Kari Rajamäki /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi ja suomalaiset elävät metsistä. Suomen paperi- ja kartonkituotanto oli viime vuonna neljäsosa viennin arvosta. Suomalaisista saa välittömästi ja välillisesti 200 000 leivän metsätaloudesta. Kansallisen merkityksen lisäksi metsäteollisuus ja puutuotejalostusteollisuus muodostavat monilla alueilla aluetalouden keskeisen perustan.

Hallituksen teollisuuspolitiikan ensimmäinen suuri haaste on vastata Venäjän tuontipuutullien asteittaiseen korottamiseen. Korotus vaikuttaa suoraan talouteen ja työllisyyteen. Suomella ja etenkin hallituksella on tässä iso asia huolehdittavana. Hallituksen on oltava aktiivinen osapuoli neuvotteluissa Venäjän kanssa. Sosialidemokraatit antavat täyden tukensa hallitukselle sen neuvotteluissa puutulleista Venäjän kanssa.

Venäjän tuontitullin kaavailtu nosto ensi huhtikuussa vähintään 15 euroon ja vuoden 2009 alussa vähintään 50 euroon vaikeuttaa metsäteollisuutemme toimintaa. Venäjän menettely puutulliasiassa ei ole hyväksyttävää, ja se luo Suomelle kohtuuttoman tilanteen. Se ei myöskään ole sopusoinnussa Venäjän pyrkimyksen kanssa tulla Wto:n jäseneksi ja kansainvälisen kaupan luotettavaksi osapuoleksi.

Kansallinen etumme vaatii nyt vahvempia toimia. On elintärkeää, että Suomi pystyy luomaan Venäjään keskusteluyhteyden, joka johtaa myönteisiin tuloksiin, niin että puutullin kohtuuttomat vaikutukset ja pelisäännöt voidaan välttää. On hyvä, että hallituksemme johdolla on säännölliset tapaamiset Venäjän johdon kanssa, mutta tapaamisten tulee tuottaa nyt myös tulosta. Pääministeri Lipposen käynnistämien metsäpoliittisten huippukokousten jatkuvuus on välttämätöntä. On kyettävä arvioimaan myös Itä-Suomen ja Venäjän lähialueiden metsäteollisuuden myönteisiä yhteistyömahdollisuuksia. Myös EU:n on jatkettava ponnisteluja, jotta Venäjä saadaan vakuuttuneeksi yhteistyön hyödyllisyydestä, ja johdonmukaisesti edellytettävä Venäjältä Wto-sopimuksen kirjaimen ja hengen tinkimätöntä noudattamista. Nyt ei pidä hallituksen myöskään hätäisesti rakennella esimerkiksi tiemaksujärjestelmiä, joiden vaikutuksia elinkeinoelämän kustannuksiin ja Venäjän kaupan kokonaisuuteen ei ole arvioitu.

Tuontipuun osuus kaikesta puusta on noin neljännes. Kilpailukykyisen energian turvaaminen on ratkaisevaa. Tämäkin kiertyy raaka-ainekysymyksiin. Tehtailla käytetyistä polttoaineista lähes kolme neljäsosaa on puuperäistä, ja puun hinnan nousu nostaa energiakustannuksia.

Vuoden 2005 alussa EU aloitti sisäisen hiilidioksidipäästöjen kaupan, joka muutti kilpailukykyolosuhteita. Jatkossa hallituksen on tarkemmin otettava huomioon myös metsäteollisuuden tarpeet ja raaka-aineen saanti linjatessaan käytännön energia- ja ilmastopolitiikkaa.

Suomen ennätyskorkeat kantohinnatkaan eivät tuo puuta markkinoille tarvittavaa määrää. Metsänhoito- ja perusparannustyöt eivät ole olleet riittäviä.

Suomessa tarvitaan metsäsuunnitelmien edistämistä ja yhteismetsälainsäädännön määrätietoista kehittämistä metsien pirstoutumisen korjaamiseksi. Metsäverotuksen vaikutus puun saatavuuteen täytyy ottaa tarkasteluun, vaikka olemme vasta muutama vuosi sitten siirtyneet myyntiin perustuvaan metsäverotukseen. On haettava veromalleja, jotka kannustavat myymään metsää sekä hoitamaan sitä.

Hallitus suunnittelee metsätilojen perintöverovapautta. Verotuksen oikeudenmukaisuuden ohella täytyy arvioida myös veromuutosten vaikutuksia puun saatavuuteen.

Venäjän puuntuonnin vähentyessä tarvitaan korvaavia toimia. Puuta joudutaan kuljettamaan pitkien matkojen ja myös heikompien tieyhteyksien takaa. Puunkuljetus aiheuttaa erityisiä paineita Suomen metsätalouden kuljetusjärjestelmille, tie- ja rataverkolle sekä Saimaan kanavalle. Tie- ja rataverkon kunto vaativat panostuksia, joita hallitus ei ole huomioinut kehyksissä.

Metsäteollisuuden toimintaedellytykset edellyttävät lakkautusuhan alaisten rataosien peruskunnostuksia ja lisäksi puutavaran kuljetusjärjestelmien keskitettyjen terminaalien kehittämistä. Metsäteiden perusparannuksia täytyy lisätä. Alemman tieverkon talvikunnossapitoa on tehostettava. Ratojen peruskunnostuksen ja perusväylänpidon rahoitusta on lisättävä. Esimerkiksi Imatran ja Venäjän uusien tavararatajärjestelyjen Suomen osuus on myös hoidettava.

15 prosenttia raakapuun rautatiekuljetuksista alkaa vähäliikenteisiksi luokitelluilta uhanalaisilta rataosilta. Enää emme voi jatkaa vain nopeuksien ja akselipainojen alentamisilla. Hallituksen on toimittava pikaisesti, jotta rataosat Savonlinna—Huutokoski, Porokylä—Vuokatti ja Joensuu—Ilomantsi pidetään liikenteessä.

Alempiasteisen tieverkon kelirikkovahingot tieverkolle aiheuttavat noin 100 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset metsäteollisuudelle. Alempiasteisen tieverkon palvelutason ylläpito ratkaisee puuraaka-aineen tasaisen saatavuuden. Kuljetuskustannusten hallintaa lisää myös vesiteiden käyttö, joka edellyttää satama-alueiden ja rannikon väylien perusparannuksia.

Hallituksen liikennehankkeita koskevan selonteon tulee sisältää asiallinen, konkreettinen lähimmän viiden vuoden ohjelma, miten metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä todella vahvistetaan. Liikenneinvestoinnit on pidettävä edellisen hallituksen vuosille 2008 ja 2009 asettamalla tasolla.

Metsäteollisuudessa tarvitaan työnantajien ja työntekijöiden aitoa sitoutumista, jotta toimintaympäristöä uhkaavat muutokset hallitaan. Irtisanomissuojan vahvistaminen tukee yhteistä sitoutumista ja poistaa pelon siitä, että kansainvälinen teollisuus ottaa liipasimelleen ensiksi heikomman irtisanomissuojan suomalaiset työntekijät. Metsäteollisuus ja metsäala voivat pitää ammattitaitoiset tekijänsä alan houkuttelevuudella ja turvallisuudella. Kotimaisen puun lisäyksen työllisyysvaikutusten arvioidaan nousevan 5 000 henkilötyövuoteen tasaisesti koko maassa. Nyt on aika arvostaa puuntuotannon ja puunkorjuun ammattilaisia, joiden työllistyminen ja lisäkoulutus on saatava käyntiin. Metsä- ja puualan koulutus tarvitsee voimakasta kehittämistä ja eri koulutusmuotojen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Koulutuksen ja tutkimustoiminnan tulee kytkeytyä entistä läheisemmin yritystoiminnan tarpeisiin. Metsäteollisuuden etu on myös varmistaa koneyrittäjien ja korjuupään pitkäjänteiset edellytykset taloudellisesti kannattavaan toimintaan.

Kaikkien yhteinen etu on, että metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellista toimintapohjaa vahvistetaan metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella, jolla turvataan niin metsänomistajan kuin kansantaloudenkin edut sekä luodaan metsätaloudelle kestävä pohja. Kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamiseksi tarvitaan tiukemmat määräajat ja lain tulee korostaa ensiharvennusvelvoitetta. Metlan professori Erkki Tomppo on oikeassa varoittaessaan nuorten ja suometsien valtavien hoitorästien tuhoavan tulevat hakkuumahdollisuutemme. Kiireellistä taimikonhoidon ja ensiharvennushakkuun tarvetta on noin 1,3 miljoonalla hehtaarilla.

Metsien käsittelyssä on korostettava myös metsien monimuotoisuuden varmistavia hoitomuotoja ja totaalisuojelun ja tehometsätalouden välittäviä malleja. Kasvava metsäenergian tarve on turvattava osana puunhankinnan korjuujärjestelmän toimivuutta. Hakkuun jälkeen on käytettävä kaikki hakkuujäte myös hyödyksi. Puun lisäkäyttö mahdollistaakin meille uusien energiatekniikkojen ja uusiutuvan energian lisäkasvutavoitteita.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella on välttämätöntä, että hallitus vakavasti ja aktiivisesti varmistaa yhteyksillään Venäjän hallitukseen ja EU:hun, että luodaan edellytykset tuontiraaka-aineen saatavuudelle ja myös lähialueidemme myönteiselle metsätalouden yhteistyön kehittämiselle. Hallituksen on varmistettava metsäteollisuuden toimintaedellytykset energian, kuljetusten sekä ammattitaitoisen työvoiman puolesta sekä käynnistettävä laajempi metsäpoliittinen valmistelu. Tätä työtä tukee verotuksen ja metsälainsäädännön ajanmukaisuus. Metsäpolitiikassa on nimenomaan nyt ajateltava tulevia sukupolvia tehtävissä ratkaisuissa. Meillä täytyy olla myös riittävästi tehometsätaloudelta säästyneitä suojeltuja metsäalueita niin etelässä kuin pohjoisessa osassa maata.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Keskustelu metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisesta on hyvin ajankohtainen ja tärkeä, sillä sektorin merkitys Suomen kansantaloudelle ja hyvinvoinnille on merkittävä. Monet muutosvoimat vaikuttavat tällä hetkellä yhtäaikaisesti suomalaiseen metsäteollisuuteen. Hallitus kantaa huolta alan kehityksestä. Voimme sekä julkisen vallan että metsäsektorin omalla määrätietoisella toiminnalla parantaa alan toimintaedellytyksiä. Arvostan ed. Rajamäen aktiivisuutta tämän tärkeän keskustelun järjestämisessä.

Metsätalous ja -teollisuus työllistävät 120 000 henkilöä ja metsäteollisuustuotteiden viennin osuus on viidennes vientimme arvosta. Koko klusterin työllisyys on 200 000 henkilöä ja osuus nettoviennistä yli 40 prosenttia. Lisäksi metsäsektori on tärkeä eri alueiden kehitykselle. Kaiken kaikkiaan metsät ja niihin perustuva metsäteollisuus ovat meille aivan keskeinen strateginen voimavara.

