2) Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain
57 §:n ja puoluelain muuttamisesta
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Käsillä on yhdistyslain
suurremontti. Tämä on osa kokonaisuutta, joka
tällä vaalikaudella oikeusministeriössä on
näkynyt teidän töinänne ensin
asunto-osakeyhtiölain uudistamisena, jonka yksimielisesti
eduskunta syksyllä hyväksyi, nyt yhdistyslain
muutosesityksenä, ja samaan aikaan on lähtenyt
jo taustavalmisteluun ja eteenpäin vielä säätiölain
kokonaisuudistus. Eli on kansalaisten arkea, osittain myös
poliittista toimintaa lähellä oleva ja myös
kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta tärkeiden
lakien uudistuspaketista hyvin keskeinen ja meidän työjärjestyksessämme
keskeinen laki käsillä.
Nykyinen yhdistyslaki on noin kaksikymmentä vuotta
vanha, ja silloin kun yhdistyslakia tehtiin, ei tiedetty vielä muun
muassa internetistä taikka World Wide Webistä mitään.
Elettiin semmoista vaihetta suomalaisen yhdistyselämän kultaisessa
historiassa, jossa ei tunnettu tämän päivän
ongelmia siitä, kuinka osassa yhdistyksiä näyttää ikääntymisen
myötä aktiivisuus laskevan, tai peräti
siitä, että yhdistykset näivettyvät muutaman
aktiivin pyörittämiksi toimijoiksi, jolloin ulkopuoliset
kokevat, että osallistuminen on vaikeata tai osallistumiskynnys
nousee korkeammaksi.
Kahdessakymmenessä vuodessa on tapahtunut myös
merkittävää sen suhteen, että olemme nyt
EU:n jäsen ja ulkomaisten yhdistysten organisaatiotoimintamallit
ovat tulleet suomalaisille yhdistysihmisille tutuiksi. Yhdistysten
toimintaan ja rahoituksen hankintaan kohdistuu myös samansuuntaisia
paineita kuin yhteiskunnassa laajemminkin hallinnollisesta tehokkuudesta,
rahojen järkevästä käytöstä ja
ylipäätänsä rationaalisesta
mielekkäästä toiminnasta.
Kansalaisten yhteisöllisen toiminnan ulottuvuuksia
on uusia. Internet on löydetty selvästi uudeksi
sosiaalisen median kanavaksi toimia myös yhdistysasioissa.
Jos yhdistyslaissa ei sallittaisi laajasti sähköistä osallistumista,
olisimme hyvin pian tilanteessa, jossa suomalainen kansalainen — myös
hallituksen tietoyhteiskuntatavoitteiden näkökulmasta — pystyisi
hoitamaan arjessaan lähes kaikki asiat netissä mutta yhtäkkiä,
kun hän muuttuu yhdistyksen jäseneksi tai siellä päättävässä asemassa
olevaksi, netti olisikin kielletty. Tässä ei kyllä löydy
minkäänlaista yhteiskunta-ajattelua, tässä ajattelussa. Niinpä lähdemme
siitä, että ei voi olla niin, että yhteiskunnassa
on yksi sen toiminnassa aivan keskeinen sarka, joka jäädytetään
yli 20 vuoden ajan todellisuuteen, ja kaikessa muussa toiminnassa
tietoyhteiskunnan uudet toimintamallit ja mahdollisuudet otetaan
käyttöön.
Niinpä hallitus esittää, että luotetaan
kansalaisten kykyyn itse määritellä yhdistystoiminnan muodot.
Silloin jos järjestö itse haluaa sääntöjään
muuttamalla sallia nykyistä laajemman sähköisen
osallistumisen, sen yhdistys saa tehdä. Kukaan ei pakota
niitä yhdistyksiä, jotka haluavat jatkaa nykyisillä toimintatavoillaan,
muuttamaan sääntöjään.
Silloin yhdistyksessä ei osallistuta netin kautta päätöksentekoon.
