Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta Suomen tasavallan ja Kosovon tasavallan välillä tehdyn sopimuksen ja lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Takaisinottosopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden palauttaminen toisen sopimuspuolen valtion alueelle sekä helpottaa ja yhdenmukaistaa menettelyjä. Sopimus sisältää määräykset sopimusvaltioiden omien kansalaisten, kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinotosta ja takaisinottoon liittyvästä kauttakulusta sekä tietosuojasta, johon tietosuojavaltuutettu on myös ottanut kantaa.

Euroopan unionin komissio on kehottanut jäsenvaltioita tekemään kahdenvälisiä takaisinottosopimuksia Kosovon kanssa. Tällaisia ovat tehneet muun muassa Saksa, Ranska, Itävalta ja Tanska. Euroopan unioni ei voi käytännössä vielä itse nykyisin neuvotella takaisinottosopimusta, koska viisi unionin jäsenmaata ei ole tähän mennessä tunnustanut Kosovoa itsenäisenä valtiona.

Valiokunta yhtyy hallituksen esitykseen, että laittomasti Suomen alueella oleskelevat henkilöt tulee voida poistaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti maasta. Laittoman maahanmuuton vastainen toiminta on myös keskeinen osa Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikkaa.

Suomen voimassa olevat takaisinottosopimukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi laittomasti maassa olevien henkilöiden palauttamisessa. Sopimuksilla siis helpotetaan käytännön toimenpiteitä määrittelemällä takaisinoton periaatteet ja sitä koskevat menettelyt. Palauttamisprosessiin liittyvä viranomaistoiminta tehostuu ja maasta poistaminen voi nopeutua.

Kosovon kanssa tehty sopimus noudattaa pääpiirteissään aiempia Suomen tekemiä kahdenvälisiä sopimuksia. Osapuolella on tämän sopimuksen nojalla velvoite ottaa oma kansalaisensa takaisin toisesta sopimusvaltiosta.

Sopimukseen sisältyy myös velvoite ottaa takaisin kolmannen maan kansalainen ja kansalaisuudeton henkilö. Takaisinottosopimus sisältää määräykset myös kauttakulkua koskevasta käytännön menettelystä ja todistelusta, jonka nojalla tämä takaisinottovelvollisuus osoitetaan ja samalla huolehditaan takaisinottoon liittyvästä tietosuojasta.

Lisäksi käsiteltävänä olevassa sopimuksessa määritellään, milloin kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinottovelvollisuutta ei kuitenkaan sopijapuolten kesken sovelleta. Tällä osin sopimuksessa viitataan Geneven pakolaissopimukseen ja valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevaan New Yorkin yleissopimukseen.

Edelleenkin ilmeisesti ongelmia voi esiintyä muun muassa paperittomien maasta poistettavien kanssa, mutta nämä ovat ilmeisesti marginaaliryhmä.

Kosovo ottaa tämän sopimuksen nojalla Suomen hakemuksesta takaisin sopimuksessa määritellyin edellytyksin myös entisen Jugoslavian liittotasavallan entiset kansalaiset, jotka eivät ole saaneet muuta kansalaisuutta ja joiden syntymäpaikka tai vakinainen asuinpaikka oli vuoden 1998 alusta Kosovossa.

Valiokunta toteaa, että tämä takaisinottosopimus on luonteeltaan menettelyllinen sopimus, jota sovelletaan, kun henkilö ei täytä maahantulon, oleskelun tai asumisen edellytyksiä.

Henkilön palauttamista koskevat Suomessa ulkomaalaislain maasta poistamista koskevat säännökset. Ulkomaalaislaki sääntelee henkilön käännyttämisestä ja karkottamisesta päätettäessä noudatettavasta kokonaisharkinnasta, johon sisältyy myös vaatimus erityisen huomion kiinnittämisestä lapsen etuun ja perhe-elämän suojaan.

Suomen ulkomaalaislaki edellyttää, että jokainen oleskelulupahakemus käsitellään yksilöllisesti. Valiokunta viittaakin tässä yhteydessä myös edellä lausutun lisäksi ulkomaalaislain sisältämään palautuskieltoon, jonka mukaan ketään ei saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voidaan lähettää tällaiselle alueelle, missä vaara on.