Hallitus on tiedostanut metsäteollisuuteen ja koko sektoriin kohdistuvat haasteet ja mahdollisuudet. Parhaillaan valmistellaan uutta Kansallista metsäohjelmaa 2015, jonka valtioneuvosto hyväksyy vuodenvaihteessa. Ajankohtainen kysymys on löytää ratkaisuja Venäjän puun vientitullien todennäköisen korottamisen vaikutuksiin. Jo pidempään ovat haasteita tuoneet talouden globalisaatio, ilmasto- ja muut ympäristökysymykset, energian tuotanto, ammattitaitoisen työvoiman riittävyys ja maamme väestörakenteen muutos. EU:n päätökset kasvihuonepäästöjen voimakkaasta vähentämisestä ja uusiutuvien energioiden käytön lisäämisestä vuoteen 2020 mennessä ovat metsäsektorille sekä haaste että mahdollisuus.

Sektorin suurimmat muutosvoimat ovat talouden kansainvälistyminen ja alan yritystoiminnan keskittyminen. Myös markkinat ovat muuttuneet voimakkaasti. Kysyntä kasvaa Aasiassa ja Itä-Euroopassa, kun taas Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa markkinoiden kasvu on ollut hidasta. On luonnollista, että tuotantokapasiteetti kasvaa siellä, missä markkinatkin kasvavat. Itä-Euroopan kasvu on mahdollisuus Suomen paperiteollisuudelle.

Paperiteollisuudessa on käyty työnantajien ja työntekijöiden toimialavuoropuhelua ja sen tuloksena syntyi yhteinen tulevaisuusfoorumin raportti. Raportissa todetaan, että alan kannattavuutta voidaan parantaa lyhyellä tähtäimellä joko tuottavuutta kohentamalla tai vaikuttamalla tuotantokustannuksiin. Pitemmällä aikavälillä on panostettava jalostusasteeltaan korkeampien tuotteiden ja tuoterakenteen kehittämiseen. Suomen kilpailuedut ovat jatkossa osaava työvoima, osaaminen, energian omavaraisuusaste ja vahva metsäklusteri.

Arvoisa puhemies! Kotimaisen puuntuotannon kasvattaminen on tärkeää useista eri syistä. Uudet puun käyttökohteet, kuten toisen sukupolven biopolttoaineet, lisäävät puun käyttöä. Suomen sitoutuminen Kioton sopimuksen mukaisten metsähiilidioksidinielujen kehittämiseen edellyttää myös toimia puuvarannon kasvattamiseksi. Lisäksi on vaarana, että puun tuonti Venäjältä Suomeen alenee lähivuosina.

Suomalaisen metsäteollisuuden koko raakapuun tarpeesta noin 20 prosenttia tuodaan Luoteis-Venäjältä. Kuitupuusta Venäjältä tuodaan yli 20 prosenttia, ja sahateollisuudessa tuonti vastaa noin 15:tä prosenttia puunhankinnasta.

Pääministeri Fradkov vahvisti uuden vientitulliasetuksen 7. helmikuuta tänä vuonna. Se sisältää korotusohjelman, joka alkaa tämän vuoden heinäkuussa ja päättyy vuoden 2011 alkuun. Mikäli Venäjä toteuttaa raakapuun vientitullien korotukset tämän ohjelman mukaisesti, tämä johtaa todennäköisesti siihen, että raakapuun tuonti Venäjältä Suomeen käytännössä lakkaa vuoden 2009 alkuun mennessä. Tämä merkitsisi sitä, että yritykset joutuisivat tekemään mahdolliset päätöksensä tuotantolaitosten sulkemisesta Suomessa jo aikaisemmin.

Suomi on seurannut tiiviisti Venäjän suunnitelmia korottaa vientitulleja ja nostanut asian esille kaikilla tasoilla keskusteluissa Venäjän kanssa. Lokakuussa 2004 otin esille ensimmäisen kerran raakapuun saatavuuden tärkeyden suomalaiselle teollisuudelle puhuessani suomalais-venäläisessä metsähuippukokouksessa, johon myös pääministeri Fradkov osallistui. Presidentti Putin vaati vientitullien korottamista julkisesti ensimmäisen kerran vuoden 2006 huhtikuun alussa. Esitin välittömästi Suomen huolen vientitullien vaikutuksista metsäteollisuuteen pääministeri Fradkoville Oulussa 18.4.2006. Suomen puheenjohtajakaudella hallituksen 24. marraskuuta Helsingissä isännöimässä EU—Venäjä-huippukokouksessa Euroopan komission presidentti José Manuel Barroso esitti EU:n huolen presidentti Putinille. Myös tasavallan presidentti välitti kahdenvälisesti yhdenmukaisen viestin. Seuraavalla viikolla 29. marraskuuta käytin suuren osan kahdenvälisen vierailuni kokousajasta keskustellakseni pääministeri Fradkovin kanssa suunnitellun tulliasetuksen haitallisista vaikutuksista.

Viesti on johdonmukaisesti ollut sama: Suomi sinällään ymmärtää Venäjän tavoitteen nostaa puun jalostusastetta Venäjällä, mutta toteaa samalla, että valittu keino ei johda toivottuun tulokseen. Lisäksi puun viennin tyrehtyminen vahingoittaisi Venäjää, kun vientitulot jäisivät saamatta ja puun korjuuseen syntyneet työpaikat häviäisivät. Venäjällä on niin runsaat ja nopeasti kasvavat puuvarat, että niitä riittää sekä vientiin että omaan jalostukseen.

Sen jälkeen kun tieto vientitulliasetuksen vahvistamisesta tuli helmikuussa, kutsuin koolle korkean tason poikkihallinnollisen ryhmän harkitsemaan hallituksen toimia. Ryhmä on kuullut myös teollisuuden näkemyksiä, ja uusi hallitus on jatkanut edellisen hallituksen linjaa. Tiiviitä yhteyksiä on pidetty kaikilla tasoilla Venäjän kollegoihin ja myös Euroopan komissiota on pidetty ajan tasalla. Ministeri Väyrynen on tavannut talousministeri Herman Grefin, ja itse kävin pitkät keskustelut pääministeri Fradkovin kanssa hänen vieraillessaan Helsingissä toukokuun lopulla.

Arvioni mukaan näiden ponnistelujen tuloksena Venäjä on tiedostanut, miten toimet vahingoittavat taloudellista yhteistyötämme. Presidentti Putin on vakuuttanut, että Venäjä hakee ratkaisua, joka ei vahingoita Suomen etuja. Pääministeri Fradkovin vierailun yhteydessä Venäjä sanoi ensimmäistä kertaa julkisuuteen, että sillä on valmiutta keskustella tullien korotusohjelman aikataulutuksesta ja lajikemääritelmistä. Suomen hallitus on selvästi kertonut, mitkä toimet ovat taloudellisesti haitallisimmat. Samalla yhteydenpidoissa on muistutettu, että Venäjän suunnitelmat ovat ristiriidassa niiden sitoumusten kanssa, joita Venäjällä on EU:ta kohtaan Wto-jäsenyyttä koskevan kahdenvälisen sopimuksen nojalla, ja rohkaistu Venäjää neuvotteluihin EU:n komission kanssa.

Sekä hallitus että metsäteollisuus jatkavat ja tiivistävät yhteydenpitoa Venäjälle omilla tahoillaan ja olemassa olevien rakenteiden puitteissa. Itse kirjoitin 5. kesäkuuta pääministeri Fradkoville kirjeen, jossa toistan Suomen yhteistyöhalukkuutta metsäsektorilla ja samalla viittaan myös EU:n toimivaltuuksiin itse tulliasiassa.

Arvoisa puhemies! Hallitus sitoutuu yhteistyössä metsäsektorin kanssa toimenpiteisiin, joilla turvataan teollisuuden puuhuolto kotimaisen kysynnän kasvaessa. Lähivuosien keskeisin tavoite on kotimaisen puun käytön lisääminen 10—15 miljoonalla kuutiometrillä teollisuuden puuhuollon turvaamiseksi. Tämä edellyttää monia ratkaisuja puukaupan osapuolten omien toimenpiteiden tueksi. Puun käytön lisäyksellä ei ole tarkoitus vaarantaa metsäluonnon suojelua eikä metsien moninaiskäyttöä, joiden taloudellinen merkitys on suuri myös esimerkiksi matkailun kautta.

Hallitus lisää kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista rahoitusta yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden määrän saattamiseksi tarvetta vastaavaksi. Myös metsänomistajien monipuoliseen neuvontaan on tulossa lisää resursseja ja uusia toimintatapoja. Puun tuotannon lisäämiseksi näitä määrärahoja nostetaan yhteensä 20 miljoonalla eurolla vuoteen 2011 mennessä.

Puun tuotannon edellytyksiä ja kannattavuutta parannetaan myös verotuksen keinoin. Parhaillaan etsitään mallia perintö- ja lahjaveron poistamiseksi metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta. Metsänomistusrakenteen pirstoutumista voidaan verotuksen lisäksi ehkäistä edistämällä uusjakoja ja metsien erilaisia yhteisomistusmuotoja.

Keskustelualoitteen tekijät ovat huolissaan perintö- ja lahjaverotuksen vaikutuksesta puukauppaan. Katson, että uudistus voi päinvastoin edistää kauppaa, jos se synnyttää nykyistä suurempia elinkeinotoimintaa harjoittavia metsätiloja, jotka tämän veroedun piiriin pääsevät. On syytä muistaa, että sukupolvenvaihdosuudistus oli myös yksi toimenpidesuositus paperiteollisuuden tulevaisuusraportissa. Esitettyä poistouudistusta ei toteuteta, sillä se olisi voinut vaarantaa metsäteollisuuden kilpailukykyä.

Keskustelualoitteessa nostetaan esiin huoli tien- ja radanpidon määrärahoista. Huolet perusväylänpidon määrärahoista lienevät myös teille sosialidemokraateille tuttuja hallitustyöstä, sillä hoidittehan liikenne- ja valtiovarainministerin tehtäviä edellisessä hallituksessa. Hallitus lisää pitkäjänteisesti perusväylänpidon määrärahoja. Niiden taso on viime kautta suurempi. Tämän lisäksi ensi vuodelle on kohdennettu täsmätoimena erityinen 20 miljoonan euron lisämääräraha perustienpitoon, jotta puun saannin turvaamiseksi tärkeitä väyliä voidaan vahvistaa. Tarvittaessa tällaisiin tie- ja ratahankkeisiin voidaan käyttää myös valtionomaisuuden myyntituloja siten kuin hallitusohjelmassa tätä on rajattu. Liikenneministeri on tänään asettanut työryhmän, jonka tehtävä on selvittää vähäliikenteisten ratojen merkitystä puuhuollon turvaamisessa.

Osaava työvoima on yksi suomalaisen metsäteollisuuden kilpailuetu. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta huolehditaan riittävällä rahoituksella ja kehittämällä koulutuksen rakennetta, sisältöä ja rahoitusta. Opetusministeriön metsäsektorin koulutuksen kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti eilen väliraporttinsa. Alan koulutuksessa tulisi lisätä valmiuksia monikulttuurisessa ympäristössä toimimiseen sekä lisätä kielitaitoa. Työryhmä esittää puutekniikan ja puurakentamisen koulutusmäärien nostamista, metsäalan koulutuksen vetovoiman parantamista sekä opetuksen kehittämistä.