Netin kautta voidaan jatkossa, jos siis yhdistys itse niin haluaa
ja säännöissään määrittelee
ne alat, millä näin toimitaan, osallistua päätöksentekoon
kokouksen aikana sekä ennen kokousta. Tämä osallistumismahdollisuus
ennen kokousta ei kuitenkaan koske poliittisia puolueita, koska poliittisilla
puolueilla on tiettyjä vastuita ja velvollisuuksia muun
muassa vaalilainsäädännön mukaisesti
ehdokaslistojen asettamisessa ja muussa. Siellä lähdetään
varovaisemmin liikkeelle, niin että jos haluaa muuttaa
sääntöjä, voi mahdollistaa kokouksenaikaisen
päätöksenteon, niin sanotun online-päätöksenteon,
mutta offline-päätöksenteko
ennen kokousta ei vielä ole puoluerekisteriin merkityissä järjestöissä mahdollista.
Vasta kun olemme keränneet kokemuksia järjestökentästä enemmän,
on aika harkita sitten tätä tältäkin
osin. Näin voidaan siis toimia yhteiskunnassa laajasti
muualla, ja muun muassa täällä yksimielisesti
hyväksytty asunto-osakeyhtiölaki vahvisti tämän
periaatteen.
Etäosallistuminen siis perustuu aina sääntöihin.
Uskon, että aika monet yhdistykset, jotka päätyvät
sääntöjään tältä osin
muuttamaan, päätyvät säännöissään
myös rajaamaan etäosallistumisen tiettyihin kysymyksiin,
esimerkiksi henkilövalintoihin taikka johonkin muuhun tarkkaan rajattuun
asiaan. Säännöissä on syytä silloin
antaa myös tarkemmat ohjeet siitä, miten äänestysesityksiä tehdään
ja miten päätöksenteko toimii.
Pelkästään verkossa toimivaa yhdistystä ei
ole mahdollista tämänkään uudistuksen
jälkeen perustaa, yhdistyksellä pitää olla
aina myös varsinainen kokous. Ja vielä kerran,
koska asiasta on liikkeellä paljon vääriä tietoja:
yhdenkään yhdistyksen ei tarvitse siirtyä sähköiseen
etäosallistumiseen millään muotoa, jos
yhdistys ei itse sitä halua.
Arvoisa puhemies! Tilintarkastuksiin tulee muusta lainsäädännöstä ja
arjen muutoksista johtuvia muutoksia. Pienimmät yhdistykset
vapautetaan lakisääteisestä tilintarkastuksesta,
siis siitä tarkastuksesta, johon tarvitaan KHT tai HTM, mutta
KHT- tai HTM-tilintarkastajien käyttövelvollisuus
toisaalta laajenee kuten muissakin yksityisissä yhteisöissä.
Tilintarkastuslaista varmasti, arvoisat edustajat, muistatte tämän
uudistuksen. Jos kaksi seuraavista vaatimuksista täyttyy, on
käytettävä KHT- tai HTM-tilintarkastajia,
eli siis nykyistä useammin: tase on 100 000 euroa (nyt
se on 340 000), tai liikevaihto on suurempi kuin 200 000
euroa (tähän asti se on ollut 680 000
euroa), tai palveluksessa on enemmän kuin kolme henkilöä (tähän
asti se on ollut kymmenen henkeä). Eli tämä tältä osin
lisää tarkastusten vaativuutta ja muun muassa
talouden kunnossapitoa.
Siltä osin kuin päädytään
tähän maallikkotarkastukseen, eli loppujen yhdistysten
osalta, maallikkotarkastuksesta säännellään
selkeästi. Se jossain määrin helpottaa
maallikkojen tekemää tilintarkastusta, mutta siinä on
kaikki oleellinen tieto, mikä on koettu tärkeäksi
niiden yhdistysten tarkastamisessa, joissa jatkossakin maallikkotarkastajat
tarkastavat.