Sopimuksessa on otettu huomioon kansainväliset ihmisoikeussopimukset, ja hallintovaliokunnan mietintö on yksimielinen.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kuten hallintovaliokunnan puheenjohtaja esitteli, tässä on kyse menettelytapasopimuksesta, jonka mukaisesti Kosovo ottaa vastaan Suomesta karkotettavat tai muuten laittomasti Suomessa olevat omat kansalaisensa. Nämä perusteet karkottamiselle ja käännyttämiselle ovat ulkomaalaislaissa, ja siellähän lähdetään esimerkiksi siitä, että jos ulkomaalainen henkilö on tehnyt Suomessa törkeän rikoksen tai useita vähemmän törkeitä rikoksia, niin se on peruste karkotukselle.

Muutaman vuoden takainen erittäin traaginen Sellon ampumistapaus havahdutti meidät huomaamaan, että nämä käännytysperusteet ovat käytännössä aika tiukoilla eli kynnys, milloin rikoksiin syyllistynyt ulkomaalainen todellakin Suomesta karkotetaan, on aika korkea. Tässä Sellon tapauksessahan kävi ilmi, että näihin surmiin syyllistynyt kosovolainen henkilö oli aikaisemmin Suomessa syyllistynyt useisiin pienempiin rikoksiin eikä häntä kuitenkaan oltu Suomesta karkotettu. Tuolloin käyty keskustelu näyttää vaikuttaneen — perustan käsitykseni julkisuudessa olleisiin tietoihin — siten, että poliisi entistä useammassa tilanteessa esittää Maahanmuuttovirastolle rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamista. Olisikin mielenkiintoista tietää, ja jos sisäministeri Räsänen, joka on paikalla, pystyy siihen vastaamaan, niin olisi hyvä kuulla, onko tuon Sellon tapauksen jälkeen tämä herkkyys karkottaa rikokseen Suomessa syyllistynyt ulkomaalainen lisääntynyt.

Tässähän on sellainen menettely, että poliisi todellakin virkavastuullaan esittää ja Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen, ja tästä päätöksestä voidaan vielä valittaa riippumattomaan tuomioistuimeen eli hallinto-oikeuteen. Sen jälkeen voidaan vielä, mikä minun mielestäni on aivan turhaa ja tarpeetonta, valittaa erikseen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. On ihan selvää, että jokainen ulkomaalainen, joka Suomesta päätetään karkottaa, tietysti käy tämän valitustien loppuun saakka, voi tehdä sen tietysti suomalaisten veronmaksajien rahoilla ja heidän maksamiensa avustajien avustuksella. Eli kysymys kuuluu, onko tämä karkottamiskynnys laskenut käytännössä, siis oikeuskäytännössä ja Maahanmuuttoviraston käytännössä, sen jälkeen kun Sellon tapaus osoitti, että se on käytännössä noussut aika korkealle ja kun silloisessa keskustelussa muistan, että muun muassa silloinen sisäministeri Holmlund kiinnitti tähän asiaan huomiota.

Tässä, kuten on käynyt ilmi, on kyseessä kokonaisharkinta, jossa rikoksen lisäksi otetaan tietysti huomioon siteet Suomeen ja nämä perhenäkökohdat, mutta toisaalta pitää kyllä sanoa, että tällaisen henkilön, joka haluaa Suomessa perheensä kanssa jatkossakin asua, ehkä olisi hyvä miettiä perhesiteitään ennen kuin hän näihin rikoksiin ryhtyy.

Toinen kysymys, mihin kiinnitän huomiota, on Vietnam. Meillähän on tunnettu tapaus, jossa paatunut rikoksentekijä, vietnamilainen rikoksentekijä, syyllistyi Suomessa moniin rikoksiin, huumausainerikoksiin ja aserikoksiin ja muihin, ja hänethän päätettiin karkottaa Suomesta. Mutta Vietnampa ilmoitti, että se ei ota tätä henkilöä vastaan, jonka jälkeen hän jäi Suomeen sillä seurauksella, että seuraavaksi hän ammuskeli tuolla helsinkiläisessä yökerhossa keskellä ihmisjoukkoa sillä seurauksella, että muistaakseni kaksi ihmistä siinä loukkaantui.

