Arvoisa herra puhemies! Sisävesiliikenteen osuus kauppamerenkulun kokonaisvolyymista on ehkä vähäinen, mutta kuitenkin merkittävä. Kuljetusmuotona vesiliikenne on ympäristöystävällinen ja turvallinen. Viimeisimmät tiedot Saimaan kanavan avaamisesta liikenteelle osoittavat, että vaikeuksia Saimaan kanavan saamiseksi liikenteelle on olemassa. Saimaan kanavan merkitys itäisen Suomen teollisuudelle on kiistaton. Teollisuus on tällä hetkellä erittäin huolissaan, eikä uskalla tehdä satamainvestointeja, koska neuvottelut vuokrasopimuksen uusimiseksi etenevät todella hitaasti. Kysyn liikenne- ja viestintäministeriltä:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy sopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Heti aluksi voin todeta sen, että tämä ajankohtainen ongelma eli Saimaan kanavan liikenteen sulkeminen meidän laivoiltamme, se on ratkennut tänä päivänä kello 15, eli kanavan läpi nyt pääsevät nämä laivat. Mutta se kysymys tietysti, mitä edustaja esitti, liittyy tähän kokonaisuuteen kaiken kaikkiaan eli Saimaan kanavan vuokrasopimuksen uusimisneuvotteluihin. Vuokrasopimus päättyy siis 2013, ja voin sanoa, että näitä neuvotteluja käydään kaiken aikaa. Suomi on nimennyt jo aikoja sitten kanavavaltuutetun, meillä on asianmukaiset työryhmät, niitä on useita ja ne työskentelevät jatkuvasti. Venäjä on myös nimennyt kanavavaltuutetun. Hän on varaliikenneministeri Aristov ja hän oli nyt muun muassa hyvin ratkaisevasti vaikuttamassa tähän Saimaan kanavan ongelman ratkaisemiseen. Ongelma on siinä nyt, että Venäjän puoli ei ole nimennyt vielä kanavavaltuuskuntaa, (Puhemies koputtaa) ja ennen kuin tämä saadaan nimettyä, niin siinä vaiheessa vasta voidaan tehdä tosi työtä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Neuvotteluja on vauhditettu sillä tavalla, että viime syksyn pääministeritapaamisessa sovimme, että neuvotteluista tuodaan raportti seuraavaan pääministerien tapaamiseen, joka on kevään ja kesän vaihteessa. Silloin pitää olla jo mustaa valkoisella neuvottelijoilla, miten neuvottelut edistyvät. Se on se tapa, jolla poliittista painetta ylätasolta vielä luodaan näihin neuvotteluihin.

Neuvottelut ovat vaikeat. Niissä on kyse monista asioista, myös hinnasta. On selvää, että ei myöskään suomalainen osapuoli voi maksaa mitä hyvänsä tästä. Vaikka aikaa kanavalla on vielä pitkään olemassa, niin elinkeinoelämä tarvitsee huomattavasti aikaisemmin päätöksen tästä jatkuvuudesta, koska se tekee tietysti logistisia investointeja, ratkaisuja, miten tavaraa kuljetetaan. Ellei ratkaisua aika pian saada, niin investoinnit suuntautuvat muualle kuin vesiliikenteeseen. Se olisi vahinko. Tämä luo aikataulupaineen tähän, että tämän ja ensi vuoden aikana neuvotteluissa on päästävä erittäin pitkälle.

Arvoisa herra puhemies! Jo tällä hetkellä on tiedossa, että teollisuus on siirtänyt kuljetuksia kumipyörille, ja toisaalta kaikki tiedämme täällä salissa, että ei hirvittävästi näytä rahaa olevan tulossa tännekään maantieliikenteen infran rakentamiseen. Eli tilanne on sikäli erittäin huolestuttava. Eikö ole mahdollista sekin, että mitä pitemmälle neuvottelut menevät, sen korkeammaksi hinta Suomen osalta nousee? Kysyn:

Onko hallitus tai liikenneministeriö asettanut tavoiteaikataulun, mihin mennessä Suomen osalta, Suomen näkökulmasta, nämä neuvottelut tulee saattaa päätökseen ja antaa yrittäjille selvä viesti siitä, että nyt kannattaa investoida myös sisäsatamiin?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Sellaista täsmällistä aikataulua, mihinkä mennessä lopetamme neuvottelut tai ratkaisuun pitäisi päästä, sellaista ei vielä ole. Niin kuin tässä kävi ilmi, eri poliittisilla tasoilla neuvotellaan koko ajan ja paraikaa ja vielä tässä tietysti täytyy hetki odottaa. Minä olen täysin tietoinen siitä, mitä Järvi-Suomen alueella, Saimaan vesialueella tapahtuu tällä hetkellä. Tästä syystä tietysti kiirehdimme kaikin tavoin näitten neuvottelujen lopputuloksen aikaansaamista. Ja niin kuin totesin, Suomen puolella meillä on olemassa kaikki valmiudet. Toki on niin, että jos tämä tilanne ei vielä riitä, ryhdymme myös Suomen puolella erilaisiin toimenpiteisiin, mutta tämä tilanne on nyt. Tämä on hiukan pattitilanne, ja tänään sain kuulla, että Venäjän puolella — liittyy siis juuri tähän Pällin sulun ongelmatiikkaan — oltaisiin nyt avoimempia katsomaan koko tätä Saimaan kanavatilannetta, mutta mitään varmaa tietenkään (Puhemies koputtaa) minulla ei tässä vaiheessa ole.