Tarkastuskertomuksen sisällöstä tulee
myös yksityiskohtaiset säännökset.
Tämä on samanlainen uudistus kuin asunto-osakeyhtiölaissa,
ja tämäkin osaltaan lisää yhdistysten
läpinäkyvyyttä, jäsenten mahdollisuuksia
kontrolloida toimintaa mutta myös tarkastajien oikeusturvaa
ja sitä tietoa, mitä heidän kuuluu tehdä ja
mitä heidän ei ole pakko tehdä.
Yhdistysten hallintoon tulee muutamia muutoksia, joista ajanpuutteen
vuoksi totean tässä tärkeimmät.
Nyt laissa nimenomaisesti sanotaan nykyinen oikeuskäytäntö,
jonka mukaan hallitus vastaa kirjanpidon laillisuudesta ja varainhoidon järjestämisestä
luotettavasti.
On tärkeätä, että näin
keskeinen hallituksen jäsenten vastuu löytyy laista
eikä sitä täydy tietää knoppologian kautta
tai jonkun kurssin käyneenä. Siksi katsoimme,
että sen on syytä olla itse laissa.
Puolueen jäsenjärjestön ja -yhdistyksen
hallituksen jäsenenä voisi jatkossa olla myös
henkilö, jonka pysyvä asuinpaikka on toisessa
valtiossa. Varsinaisesti puolueen hallituksessa olevalla jatkossakin
täytyy olla Suomessa asuinpaikka, mutta jäsenyhdistyksissä,
jäsenjärjestöjen hallituksissa voidaan
jatkossa laillisesti, ilman mitään bulvaanijärjestelyitä,
hyväksyä myös jäseniä,
jotka asuvat toisessa valtiossa. Tämä on EU-Suomessa
ja muun muassa eurovaaleihin osallistumisen näkökulmasta
hyvin tärkeä muutos.
Oikeusministeriöllä on nöyrä pyyntö,
että lain muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian.
Siirtymäsäännöstä tarvitaan
vain KHT- ja HTM-tilintarkastajan käyttövelvollisuuden
laajentamisen osalta. Muilta osin ei siirtymäkautta tarvita,
koska kyse on uusista vapaaehtoisesti käyttöön
otettavista mahdollisuuksista.
Aivan lopuksi. Valmistelun aikana selvisi, että nuorison
keskuudessa on voimakkaita paineita sallia tulevaisuuden Suomessa
myös täysin virtuaalimaailmassa tapahtuva, netissä toimiva,
yhdistys. Siltä osin hallituksen esitykseen sisältyy lupaus
erillisestä jatkotyöstä ja -selvittämisestä.
Myös yhdistysten sulautuminen on entistä ajankohtaisempaa.
Alussa mainitsemani kehityksen takia osa yhdistyksistä näivettyy,
ja silloin on järkevää, että ne
löytävät yhteistyökumppaneita ja
että sulautuminen olisi nykyistä helpompaa ja halvempaa.
Liittoäänestysten osalta on tarvetta vielä katsoa
sääntöjä myös jatkotyöskentelyssä:
olisiko mahdollista, että liittomuodossa toimiva kokonaisuus
pystyisi säännöissään
sallimaan esimerkiksi henkilöpuheenjohtajavalinnan myös
etäosallistumisena. Tämänkaltaisia jatkotöitä vielä tehdään,
mutta tässä on hallituksen yksimielinen esitys
tulevaisuuden ja, sanoisinko, jo tämänkin päivän
yhdistyselämään.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tämä asia
on nyt tullut eduskuntaan. Nämä yhdistyksiä koskevat
asiat ovat täällä herättäneet
valiokuntakäsittelyssä ja muutoinkin tavattoman
suurta huomiota. Ennen kaikkea hyvin muistan ainakin erään
lakiesityksen sen takia, että yhdistyksiä ei ollut
kuultu tai jos oli kuultu, niin ei otettu sitten huomioon.