Nyt on kysyttävä, ovatko Euroopan unionin ja Vietnamin neuvottelut siitä, että Vietnam ottaisi unionin alueelta karkotettavat omat kansalaisensa vastaan, vireillä ja ovatko ne neuvottelut edenneet. Toiseksi on kysyttävä, että jos nämä neuvottelut eivät ole vireillä tai eivät ainakaan näytä edistyvän, niin ovatko Suomen ponnistukset saada aikaan Vietnamin kanssa käytännössä jonkinlainen kahdenkeskinen järjestely edenneet. Nimittäin tiedän, että pääministeri Katainen otti asian puheeksi tavatessaan Vietnamin pääministerin, ja tiedän myös, että...

Arvoisa herra puhemies! Kyse on siis Suomen ja toisen maan välisestä, kahdenvälisestä sopimuksesta asianomaisen maan kansalaisen vastaanottamisesta takaisin omaan kotimaahansa, kun hän Suomesta joutuu karkotetuksi. Tämän vuoksi ajattelin, että tämä liittyisi tähän asiaan, mutta yritän viedä puheenvuoroni päätökseen hyvin pian eli totean vain, että toivon, että Vietnamin kanssa edetään joko unionin tasolla tai Suomen kanssa kahdenkeskisesti, koska onhan se nyt suorastaan röyhkeätä, että maa, joka on saanut Suomelta satoja miljoonia kehitysapua ja saa vieläkin Suomelta kehitysapua, eli Vietnam, kehtaa olla ottamatta vastaan Vietnamin omia kansalaisia, jotka Suomi sinne karkottaisi sen takia, että ovat Suomessa syyllistyneet rikoksiin.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta toteaa hallituksen esityksen tavoin, että laittomasti Suomen alueella oleskelevat ihmiset ja henkilöt tulee voida poistaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti maasta, ja se on erinomainen asia, että tähän suuntaan ollaan etenemässä, ja tämä laittoman maahanmuuton vastainen toiminta on tietenkin myös suuri osa Euroopan unionin yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa.

Minä uskon henkilökohtaisesti, että tällä lakimuutoksella, joka kaiken kaikkiaan on erinomaisen kannatettava, pystytään myöskin omalta osaltaan torjumaan harmaan talouden levittäytymistä Suomeen, sillä tieto siitä, että palautusmahdollisuus ja nopea sellainen on olemassa, kyllä aivan varmasti mielestäni hillitsee konnien ja rosvojen rantautumista Suomeen, mikä on todella hyvä asia.

Valiokunta on ottanut myös hyvin huomioon sen, että ketään ei kuitenkaan saa karkottaa tai käännyttää alueelle, jossa hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä palauttaa sellaiselle alueelle, josta hänet voitaisiin lähettää vaikka nyt paikkaan, jossa olisi kuolemanrangaistuksen uhan alla.

Mielestäni tämä on kaiken kaikkiaan erittäin kannatettava lakiesitys, ja toivon, että näitä sopimuksia pystytään sitten muittenkin maitten kanssa solmimaan, vaikkapa Zyskowiczin esiin nostaman Vietnamin kanssa, ja tämä kaikki huolimatta siitä, että tännehän tietenkin jää olemaan tämä valitustie, joka saattaa olla todellakin pitkä.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowicz jälleen ansiokkaasti esitteli näitä epäkohtia, jotka liittyvät rikoksentekijän palauttamiseen, joten jätän sen vähemmälle ja olen täysin samaa mieltä Zyskowiczin kanssa.

Tämä Kosovon kanssa tehtävä sopimus on todella kannatettava. Parhaimmillaan tosiaan se toimii ennalta estävässä tarkoituksessa, koska ihmiset tuolla Euroopassa, etenkin Etelä-Euroopassa, katsovat, mihin päin kannattaa tulla, missä maassa on hyvä olla ja mistä maasta myös joutuu pois, kun esimerkiksi laillinen aika täällä oloon ylittyy. Siinä mielessä se toimii parhaimmillaan näin.