Meidän on myös panostettava tutkimus- ja kehitystyöhön, jotta voimme parantaa tuottavuuttamme ja kehittää uusia asiakaslähtöisiä tuotteita ja palveluita. Metsäteollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi teollisuuden tuotantorakennetta on uudistettava metsäklusterin tutkimusstrategian linjausten mukaisesti. Tämä edellyttää tutkimusrahoituksen lisäämistä. Metsäklusterin huippuosaamisen keskittymä on jo perustettu ja valittujen alueellisten osaamiskeskusten rahoitukseen on varauduttu. Metsäklusterin osaamiskeskittymä on ensimmäinen perustettavista huippuosaamiskeskittymistä.

Metsien mahdollisuudet ilmasto- ja energiastrategian toteuttamisessa on tiedostettu. Eri politiikkalohkojen tukimuotoja ja muita ohjauskeinoja kehitettäessä otetaan huomioon, että ne eivät vääristä kilpailua ohjaamalla puun jatkojalostukseen soveltuvaa raaka-ainetta polttoon.

Päästökauppa vaikuttaa myös metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin, ja voimme olla tyytyväisiä Euroopan komission vahvistamaan päätökseen Suomen päästöoikeuksien kansalliseksi jakosuunnitelmaksi vuosille 2008—2012. Hallitus huomioi päästökaupan kansallisessa toimeenpanossa maailmanlaajuisessa kilpailussa toimivien suomalaisten vientiyritysten toiminta- ja kilpailuedellytykset.

Arvoisa puhemies! Edellä on lueteltu keskeisimmät valmistelussa olevat toimenpiteet. Kokonaisuus täsmentyy, kun uudesta kansallisesta metsäohjelmasta päätetään. Lisäksi hallitus on valmis arvioimaan eri toimien riittävyyttä, kun Venäjän puutullikysymyksen ratkaisusta on saatu lopullinen tieto.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että hallituksen taholta on oltu yhteydessä Venäjän viranomaisiin ja tätä toimintaa jatketaan. Mutta ettekö te, pääministeri, pidä välttämättömänä tällä hetkellä järjestää nimenomaan poliittisten ja metsäteollisuuden ja metsätalouden toimijoiden laajempaa metsäpoliittista huippukokousta Venäjän viranomaisten kanssa, koska nyt ovat eniten metsätaloudesta riippuvaisen Euroopan maan, Suomen, kymmenettuhannet työpaikat aidosti ja vakavasti uhattuina?

Toinen asia: Viittaatte metsäveromuutoksiin, niiden vaikutuksiin puun saatavuuteen ja muun muassa metsäteollisuuden kehittämisedellytyksiin. Meidän ongelmammehan on se, että Ahon hallitus muutti pinta-alaperusteisen verotuksen myyntiverotukseksi 1992 ja tällä MTK:n lyhyen tähtäimen edunvalvonnan johtopäätöksellä alhaisen kantohinnan tilanteessa heikennettiin nimenomaan metsänhoidollisten toimien ja myös tasaisemman puuhuollon edellytyksiä. Nyt hallitus suunnittelee jälleen metsätilojen perintöverovapautta (Puhemies koputtaa) ja edelleen pahentaa kenties tätä tilannetta.

Vielä yksi asia. Ette ottanut kantaa metsälainsäädännön ajanmukaisuuteen. Metsälainsäädännön kokonaisuudistuksen tarve on kiistaton ensiharvennusvelvoitteen osalta muun muassa. Kyse on yhteisestä kansallisuusvarallisuudestamme ja hyvinvointimme näkökulmasta metsätalouden selviytymisestä, jota eri toimenpitein on nyt uusilla johtopäätöksillä tuettava.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä metsäsektori on, kuten tässä on todettu, keskeinen osa tänään ja tulevaisuudessa Suomen kansantaloutta ja sen takia meille kaikille tärkeä. Puuntuonti on suomalaisen metsäteollisuuden kehittämisen kannalta välttämätön edellytys. Se on välttämätön edellytys myöskin Suomen omien metsävarojen hyödyntämisen näkökulmasta, ja siksi tuontiedellytysten säilyminen on tärkeätä. Suomen tulee toimia voimakkaasti EU:ssa tämän mahdollisuuden säilyttämiseksi. Mutta selvää on, että tuonti Venäjän teollisuuden kehittymisen myötä tulee vähenemään, ja se tarkoittaa sitä, että toimia kotimaisen puun hankinnan ja hakkuiden lisäämiseksi tulee tehdä. Tässä tarvitaan kahdenlaisia toimenpiteitä: tarvitaan toimia, joilla metsänkasvua lisätään ja toisaalta puun saantia markkinoille vahvistetaan.

Kansallinen metsäneuvosto, johon kuuluvat kaikki metsää sivuavat organisaatiot, muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliitto, Wwf, metsäalan toimihenkilö- ja työntekijäorganisaatiot, MTK jne., vahvisti yksimielisen tavoiteohjelman viime lokakuussa, metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen — tämän näköinen paperi — asiakirjan, jossa esitetään ne toimenpiteet, joita tarvitaan noin 10 miljoonan kuutiometrin hakkuiden lisäämiseksi. Kysymys ei ole yhdestä asiakokonaisuudesta tai yhdestä asiasta, vaan tarvitaan koko joukko erilaisia toimenpiteitä, (Puhemies: 2 minuuttia!) jotta tähän päästään. Tässä yksimielisessä — korostan sitä — yksimielisessä ehdotuksessa on ne lueteltu, ja myöskin hallitusohjelmaan sisältyy rahoitusta näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tähän keskustelualoitteeseen sisältyy väite siitä, että hallituksen kaavailemat muutokset metsätilojen sukupolvenvaihdoksen perintöverotuksen helpottamiseen muodostaisivat vakavan uhkan puun tarjonnalle. Pääministeri puuttui minusta tähän asiaan aivan oivallisella tavalla. Kummastelen itsekin tätä väitettä, ja taustaksi haluaisin todeta sen, että Suomessa tällä hetkellä metsätilojen keskipinta-ala on 25 hehtaaria, kun se esimerkiksi Ruotsissa on 100 hehtaaria. Metsätalousyrittäjien keski-ikä lähentelee tällä hetkellä 60:ta vuotta, ja lähitulevaisuudessa näköpiirissä olevat perinnönjaot uhkaavat pirstouttaa näitä metsätiloja. Tätä kehitystä täytyy tietysti pyrkiä ehkäisemään.

Tätä taustaa vasten minun mielestäni hallituksen uudistus parantaa nimenomaan tätä tilannetta, ehkäisee pirstoutumista, parantaa edellytyksiä ja halukkuutta järkevän ja tehokkaan metsätalouden harjoittamiseen. Kun tämä otetaan huomioon, niin myöskin metsäteollisuuden näkökulmasta se minun mielestäni parantaa edellytyksiä kotimaisen puun markkinoille tulolle ja teollisuuden raaka-aineen hankinnalle. Tähän asiaan myöskin metsäteollisuus on kiinnittänyt erittäin vakavaa huomiota ja on todennut, että sukupolvenvaihdosten aikaistaminen ja metsätilojen rakenteen kehittäminen on erittäin tärkeää myöskin heidän näkökulmastaan.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Venäjältä tuotavan puun osuus on noin 20 prosenttia metsäteollisuutemme käyttämästä raaka-aineesta eli erittäin merkittävä. Tuonnin jatkuminen onkin pystyttävä turvaamaan, mikä edellyttää muutoksia Venäjän ilmoittamiin puutulleihin tulevaisuuden osalta.

Miten sitten toimia? Suomessa on viime vuosina ja etenkin aivan viime kuukausina alleviivaten puhuttu, suorastaan jankutettu, EU:n yhteisestä Venäjä-politiikasta. Puutulliasia ei kuitenkaan Brysselin kautta ole hoitunut, ja tästä on viisasta tehdä johtopäätöksiä. Suomen on suuntauduttava entistä päättäväisemmin suoriin yhteydenpitoihin Moskovan kanssa niin tässä puutulliasiassa kuin ylipäätäänkin meille elintärkeissä asioissa.

Mitä puutulliasiaan tulee, niin voisi ajatella, että nyt tarvittaisiin presidentin esille ottamaa asiantuntijaryhmää, joka muodostettaisiin Suomen ja Venäjän eksperteistä ja joka tuottaisi molemmille yhteisesti hyväksyttävän ehdotuksen. Odotan tässä asiassa, herra pääministeri, teiltä aloitteellisuutta. Nyt tarvitaan erityistoimia ylipäätäänkin. Suomalaisen politiikan pitäisi luoda tiiviimmät siteet naapurimaahan ja myös sen puolueisiin, jotka duumassa toimivat. Näillä suhteilla on sitten merkitystä, kun tullaan tällaisiin hyvin monimutkaisiin ja vaikeastikin ratkaistaviin asioihin. Nyt suhteet ovat liian kapealla pohjalla ja niitä on selvästi liian vähän, eli Tšehovin kolmen sisaren sanoin, herra pääministeri, "Moskovaan, Moskovaan" Suomen etua ajamaan.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä puutulliasia ja metsäteollisuuden toimintakyky on vakava kysymys mutta ei sellainen, joka aiheuttaisi meille tuollaisen hysteerisen tilan. Se on aika tärkeätä, että pitää hallita asia ja muistaa, että esimerkiksi koko tuonnista koivun osuus on 40 prosenttia ja sen kohdalla tulli astuu voimaan 2011. Meillä on siis mahdollista hallita tilannetta. Toisaalta pidetään mielessä myös kotimaan hakkuukysymykset, ei niin, että aloitetaan suojeltujen alueiden hakkuita tai Metso-suojelutyöryhmän toimintaa ei parannettaisi. Viittaan budjettikehyksiin. Metso-ohjelma voi todella huonosti, ja MMM:n kehyksissä (Puhemies koputtaa) siihen on kohdistettu paineita.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuontipuulla ja tuontitulleilla on olemassa myöskin toinen puoli. Se antaa mahdollisuuden kotimaiselle puulle. Tällä hetkellä meillä on käytössä valtakunnan metsien inventointi, joka antaa mahdollisuudet hyödyntää kotimaan metsiä entistä enemmän. Tällä hetkellä Suomessa puun myyjien ja teollisuuden välillä on erittäin hyvä ilmapiiri, joka johtuu suhteellisen hyvistä hinnoista, hyvistä ja luotettavista toimintatavoista, ja tämän Suomen eduskunnan ja hallituksen tehtävänä on ylläpitää ja vaalia, että tämä hyvä ilmapiiri pysyy liikkeellä. Tähän liittyy hyvin paljolti ed. Rajamäen esittämä metsälainsäädännön uudistaminen ja sen kaltaisten toimien lisääminen, jotka lisäävät luottamusta ja lisäävät nimenomaan sitä yhteishenkeä, jota tämä tuontitulli ja tuontipuun väheneminen mahdollisesti aiheuttavat.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Ajattelin muutamalla sanalla täydentää sitä selvitystä, jonka pääministeri Vanhanen antoi tämän tullikysymyksen käsittelemisestä kauppapolitiikan näkökulmasta.

Kuten pääministeri Vanhasen selvityksestä kävi ilmi, Suomi on kaikilla tasoilla erittäin tiiviisti pitänyt yhteyttä Venäjään ja selvittänyt Venäjän hallitukselle tämän kysymyksen vakavuutta Suomen näkökulmasta. Olemme keskustelleet perusteellisesti asiasta ja tuoneet esille niitä näkökohtia, joiden perusteella Venäjän tulisi sekä oman etunsa kannalta katsoen että Suomen edun huomioon ottaen tässä kysymyksessä toimia.

