Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Tässä on menossa lähetekeskustelu asiasta, joka lähetetään ympäristövaliokuntaan, niin kuin puhemiesneuvosto esittää, "Laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta".

Tässä on hyvin tärkeä näkökulma, vaikkemme tässä tilanteessa niin laajasti kaikkiin tähän liittyviin näkökulmiin pystykään paneutumaan. Eräs näistä on ilmastonmuutos, joka tulee lisäämään sateita, tulvia ja tulvien aiheuttamia vahinkoja. Tämän lakialoitteen tekijä ed. Markku Rossi varmasti tätä asiaa omassa puheenvuorossaan selvittää. Mutta ympäristönäkökulmasta haluaisin ilmastonmutoksen tuoda esille. Ilmastonmuutoksen myös Suomessa voimakkaasti esille tuleva ilmiö ovat poikkeukselliset sääolosuhteet, ja niihin liittyvät juuri poikkeukselliset tulvat. Tässä mielessä on hyvä, että asia nousee esille tälläkin tavalla lakialoitteen muodossa. Tässä on hyvää myös valiokunnan näkökulmasta, että näitä asioita tuodaan esille. Muuten lainsäädännön kehittäminen kaiken kaikkiaan tietysti on hallituksen vastuulla. Tämä on signaali siihen suuntaan.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rossi saapui paikalle, ja ajattelin pitää kannatuspuheenvuoron, mutta muutama sana. Tässä ed. Rossin tekemässä lakialoitteessa esitetään poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamista siten, että tulvien lisäksi korvausperusteeksi otettaisiin poikkeuksellisen kovien sateiden aiheuttamat vahingot. Lakiesitys on kannatettava, sillä ilmastonmuutos on lisännyt säässä tapahtuvien ääri-ilmiöiden mahdollisuutta huomattavasti. Tulvia aiheuttavat rankkasateet ovat nykyään mahdollisia myös Suomessa. Tulvia aiheuttavia rankkasateita on ollut lähikesinä useita. On tärkeää, että kansalaisista suoraan riippumattomien ja yllättävien sääilmiöiden haittavaikutukset korvataan yhteisesti. Rankkasateen aiheuttaman tulvan uhriksi joutuvat usein viljelijät peltoineen, mutta kärsijiä ovat myös muut maanomistajat sekä yksityiset tienpitäjät. Syy ei ole heidän, vaan luonnonolosuhteiden.

Arvoisa puhemies! Kannatan käsittelyssä olevaa lakialoitetta rankkasateiden aiheuttamien tulvavahinkojen korvaamisesta valtion rahoista.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn molempiin edellä käytettyihin puheenvuoroihin. Ed. Tiusanen mainitsi lisäksi siitä, että on meneillään lainmuutosvalmistelu myöskin valtion puolella. Tähän vielä ikään kuin lisäten, mitä perusteluja tälle lakialoitteelle ed. Kettunenkin esitti, kerron vain sen, että esimerkiksi Kittilän kunnalle aiheutuneet kustannukset viime kevään tulvasta, joka ei ollut sateen aiheuttama, se oli lumisateen aiheuttama, sanotaan näin, olivat 1,2 miljoonaa euroa. Kun kunnan talousarvion loppusumma on 35 miljoonaa, niin se on kahden veroprosenttiyksikön korotuspaine kunnan talouteen, ellei tätä joku muu instanssi korvaa. Tässä valtion lakimuutosesityksessä pitäisi nyt kyllä mielestäni ottaa esille se, että kiinteistövakuutusten yhteydessä kerätään vaikkapa rahastoa vakuutusyhtiöille niin, että sitä kautta tämä korvaaminen kunnille jatkossa voisi tapahtua. Lakialoitteeseen liittyen kyllä tämä perusteltu on ja tuen sitä.

Markku Rossi /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nykyinen laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta eli niin sanottu tulvalaki ei mahdollista poikkeuksellisen kovien sateiden aiheuttamien vahinkojen korvaamista valtion varoista. Viime vuosina tällaisia vahinkoja aiheuttaneita rankkasateita on ollut muutaman kerran. Ne ovat tuhonneet satoa, aiheuttaneet vahinkoa viljelyksille ja tiestölle.

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite sai alkunsa toissa kesän tulkinnoista, jolloin erään vesantolaisen yksityistien kohtaloksi jäi jäädä tällaisen rankkasateen alle. He saivat tuon tien korjaamiseksi yhteiskunnan tukea — se oli televisiokuvissakin, koko tienoo oli kadonnut siitä — mutta ympäristökeskus otti sen tulkinnan, että kun kysymys ei ollutkaan tulvasta eli vesi ei noussut alhaaltapäin vaan tuli ylhäältäpäin, nuo muutama sata euroa pitää palauttaa. Näin he ovat myös sen maksaneet. Tulee mieleen silloin, että äly hoi, missä mennään.

Kun ympäristökeskus totesi, että veden pitäisi nousta alhaaltapäin eikä tulla ylhäältäpäin, jotta se on tämän lain hengen mukaan korvattavissa, niin vastaus kai oli hyvin yksiselitteisen selkeä silloin, että okei, muutetaan lakia. Tältä pohjalta tämä lakialoite on tehty, ja uskon myös, että tämä ministeriöidenkin suunnalla nyt sitten otetaan sen kaltaiseen valmisteluun, että asiassa päästään eteenpäin, koska eihän tässä ainakaan käytännön järkeä, tai onko se nyt sitten sitä maalaisjärkeä, tältä osin ole mukana. Ei kai liene suurta väliä sillä, tuleeko se vesi alhaalta- vai ylhäältäpäin, jos se tie lähtee ja yhteiskunta muutoin katsoo, että se tämän kaltaisissa asioissa voi olla mukana ja olla edes pieneltä osalta korvaamassa tätä tilannetta.

