Päivi Lipponen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Lapsilisä on universaalinen tuki, mikä tarkoittaa, että se maksetaan jokaiselle lapselle perheen varallisuuteen katsomatta. Lapsilisät ovat perheille tasapuolinen ja tärkeä yhteiskunnan tuki. Voimassa olevan lain mukaan lapsilisät kasvavat lapsimäärän kasvaessa. Jokainen lapsi on kuitenkin yhtä tärkeä sekä perheelle että yhteiskunnalle. Nyt täytyy lapsilisäjärjestelmä uusia vastaamaan 2000-lukua. Nyt perheet ovat pieniä, ja lapset, nuoret, kouluttautuvat ammatteihin. Samaan aikaan lapsiperheiden köyhyys on kasvanut ja yksinhuoltajien määrä on kasvanut.

Ministeri Hyssälä on valmistelemassa suurta sosiaalipoliittista uudistusta. Valmistelutyöhön kelpuutettiin vain hallituspuolueiden edustajat. Tarvittava remontti on kuitenkin niin mittava, että siitä ei selvitä yhden vaalikauden aikana. Uudistusten läpivienti eduskunnassa edellyttää sosialidemokraattien tukea. Viimeisten tietojen mukaan sosiaalipoliittinen uudistustyö on kuitenkin ryhtynyt takkuamaan. Vaarana on se, että tarpeellista uudistustyötä ei saada laisinkaan liikkeelle, saati päätökseen.

Esitän tässä yhteydessä lapsilisäjärjestelmän uusimista lapsen tarpeista lähtien. Lapsilisää tulee maksaa jokaiselle lapselle saman verran, ja sen tulee kasvaa lapsen iän karttuessa. Lapsilisää on maksettava siihen saakka, kun lapsi on täysi-ikäinen. Kasvaessaan lapsi kuluttaa enemmän. Ensimmäisinä elinvuosina kulutus on pienempää, koulun alkaessa kulut harrastusten ja koulutarvikkeiden mukaan kasvavat. Murrosikä tuo itsenäistymisen myötä taas uusia tarpeita. Peruskoulun jälkeiset valinnat tuovat uusia suuria kulueriä lapsille ja erityisesti heidän vanhemmilleen. Esimerkiksi ammattikoulu- ja lukiokirjat ovat perheelle suuri kuukausittainen kuluerä. Kulujen ollessa korkeimmillaan lapsilisän maksatus loppuu.

Suomessa on enenevästi perheitä, joissa vain toinen vanhemmista vastaa lapsen elatuksesta, kun lapsi siirtyy peruskoulusta lukioon. Lukio on maksuton, mutta edellä mainittu oppikirjojen hankinta on perheen vastuulla, ja tämä on yksi syy, miksi syntyy köyhyystaskuja, jotka vaikuttavat lapsen ja nuoren elämään pitkällä ajalla koulutuksen ja ammatinvalinnan kautta.

Esitän lakialoitteessani, että lapsilisä on lasta kohden 110—140 euroa kalenterikuukaudessa niin, että 0—7-vuotiaille lapsille se on 110 euroa kalenterikuukaudessa, 7—12-vuotiaille lapsille 120 euroa kalenterikuukaudessa, 12—15-vuotiaille lapsille 130 euroa kalenterikuukaudessa ja 15—18-vuotiaille lapsille 140 euroa kalenterikuukaudessa ja että lapsimäärällä ei ole vaikutusta lapsilisään.

Maria Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan täältä paikaltani haluan kannattaa tätä ed. Päivi Lipposen tekemää lakialoitetta, vaikka varsinaisestihan täällä ei kannatusta tarvitakaan, mutta sen idea on hyvin viisas. Lapsiperheiden köyhyys tämän päivän Suomessa on valitettavaa todellisuutta. Lapsilisiä korottamalla se ei tietenkään poistu, mutta tämä on hyvä apu, kun me katsomme, millä tavalla teini-ikäinen kuluttaa esimerkiksi lukiokirjojen, ammattikoulukirjojen muodossa, ja kun näyttää siltä, että niiden hintojen kasvulle ei ole loppua.