Tämän asian hoitaminenhan kuitenkin muodollisesti kuuluu Euroopan komissiolle sen takia, että kysymys on kauppapolitiikasta ja kysymys on vielä asiasta, joka liittyy välittömästi Venäjän pyrkimykseen tulla Maailman kauppajärjestön Wto:n jäseneksi.

Minä olen puhunut tästä asiasta ensimmäisen kerran Euroopan komission jäsenen Peter Mandelsonin kanssa Pariisissa toukokuun puolivälissä juuri ennen Samaran huippukokousta. Vetosin silloin, että tämä kysymys otettaisiin esille Samarassa, ja niin myöskin tapahtui. Kun tapasin talousministeri Grefin tämän jälkeen Kazanissa, totesin, että viesti oli mennyt perille, ja Gref totesi, että Mandelsonin selvityksen mukaan tämä puutulliasia on ykköseste, tärkein este Wto-neuvottelujen aloittamisen tiellä. Sen jälkeen olen tavannut Mandelsonin uudelleen viime viikonloppuna Pietarissa. Hän jälleen kertoi, että puutulliasia on ykköskysymys, kun hän on neuvotellut ministeri Grefin kanssa. Hän kertoi myöskin, että tällä viikolla, itse asiassa tänään, Venäjän neuvottelijat ovat Brysselissä. Neuvotteluja jatketaan. Hän sanoi ottavansa vastaan neuvottelijat tavallisuudesta poiketen. Nyt vielä tapaan ensi viikon alussa ja jälleen juhannuksen jälkeen Mandelsonin, jolloin voin jatkaa tätä yhteydenpitoa komissioon.

Kaikki mahdollinen on tehty. Kun tämä puutulliasia on kynnyskysymys Venäjän Wto-jäsenyyden tiellä, niin he kyllä hyvin vakavasti tätä asiaa pyrkivät omalta puoleltansa hoitamaan.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan todeta, että Suomi ja koko metsäklusteri ovat aivan uudessa tilanteessa tämän puutullikysymyksen kanssa. Siksi on tärkeätä, että poikkihallinnollisesti katsotaan koko pakka uusiksi, koskee se sitten veropolitiikkaa tai mitä tahansa inhimillistä elämänalaa. Tämä on yllättävä makroluokan asia, joka on meille nyt syliin räjähtämässä. Kysyisin, miten pääministeri arvioi, onko vielä mahdollisuuksia neuvottelemalla lieventää jotenkin näitä puutulliongelmia aikataulukysymyksillä tai esimerkiksi niin, että tulli ei koskisi kaikkia puulajeja, tai mitä vaihtoehtoja on. Onko tässä nyt jo kaikki kivitauluun hakattu?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun ministeri Väyrynen totesi, että asiaa hoidetaan EU:n kautta, niin näyttää vähän ainakin näin sivusta katsoen, että se onkin tässä jonkinmoinen ongelma. Eli Moskova haluaa hajottaa EU:ta niin, että haluaisi käydä suoria neuvotteluja eri jäsenmaiden kanssa eri asioista. Tämä on nyt Suomea kohtaan esillä oleva väylä.

Kysynkin, onko hallitus nyt kuitenkin tämän pääministerin selvityksenkin mukaan vähän niin kuin nyt luovuttanut, kun mitään tulevista toimenpiteistä yksityiskohtaisesti suoraan Helsingin ja Moskovan välillä ei ollut ministeri Väyrysen vastauksessa eikä pääministerin kirjallisessa ja esitetyssä puheenvuorossa. Kyllä näkisin, että nimenomaan suorat yhteydet ovat nyt tarpeen ja tavoitteena. Olisiko mahdollista ottaa tavoitteeksi ed. Saarisenkin mainitsema aikataulu, että Moskova edes antaisi aikataulullisesti aikaa Suomelle sopeutua tähän tilanteeseen, jos siitä ei kokonaan (Puhemies koputtaa) saada luovuttua?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin ministeri Väyrystä, tuli mieleeni, että kyllä presidentti Kekkosen aikana tämä asia olisi hoidettu valtionpäämiesten kesken pois päiväjärjestyksestä alta aikayksikön. Kun tämä Venäjän puutulli vaikuttaa erityisesti puun tuontiin Suomeen, niin kyllä tämä on varsin pitkälti kahdenvälinen kysymys. Eikö tässä pitäisi nimenomaan aktivoida presidenttiä ja pyytää presidenttiä presidenttien välillä hoitamaan tämä asia mahdollisimman pitkälti? Mikä on presidentin rooli tässä asiassa ja sen hoitamisessa?

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen otti esille, että tämä puutulliasia ei ole kovin merkittävä meidän suomalaisten kannalta. Minusta se on erittäin merkittävä asia erityisesti meidän alueellemme, meidän alueemme puunjalostusteollisuudelle, paperiteollisuudelle. Niin Etelä-Karjalassa kuin muuallakin Suomessa on tukeuduttu Venäjän puuhun. Metsäteollisuuden käyttämästä puusta Venäjältä tulee viidennes ja koivusta 40 prosenttia, eli se on todella merkittävä osa. Sen takia näen erittäin tärkeäksi, että hallituksen täytyy tehdä kaikki mahdollinen sen eteen, ettei tulleja tulisi.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietysti täytyy muistaa, että metsäteollisuuden toimintaympäristö on nyt muuttumassa rajusti. Meillä on monta teollisuudenalaa, joissa perusraaka-aineen hinta nousee milloin mistäkin syystä. Noin asiallisesti tässä on ihan samasta kysymys. Metsäteollisuushan on ottanut tietoisen riskin siinä, että jossakin kohtaa Venäjän puun tuonti saattaa joko loppua taikka hinnat saattavat nousta samalle tasolle. Kuvittelen kyllä tällä hetkellä, että meillä MTK-väki ja metsänomistajat ovat aika tyytyväisiä tähän asiaan. On aina joka asialla hyvät ja huonot puolensa. Tietysti tässä tämä koko metsäteollisuuden, sanoisiko, projekti, mitä nyt on tullut tätä materiaalia, totta kai on koulutuskysymys, tämä on työllisyyskysymys. Mutta jostakin on minulle tullut semmoinen ajatus, että tässä hiukan nopeutetaan sitä metsäteollisuuden rationalisointia, millä itse asiassa on peloteltu milloin ennen tupopaketteja, milloin mitäkin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä mittasuhteet ovat siis järkyttäviä. Jos tässä käy huonoimmin, niin maa järisee viiden Kemijärven, kahden Imatran edestä. Nämä mittasuhteet ovat niin vakavat, että tätä ei hoideta MTK:n lyhytnäköisellä edunvalvonnalla, että kuvitellaan, että työntämällä lisää rahaa ja kantohintoja nostamalla tätä hoidetaan. Päinvastoin siinä käy niin, ettei tule pinoa ollenkaan, ja se on myös metsänomistajan ja metsätalouden kokonaistuho. Sen takia, herra puhemies, minä edelleen peräänkuulutan, aivan kuten ed. Tenniläkin: tässä on otettava konkreettinen yhteistyöote eri metsäteollisuuden toimijoiden ja poliittisten tahojen huipputasolla Venäjän viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Tässä on suuria yhteisiä kansantalouden etuja, jotka meidän täytyy itse pystyä kyllä valvomaan.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Venäjän ajattelutapa on se, että tässä yhteistä intressiä ei niin paljon ole, vaan heidän intressinsä on saada investointeja, ja he tekevät sen estämällä raakapuun viennin. Me emme tätä voi hyväksyä. Se ei sovi myöskään siihen sopimukseen, joka EU:n ja Venäjän välillä on Wto:hon liittyen aikanaan tehty.

Mutta ed. Saariselle: Onko tässä vielä mahdollisuuksia? Kyllä on, totta kai. Venäjä on sinällään tehnyt päätöksensä, ja nyt on kyse siitä, että meidän pitää muuttaa päätöstä niin, että sen päätöksen toimeenpano pystytään estämään. Neuvotteluja käydään monilla tasoilla, mutta varsinainen neuvottelu käydään luonnollisesti komission ja Venäjän välillä.

Ed. Sasille: Kauppapolitiikka on komission toimivallassa. Tullit muodostavat yhteisen tullialueen. Ei ole maakohtaisia tulleja unionissa, vaan ne ovat yhteiset, ja kompetenssi yksiselitteisesti unionilla. Mutta tämä unionin sisäinen yhteistyö toimii tällaisessa asiassa luonnollisesti niin, että komissio pitää meihin äärimmäisen tiivistä yhteistyötä ja meillä on hyvin koordinoitua toimintaa myös Suomen kahdenvälisessä vaikuttamisessa. Tasavallan presidentti on antanut erittäin vahvan panoksen tämän asian hoitamiseen myös tapaamisissaan ja puhelinsoitoissaan presidentti Putiniin päin. Tässä on kyllä valjastettu kaikki Suomesta ja yhteistyössä komission kanssa, ja pidämme komission kanssa tiivistä yhteyttä niin, että strategialinja on yhteinen. Ratkaisu, joka syntyy, ei tullien osalta voi koskea vain Suomea, kyllä se koskee yhtä lailla Ruotsia ja muita Venäjältä raakapuuta ostavia tahoja.

Minä toivoisin, ettei myöskään eduskunnan salissa annettaisi sitä kuvaa, että Suomen sisällä jotenkin MTK näkisi esimerkiksi edulliseksi sen, että raakapuun tuonti vähenisi, koska sehän johtaisi tosiasiassa siihen, että puun hinta nousisi koko Itämeren altaan alueella, laajalla alueella. Se tulisi heikentämään Pohjolassa metsäteollisuuden kannattavuutta olennaisesti, ja pitkällä tähtäimellä myös suomalaisten metsänomistajien ainoa intressi on se, että täällä jalostetaan puuta, täällä on tehtaat ja täällä tehdään, ja tässä ollaan kyllä yhteisessä veneessä.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tietenkään pidä vähätellä Venäjän puutullien lisääntymisen aiheuttamaa uhkaa metsäteollisuudellemme, mutta ei pidä myöskään mennä paniikkiin sen edessä. Kyllä meillä on erittäin hyvin toimiva metsäsektori, joka on saanut Suomen metsät kasvuun. Se on todellinen menestystarina. Meillä on hakkuumahdollisuuksia varsin paljon nykyiseen verrattuna, ja niitä ei ole hyödynnetty.