Kaiken kaikkiaan kyse rankkasateissa on kovien tulvien tavoin poikkeuksellisista luonnonoloista, joihin viljelijät, maanomistajat, yksityiset tienpitäjät jne. eivät ole voineet varautua. Poikkeuksellisten sateiden aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat olleet huomattavia, eivätkä vahingon kärsijät ole välttämättä saaneet korvauksia myöskään muualta. Lakia tuleekin muuttaa siten, että poikkeuksellisen kovien sateiden aiheuttamat vahingot tulisivat valtion korvauksen piiriin ja sateiden aiheuttamien vahinkojen korvaaminen olisi mahdollista sisällyttää niin sanottuun tulvalakiin lakimuutoksen kautta.

Korvauksen saamiseksi vahinkoa kärsinyt tekisi maa- ja metsätalousministeriön määräämän ajan kuluessa korvausvaatimuksen sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jossa vahingoittunut kiinteistö tai irtaimisto sijaitsee, tai jos kyse on maatilalle tai siellä olevalle irtaimistolle sattuneesta vahingosta, sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jossa maatilan talouskeskus sijaitsee. Korvauksen myöntämisestä päättäisi ja korvauksen maksaisi kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö olisi todennut, että kyseessä on tässä laissa tarkoitettujen vahinkojen korvaaminen, ja osoittanut tarvittavat varat kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisten käytettäväksi.

Eli kysymys on, sanoisinpa, terveen järjen käytöstä mutta tietyllä lailla myös eri tahojen oikeusturvasta eli siitä, korvataanko vähän toisella tavalla tapahtunut vahinko vai jätetäänkö se korvaamatta. Tässä mielessä eduskunnalla on mahdollisuus nyt omalta osaltaan tämän lakialoitteen kautta viedä asiaa eteenpäin, ja tätä kautta tämä ongelma on nyt saatu myös tänne lainsäätäjän käsiteltäväksi. Toteutuuko tämä nyt sitten tällä lakialoitteella vai hallituksen esityksen kautta, jää nähtäväksi, mutta asialla kuitenkin ollaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rossin käyttämän erinomaisen esittelypuheenvuoron ajatuksiin yhtyen yhtenä lakialoitteen allekirjoittajana kannatan lakialoitetta ja toivon sille myönteistä etenemistä.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Yhtenä lakialoitteen allekirjoittajana myös yhdyn niihin ajatuksiin, jotka tukevat tämän esityksen käsittelyä myönteisessä hengessä ja muutoksen aikaansaamista.

Mitään järkeviä perusteitahan ei ole sille, että poikkeuksellisten tulvien aiheuttamat vahingot korvataan, mutta poikkeuksellisten sateiden aiheuttamia vahinkoja ei korvata. Kysymys on kai käytännössä hyvin pitkälle saman tyyppisestä vahingosta. Siinä mielessä ne on syytä saattaa saman arvoiseen asemaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä tuosta logiikasta, jota edustajat Rossi ja Polvi tässä toivat esiin: se on tietysti ihan ymmärrettävä ja se toimii.

Mutta haluaisin vielä tuoda esille ilmastonmuutoksen ääreisilmiöitä lisäävän vaikutuksen ja sen kustannusvaikutuksen, mikä sillä on yhteiskunnalle ja yhteiskunnille, tälle maapallolle. Lousiana Yhdysvalloissa tai 2000-luvun äärimmäisen kuiva kesä, äärimmäisten tulvavahinkojen kesä Euroopassa ovat vain yksi osa esimerkeistä. Tulvat ovat ympäri maapallon lisääntyneet ja lisääntyvät voimakkaasti, ja ne kustannukset ovat sitä luokkaa, että kun käydään keskustelua eri maissa ilmastonmuutokseen varautumisesta ja sen kammitsoimisesta, rahan sijoittamisesta sen etenemisen hidastamiseen, ne ovat hyvin pieniä summia verraten siihen, mitä ilmastonmuutos, kun se lähtee ja on lähtenyt liikkeelle, aiheuttaa kustannuksina. Näin ollen ovat aivan oikeita ne mielipiteet, että nämä kustannukset ovat aina sekundäärisiä. Pääasia on tehdä ja lähteä liikkeelle tämän ilmastonmuutoksen estämisessä.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä siihen, mitä ed. Tiusanen tässä totesi. Näin todellakin on. Mutta tämänhetkinen akuutti tilanne on todellakin sellainen — haluan vielä sen selkeyttää — että nyt näissä tulvakustannuskysymyksissä paikalliset kunnat saattavat joutua aivan mahdottomiin tilanteisiin. Elikkä tähän lakimuutokseen, jota nyt valmistellaan, on todella paneuduttava, sillä tuommoinen pienempi kunta on kerta kaikkiaan konkurssissa yhden tulvan jäljiltä, ellei kustannusvastuuta aivan toisella tavalla järjestetä.

Tässä nyt ei ole vain siitä kysymys, että valtio ottaisi osaa kustannuksiin. Minusta on erittäin hyvä esitys se, joka on tullut esimerkiksi Kittilän suunnasta nyt esille, että vakuutusyhtiöt keräisivät rahastoa, jolla sitten näitä tulvavahinkoja korvattaisiin. Tässä on kysymys kyllä asiasta, joka niistä syistä, jotka ed. Tiusanen tuossa toi esille, tulee olemaan entistä useammin ja useamman kunnan ja yksityistenkin henkilöitten kohdalla tulevaisuudessa.