Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa herra puhemies! Sitran toiminta hajautuu monen ohjelman kesken. Mielestäni sen toimintaa pitäisi huomattavasti nykyisestään fokusoida. Nyt Sitran 28,1 miljoonan euron rahoituspäätökset ovat kovin vähäisiä, kun niitä vertaa Sitran ohjelmien määrään. Sitran kannattaisi keskittyä vain muutamaan ohjelmaan ja yritysten rahoituspalveluihin, jotta niihin suunnatut voimavarat tuottaisivat tavoitellun vaikutuksen. Tällaisia ohjelmia voisivat olla esimerkiksi innovaatio-ohjelma ja yritysten kansainvälistymisohjelma.
Lisäksi kiinnitin huomiota henkilöstön määrään Sitrassa: 92 henkilöä. Onkohan oikea määrä toimintaan nähden?
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! Kun itse aikoinaan istuin Sitran hallintoneuvostossa, en osannut kiinnittää huomiotani niihin seikkoihin, mihin ed. Laxell juuri kiinnitti. Kun on kyseessä valtiollinen toimija, sellaiseksi Sitraa kai voisi kutsua, joka toimii alle sadalla hengellä ja saa kuitenkin niin paljon aikaan, kuin Sitra saa aikaan, minusta henkilökunnan määrästä ei ole varaa puhua sillä tavalla, että sitä olisi liikaa.
Sitten monimutkaisempi kysymys on se, haarukoiko Sitra liian lavealta. On kyllä sillä lailla, että silloin, kun kehitetään uutta, sen uuden kehittämisen ideaan kuuluu niin sanotusti oppirahojen maksaminen. Se peruskysymys, mikä edeltävästä puheenvuorosta jäi mieleeni, siis tehdäänkö kapeammin vai laveammin, niin vastaisin itse siihen, että molemmilla on puolensa. Mutta suomalaisia menestystarinoita ei synny, jos ei käytetä aika laveata mielikuvitusta, siis sellaista toimintafilosofiaa, jossa on myöskin mahdollisuus kokeilla. Kaikki ei onnistu, mutta silloin kun onnistutaan, niin silloin voidaan onnistua erinomaisesti. Meidän teknologiakehityksemme on tästä yksi hyvä esimerkki.
Arvoisa herra puhemies! Saatan hyvinkin tässä henkilöstön määrässä olla väärässä, joka on aika äkkinäinen arvio. Mutta toisaalta, mikä eniten kiinnittää huomiota, on tämän 28,1 miljoonan summan jakaminen. Minun mielestäni siinä kyllä aika murusia jaetaan.
Antero Kekkonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En nyt haluaisi riitapukariksi tässä ryhtyä, mutta kun todellakin on sieltä kokemuksia. Otan yhden esimerkin. Muistan, kun aikoinaan ruvettiin tukemaan kitaran tekemistä, siis sitä, että käsityöläistaidolle, käsityötaidolle taiteen puolella olisi käyttöä, että sitä kehitettäisiin ja sitä kautta jopa luotaisiin markkinoita. Ne summat, jotka kitarantekoon pistetään, ovat todella pieniä ja mitättömiä ja saattavat näyttää jopa vähän koomisilta, kun katsellaan papereita, joissa miljoonat vilistävät. Mutta tämän käsityötaidon takia ja sen ansiosta on luotu erinomaisen hyvää pienteollisuutta, käsityöläisyyttä, jonka seurauksena on paitsi tietyn tradition säilyminen Suomessa myöskin sen ilmiselvä kehittyminen ja myöskin, jos ei nyt kukoistavaa, niin ihan toimeentulevaa liiketoimintaa.
Keskustelu päättyy.