Metsäteollisuus lähti tähän Venäjän strategiaan tietoisesti 90-luvun puolivälissä. Silloin monet suomalaiset metsänomistajat ihmettelivät, mihin he puunsa saavat kaupaksi, sellaiset metsienhoitajat, jotka vuosittain metsiänsä harvensivat ja hakkasivat ja pitivät niitä kunnossa. Nyt on tultu toisenlaiseen tilanteeseen, ja tästä pitää mennä eteenpäin kotimaisia metsävaroja hyödyntäen, ja aivan kuten täällä ed. Kalli totesi, puukauppa käy varsin hyvin ja siellä on hyvä luottamuksen ilmapiiri. Tätä pitää jatkaa ja näin pitää toimia. Ongelmia saattaa tulla eräiden puulajien kohdalla, kuten koivukuitupuun osalta, ja tässä suhteessa minusta (Puhemies koputtaa) pitää toimia nopeasti.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Juuri niin kuin ed. Kaunisto täällä totesi, metsäteollisuus joutuu kyllä syyttämään osittain itseään siitä, jos miettii vuoden 2001 ja 2006 hintakartellisysteemiä ja muuta. Silloin kotimainen puutavara ei lähtenyt liikkeelle, ja siinä minä odottaisin kyllä, että todellinen kilpailu lähtee liikkeelle. Se on nähty nyt, että kun hinta nousi, kiinnostus kotimaiseen raaka-aineeseen on lähtenyt. Nyt uskon näin, että voidaan luottaa tulevaisuuteen tältä osin. Vaara ei ole niin suuri kuin uskotellaan.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä pidän nyt vähän outona, että täällä vähätellään tätä Venäjän tuonnin merkitystä. Jos se romahtaa, mikä tapahtuu näillä tulleilla, jotka on ilmoitettu, niin se nostaa puun hinnan Suomessa niin korkealle, että sen jälkeen täällä moni tehdas on siinä rajalla, jatkaako se toimintaansa tai pystyykö se laajentamaan ja investoimaan, luomaan varmuutta omaan toimintaansa. Kyllä se on elintärkeä, ja siinä pitää toimia päättäväisesti.

Minä vielä toistan esityksen siitä, että pitäisi suuntautua tähän kahden maan, Venäjän ja Suomen, yhteiseen asiantuntijaryhmään, joka hakisi sitä ratkaisua nyt, kun sillä on todella kiire. Brysselillä on oma merkityksensä, mutta ei tässä pelkkää Brysseliä pidä tuijotella, niin kuin ei ole tehtykään, mutta nyt tehoa tähän omaan hommaan. Tässä on paljon pelissä, enemmän kuin tässä salissa nyt kaikissa puheenvuoroissa ehkä ymmärretään.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puun kantohinta määräytyy puutuotteiden maksukyvystä, siitä, mitkä hinnat markkinoilta on mahdollisuus saada, ja tällä hetkellä, korkeasuhdanteen aikana, Euroopassa ja maailmalla puutuotteita arvostetaan ja niistä maksetaan suhteellisen hyvää hintaa, ja tämä hinta heijastelee myöskin Suomessa. Ed. Rajamäki tietää varsin hyvin, että Suomessa on hyvin tiukka kilpailulainsäädäntö, joka estää hinnan määrittelyn. Ostaja on se, joka määrittelee hinnan, ja myyjä päättää sen, myykö hän, ja nämä ovat ne pelisäännöt.

Haluan edelleenkin korostaa sitä, että suomalaisten sisäinen ilmapiiri vaikuttaa hyvin paljolti siihen, onko meillä tulevaisuudessa yhtä kattavasti metsäteollisuutta kuin tällä hetkellä on. Meidän jokaisen tehtävä on toimia tähän suuntaan. Minusta meidän pitää antaa vinkki naapurille siitä, että meillä on metsävaroja, niitä voidaan hyödyntää, eikä kauhistella tätä asiaa turhan paljon.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallille on todettava, että me emme ole täällä käsitelleet lainkaan myöskään metsänhoitoyhdistysjärjestelmän veroluonteisen maksun järjestelmää, joka tässä tilanteessa, vaikka on metsänhoidollisesti ollut monasti hyvä, niin on ollut myöskin tehon kannalta kyseenalainen ja myöskin puukaupan kannalta.

Tänä päivänä kotimaisen sahateollisuuden toimintaedellytykset ovat vakavasti vaarantuneet. On sellaista vedätystä ja sellaisia kauppatapoja, jotka johtuvat siitä, että raaka-aineesta on todella kova pula. Käydään viimeisiä puhelinkierroksia. Tämä on vakava kysymys, ja tässä tällainen edunvalvonnan lyhytnäköisyys voi kostautua.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuudella on edessään monia haasteita, ei pelkästään puutullit. Kasvavat markkinat ovat muualla, halvimmat raaka-ainelähteet ovat muualla, halvempi työvoima on muualla, eikä metsäteollisuus vielä tähän asti ole kyennyt vastaamaan näihin uusiin haasteisiin riittävän hyvin. Esimerkiksi Metlan erikoistutkija Lauri Hetemäki on todennut, että metsäteollisuuden tutkimus- ja kehityspanostus on ollut vaatimatonta. No, nyt siihen tilanteeseen on tulossa parannusta, niin kuin tiedetään.

Onneksi meillä on myös aika paljon mahdollisuuksia. Pääministeri viittasi tähän jalostusasteen nostoon, se on yksi mahdollisuus, toinen on uudet tuotteet. Puhutaan esimerkiksi sähköisestä paperista. Se voi olla yksi mahdollisuus. Kestävyys voisi olla Suomen kaltaiselle maalle yksi valttikortti, jos ajatellaan, että voimme markkinoida ehkä maailman energiatehokkaimmin valmistettua paperia tai konfliktivapaata paperia, siis sellaista paperia, jonka raaka-aineesta ei ole jouduttu taistelemaan paikallisten asukkaiden tai ympäristöjärjestöjen kanssa. Se voisi olla yksi valttikortti markkinoinnissa.

Metsien monikäyttö myös, niin kuin pääministeri viittasi, on tärkeää. Ei pidä ajatella pelkästään raaka-aineen saantia tai pelkästään energiakäyttöä, vaan metsiä voidaan hyödyntää myös matkailussa ja muualla.

Nostaisin vielä yhden mahdollisuuden esiin: biojalostamot, joihin nyt on satsattu tutkimuspuolella. Biojalostamoista voidaan saada sellun ja paperin lisäksi esimerkiksi energiaa, liikenteen biopolttoaineita tai kemikaaleja lisäksi, ja se voisi olla yksi tällainen tulevaisuuden mahdollisuus meidän metsäteollisuudellemme.

Mutta tilannehan on todella se, että teollisuuden pitää juosta pysyäkseen paikallaan ja se ei voi jäädä paikoilleen odottamaan, että tilanne paranee, vaan pitää jatkuvasti satsata kehitykseen. Se, että hallitusohjelmassa on sitouduttu kasvattamaan tutkimus- ja kehitysmäärärahoja aika voimakkaasti, tukee tätä metsäteollisuuden kehittämistä ja auttaa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu aika paljon näistä puutulleista, jotka ovat ajankohtainen asia, mutta pitkällä tähtäimellä tämän puuhuollon turvaamiseen, niihin talkoisiin, tarvitaan ehkä uudenlaisiakin keinoja ja toimenpiteitä.

Minua itseäni kyllä miellyttää tämä ajatus tästä eurooppalaisesta metsärahastosta siitä näkökulmasta katsottuna, että kun ilmastonmuutos ja sen uhka tulee entistä suuremmaksi, on entistä enemmän sellaisia ihmisiä, jotka miettivät, mitä he voisivat tehdä henkilökohtaisesti sen asian estämiseksi. Silloin tulee kysymykseen sellainen, että investoitaisiin tai haluttaisiin sijoittaa rahaa sellaiseen metsätalouteen, jossa enemmän kasvatetaan metsää kuin sitten puuta myydään.

Tämä on yksi mahdollisuus, että kun Suomi on tässä asiassa aloitteellinen, niin se on huomattava mahdollisuus myöskin meille saada ikään kuin kansainvälistä huomiota ja kiinnostusta tänne ja sitä kautta turvata niitä puuresursseja, jotka ovat meille hyvin tarpeellisia ja välttämättömiä. Myöskin se antaa mahdollisuuden sitten näille institutionaalisille sijoittajille sijoittaa varmaan tuottoon vastuullisesti. Tämä on sen tyyppinen ajatusmalli, jonka toivoisin, että se otetaan vakavasti ja lähdetään sitä aktiivisesti kehittämään.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Kotimaan puukauppaa pitäisi saada eri toimenpitein aktivoitua niin, että markkinoille tulisi säännöllisesti, toistan, säännöllisesti kasvun mukaiset puumäärät. Pelkillä yhtiöiden maksamilla korkeilla hinnoilla tätä ei voida tehdä, sillä kansainvälinen kilpailukykymme ajan myötä tällöin vaarantuu, niin kuin täällä aiemmin todettiin.

Tästä kausiluontoisuudesta eli siitä, kun talvella, talvikautena, suurin osa puusta hakataan, on negatiivisia heijastuksia muun muassa ammattitaitoisen työvoiman saantiin.

Mitä tulee sitten puun saatavuuteen ja kuljettamiseen ympäri vuoden, niin täällä infraan viitattiin eli alempiasteiseen tieverkkoon ja rataverkkoon. Toivottavasti, kun ministeri Vehviläinen on tänään kuulemma asettanut vähäliikenteisiä ratoja koskevan työryhmän, voidaan hyvin nopeasti näitä korvausinvestointeja tehdä, mutta myös tiepuolella.

Viittaan tässä vielä siihen, että paitsi ratojen ylläpitoon myös kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota, jotta on kapasiteettia kuljettaa teollisuuden tarvitsemia kuljetuksia myös tässä poikittaisliikenteessä. Tietysti se vaatii vaunukapasiteettia myös, ja raideliikenteen kokonaislogistiikan kehittäminen yhteistyössä yritysten, eri toimijoitten kanssa on myös erittäin tärkeää.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Me olemme tällä hetkellä todella laajan asian kanssa tekemisissä. Niin kuin ed. Saarinen sanoi tuossa, kaikki kivet on tässä hommassa käännettävä, kaikki keinot käytettävä, on käytettävä sekä keppiä että porkkanaa. Yhtenä porkkanana on ed. Kähkösen korostaman tasaisen puuvirran aikaan saamiseksi minä ehdottaisin, että metsätaloussuunnitelman mukaisesta toiminnasta annettaisiin tässä pääomaverotuksessa 1 tai 2 prosenttiyksikön alennus niille, jotka toimittavat tasaisesti suunnitelman mukaisesti. Se varmasti aktivoisi tekemään näitä suunnitelmia.

Toinen asia, mihin pitää kiinnittää huomiota, on pirstoutuminen, että eivät mene nämä palstat liian pieniksi. Perintö- ja lahjaverotuksen uudistaminen voi siinä auttaa, mutta muutenkin jo pirstaleisia palstoja pitäisi yrittää houkutella yhteismetsiksi.

Tieasiat kuntoon. Kuskien koulutus on erittäin suuri asia: mistä saadaan ne 2 000 miestä sille 500 koneketjulle, minkä 15 miljoonan kuution ulos ottaminen ottaa?

Jopa kilpailulakiin pitää pystyä puuttumaan jollain lailla, koska eivät ole missään tapauksessa tasavertaiset neuvottelukumppanit iso kansainvälinen teollisuusyritys ja suomalainen umpivelkainen koneyrittäjä. Kyllä koneyrittäjänkin pitäisi pystyä saamaan semmoinen korvaus siitä työstä, että hän pystyisi kuskeille kunnon palkan maksamaan ja sitä kautta tulisi alalle houkuttelevuutta.

Tässä on todella hyvin hyvin monia asioita, joita voidaan muuttaa, jos meillä tahtoa tässä talossa on.