Hyvin kannatettava on myöskin tämä ed. Päivi Lipposen esittämä ajatus siitä, että lapsilisää maksettaisiin, kunnes lapsesta tulee täysikäinen. Tämä on myöskin monien etujärjestöjen päämääränä ollut, ja toivottavasti Suomen eduskunta tämän tulee hyväksymään.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että ed. Lipponen kiinnittää tässä omassa lakialoitteessaan huomiota lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Odotan mielenkiinnolla, miten sosiaaliturvauudistustyö tulee vastaamaan moniin meidän sosiaaliturvajärjestelmämme aukkoihin ja epäkohtiin, mutta myös ennen kaikkea tähän lapsiköyhyysongelmaan.

Henkilökohtaisesti näen, että nyt tarvitaan uusia, rohkeita ja innovatiivisia ratkaisuja toimeentulon parantamiseksi ja sitä kautta hyvinvoinnin rakentamiseksi. Itse olen pitkään miettinyt esimerkiksi lapsilisäjärjestelmän ja opintotukijärjestelmän rajapintaa ja sitä, ovatko mahdollisesti tällä hetkellä ikärajat oikeassa kohdassa ja voitaisiinko myös noita järjestelmiä kokonaisuutena uudistaa. On ihan tervetullutta, että ed. Lipponen on tehnyt uuden, rohkean esityksen.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että lapsiperheistä kannetaan huolta niin oikealla kuin vasemmalla ja keskellä. Lapsiperheiden asema on todellakin se pohja ja perusta, jolle ihminen sitten rakentaa oman tulevaisuutensa. Enempää minä en ota kantaa tähän teidän esitykseenne, ennen kuin olen tutustunut sen taloudellisiin vaikutuksiin.

Mutta minä kannan erittäin suurta huolta siitä, että meidän kuntamme ja koko tämä yhteiskunta ovat menettäneet yhden lapsiperheille olennaisen tuen, kodinhoitojärjestelmän. Jos uupunut äiti haluaa perheeseen tukea, niin hän ei sitä saa, ja nimenomaan sellainen uupunut äiti, jolla ei ole varaa ostaa sitä yksityisiltä markkinoilta. Kunnilla ei ole enää kodinhoitojärjestelmää, se on tuhottu. Sen sijaan siellä ovat lastensuojeluviranomaiset, jotka tulevat katsomaan, onko nyt varmasti kaikki kunnossa. Ja jos ei ole koti siivottu tai äiti on väsynyt ja haluaa vaan sitä tukea siihen perheen arkeen, niin sitten tullaan ja viedään lapset huostaan.

Tämä on seurausta eduskunnan viime kaudella laatimasta uudesta lastensuojelulaista. Se on semmoinen laki, joka tuo kunnille rahaa, ja mitä enemmän lapsia otetaan huostaan, sitä enemmän kunnille tulee rahaa. Tämä on sellainen asia, johon aion puuttua, kunhan minä ennätän tehdä tästä lakialoitteen. Minä toivon, että silloin myös siellä puolen te, jotka nyt tunnette huolta lapsiperheiden asemasta, tulette tämän lakialoitteen tueksi.

Maria Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa puhemies! Yhteisöllisyyden pirstoutuminen on todella surullinen tämän ajan ilmiö, ja se heijastuu juuri siihen lapsiperheiden tarpeeseen, josta yhteiskunnan täytyy kantaa sitten se oma vastuunsa. Nimenomaan tämä ed. Tuulikki Ukkolan esittämä ajatus siitä, että apua kohdennetaan lapsiperheille, ihan tavallista apua, ei lastensuojelullista apua, on hyvin tärkeä.