Myös siinä mielessä se on hyvä, että tällainen luvattomasti maassa oleva ihminen joutuu helposti niin sanotun ihmiskaupan uhriksi, ehkä ei niin juridisen, mutta moraalisen, ja hänhän ei veroja maksa, joten hän yhteiskuntaakin siinä samalla kuppaa, mutta myös häntä ehkä käytetään hyväksi. Näin vaan tapahtuu, ja pahimmillaan tällainen ihminen, joka on luvatta maassa, rasittaa meidän jo tässä vaiheessa syvästi kuormitettua terveydenhuoltojärjestelmää ja muita järjestelmiä joko oman henkilöllisyytensä kanssa tai sitten paperittomana maassa oleskelijana.

Kaiken kaikkiaan se on kaikille osapuolille hyvä asia, että Suomessa luvattomasti oleskeleva ulkomaalainen ja kosovolainen saadaan täältä pois, ja meillä on nyt olemassa jatkossa sopimukset, jotka luovat menettelytavat mutta myös velvoittavat sitä toista sopijapuolta ottamaan sen kansalaisen vastaan. Eli ei käy niin kuin esimerkiksi tässä edustaja Zyskowiczin peräänkuuluttamassa Vietnamin tapauksessa, vaan homma hoituu niin kuin sen pitääkin hoitua.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Nimenomaan poliisin toiminnan organisoinnilla ja myöskin poliisin johtamisella pitää varmistaa, että sisäisen turvallisuuden kannalta uhkaavat henkilöt pystytään poistamaan maasta mahdollisimman nopeasti. Tämä on myöskin poliisin toiminnan tehostamisessa ja järjestämisessä esillä oleva tärkeä asia, joka oli myöskin 2003—2007 varsin vahvasti esillä.

Asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on nyt nimenomaan laittoman maahanmuuton torjunta, joka ei ole jostain syystä ollut erityisessä muodissa 2007 kevään jälkeen ministeri Thorsin ja silloisen hallituksen aikana. Kuitenkin EU-puheenjohtajuuden aikana yksi Suomen puheenjohtajuuskauden keskeinen sisäisen turvallisuuden asia oli EU:n laittoman maahanmuuton torjuntayhteistyössä. Nyt toivoisi, että myöskin laajemmin, toivon mukaan kokoomuksenkin taholta, palattaisiin vielä siihen linjaukseen, jonka käsitin silloin nauttivan muun muassa kokoomuksen luottamusta mutta joka on niin kovin vähän ollut enää esillä sattuneesta syystä.

Nythän laittomasti maassa olevien määrä on noussut, valvonta on selkeästi myös pettänyt. Tässä tarvitaan paitsi näitä kahdenvälisiä Kosovon kaltaisia laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden palauttamiseen liittyviä sopimuksia myös tehostamista. Juuri silloin 2007 keväällä Suomi ensimmäisten maiden kanssa oli perustamassa Prümin sopimuksen kautta rajat ylittävän rikollisuuden, terrorismin ja laittoman maahanmuuton torjunnan nopeata tietojenvaihtojärjestelmää dna- ym. rekisteritietojen vaihdon osalta ja kiinnitettiin erityistä huomiota laittoman maahanmuuton torjuntaan. En ole juurikaan kuullut enää sen jälkeen puhuttavan laittoman maahanmuuton torjunnasta Suomen hallituksen taholta. Se on kerta kaikkiaan ollut asia, joka on ikään kuin pantu vain jonnekin maahanmuuton alle, ja ikään kuin oletetaan, että asiat ovat kunnossa. Mutta kyseessä on erittäin vakava ilmiö, johon liittyy organisoitua rajat ylittävää rikollisuutta, siihen liittyy ihmiskauppaa, työorjuutta.

