Olli  Nepponen  /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen tehnyt lakialoitteen tuloverolain 89 §:n muuttamisesta, ja lakialoitteeni on allekirjoittanut yhteensä 119 edustajaa. Nykyisen tuloverolain 89 §:n mukaan luonnonvaraisten käpyjen, marjojen, sienien sekä sellaisten luonnonvaraisten kasvien tai niiden osien, joita kerätään käytettäväksi ihmisravintona, lääkkeenä tai lääkeaineen valmistuksessa, kerääjän näiden tuotteiden luovutuksesta saama tulo ei ole veronalaista tuloa, ellei sitä ole tehty palkallisena työnä.

Luonnontuotetulojen verollisuutta olisikin tarkastettava, jotta luonnontuotteet käyttötarkoituksesta riippumatta olisivat samanarvoisessa asemassa ja verotus selkiytyisi. Nykyisellään tuloverolain toteutumista on hankala valvoa. Käyttötarkoituksesta riippumaton luonnontuotetulon verotus mahdollistaisi rohdoksina, kosmeettisten ja väriaineiden valmistuksessa sekä koriste- ja käsityömateriaalina käytettyjen luonnontuotteiden keruutulon verovapauden. Verovapauden tulisi koskea kuitenkin vain luonnosta kerättyjä tuotteita, ei viljeltyjä materiaaleja. Kuitenkaan myöskään runko- ja energiapuun luovuttamisen ei tulisi kuulua verovapauden piiriin. Luonnollista on, ja tietenkin on, että keräilyyn vaaditaan aina maanomistajan lupa ja tämä keräily ei tietenkään sisältyisi jokamiehenoikeuden piiriin, mutta uskon, että luvan saannissa ei olisi ongelmia, kun se asianmukaisesti hoidettaisiin. Käyttötarkoituksesta riippumaton luonnontuotetuloverotus parantaisi mahdollisuuksia hyödyntää luonnon tarjoamia raaka-aineita.

Nykyinen verotus on vaikeuttanut muun muassa suomalaisten koristemateriaalien keruuta. Nykyään koristetarkoitukseen käytettävästä luonnonmateriaalista yli 90 prosenttia tuodaan ulkomailta, vaikka samat materiaalit, kuten tuohi, havut, sammaleet, punontapaju, löytyvät Suomen luonnosta. Luonnonmateriaalien käytön lisääminen olisi myös ekologista ja kestävän kehityksen mukaista. On luonnollista, että myöskin harmaan talouden torjuntaa tämä menettely tukisi. Luonnontuotetulon verotuksen yhtenäistämisen vaikutukset kohdentuisivat erityisesti maaseudulle, syrjäisille alueille, jonne luonnonmateriaalien keruun laajeneminen tarjoaisi kaivattuja sivutuloja. Kokonaisuudessaan muutoksen vaikutukset valtion tuloverotuksen kertymään olisivat hyvin marginaalisia. Keruun lisääntyminen kasvattaisi kuitenkin ammattimaiseen käyttöön saatavan materiaalin määrää ja lisäisi näin alan työllistävyyttä ja yrittäjyyttä.

Tähän liittyen ihan muutamia esimerkkejä, joista osa on tilastollisesti muutaman vuoden takaa, mutta viestivät kuitenkin, kuinka suurista arvoista tässä yhteydessä olisi kyse. Kun metsämarjojen ja -sienien keruu meillä on nyt verotonta, niitä kerätään noin 50 miljoonaa kiloa vuosittain, ja niistä saatavat poimintatulot olivat 90-luvulla keskimäärin lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa. Metsäsienien osalta poimintatulo on ollut reilut 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Metsämarja- ja -sienialalla toimii noin 570 yritystä ja sen työllistävyys on 40 000—60 000 ihmistä, ja kaupallisen poiminnan osalta työllistävyyden arvioidaan olevan noin 1 500—2 000 henkilötyövuotta. Kyse on mittavasta työllistämisestä.

