus tulee palauttaa, jos maanomistaja on omalla menettelyllään tietoisesti heikentänyt kohteen luonnonsuojelubiologisia olosuhteita. Maanomistajan menettelyn ja kohteen luonnonsuojelubiologisten olosuhteiden heikkenemisen välillä tulee olla selvä syy-yhteys. Selvissä vahinkotapauksissa palautusvelvollisuutta ei luonnollisestikaan synny.

Lisäksi perustuslakivaliokunta haluaa sopimuksen takarajan kirjaamista lakiin. Sopimus onkin voimassa enintään 20 vuotta, ja se on voimassa, vaikka alue siirtyisi uudelle maanomistajalle.

Lopuksi valiokunta ehdottaakin, että yhteistoimintaverkostohankkeiden kokeilualueiden valintamenettelystä säädetään pykälän viimeisen momentin ensimmäisessä virkkeessä. Toisessa virkkeessä säädetään luonnonarvokauppakokeilun käynnistämisestä nimenomaan Satakunnan maakunnassa vuonna 2003.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Näin luodaan mahdollisuus vapaaehtoisin toimin metsäluonnon suojeluun metsänomistajan toimesta. Aloite on metsänomistajalla itsellään. Aikaisemmin luonnonsuojelu on ollut yksinomaan valtion mailla tapahtuvaa toimintaa. Tiedämme, miten suuria ongelmia suojelualueiden muodostamisessa usein vastoin maanomistajien tahtoa on ilmennyt. Ongelmat ovat kyllä paljolti asenteellisia. Ympäristöhallinnon puolelta toivon enemmän joustavuutta ja ymmärtämystä, ennen muuta maanomistajienkin oikeusturvan ottamista aina huomioon.

Viime vaalikaudella eduskunta tuskaili huonosti valmisteltujen lakiesitysten kanssa. Siksi toivonkin uuden hallituksen kiinnittävän erityistä huomiota lakiesitysten valmisteluun. Autoverolaki oli erinomainen esimerkki siitä, millaista lainsäädännön valmistelun ei tulisi olla. Suuremmat lakiuudistukset tulee aina tehdä komiteavalmistelun pohjalta ja pienemmätkin lakimuutokset toimikunnan tai työryhmän valmistelun pohjalta. Odotan uudelta hallitukselta uutta kulttuuria asioiden valmistelussa. Tavoitteena tulee aina olla paremmin valmisteltua lainsäädäntöä ja mielellään vähän vähemmän.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kyseessä on varsin mielenkiintoinen hallituksen esitys, joka myös pystyy tasoltaan erityyppisiä suojelualueita yhdistämään kokonaisuuksiksi. Toisaalta meillä on jo tällainen ikään kuin pilottihanke olemassa, nimittäin Repoveden kansallispuisto ja sen yhteydessä oleva UPM-Kymmenen omatoimisesti vapaaehtoisesti luoma luonnonsuojelualue. Repovesi ja Aarnikotka-alue yhdessä muodostavat tällaisen kokonaisuuden. Lisäksi sen ympäristössä on vielä talousmetsiä, niin kuin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila esitteli omassa esimerkissään, mikä on hallituksen esityksen mietinnössä.

Mutta haluaisin lopuksi todeta todella lyhyesti vain sen, että meillä on paljon vielä kestävän metsänhoidon kanssa ja metsätalouden kanssa tekemistä. Monotyypit ovat ongelma ja toisaalta nimenomaan biodiversiteetin heikentyminen. Sen heikentyminen on pystyttävä kääntämään nousuun.