Itse asiassa valitettavasti Suomessa lähdettiin ikään kuin rakentamaankin vähän tietoisesti pimeän ulkomaisen työvoiman valvonnan heikentämisellä muun muassa halpatyömarkkinoita ja kaksia työmarkkinoita, joihin sitten tämän laittoman maahanmuuton kasvu aika lailla sovitettiin. Se on synnyttänyt erittäin vakavia ongelmia. Laittoman maahanmuuton torjunta, joka Euroopan unionissa on kuitenkin yhteinen politiikan sitoutuminen sisäisen turvallisuuden ja EU:n ulkorajaturvallisuudenkin osalta, pitäisi nostaa uudelleen kyllä vakavamman tarkastelun kohteeksi, koska monet näistä turvallisuusongelmista, esimerkiksi väkivaltaiset tapahtumat, saattavat liittyä juuri laittoman maahanmuuton kautta täällä maassa oleskelevien ihmisten aikaansaamiin turvallisuusriskeihin.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rajamäki tuossa viittasi vuoteen 2007 ja niihin ongelmiin, joita maahanmuuton ja turvapaikkahakutilanteen vuoksi tuolloin oli. Asioissa tuli käänne vuonna 2009, kun kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi maahanmuuttoraporttinsa, jonka edustaja Arto Satonen silloin laati. Tuon raportin myötä kiinnitettiin huomiota siihen, että tehdään vastuullisia muutoksia tässä ulkomaalaispolitiikassa, varsinkin niitä väärinkäytöksiä kohtaan tiukentavia toimia, joilla puututtiin tähän turvapaikkaturismiin, ja tänä päivänä tämän työn tulokset ovat nähtävissä. Nämä aiheettomat turvapaikkahakuprosessit ovat vähentyneet, ja nuo luvut ovat selvästi alentuneet.

Nyt tämäkin käsittelyssä oleva hallituksen esitys jatkaa tämän hallituksen muodossa tuota samaa kokoomuksen 2009 aloittamaa maahanmuuttolinjaa. Tämä sopimus tiukentaa, niin kuin tuossa sanotaan, hallituksen esityksen mukaan, tätä linjaa niin, että Suomen alueella oleskelevat henkilöt, jotka laittomasti Suomessa oleskelevat, tulee voida poistaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti maasta. Tämä sopimus Suomen ja Kosovon välillä helpottaa maasta poistamisen käytännön toimia, koska siinä määritellään nämä takaisinoton periaatteet ja menettelytavat. Osapuolilla on tämän sopimuksen nojalla velvoite ottaa oman maansa kansalainen takaisin tässä sopimuksessa määritellyllä tavalla, ja tämä on tosiaan jatkoa tuolle kokoomuksen eduskuntaryhmän 2009 aloittamalle maahanmuuttopolitiikalle. (Kari Rajamäki: Tupailtapuheenvuoro!)

Pertti Salolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on kyse myös nyt Suomen ja Kosovon välisestä kahdenvälisestä, bilateraalisesta, sopimuksesta. Hieman ihmetyttää se, miksi tehdään näitä kahdenvälisiä sopimuksia. Miksi ei tehdä EU-tasoisia sopimuksia ja miksei kaiken kaikkiaan tehdä sellaisia kollektiivisia sopimuksia, ettei tarvitse turvautua kahdenvälisiin järjestelyihin? Eiväthän ne rikolliset aina tule vain yhdestä tai kahdesta maasta, niitä tulee eri puolilta. Kysyisinkin ministeriltä: Onko tämä ollut keskusteluteemana teillä EU:n puitteissa? Millä tavalla voitaisiin laajentaa tätä EU-tasoiseksi ja yleisemminkin sellaiseksi järjestelyksi, jolla voidaan palauttaa näitä rikollisia kansainvälisesti?

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Se on ihan hyvä, että asiasta täällä keskustellaan ja sopimuksia tehdään, mutta ettei jäisi väärinkäsitystä, että poliisissa ei laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa tutkita, väitän, että tilanne on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana radikaalisti parempaan suuntaan. Poliisi ei enää niinkään tarvitse niitä ohjaavia elementtejä täältä eduskunnasta, vaan enemmänkin, sanotaan näin, rahoitusta ja resursseja tämän laittoman maahantulon ja laittoman maassa oleskelun torjuntaan.

Siinä mielessä olen kyllä luottavainen, että poliisi hoitaa hommansa, mutta kuten edustaja Salolainen tuossa äsken sanoi, tämä on aika raskasta, että aletaan jokaisen valtion kanssa tekemään tämmöisiä erillissopimuksia. Olisikin hyvä, jos saisimme hallitusta toimiin jonkun laajemman sopimuksen tekemiseksi, koska tämä tulee olemaan aika loputon tie tässä kansainvälistyvässä maailmassa, koska Suomi on houkutteleva ja hyvä valtio (Ben Zyskowicz: Maailman paras!) — maailman paras valtio — ja tänne valitettavasti tulee kuitenkin entistä enemmän ihmisiä, jotka jäävät tänne oleskelemaan laittomasti, joten siinä mielessä yhtyisin Salolaisen kysymykseen: onko hallitus tällaista asiaa valmistelemassa tai miettimässä, jotta saisimme tällaisen sinänsä loistavan Kosovon-sopimuksen kaltaisia sopimuksia hieman laajemminkin?