Katselin tätä esitystä, että tässä on
laajasti pyydetty näitä lausuntoja. Mutta kansalaisyhteiskuntaan
kuuluvat olennaisena osana yhdistykset ja se, että niiden
toimintaan ei pidä millään tavoin tarpeettomasti
vaikuttaa, vaikka tilintarkastukset ja muutkin asiat pitää olla
kunnossa.
Olisin nyt kysynyt tästä lausuntokierroksesta sitä,
millä tavoin tässä on pystytty ottamaan nämä yhdistysten
toiveet käytännössä huomioon niin,
että ennakolta ei ole tiedettävissä,
että eduskunnassa nousee nyt siitä ja siitä asiasta
varmasti kovakin keskustelu.
Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On oikein hyvä, arvoisa ministeri,
että ministeriö on nyt ymmärtänyt
ajan merkit tavallaan valmistellessaan tätä esitystä.
Suomihan on ollut tämmöinen yhdistysten luvattu
maa, ja me olemme nähneet nyt, miten se aktiivisuus on
kuitenkin hiipunut viime vuosina dramaattisella tavalla. Siksi on
aika ja tässä juuri paikallaan kannustaa yhdistyksiä tähän
etäosallistumiseen, verkon maksimaaliseen käyttöön.
Sanoisin näin, että tämä on
iso kädenojennus myöskin kansalaisyhteiskunnan
rakenteiden vahvistamiselle ja kehittämiselle, uusien osallistumismuotojen
löytämiselle.
Erityisen huolissani olen, arvoisa puhemies, ollut siitä,
että Suomi on tosiasiallisesti tippunut nyt kansainvälisessä vertailussa
erityyppisessä verkon käytössä.
Jos me pystymme nyt luomaan malleja tavallaan verkko-osallistumisen
vahvistamiseksi myöskin maailmanlaajuisesti, olen aivan
vakuuttunut siitä, että tällä tulee
olemaan myöskin merkitystä koko suomalaisen tietoyhteiskunnan
kehittymisen kannalta.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Yhdistyslakia
ollaan muuttamassa, niin kuin ministeri kertoi, ja varmasti se on
paikallaankin. Tuosta lain tekemisestä on jo 20 vuotta
lähes kulunut aikaa, ja maailma on muuttunut. EU on tullut
ja internet on tullut, ja tämä internet on avannut
ennen muuta tarpeen myös yhdistyslain uudistamiselle. On
varmasti tarpeellista miettiä sitä, millä tavalla
yhdistykset toimivat Suomessa. Yhdistystoiminnan väitetty
hiipuminen ei kuitenkaan ole totta. Ehkä toiminta ja toimintatavat
ovat siirtyneet, muuttuneet ja ovat muuttumassa, ja siihen tuo edellä sanomani,
muun muassa internetin osalta, liittyy.
Internetmaailmassa sähköisen kokoustamisen, äänestämisen,
pöytäkirjan hyväksymisen rajat on syytä saada
kirjattua lakiin erittäin selkeästi niin, että niihin
päästään rakentamaan yleisesti hyväksyttyjä teknisiä tuotteita
myös yhdistysten käyttöön. Ei
voida jättää pelkästään
vapaasti sähköpostin varaan tämän
tyyppisiä järjestelmiä.
Meidän suomalaisten harrastustoiminta on saanut myös
uusia muotoja, laajentunut ja monipuolistunut. Yhdistystoiminnan
esteitä ja ongelmia on poistettava eikä suinkaan
lisättävä. Jossain määrin
tämänkin lain valmistelun vaiheissa tuntui siltä,
että niinkin voisi tapahtua.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että myös
toimintatapoja uudistetaan, mutta sen sijaan tuo niin sanottu offline-äänestäminen
eli äänestäminen ennen kokousta tai sen
jälkeen ei minun mielestäni ole perusteltua. Oikeusministeriö on
edelleen esittämässä yhdistyslakiin etäosallistumisen
muotona niin sanottua offline-osallistumista, niin että mahdollisuuden
voisi saada äänestää ennen kokousta,
ei tosin enää kokouksen jälkeen. Tämä on
parannusta tuohon valmisteluun.
