Täysistunnon pöytäkirja 4/2008 vp

PTK 4/2008 vp

4. TORSTAINA 7. HELMIKUUTA 2008 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

Lääkäreiden palkat

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Korkein hallinto-oikeus antoi kuluvalla viikolla äänestyspäätöksen, joka antaa lääkärikeskuksille mahdollisuuden maksaa lääkäreiden palkkoja osinkotuloina. Näin on tehty aiemminkin, mutta kyse on ollut aidosta omistussuhteesta ja aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa päätöksentekoon. Uutta on se, että lääkärit nostavat osan palkasta osinkotulona, jolloin verotus kevenee, ja kyseinen käytäntö on yleistynyt monilla lääkäriasemilla. Tämähän asettaa työntekijät hyvin epätasa-arvoiseen asemaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta nostaa selvää palkkatuloa osinkotulon muodossa. Esimerkiksi yksityisellä sektorilla työskentelevät lääkärit saavat täten keveämmän verotuksen kuin julkisella sektorilla samaa palkkatuloa saavat.

Onko hallituksella tarkoitus muuttaa lakia niin, että tällainen veron kiertäminen ei ole mahdollista?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ihan tärkeä kysymys, ja monessa kohtaa jaan kyllä huolenne, nimenomaan siitä näkökulmasta katsottuna, johtaako tämä kehitykseen, jossa kunnat enenevässä määrin ostavat sitten palveluja yksityiseltä ja syynä on vain ja ainoastaan se, että kustannukset ovat pienempiä, koska verotus on huokeampaa, jos tämä toiminta yleistyy.

Olen pohdiskellut sitä, mitkä tässä voisivat olla lääkkeinä. Karkeasti ottaen on kaksi vaihtoehtoa: nostaa pääomaveroa tai laskea tuloveroa. Ja pääomaveron nosto Suomen kaltaisessa maassa ei ole kauhean mielekästä, koska riskinä on se, että pääomat katoavat maasta, ja toisaalta pääomaveroa ei voi vain tietyn ammattiryhmän kohdalta tai toimialan kohdalta nostaa. Eli kyllä se vastaus ehkä enempikin on siinä, että meidän pitää jatkaa maltillista tuloveron keventämistä, siten että palkkatyön tekeminen Suomessa voisi olla kannattavaa jatkossa myös lääkäreille.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Ministerin vastauksesta paistoi aika outo näkemys, koska onhan myös mahdollista estää tällainen veronkierto lain muutoksella. Mutta tällainen hyvätuloisia ja taitavasti veroa kiertäviä suosiva linja on ollut hallituksella näkyvissä aikaisemminkin. Aina vaan kaikilla tällainen verokikkailu ei onnistu, vaan useimmiten se vaatii taitoa ja tietoa, ja asianajajatkin ovat sitä harjoittaneet.

Ihmettelen, eikö hallitukselta löydy muita keinoja kuin hyvätuloisten suosiminen, jotta kansalaisia kohdeltaisiin verotuksessa oikeudenmukaisesti ja verotuksen kiertäminen estettäisiin. Täytyy olla muutakin kuin se, että aina suositaan niitä, joilla muutenkin on jo paljon.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä en kyllä aivan yhdy näkemykseenne siitä, että esimerkiksi veropolitiikalla olisi suosittu vain hyvätuloisia. (Ed. Kuoppa: Ei tarvitse yhtyäkään, näin on tapahtunut!) Jos katsotaan tuloveronkevennystä, niin siinä annettiin kaikille tasasuuruinen alennus. Toisaalta jos katsotaan vaikkapa perintöverouudistusta, niin siitähän kaikkein eniten hyötyvät pienten perintöjen saajat. Eli en kyllä tässä suhteessa ole samaa mieltä. Siinähän ei ole mitään pahaa, jos yrittäjyys lisääntyy.