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kysymys laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta Suomen ja Kosovon tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä. Tässä aiemmin otti edustaja Zyskowicz minun mielestäni erittäin tärkeän asian esille: tämän neuvottelutilanteen Suomen ja Vietnamin välillä. Kun meillä on ministeri paikalla, niin jos puhemies millään hyväksyy ja suvaitsee sen, kysyisinkin ministeriltä, missä vaiheessa tällä hetkellä ovat nämä neuvottelut Suomen ja Vietnamin välillä tästä samasta asiasta.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua ja on tullut erittäin hyviä ja tärkeitä kysymyksiä myös. Aloitan edustaja Zyskowiczin kysymyksestä liittyen tähän Sellon tapaukseen.

Itse asiassa en pysty itse tekemään varsinaista analyysia koskien tilannetta näiden karkotusten suhteen ennen tuota Sellon tapausta ja sen jälkeen. En ollut silloin ministeri, mutta oma mielikuvani on kyllä se, että tuolloin tarkennettiin sitä, millä tavalla katsotaan edellytyksiä karkotuspäätökselle, eli madallettiin kynnystä. Jos nuo karkotuspäätöksen edellytykset täyttyvät, niin päätöksiä myös ilman muuta tulee tehdä ja tehdään, mutta tuo asia on kyllä ihan mielenkiintoinen selvitettäväksi.

Nyt sitten todellakin ensisijainen tavoite on aina Euroopan unionin ja kolmannen valtion välinen takaisinottosopimus, ja tämä itse asiassa lähtee ihan unionin ja jäsenvaltioiden toimivaltasopimuksista liikkeelle, eli aina ensisijaisesti pyritään siihen, että olisi tämä sopimus suoraan Euroopan unionin ja kolmannen valtion välillä, ja näin useimmissa tapauksissa onkin. Tämä on raskas sopimusprosessi — itsekin kävin tätä varten jopa Kosovossa näitä neuvotteluja — ja on epätarkoituksenmukaista, että jokainen EU:n jäsenvaltio joutuu erikseen neuvottelemaan näitä sopimuksia. Mutta Kosovon kohdalla käytännössä tällaisen sopimuksen neuvottelemisen estävät viisi unionin jäsenmaata, jotka eivät tunnusta Kosovoa itsenäiseksi valtioksi, ja Euroopan unionista on annettu suostumus ja kehotus siihen, että jäsenmaat voivat sitten harkintansa mukaan rakentaa näitä takaisinottosopimuksia.

Nyt Kosovon kohdalla tilanne on sellainen, että käytännön ongelmia näissä palautuksissa ei ole viime vuosina ilmennyt, eli Kosovoon on kyllä saatu ilman tätä voimassa olevaa sopimustakin palautettua henkilöitä, mutta silti on tärkeää, että meillä on selkeät säännöt menettelyille, koska koskaan ei tiedä, minkälaiseksi tilanne mahdollisesti myöhemmin muodostuu. Tällä hetkellä Kosovon hallinnon kanssa on ollut helppo toimia, mutta ainahan tilanteet voivat vaihtua, ja silloin on tärkeää, että meillä on sopimus olemassa.