Mats Nylund /r:

Arvoisa puhemies! Tämä ajankohtaiskeskustelu koskee yhtä tärkeimpiä kansantaloudellisia kysymyksiä, mitä istuva eduskunta tulee käsittelemään. Metsäteollisuuden merkitystä elinkeinoelämällemme ja yhteiskunnallemme tuskin voi yliarvioida, eikä kukaan kahden vuoden takaisen työkiistan jälkeen enää kyseenalaista metsäteollisuuden merkitystä. Työkiistan seuraukset näkyvät vielä kaikissa tilastoissa ja eri puolilla maata.

Viimeisen metsäinventoinnin tulokset tullaan julkaisemaan vielä tämän viikon perjantaina. Suurella todennäköisyydellä ne tulevat osoittamaan, että puuvarastot ovat suuremmat kuin koskaan ja että metsien kasvu suurella marginaalilla ylittää hakkuiden määrän. Isot puuvarastot ja korkea vuosittainen kasvu yhdistettynä suhteellisen kilpailukykyisiin raakapuuhintoihin antavat metsänomistajille edellytyksiä myydä raakapuuta. Tilastot osoittavat myös, että metsänomistajat myyvät puuta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Siitä huolimatta meidän on löydettävä kaikki mahdollisuudet innoittaa metsänomistajia vielä lisäämään tarjontaa.

Käytännössä näen kolme keinoa stimuloida puun myyntiä. Ensimmäinen on Kemera-rahoitus, missä hallitus on jo lisännyt resursseja. Toinen mahdollisuus on metsänomistajille suunnattu yhä tehostettu neuvonta ja tiedottaminen metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskusten kautta. Metsäkeskusten neuvontatoiminnan budjetoidut varat ovat ainakin niukat, ja tähän meidän on syytä palata syksyn lisätalousarvioesityksen yhteydessä. (Puhemies koputtaa) Kolmas mahdollisuus on verohelpotusten kautta stimuloida puun tarjontaa. Ja vaadimme hyviä ideoita.

Viimeiseksi vielä: tässä ei ole ainoastaan kyse metsäsektorista vaan koko kansantaloudestamme.

Tuula  Peltonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on erittäin tarpeellinen. Maamme metsäteollisuus tarvitsee varmasti tällä hetkellä kaiken huomion. Haluan tuoda tähän metsäkeskusteluun näkökulman tuolta Keski-Suomesta, Jämsän seudulta. Jämsänjokilaakso on yksi on maamme metsäteollisuuden suurtuottajia.

Pääministeri toi puheenvuorossaan esiin päästökaupan huomioivan suomalaisten vientiyritysten toimintaedellytyksiä. Jämsän seudulla tehtaat ovat pyrkineet mahdollisimman pitkälle hyödyntämään ja kierrättämään kaiken tuotantoon tulevan raaka-aineen. Valitettavasti kuitenkin EU:n tiukentamat päästösäädökset tuottavat meille ongelmia. Mielestämme niin sanottu ref-hake, joka on käytännössä pääasiassa pakkausjätettä, tulisi luokitella kierrätyspolttoaineeksi sen jälkeen, kun se on käsitelty. Näin päästörajat olisivat samat kuin muillakin sallituilla polttoaineilla. Nyt sinänsä puhtaalle polttoaineelle on tiukemmat rajoitukset kuin muille, koska se on luokiteltu jätteeksi. Joudumme kuljettamaan refiä jätteenpolttolaitoksiin tuhlaten energiaa ja aiheuttaen liikennepäästöjä, kun voisimme vastaavalla suurempipäästöisellä aineella tuottaa vastaavan määrän energiaa, eli ekologinen ja taloudellinen tase jäävät tässä tapauksessa miinukselle.

Samoin turve meidän mielestämme pitäisi luokitella hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi, kuten naapurissa Ruotsissa. Nyt kun turve on uusiutumaton luonnonvara, sen päästörajoitukset ovat osittain kovemmat kuin hiilellä, ja tästä seuraa ylimääräisiä kustannuksia teollisuudelle, kun taas Ruotsi tuottaa vihreää sähköä Suomesta ostetulla turpeella.

Meitä koskettavat tietysti yhtä lailla myös puunsaantiongelmat ja tiestön ja rataverkon heikko kunto. On olemassa Rauman ja Jämsänjokilaakson välinen rata, joka pitäisi pian korjata niin, että akselipainot olisivat koko välillä 25 tonnia. Tällä hetkellä vain noin 50 prosenttia kestää tuollaiset vaunut. Yleensäkin rataverkon kuntoon saattaminen tukisi metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Vastaan ihan ensin ed. Rajamäen kysymykseen metsälainsäädännön uudistamisesta. Hallitusohjelman mukaan yhteismetsälaki tullaan uudistamaan, sitä valmistellaan, ja se on tavattoman tärkeää, koska se mahdollistaa yhteistoiminnan pienten metsälöiden kesken. Sitten metsälakia uudistetaan niin, että siihen otetaan mukaan ja huomioon perustuslain vaatimukset ja metsätuholaki. Kansallista metsäohjelmaa päivitetään.

Mutta tämä varsinainen kysymys siitä, miten kotimainen puunhankinta voidaan turvata, on äärettömän tärkeä, koska, niin kuin täällä käytetyissä hyvissä puheenvuoroissa on todettu, meillä on ja kasvaa metsissä puuta, joka pitää saada sieltä liikkeelle. Metsänomistajien sosioekonominen asema on tänä päivänä sellainen, että 43 prosenttia heistä on eläkeläisiä eli suurin ryhmä. Toiseksi yleisin ryhmä on palkansaajat, ja vasta kolmanneksi yleisin ryhmä on viljelijät. Kun ottaa huomioon, että vielä metsänomistajan keski-ikä on 59 vuotta, niin tästä seuraa selkeästi se, että me tarvitsemme hyvin vahvan neuvontaorganisaation ja -toiminnan, jota metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten kautta pitää lähteä toteuttamaan. Neuvotaan metsänomistajille oikeaa metsän hoitoa ja hyödyntämistä.

Tätä taustaa vasten ed. Vilkunan esille nostama esitys siitä, että metsätaloussuunnitelman mukaisesta puun kestävästä käytöstä ja hyödyntämisestä palkittaisiin veroporkkanalla, on mielestäni ainakin selvittämisen arvoinen asia, koska sillä tavalla myönteisellä tavalla annettaisiin signaali, että jos oikein sitä metsäomaisuutta hoidat ja hyödynnät, niin siitä palkitaan. Kaiken kaikkiaan sitä, että metsäverotusta kiristettäisiin tai jotenkin pakotettaisiin verotuksella puun myyntiin, pidän täysin mahdottomana, koska sen vaikutus on aivan päinvastainen.

Eli kaiken kaikkiaan meillä on paljon tehtävää. Perusongelma tietysti Venäjän-tuontia ajatellen on se, että sitä koivumäärää me emme Suomesta millään tällä hetkellä löydä, niin että joka tapauksessa sinne tulee ongelmia, jos koivun kohdalla tapahtuu merkittävä tullien nousu; siihen eivät kerta kaikkiaan metsävaramme riitä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, mikäli puun tuonti, 20 miljoonaa kuutiota, loppuisi yhtäkkiä, se merkitsisi useiden terawattituntien määräisen energian vähenemistä. Tavallaan nyt se tulee tuolta rajan takaa sen puun muodossa, ja kun esimerkiksi kuitupuuta käytetään, sen sivujakeet hyödynnetään täysimääräisesti energiantuotannoksi ja sillä on todella useiden terawattituntien suuruinen merkitys meidän energiataseen kannalta. Tässäkin mielessä, myös energianäkökulmalta, on erittäin tärkeää, että puun tuonti voisi jatkua.

Mitä tulee taas päästökauppaan ja sen rasitteeseen metsäteollisuuteen, voi todeta, että metsäteollisuus ei juurikaan käytä sellaisia energiaraaka-aineita, joista seuraa päästökaupparasitetta. Siellä on vain vähän maakaasua Kirkniemessä ja jossakin muualla ja vähän kevyttä polttoöljyä, hyvin vähän raskasta polttoöljyä eikä oikeastaan muuta tällä hetkellä. Turvetta käytetään, ja mitä tulee turpeeseen ja Ruotsin ja Suomen kohteluun, Ruotsi otti käyttöön tällaisen sertifikaatin. Kyllä Ruotsin päästötaseessa otetaan kaikki se turve huomioon, mitä Ruotsi käyttää. Ei Ruotsi siitä mihinkään pääse. Ruotsi tämän kansallisen käytännön on vaan hyödyntänyt tämän sertifikaatin käytön kautta. Suomessa me kävimme aika kovan kisan viime vaalikaudella — en nyt sano kenen kanssa, mutta kävimme kuitenkin silloisen hallituksen sisälläkin — siitä, että saatiin silloin käyttöön otetuksi Suomessa tällainen syöttötariffijärjestelmä, ei sertifikaatti, vaan syöttötariffijärjestelmä, jolla taataan se, että turve nimenomaan silloin, kun se kivihiilen kanssa kamppailee, aina voittaa nimenomaan lauhdetuotannossa tämän kivihiilen.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tähän liittyy olennaisesti metsälainsäädännön kokonaisuudistamisen tarve. Ministeri Anttila, metsälakikomitea jätti uudistamisvelvoitteen kovin väljäksi 90-luvun puolessavälissä. Metsää periaatteessa ei saa tuhota, mutta sen saa tukahduttaa ja riukuunnuttaa, eli ensiharvennusvelvoitetta ei ole lainsäädännössä. Tämä on aika vakava tilanne. Siis kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamista ei periaatteessa edellytetä. Eikö tämä nyt vihdoin olisi syy lähteä miettimään tässä yhteydessä myös metsäkeskusten toimintaedellytyksiä ja lain terävöittämistä? Nyt on yhteinen niin metsänomistajien kuin kansantaloudenkin etu kyseessä. Itse asiassa meillä on eräitä metsänomistajia, joilla on varaa pitää omaisuuttaan negatiivisella korolla.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eräs asia, jolla kotimaista puuta saadaan markkinoille lisää, on tietysti verotuksen uudistukset ja kannustavuus siellä suunnalla. Ministeri Katainen, mitä mieltä olette siitä, että näitä veroratkaisuita, jotka liittyvät metsätalouteen, liittyen perintöveroon, liittyen metsävähennyksen parantamiseen jne., voitaisiin sijoittaa vaalikauden alkuun etupainotteisesti ja tuloveroratkaisut, niin kuin suhdannesyistä on hallituksen piiristä todettu, olisivat siellä loppupuolella? Tämä varmasti toisi uudenlaisen mahdollisuuden kotimaisen energian ja kotimaisen ainespuun saantiin.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime talvi osoitti sen, että kotimaista puuta ei saatu liikkeelle, kelirikko tuli nopeasti. Pitää korostaa infran merkitystä, jotta saadaan tasainen puuhuolto. Me pystymme lisäämään oleellisesti kotimaisen puun tarjontaa, ja se tuottaa, ministeri Pekkarinen, kyllä myöskin energiaa, tämä kotimainen puu niin, ettei se Venäjän puuntuonnin väheneminen nyt niin suuri huoli ole myöskään energiatasapainon kannalta. Se on tietenkin tärkeä, mutta tärkeä on myöskin neuvonnan merkitys, jotta saadaan nämä kaupunkilaismetsänomistajat liikkeelle. Mutta infra kuntoon, osaavaa työvoimaa, niin suomalainen puu liikkuu.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tosiasia on se, että suomalaiselle selluteollisuudelle ei kotimainen koivu riitä. Siinä mielessä suunnitellut tuontitullit Venäjän taholta ovat kyllä vakava uhka useammalle suomalaiselle sellutehtaalle. Samalla myöskin se vaikuttaa Suomen energiataseeseen, koska sellutehtaat ovat energian tuottajia eivätkä nettokäyttäjiä.