Mutta kyllä minä aidosti jaan sen huolen, mikä teillä oli tässä, että jos verotus on syynä siihen, että enää ei palkkatyöllä voida ansaita riittävästi vaan pitää käyttää erilaisia muita konsteja maksimoidakseen oman tulonsa, niin kyllä se pistää tietysti pohtimaan sitä, kuinka suomalaisten verotusta pitää kehittää niin, että palkkatyön tekeminen on kaikissa olosuhteissa aina kannattavaa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minulla ei ole mitään poikkipuolista sanottavaa siihen, mitä ministeri Katainen edellä sanoi, mutta kun tässä kysymyksessä viitattiin siihen, että hallitus suosii tai tähän tapaan, niin kannattaa vielä nyt kuitenkin muistuttaa, että nythän ei ole kysymys jostakin tämän hallituksen tekemästä ratkaisusta, jota nyt oltaisiin soveltamassa (Ed. Tennilän välihuuto) — minä käyn tämän historian, ed. Tennilä, läpi — vaan nyt on kysymys vanhasta laista, josta korkein hallinto-oikeus on antanut oman tulkintansa äänin 3—2. Samanlaisia tulkintoja muuten, äänillä 3—2, on tainnut tulla muitakin vähän samantyyppisiin asioihin liittyen.

Kyllä tässä on aito huoli. Vaikka kannatan yrittäjyyttä kaikin tavoin, sen edellytysten parantamista, niin verotuksellisesti siihen, mikä on elinkeinotoimintaa, oikeata elinkeinotoimintaa, ja mikä on palkkatyötä, tietysti pitää yrittää rakentaa niin selvät rajat kuin suinkin. Ja nyt on alkanut hallintotuomioistuimen päätöksellä tämä raja luistaa paikasta toiseen. Niin kuin ministeri Katainen sanoo, varmaan tämä on koko hallituksen yhteinen huoli, ja katsotaan, mitä sille voidaan tehdä, että se on hallinnassa.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Kysymyshän on verotuksen oikeudenmukaisuusperiaatteesta: ovatko kansalaiset tasavertaisia verotuksen suhteen ja toteutuuko veronmaksukykyisyyden periaate suomalaisessa verojärjestelmässä. Tämän — aivan oikein, ministeri Pekkarinen — hallinto-oikeuden päätöksen valossa voidaan todeta, että meillä alkavat tuomioistuimet ratkoa äänestyspäätöksin meidän verotuksemme sisältöä.

Arvoisat valtiovarainministeri ja elinkeinoministeri, tämähän ei koske vaan lääkäreitä, vaan tämä koskee asianajotoimistoja, ja tähän on myös osasyynä virheellinen osakeyhtiölaki, tai sanotaan, että liian löysästi tehty osakeyhtiölaki, joka mahdollistaa tämän kikkailun nyt korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnan jälkeen. Toivoisin, että hallitus nyt tarttuisi vakavasti tähän, puuttuisi tähän sekä katsoisi osakeyhtiölain läpi ja verolainsäädännön läpi ja toisi eduskuntaan nyt esityksen, joka korjaa tämän selvän, ilmiselvän, epäkohdan. Onko hallitus tähän vakavaan pohdiskeluun valmis?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Olemme valmiita tietysti vakavaan pohdiskeluun. Pitää katsoa, kuinka suurta remonttia tämä vaatii. Yleensä, kun yhtä yksityiskohtaa muuttaa, joudutaan muuttamaan laajempaakin kokonaisuutta. Olennaista nyt olisi, että yrittäjyys säilyisi kannattavana ja palkkatyö tulisi nykyistä kannattavammaksi, ja tätä kokonaisuutta varmaan pitää nyt tässä tarkastella.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ettei nyt tule käydystä keskustelusta väärinymmärrystä, niin totean, että tässäkin tilanteessa tuomioistuimet ovat käsittääkseni pysyneet lestissään ja tulkinneet lakia, johon on eduskunta ja sitä ennen esittelevä hallitus jättänyt tulkinnan paikan. Vallan kolmijako-opin mukaan tämmöisen tilanteen jälkeen on sitten hallituksen ja eduskunnan aika miettiä sitä, että kun kerran on tulkintaa ja jos enemmistö on eri mieltä, niin toisin. Minua jäi huolestuttamaan tämä mahdollisesti ilmaan jäänyt ajatus, että nyt tuomioistuimet ovat ottaneet eduskunnan paikan. Semmoista tässä ei ole tapahtunut. (Välihuutoja)