Jos arvoisa puhemies sallii, niin vastaisin myös tähän Vietnamia koskevaan kysymykseen, joka esitettiin. Tämä on ollut meillä hyvin aktiivisesti vireillä, ja aivan kuten täällä edustaja Zyskowicz totesi, niin myös pääministeri otti tämän asian esiin. Olemme myös lähetelleet nootteja Vietnamin suuntaan ihan jo lähtien siitä, että haluaisimme saada ne henkilöt, jotka on määrätty karkotettaviksi, palautettua Vietnamiin, mutta haluamme myös tuon takaisinottosopimuksen, jotta tällaisilta vastaavilta tilanteilta jatkossa voitaisiin välttyä. Tämä neuvottelu on menossa, vireillä. Se on vireillä sekä Euroopan unionin ja Vietnamin että myös Suomen ja Vietnamin välillä, eli me käymme näitä keskusteluja Vietnamin suuntaan siltä varalta, että Euroopan unionin kanssa Vietnamilla ei tätä takaisinottosopimusta syntyisi. Mutta näyttää siltä, että vaikeuksia on tämän sopimuksen saamiseksi, ja kyllä ne vai-keudet ovat nimenomaan siellä Vietnamin päässä.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! En tiedä, minkä takia ministeriaikanani oppositiossa olleiden kokoomuksen poliisimiesten on niin vaikea tunnustaa sitä, että Ulkomaalaisviraston toimintaa tehostettiin ja laitonta maahanmuuttoa saatiin hyvin torjuttua. Kenttäpoliisimiehet tuntuvat sen kyllä vielä onneksi muistavan. Mutta sinänsä erittäin vakava kehitys alkoi siinä, kun 2007 selkeästi pyrittiin turvapaikkalainsäädäntöä höllentämään. Siinähän oli erittäin hyvä, että eduskunta yli hallitus—oppositio-rajan täällä eduskunnassa laittoi selkeästi kansallisesti tärkeällä tavalla hanttiin.

Se oli minusta kuitenkin huolestuttavaa, että se pimeän ulkomaisen työvoiman yksikkö, joka 35 henkilön vahvuisena jäi, 2003 tulopoliittisen ratkaisun mukaan alkujaan synnytettynä, 2008 sulautettiin krp:hen. Kyllä se heikensi sellaista, sanotaan, erityisosaamista pimeän ulkomaisen työvoiman torjunnassa.

Sinänsä vaatimus on ihan oikea. Euroopan unionissa pitää kolmansien maiden kanssa kokonaisuudessa yhdessä pystyä pääosin sopimaan laittoman maahanmuuton torjunnasta ja laittomasti maassa olevien palauttamisesta, mutta kyllä tätä täydentävien kahdenvälisten sopimusten tarvetta on. Itse asiassa Suomi on ehkä ollut siinä liian passiivinen viime vuosina. Ruotsi on varsin, sanotaan, hyvin määrätietoisesti, paremmin kuin me, eräiltä osin toiminut. Eli kyllä tässä on hyvä, että eduskunta antaa myöskin tähän kehotusta.

Pertti Salolainen /kok:

Herra puhemies! Ministeri, annoitte aivan oikein pätevän vastauksen tähän Kosovo-keissiin, kun siinä on siis niitä valtioita, jotka eivät ole tunnustaneet Kosovoa. Mutta haluaisin saada kokonaiskuvan paremmin siitä, mikä on tämä kokonaisverkosto, mikä meillä on tämänkaltaisissa sopimuksissa, koska ei ole kysymys tietenkään vain Vietnamista. Mitä tahansa maita voi olla, jotka tulevat tässä kysymykseen. Aivan samalla tavalla ihan lähivuosina voi tulla tällaisia keissejä vaikka kuinka paljon. Pyydän, että antakaa meille, ministeri, jonkunlainen yleiskuva siitä, missä mennään tällä hetkellä kokonaisvaltaisesti.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! En suinkaan tuossa omassa puheenvuorossani väheksynyt edustaja Rajamäen ministerikautta näissä ulkomaalaisasioissa, mutta toin esille sen, että vuoden 2009 jälkeen, jolloin kokoomus tähän asiaan vakavasti tarttui tuon maahanmuuttoraporttinsa myötä, (Kari Rajamäki: Vihdoin!) alettiin tätä asiaa hoitamaan määrätietoisesti, ja se johti jopa siihen, että 2010—2011 nämä turvapaikkahakemusten määrä putosi 30 prosenttia, ja se lähes puolittui niistä maista, joista oli suurin virta turvapaikkahakemuksia Suomeen tullut.

Mutta vielä ihan lyhyesti palaan tuohon Vietnam-asiaan, jonka edustaja Zyskowicz täällä nosti esille. Kyllähän meillä täytyy olla muitakin keinoja kuin odottaa sitä, saako EU aikaan sopimuksen, takaisinottosopimuksen, Vietnamin kanssa, ja jos se näyttää vaikealta ja sitä ei synny, niin meillähän on muitakin keinoja, niin kuin tuossa edustaja Zyskowicz omassa puheenvuorossaan toi esille sen taloudellisen edun, mitä Suomi kehitysyhteistyössä Vietnamille osoittaa.