Itseäni yli 20 vuotta paperiteollisuuden palveluksessa olleena kyllä hämmästyttää se määrätynlainen välinpitämättömyys, mikä tässä salissa on, ja vähättely. Siis tämä on yksi meidän kansantalouden kulmakivi, ja jos sellutehtaita ruvetaan pistämään seisomaan puupulan takia, niin kyllä se vaikuttaa moneen muuhunkin alaan. Ei selvitä kyllä millään pienillä menetyksillä.

Lopuksi vielä, herra pääministeri, haluan kysyä, kun te totesitte, että tämä merkitsee sitä, että yritykset joutuisivat tekemään mahdolliset päätökset tuotantolaitosten sulkemisesta Suomessa jo aikaisemmin, eikö nyt olisi viimeinkin tämä asia siirrettävä ja haudattava ja lähdettävä siitä, että me selvitämme tämän asian Venäjän kanssa ja saamme sitä puuta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yli 20 vuotta metsävaliokunnassa istuneena on mukava kuunnella tätä keskustelua, koska analyysini on vähän poikkeava.

Ensinnäkin, jos meillä on selvästi kapasiteettia, joka on tarkoitettu ainoastaan ja vain ulkomailta tuotavan raaka-aineen varaan, niin nyt nähdään ehkä strategisista, taktisista syistä yksi ainut suunta: idästä tänne Suomeen sitä puuta, ei nähdä mitään muita vaihtoehtoja. Tämä on mielenkiintoinen havainto.

Toisekseen, hyvin mielenkiintoista tässä tilanteessa on se, että nyt ei anneta sille vanhalle metsäverotusjärjestelmälle mitään arvoa, joka automaattisesti toimisi tässä tilanteessa. Elikkä nyt on tälle siis luotava äkkiä kilpaileva ja tähän aikaan sopiva vaihtoehto. Siinä on veroministerillä tekemistä pikaisesti.

Kolmanneksi, raakapuun hinta on viety aivan huippuunsa saakka, niin kuin ed. Kalli täällä totesi. Hän piti sitä loistavana. Varmasti on puun myyjälle aivan loistava, (Puhemies koputtaa) mutta odottakaa sitä hetkeä, kun sillä ei enää saada kauppakelpoista tavaraa vientiin.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puun saannin kannalta tärkeää on, että metsätöitä ja puun tuottamista voidaan arvostaa ja että se toiminta on kannattavaa. Kun katsotaan taaksepäin, niin kyllä tässä on vaikutusta sillä, että metsätalous ei ole ollut niin kannattava sijoitus. Metsäteollisuus on luopunut metsäomistuksistaan, ja metsätyöt ovat sellaisia, että niitä ei ole arvostettu. Maatilojen osalta puun hankintamyynnistä ei ole saatu sellaista korvausta, että olisi kannattanut hankintana enää näitä hommia tehdä. Se osaaminen ja välineet ovat tiloilta häipyneet. Metsänhoitotöitä on jouduttu ulkoistamaan. Tämä on varmaan osaltaan yksi syy siihen, että omistusrakenteessa on tapahtunut sillä tavalla, että metsät ovat siirtyneet entistä enemmän eläkeväestölle ja kaupunkiväestölle, koska se metsänhoitotyö ei ole ollut arvostettua ja kannattavaa.

Elikkä tähän pitäisi kiinnittää huomiota, ja kyllä verotuksella on tässä kohtaa suuri merkitys. Pienen metsän omistajan kannalta puun myyntiverotus on erittäin raskas veromuoto. Kyllä meillä on mahdollisuuksia panostaa osaamiseen ja koettaa nostaa tämän työn arvostusta ja kannattavuutta.

Jouko  Laxell  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä olisi vielä aika paljon metsänhoidollista tekemistä ja sitä kautta hyödyntää metsiä.

Päivi  Räsänen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Venäjän puutullikorotusten torjumiseksi on tehtävä kaikki voitava, mutta puuntuonnin tyrehtymiseen on myös varauduttava ja tehtävä kaikki toimet korvaavan kotimaisen raaka-aineen saannin turvaamiseksi. Toivon mukaan tämäkin keskustelu on omalta osaltaan tätä vauhdittamassa. Lisääntyvä kotimaisen puun kuljetus edellyttää suunniteltuja kehyksiä mittavampia määrärahoja liikenneinfrastruktuurin pikaiseen korjaamiseen. Ministeri Pekkarinen otti erittäin tärkeän asian esiin: tuontipuun loppuminen merkitsisi metsäteollisuuden lisäksi ongelmia myös uusiutuvien polttoaineiden lisäämisen tavoitteelle, sillä tuontipuusta on päätynyt energiakäyttöön sivutuotteina lähes 40 prosenttia. Haluan vielä nostaa esiin sen, että metsäteollisuus on arvioinut, että puuntuotannon, korjuun ja kuljetuksen ammattilaisia tullaan tarvitsemaan tuhansia lisää ja olisin kiinnostunut kuulemaan, miten, työministeri (Puhemies koputtaa) — opetusministeri taisi jo lähteä — tähän on varauduttu.

Satu  Taiveaho  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä Venäjän puutulliasia on haastava, ja tämä keskustelu metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisesta on tärkeä, mutta haluan kuitenkin nostaa tähän keskusteluun toisen haasteen, mikä liittyy luonnon monimuotoisuuteen ja sen turvaamiseen. Kansallinen Luonnon monimuotoisuusohjelmahan lähtee siitä, että edellytetään kasvavia toimenpiteitä, jotta tämä tärkeä tavoite pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2010 mennessä saataisiin toteutettua. Yli puolet uhanalaisista lajeistammehan elää metsässä. Tämä vastaava tavoite on myös tuossa Kansallisessa metsäohjelmassa. Siellä on näitä ympäristönsuojelullisia tavoitteita kirjattuna. Kysyisinkin: Miten yhdistetään tähän mahdolliseen paineeseen lisätä kotimaassa hakattavan puun määrää tämä toinen, tämä suojelutavoite ja miten näissä tarvittavissa suojelutoimissa on tarkoitus edetä? Ja esimerkiksi miten on tarkoitus vahvistaa monimuotoisuuden huomioimista metsän hoidossa ja tämä haaste lisätä luontomatkailua ja tämä virkistyspaine (Puhemies koputtaa), miten näihin aiotaan vastata? Pääministeri myös otti puheenvuorossaan nämä esiin.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Vastauksena ed. Räsäsen kysymykseen haluaisin todeta, että metsänkorjuu ja siihen liittyvä metsähakkeen käyttö ovat erittäin työllistäviä. Metla onkin laskenut, että jos metsähakkeen käyttöä lisätään, työvoimaa voitaisiin lisätä noin 10 000 hengellä. Metsäkoneenkuljettajista on huutava pula koko Suomessa, samoin metsureista, jotka voivat hakata puuta lämmityskäyttöön.

Ammatillisen koulutuksen perusaloituspaikkoja lisätään myös puusektorilla ja pyritään siihen, että nuoret kokisivat puualan houkuttelevana, kiinnostavana alana. Metsäkoneenkuljettajia koulutetaan lisäksi siten, että metsälaite- ja koneteollisuus pystyisi työllistämään tulevaisuudessa. Tässähän ei ole kyse ainoastaan suomalaisesta metsän käytöstä, vaan nimenomaan biomassasta, jota EU:n tasolla tullaan käyttämään yhä voimakkaammin. Tämä lisää metsäkoneiden kuljettajien koulutuksen kansainvälistä tarvetta myös Suomessa.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki täällä kaipaili metsälain sellaista uudistamista, että nämä metsän harvennushakkuut tulisivat pakollisiksi. Itse en kuitenkaan, eikä hallituskaan, kannata pakkoa, koska kaikkein tehokkain keino on se, että se on kannattavaa ja kannustavaa. Siihen nyt hallitusohjelmassa on panostettu, että se on jatkossa sekä kannattavaa että kannustavaa. Enkä malta olla palauttamatta mieleen sitä, että viime vaalikaudellahan oli tarkoitus 2 miljoonalla eurolla lisätä näitten vaikeimpien metsälöiden hoitoa, mutta se kaatui siihen, että siihen ei saatu jatkorahoitusta. Nyt tilanne on parempi.

Kysymys sitten tästä suojelutavoitteesta, jonka ed. Taiveaho nosti täällä esille: Metso-ohjelman jatko on tärkeä asia, koska siinä yhdistyy erinomaisella tavalla vapaaehtoinen suojelu ja sitä kautta myöskin metsien kestävä hoito ja hyödyntäminen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tässä tuli kysymys lähinnä verotuksen uudistamisesta. Vaikka tämä ongelma on hyvin suuri, niin täytyy kuitenkin muistaa, että ei metsän myyminen mitenkään erityisen raskaasti verotettua ole. Se tulo on pääomaveron mukaan verotettua, ja siitä voidaan tehdä varsin merkittäviä vähennyksiä, elikkä kaikki metsänhoidon kulut sekä sitten myynnistä aiheutuneet menot voidaan vähentää. En usko, että tämä on ehkä se keskeisin tulppa, mutta tietysti keinovalikoiman pitää olla hyvin laaja: kuljetukset, osaajat ja muut keinot.

Yhtenä asiana haluaisin nostaa esille tämmöisen pienen täsmätoimen, joka liittyy nimenomaan kuljettajien määrään ja joka on hyvin olennainen siinä, että puu liikkuu. Hallitus teki päätöksen, jossa kuljettajakoulutusta vahvistetaan sillä, että siirretään 8 miljoonaa euroa Puolustusvoimien tarjoamaan kuljettajakoulutukseen, jotta uudistuneitten direktiivien mukainen raskaan ajoneuvonkuljettajan tutkinto voitaisiin suorittaa Puolustusvoimissa. Nämä opiskelijat yleensä eivät keskeytä tutkintoaan, ja täältä tulee kuranttia kuljettajakalustoa, mikä on myös sekä palkansaaja- että yrittäjäpuolen mukainen päätös.

Esa  Lahtela  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on unohtunut kokonaan tämä yksityistieverkko, ja hallitusohjelmassakaan ei hirveän paljon ole mainittu, että siinä nostettaisiin tätä avustusmäärärahaa. Odotan nyt sitten, kun tämä keskustelu on käyty ja todettu kuitenkin se, jotta yksityisteiden varsilta tulee ja niitä pitkin tulee kuitenkin aika paljon puutavaraa, että eikös tämän pitäisi nyt vaikuttaa myös kehyspäätöksiin ja hallitusohjelmaankin sillä tavalla, että näihin satsattaisiin enemmän. Se rapautuu tämä yksityistieverkko ja siinä mielessä vaikeuttaa sitten puuhuoltoa. Tästä veropolitiikasta vielä tähän voisi häntään todeta, ennen kuin minuutti on mennyt, että veropolitiikalla pystytään ohjaamaan paljon asioita, mutta ei pidä lähteä tekemään hätiköityjä ratkaisuja, niin kuin vaikka ed. Pulliainen, joka kaipaa sitä vanhaa veromallia, koska metsäpolitiikan pitää olla pitkäjänteistä.