Mielestäni etäosallistuminen kokouksen aikana
eli niin sanottu online-osallistuminen voidaan sallia esimerkiksi
tietokoneen yhteydellä, jos säännöissä niin
mainitaan, ja tietyistä rajatuista asioista, mutta tällaista
offline-toimintaa ei pidä sallia mihinkään
rekisteröityyn yhdistykseen. (Ed. Zyskowicz: Miksei?) Monet
puolueet mutta myös työmarkkinajärjestöt,
urheilun ja liikunnan järjestöt ja sosiaalialan
järjestöt ovat vastustaneet tätä online-päätöksentekoa
koko tämän valmisteluprosessin ajan.
Arvoisa puhemies! Hyvä edustajakollega Zyskowicz, mitään
sellaista argumenttia ei ole tuotu esiin, joka antaisi aiheen muuttaa
tätä käsitystä offline-äänestyksestä.
Yksikään yhdistyslain asiantuntija ei ole kannattanut
tällaista offline-mallia. Tällaista päätöksentekotapaa
ei ole tiettävästi käytössä missään
maassa. Yhtiökokouksissa ei käytetä offline-osallistumista
vastoin joitakin väitteitä, ja ministeriön
valmistelussa on annettu harhaanjohtavaa tietoa siitä,
että tällä mallilla olisi merkittävää kannatusta.
Offline on järjestödemokratian periaatteiden vastaista.
Etäpäätöksenteko on aina pelkkä äänestys,
ed. Zyskowicz, etukäteen asetetuista vaihtoehdoista. Menettely
yhdistyksen kokouksessa on hyvin toisenlainen. Siinä on
voitava käydä keskustelua, ehdotukset tehdään
kokouksessa, tulee voida vastata kokouksessa, vaaleissa ehdotetut
henkilöt voivat kieltäytyä ehdokkuudesta,
asioita voidaan panna pöydälle, ja äänestyksissä voi
olla useita peräkkäisiä äänestyksiä. Äänestyksiä voi
tulla sellaisistakin asioista, jotka eivät ole olleet lainkaan
esillä etä-äänestyksestä puhuttaessa.
(Ed. Zyskowiczin välihuuto)
Arvoisa puhemies! Toinen ongelmainen asia tässä laissa
on päätöksenteon tekeminen kokousta pitämättä.
Lakiehdotuksen mukaan olisi mahdollista niin sanotusti yksimielisesti
tehdä päätöksiä ilman
kokousta. Mielestäni tämäkin on tarpeetonta
ja aiheuttaa yhdistyselämässä sekaannusta.
Jäsenet voivat jo nytkin tehdä päätöksiä kokousta
pitämättä, mutta tähän
liittyy oikeudellisia ongelmatilanteita. Niitä ei sääntely
poistaisi. Laissa ei tule edistää minun mielestäni
sellaista epävarmaa päätöksentekotapaa
kirjoittamalla siitä säännöksiä.
Yksimielinen päätös voi muuttua kokouksessa
asiaa puitaessa ja harkittaessa. Harva asia, hyvät kollegat,
yhdistyksissä on sellainen, että siihen voidaan
vastata yksiselitteisesti "hyväksyn" tai "en hyväksy".
Kokouksissa haetaan keskustellen päätöstä,
eikä yleisen kokouksen ohi pidä mennä.
Arvoisa puhemies! Mielestäni kaikissa yhdistyksissä on
myös säilytettävä talouden,
tilien, toiminnan ja hallinnon tarkastus joko ammattitilintarkastajien
suorittamana tilintarkastuksena tai maallikkojen suorittamana talouden,
hallinnon, toiminnan tarkastuksena. Oikeusministeri on käsitykseni
mukaan perustellut maallikkotarkastuksen lopettamista EU-direktiivillä.