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä kysyisin ministeri Pekkariselta, onko hän sitä mieltä, että osakeyhtiölaista ei tällaista kohtaa voisi löytyä, jossa tätä aitoa yrittäjyyttä voitaisiin selventää. Kun ministeri Katainen tuossa sanoi, että on veronkevennysten aika, niin itse katsoisin, että päinvastoin on vastuunkannon eikä veronkevennysten aika. Haluaisinkin kysyä: Löytyykö hallitusohjelmasta tähän kohtaan veronkevennyksen paikka?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Oli vähän hankala kuulla tarkkaan kysymystä, mutta mikäli kysymys oli, mitä aiotaan verotukselle tehdä ylipäänsä, niin meidän tarkoituksemme on lisätä työnteon palkitsevuutta, työnteon kannustavuutta, keventämällä maltillisesti tuloveroa, kuten on tehty vuodesta 95 lähtien, mikä on ollut oikea linja. Keskituloisen palkansaajan verotus on keventynyt siten, että tänä päivänä keskituloiselle suomalaiselle palkansaajalle tai ylipäänsä keskituloiselle ihmiselle käteen jää 200 euroa enemmän kuukaudessa kuin jos näitä veronkevennyksiä ei olisi tehty, ja verojen tuotto on puolitoistakertaistunut samaan aikaan, mikä siis kertoo siitä, että kun verotuksen taso on oikealla tasolla, työllisyys on maksimaalinen ja kuntien ja valtion verotulot ovat myös maksimaalisia. Suomi on edelleen maa, jossa työntekoa voidaan tehdä kannattavammaksi ja palkitsevammaksi, ja edelleen maa, jossa voidaan kehittää sitä, että kaikki työ kannattaa ottaa vastaan, kaikesta työstä on aina taloudellista hyötyä tekijälleen. Tämmöinen yhteiskunta on (Puhemies: Minuutti on kulunut!) kannustava ja rakentava.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Muistan, kun 90-luvun alkupuolella tehtiin pääomatuloverojärjestelmä. Silloin professori Tikka jo sanoi, että järjestelmä ei kestä, jos ei ansiotulojen verotusta selvästi alenneta ja alenneta lähelle pääomatuloverojen tasoa. Täytyy sanoa, että tässä se perusongelma on.

Ja mitä tulee tähän akuuttiin ongelmaan, se johtuu siitä, että edellisen hallituksen, punamultahallituksen, aikana osakeyhtiölakia muutettiin ja osinkoja voidaan jakaa muullakin perusteella kuin pääomasijoituksen perusteella. Oikeastaan silloin jo tiedettiin, mikä tulee olemaan lopputulos, edellisen hallituksen aikana, eli edellinen hallitus tavallaan lopputuloksesta tältäkin osin kantaa vastuun.

Mutta, herra valtiovarainministeri, perusratkaisu tässä on se, että suurin osa suomalaisista maksaa ansiotuloveroa vain suurin piirtein samaa luokkaa kuin pääomatulovero on. Onko hallitus tähän valmis?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin aikaisemmin, me tulemme jatkamaan tuloveron maltillista keventämistä juuri siitä syystä, että kaiken työnteon pitäisi olla kannattavaa, kaiken työn pitää olla arvokasta ja tekijälleen houkuttelevaa ja kannustavaa. Suomen tulevaisuus riippuu henkisen pääoman määrästä, ja yksi keskeinen moottori lisätä henkistä pääomaa tässä maassa on tehdä työnteosta nykyistä palkitsevampaa, nykyistä kannattavampaa, ja niin, että kaikkea työtä kannattaa tehdä. Se on tämän maan keskeinen moottori, jolla me tulemme pärjäämään myös jatkossa.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen, eikö kumminkin niin kuin periaatteellisesti lähtökohtana ole myös se, että kaikki, mikä on oikein ja koetaan kohtuulliseksi, myös hyväksytään? Mutta eihän tässä ole kyse siitä. Tämä on puhdas veronkierron mahdollistava laillinen toimi, ei siitäkään ole epäselvyyttä. Ja sillä hurskastellaan, miten se on tullut tai mistä on johtunut tämä tilanne, miten tähän on ajauduttu. Jokainen voi tietenkin peiliin katsoa, mutta eihän se lohduta sitä tilannetta eikä korjaa sitä tilannetta. Kysymys kuuluu:

Oletteko te valmis korjaamaan tämän, niin että tämä epäkohta voidaan poistaa ja että verotuksella ei voi keinotella laillisesti? Siitähän tässä on kiteytetysti kyse. Oletteko te valmis tekemään muuta kuin selvittämään? Ei tässä ymmärtääkseni mitään selvitettävää enää ole.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olennaista on se, niin kuin ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, että semmoinen tilanne ei ole kestävä, jossa normaalia palkkatyötä ei kannata tehdä vaan kannattaa pyörittää normaaleja palkkatyötyötuloja vaikkapa nyt yritystoiminnan kautta, vaikka se ei olisi ollut alkuperäinen tarkoitus. Näin ollen tämä vaatii laajempaa selvitystä. Minä en usko, että me selviäisimme tästä pelkästään yhtä pykälää muuttamalla, vaan pitää katsoa kokonaisuutta, ja siinä tietysti katsotaan tämä verotuksen kokonaisuus, sekä palkkaverotuksen kokonaisuus että yritysverotuksen kokonaisuus. Totean vielä sen, että tässä ei varmasti helppoja ratkaisuja ole, mutta tämä ongelma pitää tiedostaa ja palkkatyöstä pitää aina tulla kannattava vaihtoehto, ilman että tarvitsee tuloja pyörittää monimutkaisten kaavojen kautta.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta ollaan hukkatiellä, jos tässä puhutaan ansiotuloveron alentamisesta tämän ongelman ratkaisuksi. Tässä osinkoveroa maksetaan 16 prosenttia. Valtiovarainministeri, tämä ei ratkea sillä, että tuloverotusta vähitellen koetetaan alentaa; on kyse akuutista ongelmasta.

Oikeusministeri, en hyväksy tulkintaanne, jos te ette näe tässä veronkiertoa, vaikka korkein hallinto-oikeus on näin tämän äänestystuloksellaan juuri ja juuri ratkaissut. Minä toivon oikeudenmukaisempaa verotusta ja olen valtiovarainministerin äskeisen vastauksen alkuun tyytyväinen. Miten julkinen sektori aikoo saada lääkäreitä noin 40 prosentin ansiotuloverolla töihin, kun on helppo tunnin konsultoinnin jälkeen järjestettävissä oleva malli? Tämä täytyy nopeasti korjata. En näe mitään muuta mahdollisuutta.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Veronkierto rikoksena tapahtuu silloin, kun toiminta on laitonta, ja korkein hallinto-oikeus on tämän tapauksen juuri tulkinnut. Silloin jos halutaan, että tämänkaltainen toiminta ei ole sallittua, täytyy muuttaa sitä lakia. Mutta ennen kuin sitä lakia on muutettu ... (Naurua vasemmistoliitosta) — Minä vastaan nyt ed. Kumpula-Natrille ... (Välihuutoja — Puhemies koputtaa)

Arvoisa herra puhemies! Ihan turha yrittää vastata tänne puolelle salia, jos ei saa puheenvuoroa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tähän pääomatuloverotuksen käyttöön eivät suinkaan syyllisty pelkästään lääkärit, vaan, niin kuin ed. Ahde sanoi, arkkitehdit, asianajajat — täällä on paljon niitä — muut ammatinharjoittajat, joilla on oma yritys. Silloin heillä on mahdollisuus käyttää pääomatuloverotusta, ja siinä ei ole mitään pahaa.

Mutta julkisessa terveydenhuollossahan lääkärit tulisivat viihtymään, jos se olisi hyvin järjestetty ja siellä olisi myöskin kannustava palkkapolitiikka. Valitettavasti yhtään terveysministeriä ei ole nyt paikalla. Mutta voisiko varapääministeri kertoa meille, voisiko tämä kunta- ja palvelurakenneuudistus tai muu tapa houkutella lääkärit julkisen terveydenhuollon piiriin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Tulkitsen niin, että tuo oli enempi mielipide ja kommentti. Varmasti olemme kaikki sitä mieltä, että julkisen terveydenhuollon täytyy olla kilpailukykyinen työpaikka niin hoitajille kuin lääkäreille, ja työn organisoiminen on siinä tietysti yksi olennainen keino.