Ovathan nämä sellaisia asioita, jotka voivat olla pöydässä samaan aikaan, kun keskustellaan siitä, että mikäli Vietnam ei kanna omaa vastuuta oman maansa kansalaisista, jotka täällä toistuvasti rikoksiin syyllistyvät, ja Suomi haluaa siinä asiassa yhteistyötä Vietnamin kanssa tehdä ja palauttaa rikolliset, niin pitää ottaa sitten myös nämä taloudelliset kysymykset siihen keskusteluun mukaan.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! On tosi positiivinen asia, että Suomessa saadaan ylipäätään tänä päivänä keskustella maahanmuuttopolitiikasta ilman turhaa leimautumista. Siinä tietysti perussuomalaisella puolueella on merkittävät ansiot esittää. Sen jälkeen, kun tämä puolue lähti kasvuun, voi sanoa, että sekä jotkut oikealla että sitten jotkut yksittäiset edustajat vasemmalla ovat aktivoituneet asiassa.

Koko ajan seuraamme perussuomalaisessa puolueessa tätä tilannetta muun muassa EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan rakentamisen osalta, johon suhtaudumme varsin kriittisesti. Olemme tehneet ministerille kyselyn, kirjallisen kysymyksen, johonka hän on aika kattavasti vastannut — kiitos siitä — ja seuraamme tilannetta. Tietysti kun nämä pahimmat ylilyönnit tässä keskustelussa ovat tulleet esille tämän vietnamilaisen henkilön tapauksen osalta, niin nämä akuutit asiat nyt pitää saada tietysti kuntoon, mutta täytyy sanoa, että hiukan parempaan suuntaan tässä pakolaispolitiikassa noin yleisesti ottaen on menty.

Sen sijaan tässä monikulttuurisuuspolitiikassa, jota tämän maan rajojen sisällä harjoitetaan kotoutumisen osalta, on tietysti vielä erittäin paljon tekemistä, ja siinä ehkä perussuomalaiset erottuvat muusta eduskunnasta omilla näkemyksillään aika selkeästi.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustellaan Suomen ja Kosovon välisestä laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottoon liittyvästä sopimuksesta, ja tämä keskustelu on keskittynyt hyvin paljon tähän laittomasti maassa oleskeluun ja ulkomaalaisiin rikollisiin, jotka täällä Suomessa ovat, ja siihen palautusjärjestelmään ja niihin keinoihin, millä nämä rikolliset saadaan täältä palautettua.

Mutta täytyy tähän samaan keskusteluun vielä liittää se, että työperäinen maahanmuutto on erittäin tärkeä asia ja meidän pitää pitää huolta siitä, että työperäisesti maahan muuttaville henkilöille on aina väylä olemassa silloin, kun työtä on täällä tarjolla ja tekemisen haluja siihen työhön on olemassa. Työperäistä maahanmuuttoa ja näitä laittomasti maahan tulevia henkilöitä ja turvapaikkaturismia ei pidä sekoittaa toisiinsa.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Pidän itse myös tärkeänä instrumenttina tätä takaisinottosopimusmenettelyä, ja mielestäni sen käyttämistä tulisi myös tehostaa eli aktiivisesti näitä sopimuksia neuvotella. Tällä hetkellä Suomella on voimassa olevat kahdenväliset takaisinottosopimukset Viron, Latvian, Liettuan, Bulgarian, Romanian ja Sveitsin kanssa. Nämä ovat vanhastaan olleet ja nyt, kun on kysymyksessä maat, jotka ovat Euroopan unionin jäseniä, eivät edes olisi sillä tavalla tarpeellisia tai välttämättömiä. Samoin vielä vanhaan pohjoismaiseen passintarkastussopimukseenkin liittyvät nämä takaisinottosopimukset. Pääsääntö on todellakin se, että Euroopan unioni neuvottelee näitä sopimuksia kolmansien maiden kanssa, mutta jos niitä ei saada syntymään, niin silloin mielestäni tulee kyllä olla aktiivinen näitten sopimusten neuvottelemisessa, niin kuin oltiin tässä Kosovon tapauksessa.