Toivotan ed. Ukkolan tutustumiskäynnille meille Espooseen. Meillä nimittäin tämä lasten apujärjestelmä, perheille tarjottava apu, on viety jo aika pitkälle, ei ainoastaan niin, että meillä on palveluseteleitä, joilla perheet voivat itselleen sitä apua hankkia. Palveluseteleissähän on aina pieni omavastuuosuus, joten kaikkein köyhimmät perheet eivät pysty niitä käyttämään. Sen vuoksi meillä Espoossa on myöskin kunnallisesti järjestetty tällaista perheille annettavaa perushoitoa, tällaisia vanhan ajan kunnon kodinhoitajia, jotka tulevat sinne, auttavat äitiä siivoamisessa. Jos äiti on ollut esimerkiksi pitkäaikaisessa sairaalahoidossa, niin hänelle annetaan tämä apu, jotta perhe pysyy kasassa ja lapsia ei tarvitse huostaanottaa tällaisissa tapauksissa.

Arja Karhuvaara /kok:

Herra puhemies! Niin kauan kuin emme tässä eduskunnassa saa hallitusohjelmaan taikka jatkossa budjetteihin muutoksia siihen, että lapsilisää todella maksettaisiin 18 vuotta vanhaksi asti, meidän on pakko kaikkien ruveta tekemään vähän helpompia ja nopeammin toteutettavia ratkaisuja sitten kyllä omissa kunnissamme. Siinä tietenkin toivoisi jatkossa valtion tukea, jolloin ennalta ehkäisevä sosiaalityö ja ennalta ehkäisevät tuet olisivat se reitti, joka nykyistä hieman enemmän helpottaisi lapsiperheiden kustannuksia varsinkin siinä koulukustannusten ja teini-iän kustannusten kohdalla.

Toinen asia, missä valtiovalta voisi kyllä olla vähän aktiivinen myöskin jatkossa Kelan suhteen, olisi näiden elatusmaksuennakkojen asianmukainen periminen niiltä alkuperäisiltä maksajilta, jotka ovat laiminlyöneet ne, ja ehkä myöskin niiden ennakkojen euromääräinen korottaminen.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola puuttui erittäin tärkeään asiaan, eli vanhempia pitää tukea vanhemmuudessa. Tästä kotihoitopalvelusta, mistä hän mainitsi, on valitettavasti ilmeisesti luovuttu erinäisistä säästösyistä kuntien tilanteeseen liittyen. Mutta olen todella samaa mieltä ed. Ukkolan kanssa, että hyvin pienilläkin toimilla voidaan tukea lapsen onnellista lapsuutta. Olen törmännyt tähän tilanteeseen omaishoitajuuteen liittyvissä asioissa. Eli omaishoitajat myös tarvitsisivat tukea, jotta he eivät aivan väsyisi ja nääntyisi siellä kotona raskaassa työssään, joka jatkuu 24 tuntia vuorokaudessa.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minun on oikein helppo sanoa, että vastakkainasettelun aika tässä asiassa on onneksi ohi. Minä otan mielelläni vastaan kutsun Espooseen, koska haluan viedä Oulun kaupunkiin sellaiset eväät ja sellaisen esimerkin, jota me voimme siellä toteuttaa. Olen todella yrittänyt saada tätä kodinhoitojärjestelmää, ihan perinteisiä kodinhoitajia, Oulun kaupunkiin. Ei onnistu, ei millään. Lastensuojeluviranomaisia lastensuojeluosastolle ja -puolelle tulee kyllä, mutta ei perheille apua. Normaalia arjen apua antavia kodinhoitajia ei saa millään. Minä kiitän teitä tuesta ja otan mielelläni kutsun vastaan sopivana hetkenä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lapsiperheitten elämässä selviytymiseen, toimeentuloon ja hyvinvointiin tähtäävät pyrkimykset ovat kannatettavia. Toivon, että tähän voidaan kiinnittää huomiota.