Tämä perustelu ei ole kestävä.
Kuitenkaan suomalaiset yhdistykset eivät ole nimittäin
EU:n osakeyhtiödirektiivin tarkoittamia yhtiöitä.
Kyse on vain ja ainoastaan kansallisesta lainsäädännöstä,
ei mistään muusta. Yhdistyksille tarkastus on
tänä päivänä ja toivottavasti
myös tulevaisuudessa osa tärkeää toimintaa
toiminnan läpinäkyvyyden kannalta, erittäin
tärkeä toiminnan muoto myös jäsenille
ja myös ulkopuolisille sekä viranomaisille. Pienissä yhdistyksissä jäsentarkastus
on yksi järjestödemokratian tärkeistä muodoista.
Arvoisa puhemies! Sain palautetta nuorilta tästä kyseisestä lakiesityksestä.
Siellä todettiin, että toivottavasti sähköinen
kokoontuminen tietyissä rajoissa sisällytetään
lain lopulliseen versioon. Tämä helpottaisi monen
yhdistyksen ja kansalaisjärjestön toimintaa. Nuoria
on vaikea saada enää nykypäivänä kahvikuppikokouksiin.
Etäkokoontumisen puolesta kannattaa liputtaa. Niin liputankin,
mutta halusin nostaa nuo muutamat ongelmaiset asiat esille, ja ne
eivät ole missään tapauksessa sama asia
kuin se, että tulevaisuudessa internetissä tulisi
tapahtumaan hyvin paljon tästä yhdistystoiminnasta.
On hirveän vaarallista, jos näitä nyt
oikeusministeriön esittämiä, esille nostamiani
asioita viedään eteenpäin.
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Onneksi kokoomuksen ministeriryhmä on
päätynyt aivan toisenlaiseen lopputulemaan. Nämä esitetyt
vasta-argumentit on hallituksen sisällä moneen
kertaan käyty läpi, ja niihin on kaikkiin kyllä löydettävissä nimenomaan
tietoyhteiskunnan kansalaisten vapaan valinnan ja nuorison toiveiden mukainen
ratkaisu, joka on nimenomaan hallituksen esityksen mukainen ratkaisu.
Jos joku järjestö on sitä mieltä,
kuten edustaja äsken kuvaili, että heidän
toiminnassaan tämä offline ei toimi, niin silloin
he vapaina, täysivaltaisina Suomen kansalaisina, sen järjestön
päättäjinä pitävät
sääntönsä nykyisellään
ja kukaan ei pakota heitä silloin sallimaan offline-osallistumista.
Mutta sitä en voi ymmärtää,
en varsinkaan salin oikealta laidalta esitettynä, miksi
tämä pitäisi kieltää niiltä järjestöiltä,
jotka taas katsovat, että heidän toimintaansa
tämä sopii, heidän toimintansa paranee,
jäsenet voivat nopeammin, paremmin omaan elämänrytmiinsä sopivalla
tavalla osallistua esimerkiksi urheiluseuran, kuoron tai jonkun
harrastustoiminnan päätöksentekoon offline
ja online. Minkä takia kansalaisten vapautta ja omaa kykyä arvioida
kuuluisi rajoittaa tällaisessa asiassa, kun sitä ei
rajoiteta tässä yhteiskunnassa missään
muussakaan asiassa? Kiireisenä pienten lasten äitinä olen
suorastaan järkyttynyt ajatuksesta, että silloin
kun yhdistys haluaisi sallia etä-äänestämisen,
se ei olisi sallittua vaan olisi löydettävä se
tunti aikaa, juuri silloin, kun se kokous on. Tämä ei
ole perusteltu ajatus, enkä usko, että siihen
valiokuntakuulemisessakaan löytyy lopulta kunnon perusteluja.
Puhemies:
Asian käsittely keskeytetään.