Täysistunnon pöytäkirja 39/2005 vp

PTK 39/2005 vp

39. TORSTAINA 14. HUHTIKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

5) Laki vaalilain 22 §:n muuttamisesta

 

Sari Essayah /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolestaan tässä lakialoitteessa ehdotan, että vaalilakia muutetaan siten, että Väestörekisterikeskuksen on toimitettava mahdollisuuksien mukaan kaikille äänioikeuden edellytykset täyttäville muiden valtioiden kansalaisille sopivalla tavalla tieto äänioikeudestaan ja vaalikelpoisuudestaan. Sopivalla tavalla tarkoitan tässä Väestörekisterikeskuksen nykykäytännön mukaista kirjettä, jossa tiedot annetaan suomen ja ruotsin kielellä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Tämä vastaavanlainen tiedottaminen olisi toimitettava myös niille Suomen kansalaisille, joiden äidinkieleksi Väestörekisteriin on merkitty muu kuin suomi, islanti, norja, ruotsi tai tanska. Nykyisin tämä tieto on tällä tavalla toimitettava vaalilain mukaan vain toisen Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisille.

Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaan Suomessa asuvalla ulkomaalaisella on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä. Julkisen vallan tehtävänä on edistää tätä yksilön mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Vaalilain mukaan puolestaan europarlamenttivaaleissa äänioikeutettuja ovat myös ne toisen Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaiset, jotka asuvat Suomessa ja ovat ilmoittautuneet täällä äänioikeutetuiksi.

Maassamme on erinomainen käytäntö ilmoittaa ennen vaaleja jokaiselle äänioikeutetulle hänen äänioikeudestaan ja äänestyspaikastaan. Ilmoitus annetaan lain mukaan suomen tai ruotsin kielellä. Viimeksi kuluneiden 10—15 vuoden aikana on maahanmuuttajien määrä kasvanut voimakkaasti. Valitettavasti nämä meidän kotouttamistoimemme eivät ole onnistuneet niin hyvin, että heistä läheskään kaikki pystyisivät selviytymään suomen tahi ruotsin virkakielellä. Viime syksyn kunnallisvaalien aikana moni maahanmuuttaja ei ollut ymmärtänyt saamansa äänioikeusilmoituksen sisältöä ja ilmoitusposti oli jopa heitetty pois. Tuntumaksi jäi, että monelta jäi äänioikeus käyttämättä pelkästään kieliongelmien vuoksi. Meillä kristillisdemokraateilla on tätä tuntumaa, sillä meillähän oli puolueista toiseksi eniten maahanmuuttajataustaisia kunnallisvaaliehdokkaita, ja useita heistä onneksi valittiin sitten kotikuntiensa kunnallisiin luottamustehtäviin.

Arvoisa puhemies! Käytännössä eri alojen viranomaiset, esimerkiksi työvoimaministeriö, ovat tuottaneet tietoa maahanmuuttajille useilla eri kielillä. Myös sellaisissa kunnissa, joissa on paljon maahanmuuttajia, on kunnan palveluista tuotettu monenkielistä tietoa. Palvelukielinä on käytetty esimerkiksi englantia, venäjää, arabiaa, jopa kurdia. Jotta äänioikeutetut eivät joutuisi eriarvoiseen asemaan, meillä pitäisi olla mahdollista jakaa tietoa äänioikeudesta myös esimerkiksi näillä edellä mainituilla kielillä kunkin äänioikeutetun äidinkielen mukaan. Informaatiota tulisi saada suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin vähintään englannin kielellä.

Väestörekisterikeskus informoi vaalilain 22 §:n mukaisesti henkilökohtaisella kirjeellä Suomessa asuvia ulkomaalaisia äänioikeudesta ja vaalioikeudesta europarlamenttivaaleissa ja kunnallisvaaleissa sekä siitä menettelystä, joka on tarpeen äänioikeuden käyttämiseksi ja vaalikelpoisuuden toteuttamiseksi. Kunnallisvaaleja 2004 koskeva tiedote lähetettiin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä ja saman vuoden europarlamenttivaaleja koskeva kirje lisäksi saksan- ja ranskankielisenä. Vaalilain mukaan tietoa on itse asiassa annettava vain toisen Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisille, vaikka taas kuntalain mukaan kunnallisvaaleissa äänioikeus on myös muulla kuin EU-kansalaisella, jos henkilöllä on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. Vaalilain säännös perustuu alkujaan Euroopan unionin kansalaisten osallistumista asuinvaltionsa kunnallisvaaleihin koskevan direktiivin artiklaan. Vaalilaissa tarkoitettu informaatio tulisi mielestäni lähettää muiden maiden kansalaisten lisäksi myös niille Suomen kansalaisille, joille on merkitty väestötietojärjestelmään äidinkieleksi muu kuin suomi, islanti, norja, ruotsi tahi tanska. Nykyisin äidinkielen ollessa joku muu kuin edellä mainittu äänioikeutetulle lähetetään äänioikeutusilmoituskortti yksikielisessä kunnassa kunnan kielellä ja kaksikielisessä kunnassa kunnan enemmistön kielellä. Mitään lisäinformaatiota ei anneta. Valmiiksi laaditun tiedotteen vastaanottajaryhmän laajentaminen aiheuttaisi mielestäni vain vähäisiä postituskuluja, mutta parantaisi kyllä huomattavasti maahanmuuttajien mahdollisuuksia vaikuttaa asuinympäristönsä olosuhteisiin.

Keskustelu päättyy.