Mutta tähän alkuperäiseen kysymykseen: Niin kuin itsekin totesin, ei voi olla järkevää eikä oikein, että pelkästään verotuksen takia normaalia palkkatuloa joudutaan kierrättämään monimutkaisen kaavan mukaan. Näin ollen tässä pitää katsoa, mitä tälle asialle voi tehdä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tässä ei taida olla varsinaisesta veronkierrosta kysymys, vaan lain tulkinta on nyt se, minkä korkein hallinto-oikeus teki. Ilmeisesti ne kaksi jäsentä, jotka jäivät vähemmistöön, olisivat kannaltaan vastanneet Suomen kansan ja eduskunnankin laajaa tahtoa, mutta näin ei käynyt, ja tämä korjaantuu vain lakia muuttamalla, koska korkein hallinto-oikeus tulkitsee lakia. Tämä ei kyllä todellakaan tuloverotuksen keventämisen kautta koskaan toteudu, tämä oikeudenmukaisuus, jota tässä nyt loukataan voimakkaasti.

Eräs verohallinnon virkamies sanoi minulle tässä vähän aikaa sitten, että he eivät enää viitsi edes viedä niitä oikeuteen, edes riidellä, vaan he antavat mennä pääomatuloksi selvät ansiotulot, ja sanoi, että korjatkaa se ja nopeasti. Aiotteko te nyt, ministeri Katainen, toteuttaa tämän lainmuutoksen eli selvittää sen nopeasti ja korjata niin, että oikeudenmukainen malli saadaan eli eri ihmisiä kohdellaan samalla tavalla ja yritystoiminta katsotaan yritystoiminnaksi ja muu toiminta sitten palkkatuloksi?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin useamman kerran olen todennut, meidän pitää katsoa tämä kokonaisuus. Voi olla, ettei selvitä yhdellä pykäläviilauksella, vaan pitää katsoa tämä verotuksen kokonaisuus nimenomaan tästä laajemmasta näkökulmasta eli mitä muita ongelmia tähän samaan teemaan kuuluu. Kyllä me sen katsomme läpi ihan sen takia, että ihmiset olisivat tasapuolisen kohtelun piirissä ja toisaalta työn tekeminen olisi aina kannattavaa ja palkitsevaa ja verotus olisi siinä yksi palkitseva elementti.

Antti Kalliomäki /sd:

Puhemies! Se lienee nyt käynyt selväksi, että keskeisin verotuksen rakenteellinen ongelma koko yhteiskunnankin kannalta on siinä, että palkkaverotuksesta vuotaa väkeä hirmuisella vauhdilla — on pitkään jo näin tapahtunutkin — muihin veromuotoihin. Nyt ministeri Katainen esittää siihen oikeastaan ainoaksi patenttilääkkeeksi palkkaverotuksen keventämistä. Edellisessä hallituksessa kuitenkin erotettiin yhteisövero- ja pääomaverokanta toisistaan, jotta luotaisiin sillekin puolelle joustavampi elementti kuin aikaisemmin oli mahdollista.

Oletteko te tätä puolta miettimässä lainkaan, koska teidän reseptillänne menee tämä vuosisata ja hyvinvointiyhteiskunta romuttuu, rahoituksen pohja romuttuu, ennen kuin ollaan teidän tavoittelemassanne mallissa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Jos tätä yksittäistä asiaa haluttaisiin korjata, niin sehän tarkoittaa, että meidän pitää korjata toisten tekemiä virheitä, eli ei tämä ole nyt tässä syntynyt, eli korjaisimme ja, jos on tarve, niin korjaamme toisten tekemiä virheitä.