Yrttien ja erikoisluonnontuotteiden kansantaloudellisesta arvosta on olemassa vain arvioita, sillä niiden keruuta ja kauppaa ei ole tilastoitu marjoja ja sieniä vastaavalla tavalla. Erikoisluonnontuotteiden käyttö ja jalostaminen ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana huomattavasti, ja alalle on syntynyt uusia yrityksiä. Yrttejä käytetään yhä enemmän rohdos- ja kosmetiikkavalmisteisiin, turvetta hoitoturpeena, mahlasta kehitetään terveysjuomia, petusta todellista luomuleipää ja pajunpunontakurssit ovat yhä suositumpia. Erikoisluonnontuotteiden ja luonnosta kerättävien yrttien taloudelliseksi arvoksi arvioitiin vuonna 98 noin 22 miljoonaa euroa ja työllistävyydeksi noin 200 henkilötyövuotta, siis pää- ja sivutoimiset. Tästä vuodesta lähtien nuo luvut ovat merkittävästi nousseet. Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Mikkelin osasto on paneutunut asiaan, ja aloitteet ovat pitkälti tulleet siellä toimivien henkilöiden taholta.

Todettakoon vielä yhtenä lukuna, että muun muassa leikkovihreää tuotiin vuonna 2003 noin 3,2 miljoonan euron tulosta ja vain vähäinen osa sitä tuotettiin Suomesta, joten uskoisin, että tällä pienellä verolainmuutoksella, jonka vaikutukset valtion tulokertymään ovat minimaaliset, saataisiin kuitenkin mittavasti syntymään uutta työllistävyyttä ja lisätuloja alueella, jolla työttömyys on paha ongelma.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä maaseutupolitiikassa eletään suuren muutoksen ajanjaksoa, jos voisi asian näin ilmaista. Siihen vaikuttaa se, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan cap-uudistus ja cap-tuen osittainen siirtäminen maaseutuasetuksen puolelle lisää paljon mahdollisuuksia tukea tätä maaseutuyritystoimintaa.

Toinen suuri muutos on peltoenergia, ja tietysti metsäenergian käytön lisääntyminen luonnollisella tavalla aina sinne 12 miljoonaan mottiin saakka vuodessa.

Sitten se kolmas on tässä ed. Nepposen lakialoitteessa. On erinomaisen hyvä, että tässä on toistasataa nimeä nyt kerättynä niin, että tämä pitäisi ottaa niin sanotun Ilkka Suomisen säännön mukaan käsittelyyn valiokunnassa. Minä toivon hartaasti, että me saamme tämän mietintönä takaisin juuri johtuen paitsi tästä yleisestä kannatettavuudesta ja tavallaan jo kiireellisyydestäkin myöskin siitä, että se osoittaisi nyt tästä eduskunnasta, että ymmärretään tämä ainoalaatuinen mahdollisuus, jossa voitaisiin tässä uudessa maaseututulemisessa ottaa tämäkin vaihtoehto huomioon.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Nepponen on tehnyt niin sanotusti pieneltä näyttävästä asiasta kumminkin hyvin merkittävää ja suurta työtä. Arvostan sitä, että hän on vaivautunut tähän lakialoitteeseen keräämään eduskunnan selkeän enemmistön: 119 edustajaa on tämän allekirjoittanut. Uskon, että ne 81:kin tähän olisi löytynyt, jos vaivaa olisi jatkettu loppuun asti. Mutta eikö tämä ole riittävä osoitus, että näin pieni asia, jonka merkitys on hyvin marginaalinen valtiontalouden kannalta, voidaan näillä valtiopäivillä hoitaa tyylikkäästi läpi. Sehän riippuu nyt ainoastaan valiokunnan jäsenistä, joita nyt valitettavan vähän täällä salissa on, kun täällä tällä hetkellä on ainoastaan kuusi kansanedustajaa, jos laskee puhemiehen mukaan. Olisi tietenkin paikallaan, että allekirjoittajat olisivat käyttäneet puheenvuoroja ja että he huolehtisivat valiokunnassa, että tämä aloite tulee mietintönä takaisin.