Liikenneministeri   Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Jos aiomme nostaa tätä puunhankinnan määrää niin paljon kuin meillä on hallitusohjelmassa tavoitteena eli 10—15 miljoonaa kuutiometriä, niin se välttämättä edellyttää meidän liikennejärjestelmämme parempaa kunnossaoloa erityisesti tiestön ja ratojenkin osalta. Kun nyt täällä on viitattu näihin kehyksiin, niin itse asiassa ensi vuonnahan on tämä 20 miljoonan euron kertaluontoinen satsaus juuri tästä syystä tänne perustienpitoon. Yksityisteiden osalta totean, että pohjissa on 3 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna eli 13 miljoonaa euroa. Tässä on tämä alku.

Mutta sitten haluan sanoa näistä vähäliikenteisistä radoista, kun ed. Rajamäki otti ne esille, että se ei varmasti voi olla sosialidemokraateille yllätys, mitä niille kuuluu tai miten niitten tulevaisuus on epävarma, koska Ratahallintokeskus selvitti jo 2004—2005 niitten tilannetta. On olemassa listoja siitä, mitkä radat joudutaan turvallisuussyistä lakkauttamaan, jos niihin ei tehdä perusparannusta. Olen tänään omalta osaltani ollut selvittämässä asiaa siten, että olen asettanut työryhmän, jossa mennään tarkemmin läpi tätä Ratahallintokeskuksen aiempaa selvitystyötä siitä, mikä vähäliikenteisten ratojen merkitys on nimenomaan tässä tilanteessa, kun meillä on puunhankinnan lisäystarve valtavan suuri, mitä sillä puolella tarvitsisi tehdä ja miten ne puuvirrat menevät minkäkin rataosan osalta. Tämä selvittelytyö on tarkoitus saada loppuun elokuun loppuun mennessä.

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vähäliikenteisten ratojen osalta liikenneministeri on tehnyt todella hyvän työn, kun hän pyrkii selvittämään niitten tehokkaampaa käyttöä. Tulee muistaa, että ne ovat tärkeät puuhuollon kannalta. Muun muassa liikenteeltä katkenneen Haapamäki—Pori-radan osalta on todettu, että jos siinä olisi liikennettä pidetty, se olisi Länsi-Suomen reitin vilkkain puutavararata, ja nyt sitä todella tarvittaisiin. VR on itse omilla toimillaan aiheuttanut sen, että jotkut tärkeät radat ovat joutuneet vähäliikenteisiksi. Alleviivaisin Suomen pisimmän poikkiradan, Haapamäki—Jyväskylä—Pieksämäki—Huutokoski—Parikkala-radan, suurta merkitystä. Siinä kulkee nyt kovin vähän tonneja Pieksämäki—Jyväskylä-väliä lukuun ottamatta, joka on osa Ten-rataa. Tämä pitäisi kokonaisuudessaan saada käyttöön.

Yhdyn aiemmin verokysymyksissä ed. Pentin näkemyksiin ja tuon esille sen, että myytävään puuhun kohdistuu aiemmin maksettu pinta-alavero, jonka aikana nyt myytävä puu on kasvanut, eli kaksinkertainen tulovero menee.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Osana suomalaisen metsäteollisuuden infrastruktuuria on mielestäni nähtävä myös se kysymys. jonka ed. Taiveaho otti esiin, kysymys riittävästä suotuisan suojelun tasosta. Eteläisen Suomen metsiensuojelu- ja Metso-ohjelma on tulossa tilanteeseen, jossa meidän täytyy tehdä jatkoratkaisuja, ja olemme tässä tilanteessa, jossa tällä hetkellä huomattava määrä suomalaisen metsäluonnon lajeja on uhanalaisuusuhan alla. Me tarvitsemme ehdottomasti uusia päätöksiä ja riittävää rahoitusta, jotta suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus voidaan säilyttää. Tämä on toimintaedellytys myös suomalaiselle metsäteollisuudelle.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen juuri tulossa VR:n hallintoneuvoston kokouksesta, jossa käsiteltiin metsää ja ennen kaikkea tätä Venäjän Suomelle aiheuttamaa ongelmaa puun tuonnissa, ja sehän on VR:lle erittäin, erittäin suuri myös taloudellinen kysymys. Ja puhuttiin myös lisäbudjetista ja puhuttiin kehyksestä ja puhuttiin siitä, että nyt kuitenkin on tärkeää, että Suomessa tämä korvattava puu, johon tietenkin kaikin keinoin pitää pyrkiä pääsemään, voitaisiin kuljettaa radoilla. Se edellyttää kyllä meidän rataverkkomme kunnostusmäärärahojen kasvattamista, ja nyt nimenomaan nämä infra-asiat täytyisi laittaa kuntoon. Se koskee kyllä myös teitä, siis maanteitä, mutta se koskee myös rautateitä. Tässä suhteessa toivoisi, että sekä nyt tämän lisäbudjetin käsittelyn yhteydessä että kehysbudjetin käsittelyn yhteydessä eduskunta konkreettisesti ottaisi kantaa tämän asian puolesta ja tehtäisiin selvät kannanotot siitä, että määrärahoja tuntuvasti lisätään.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kansantuotteen kasvu, joka kotimaisen puun lisääntyvän käytön myötä tulee, kompensoi monin verroin sen satsauksen, joka liikenneväyliin täytyy laittaa, jotta se puu sieltä metsästä pois saadaan, sekä ainespuun osalta että energiapuun osalta. Tämä mielestäni osoittaa sen, että ne satsaukset kannattaa tehdä ja ne pitää hallituksen mitoittaa niin, että tässäkin keskustelussa esille tulleet toimet tehdään, jotta sillä varmistetaan puun saanti. Siinä mielessä se on erittäin vahva plusmerkkinen satsaus tulevaisuuteen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! On monta kertaa tullut esille, että nimenomaan Imatra—Joutseno—Lappeenranta-alueelle tämä metsäteollisuuden puunsaantiongelma, mikä liittyy näihin tuontitulleihin, on tärkeä. Itse totesin sen aikaisemmin myös.

Mutta edelleenkin, mitä tulee infraan ja ratoihin, joista ed. Ahde totesi, nimenomaan ratayhteys Saimaan alueelta vientisatamiin on puunjalostusteollisuuden viennin kannalta erittäin tärkeä ja siitä puuttuu täsmälleen toinen raidepari. Tämä on hyvin, hyvin keskeinen, tärkeä asia. (Ed. Rajamäki: Sisävesiväylät myös!)

Sen lisäksi, se, mikä täällä todettiin Kmo-kysymyksestä, Kansallisesta metsäohjelmasta, vaatii todellakin myös Metson kehittämistä ja toisaalta Kmo pitää päivittää niin, että jalostusastetta ja puun monikäyttöä kehitetään.

Liikenneministeri  Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean ratojen käytöstä, että jos todellakin nostetaan tätä puun hankintaa tavoitellulle tasolle, niin meidän pitäisi ilmeisesti jopa 40—50 prosenttia puunkuljetuksista siirtää radoille. Tämä on tämän kevään arvio, minkä tässä ovat erilaiset työryhmät tehneet, eli se on valtava määrä.

No, sitten perusradanpidon tasoon. Sosialidemokraatit olivat vuodesta 95 lähtien hallituksessa, ja viime vaalikaudellakin oli liikenneministeri ja on ollut myös valtiovarainministeri. (Ed. Hurskainen: Kyllä on kunnostettu!) Tämä rahoitusvaje, mikä nyt on syntynyt, tämä korjausrahoituksen vaje, on sillä tasolla, että sitä ei aivan pienellä kehysmuutoksella pysty korjaamaan. Tämä on pidempiaikaisesti syntynyt, ja se on todella vakava ongelma. Tähän täytyy meidän yrittää nyt hakea ratkaisua, mitä me voimme tehdä näitten vähäliikenteisten ratojen osalta.

Sen totean, kun täällä on eri puolilta tullut näitä vinkkejä siitä, mikä rata on tärkeä, että puun hankinnan kannalta maakunnat, joista lähtee puuta eniten jalostettavaksi, ovat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on ollut erittäin tärkeätä, että tätä keskustelua on käyty, ja vielä tärkeämpää on, että sitä jatketaan metsäteollisuuden toimintaedellytysten varmistamiseksi. Meillä ei ole varaa kansallisesti hävitä tätä vääntöä.

Itse asiassa haluan huomauttaa tässä ministeri Vehviläiselle, että hallitus on alentanut infrapanostuksia 2008—2009-tasosta niin paljon, että sillä on vaikutusta myös metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin. Eduskunnan linjausten mukaisesti vähäliikenteisten rataosien säilyminen on ollut muun muassa valtiovarainvaliokunnan selkeä linjaus, ja me tarvitsemme 25 tonnin verkostoa ratakuljetusten kehittämiseen unohtamatta Saimaan kanavan sopimuksen loppuun saattamista ja sisävesikuljetusten merkitystä.

Minusta tällä hetkellä on myös muistettava alempiasteisen tieverkon tila sen takia, että metsäpoliittisesti on merkittävää, jos leimikot valitaan alempiasteisen tien kunnon perusteella. Se on totta kai kansantaloudellisesti erittäin suuri epäkohta, ja tässä suhteessa koko infra on käytävä läpi.

Pääministeri  Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Haluan uudelleen kiittää siitä, että tämä ajankohtaiskeskustelu erittäin tärkeästä aiheesta järjestettiin. Tässä eduskunnassa esitetyt mielipiteet olivat laajoja, kattoivat kaikki olennaiset kysymykset aiheeseen liittyen.

Meillä on nyt tässä kaksi asiaa, jotka eivät oikeastaan korvaa toisiaan. Toisaalta on se, mitä Venäjä tekee puutulleilleen. Jos he toteuttavat päätöksensä, panevat ne toimeen, se tulee aiheuttamaan meille akuutin kriisin. Aivan riippumatta siitä, mikä se ratkaisu on, me tarvitsemme toimijoita. Hallitusohjelmassa on jo päätöksiä tehty kotimaisen, oman puunsaannin lisäämiseksi, ja ne toimet pitää toteuttaa aivan riippumatta Venäjän päätöksistä. Ne eivät tule vastaamaan läheskään kaikkiin niihin ongelmiin aikataulullisesti, joita Venäjän päätöksen toimeenpano tulee meillä aiheuttamaan, mutta pidemmällä tähtäimellä me tarvitsemme toimia, joilla oman, kotimaisen puuraaka-aineen saantia lisätään. Meillä on siihen mahdollisuuksia. Se pystytään tekemään kestävällä tavalla. Emme sen jälkeenkään käytä koko metsiemme kasvua. Meillä on mahdollisuus harjoittaa kestävää metsätaloutta samalla nostaen selvästikin metsistä otettavan puuraaka-aineen määrää.