Mutta, niin kuin sanoin, tämä pitää selvittää tarkkaan, mitä kaikkea tähän kokonaisuuteen kuuluu. Yksi keskeinen teema ylipäänsä työnteon kannustavuuden ja myös tämän kaltaisten virheiden tai ongelmien hoitamisessa on se, että työnteon verotuksen keventämistä jatketaan maltillisesti. Ei se nyt ainoa tietenkään ole, eikä koskaan päästä siihen, että ylimmät marginaalit olisivat pääomaveron tasolla. Tietenkään semmoiseen ei koskaan päästä. Mutta jotta palkkatyö olisi kannattavaa myös asiantuntijatehtävissä, joiden tulot nyt pyöritetään sitten pääomatulon kautta, niin on järkevää myös työn verotusta keventää maltillisesti, niin kuin tähän saakka on tehty, koska se myös lisää työllisyyttä.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä se niin on, että onpa itse tai joku muu tehnyt virheet, niin on ne syytä korjata. Kun on mahdollistettu laillinen veronkierto, aivan kuten oikeusministeri Brax sanoi, kysymys on siitä, tuoko hallitus, tuotteko te, ministeri Katainen, esityksen siitä, että laillinen veronkierto estetään. Ministeri Braxhan sanoi, että näin pitäisi tehdä, mutta nyt kysyn suoraan teiltä, ministeri Katainen: Tuotteko esityksen, jolla estetään laillinen veronkierto?

Pidemmällä tähtäimellä tietysti ongelmasta päästäisiin sillä, että kaikkia tuloja, ovat ne eläketuloja, ovat ne opintotukea, ovat ne palkkatuloa tai pääomatuloa, verotettaisiin samalla periaatteella: sen mukaan, kuinka paljon saa tuloja, eikä sillä periaatteella, että nyt suositaan niitä, jotka saavat pääomatuloja, ja ne kärsivät, jotka saavat palkkatuloja. Pidemmällä tähtäimellä pitäisi kaikkia samalla periaatteella verottaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä en lämpene tälle edustajan esittämälle tasaveroajattelulle, koska minä en usko, että tuon kaltaisella ajattelulla, että ylimmät marginaalit olisivat vaikkapa pääomaveron tasolla, me pystyisimme saamaan riittävää verotuottoa hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoittamiseen. Toisaalta jos populistisesti ajateltaisiin, että nostetaan pääomaverotus vaikkapa ylimpien marginaalien kohdalle tai reilusti yli sen, mikä Suomen kilpailijamaissa on, niin sitten meidän tietenkään ei kannata täällä itkeä menetettyjen työpaikkojen perään.

Pitää olla realisti, pitää ymmärtää se, että meidän yrityksemme ovat hyvin kansainvälisiä, ne etsivät itselleen sopivimman sijoittautumispaikan. Suomi ei voi koskaan olla alhaisimman verokannan maa, mutta Suomen pitää olla semmoisen verokannan maa, jossa kuitenkin kannattaa yrittää ja investoida, ja sitten meille tulevat nämä kilpailuedut siihen päälle, kuten korkea osaaminen jnp. Niin kuin sanoin, me arvioimme tätä tilannetta, (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut, ministeri!) mitä sille voisi tehdä, mitä kaikkea pitäisi muuttaa, jos haluttaisiin tämä nykytila vaihtaa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kun kuuntelee, haluaisin muistuttaa sekä ed. Arhinmäelle että kaikille muillekin, että kaikki merkittävät puolueet, itse asiassa tässä salissa kaikki puolueet, ovat tainneet olla mukana hallituksissa, jotka ovat tehneet päätöksiä liittyen pääoma- ja yhteisöverokantaan, pääoma- ja yhteisöverojärjestelmään. Siitä lähtien kun ensimmäisen kerran tähän järjestelmään siirryttiin Ahon hallituksen aikaan, siitä lähtien tämä sama periaate on ollut meillä vallitseva. (Ed. Tennilä: On sitä nostettukin!) — Sitä on nostettu ja laskettu. — Mutta tämä perusongelma, joka on pääoma- ja yhteisötuloverojen erilainen kanta suhteessa ansiotuloihin, ja se, pitääkö se muuri siinä välissä, on ollut koko ajan ongelma, niin kuin täällä ed. Kankaanniemi mielestäni oikein hyvin kuvasi.

Me olemme kaikki yhtä mieltä mielestäni, ja ministeri Katainen moneen kertaan sanoi, että tämä on asia, joka pitää katsella myöskin hallituksen piirissä. Minä ainakin luotan, että Katainen vie tätä asiaa eteenpäin tällä tavalla. Me olemme yhtä mieltä siitä, että tämä on ongelma ja tähän pitää kajota, ja hallituksella on ymmärtääkseni selvä kanta.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.