Herra puhemies! Pääministeri vastauksessaan sanoi, että neuvottelut ovat vaikeat ja kysymys on monista asioista. Suomen puolelta katsottuna tämä on mahdollisimman hankala ajankohta: työtaistelut ovat osin päällä, niin paperissa kuin satamissakin. Ei siis tarvittaisi enää mitään ulkopuolista vaikeusasteen lisäämistä. Puhemies! Kysynkin:

Mitä nämä monet vaikeat asiat ovat?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kanavan ehtojen osalla kyse on tietysti ensi sijassa hinnasta. Se on se pääkysymys ja kyse on tietysti ylipäätään hinnoitteluperusteista, miten tämä vuokrasopimus ja vuokra määritellään. Nythän me olemme myös hallinneet koko sitä vuokra-aluetta, hoitaneet sen kanava-alueen. Tämäkin aihepiiri on neuvotteluissa esillä ja ylipäätään koko kanavan ylläpito ja kustannukset ovat neuvotteluissa esillä. Suomalaisten kannalta asetelma on sellainen. Ja tämän kyllä venäläisneuvottelijatkin varmasti ymmärtävät, että mitä pidemmälle aika venyy, sitä vähemmän on potentiaalisia käyttäjiä, sitä vähemmän on maksukykyä. Sen tähden on korostettu sitä, että tässä ei voida kovin paljoa viivytellä. Siksi ylimmältä tasolta on ikään kuin kiirehditty näitä neuvotteluita. Venäjän puolella on ollut vaikeuksia tämän neuvotteluvaltuuskunnan asettamisosalla. Heillä on kuitenkin olemassa taho, joka pystyy neuvottelemaan, ja nyt odotamme, että kesän alussa saamme selvän raportin siitä, miten (Puhemies koputtaa) neuvotteluissa on edetty.

Arvoisa herra puhemies! Minuakin kyllä ihmetyttää, miksi näiden neuvotteluiden täytyy olla niin vaikeat. Kysehän on kansainvälisestä sopimuksesta, jonka mukaan kanava on nyt käytössä vuokrattuna vuoteen 2013 saakka, ja sen jatkosta. Siitähän nyt neuvotellaan. Ei tässä pitäisi olla myöskään toisella puolella mitään syytä jarruttamiseen tai venkoiluun, koska hekin tietävät sen, että tulee vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja. Siirrytään kumipyörille, ja silloin se on pois tulevasta kanavakäytöstä. Mutta kysynkin, arvoisa liikenne- ja viestintäministeri, vielä teiltä:

Onko hallituksen vesiliikennepolitiikassa nyt suunnitteilla joitakin sellaisia Suomen sisällä rakennettavia kanavahankkeita, jotka voisivat olla selvästi vaihtoehtoja ja signaali myöskin siitä, että Saimaan kanavalle on olemassa vaihtoehtoisia vesitiereittejä joskus tulevaisuudessa?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Näistä vaikeuksista sanoisin vielä sen verran, että Venäjällä on viime aikoina ollut erittäin suuria henkilöstövaihdoksia. Siellä on lähes koko organisaatio vaihtunut, henkilöt sen mukana ja tätä kautta vastuualueet. Tämä on ollut este sille, että kanavavaltuuskuntaa ei ole sillä puolella asetettu, mutta se korjaantunee.

Mitä tulee tähän vaihtoehtoisen kanavan asiaan, minä luulen, että eduskunta on aika hyvin tietoinen siitä, että noin vuonna 2000 käsiteltiin ainakin silloisen hallituksen piirissä niin sanottua Kymen kanava -suunnitelmaa, ja siitä on keskusteltu eri tahoilla. Silloin siinä vaiheessa Kymen kanava todettiin — tai ne hankkeet — käsittelyjen ja saadun laajan lausuntokierroksen pohjalta kannattamattomaksi ja epärealistiseksi hankkeeksi ja tällä välillä muita vaihtoehtoisia vesihankkeita, vesireittejä ei ole esitetty. Varmasti on se vanha suunnitelma siis vielä olemassa, ja tokihan meillä on vaihtoehtoisia reittejä senkin takia, että Saimaan kanavahan on talvet suljettuna. Tänä aikana tietysti me sitten toimimme niin, että merikuljetukset toimivat ja myös niihin liittyvät maantiekuljetukset ja rautatiekuljetukset. Tämähän vaihtoehto meillä on olemassa nyt jo tällä hetkellä, ja sitä tietysti sitten tarvittaessa tulee tehostaa, jos niin kävisi, että Saimaan kanavaa emme voisi auki pitää.

Arvoisa herra puhemies! Venäläiset ovat viestittäneet elinkeinoelämälle ja teollisuudelle, että heitä ei kiinnosta vuoden 2013 jälkeen kanavasopimus sen takia, että kun Saimaan kanavan laivojen koko on noin 2 000 tonnia ja Suomenlahden pohjukkaan on nyt rakennettu Primorsk ja sitten Viipurin satama, niin siellä on 200 000 tonnia öljylaivojen koko. Tämä Saimaan kanavan liikenne sotkee heidän öljyliikennettään niin paljon, että liiketaloudellisesti heidän ei kannata hyväksyä tätä jatkosopimusta. Kysyn ministeri Luhtaselta:

Eikö nyt olisi syytä uudelleen harkita Suomen sisävesikanavien rakentamista, kun 50 miljoonaa tonnia haketta voitaisiin vuosittain kerätä Järvi-Suomen alueelta ja sillä tavalla käyttää bioenergian muodossa ja välttää kalliin öljyn ostamista esimerkiksi?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Odotan tietysti sitä, että venäläiset näissä neuvotteluissaan tuovat esiin myös näitä näkökohtia. Neuvotteluthan joudutaan käymään aivan avoimesti, ja siinä tulee siis heidänkin tahtonsa esille. Sen mukaisesti sitten tietysti harkitsemme myös näitä asioita.