Arvoisa puhemies! Aloitan kevyesti äärimmäisen vakavassa asiassa. Mikä ero on valelääkärillä ja vakuutuslääkärillä? Se ero, että valelääkäri on tavannut potilaan.

Vakavilla asioilla ei saa leikitellä, ei liioin ihmisten oikeusturvalla. Kuten kaikki tiedämme, vakuutuslääkärit saattavat arvioida henkilön työkykyiseksi, vaikka hoitava lääkäri on todennut hänet työkyvyttömäksi. Tavallisen ihmisen järkeen ei mahdu, kuinka vakuutuslääkäri voi henkilöä tapaamatta arvioida hänen työkykynsä paremmin kuin hoitava lääkäri, joka tuntee potilaansa. Kysyn sosiaali- ja terveysministeri Risikolta: onko vakuutuslääkärijärjestelmää selvittävässä työryhmässä käsitelty tätä asiaa, ja jos on, niin mitä asialle aiotaan tehdä?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys, koska todella ihmisten oikeustaju on koetuksella tämän asian suhteen. Me olemme käyneet sellaisia keskusteluja näiden eri tahojen kanssa viime syksynä, ja nyt on päässyt työ sitten käyntiin. Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta löytyy se toimenpidesuunnitelma, mitä aiotaan tehdä, ja se työ on nyt käynnissä. Tavoite on, että tämän vuoden aikana saataisiin tähän läpinäkyvyyttä lisää, luottamusta lisää ja myöskin sitä, että siellä on hyvin, hyvin monia toimenpiteitä, millä tämä yritetään korjata.

Arvoisa puhemies! Lääketiedettä ei tehdä oikeudessa, eikä sitä pitäisi tehdä vakuutusoikeudessakaan. Mikäli henkilöllä ei ole lääketieteellisiä edellytyksiä työntekoon, ei sitä pitäisi löytyä vakuutusoikeuskäsittelyssä tapahtuvan paperidiagnoosin jälkeenkään. Korkein oikeus joutuu usein oikomaan vakuutusoikeuden tuomioita, mutta pientä ihmistä tämä ei paljon lohduta. Kaikki eivät jaksa hartiavoimin taistella asiansa puolesta ja viedä juttuaan korkeimpaan oikeuteen asti.

Oikeusministeri Henriksson totesi viime syksynä, että on ongelmallista, kun hoitavaa lääkäriä ei yleensä kuulla vakuutusoikeudessa. Toisena ongelmakohtana Henriksson näkee sen, että vakuutusoikeuteen valittanut henkilö ei saa tietää, millä tavalla vakuutuslääkäri on oikeudessa hänen asiansa katsonut. Ongelmat ovat tiedossa, joten kysyn oikeusministeri Henrikssonilta: mitä lainsäädännöllisiä muutoksia näiden asioiden ratkaisemiseksi tehdään?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys ja erittäin tärkeä asia. Tilanne on se, että tällä hetkellä me olemme tietoisia siitä, että läpinäkyvyys vakuutusoikeuden toiminnassa ei ole sillä tasolla kuin kansalaiset haluaisivat sen olevan. Me olemme tekemässä nyt työtä sen eteen, että tämä läpinäkyvyys paranisi. Se tehdään nyt yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tätä varten on myös perustettu työryhmä, joka nyt tällä hetkellä miettii näitä asioita. Tarkoitus on, että saadaan tänne eduskuntaan vielä tällä hallituskaudella ja eduskuntakaudella esitys tästä asiasta, jossa nimenomaan halutaan päästä siihen, että läpinäkyvyyttä saadaan lisää, että ihmiset tietävät, millä perusteella ne päätökset tehdään.

Arvoisa puhemies! Toimeentuloturva-asioita koskevat prosessit voivat olla kohtalokkaita kansalaisten oikeudellisen aseman kannalta. Potilasvahinkoa kärsinyt kansalainen ei käytännössä edes toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimesta, vakuutusoi-keudesta, saa Suomessa oikeutta. Tapaturmaisesti vahingoittuneelle nykyinen korvausjärjestelmä on epätyydyttävä jo yksin asian käsittelyn kohtuuttoman keston vuoksi. Valitusprosessit voivat kestää jopa yli 10 vuotta. Potilaan oikeusturvan kannalta oleellista olisi, että oikeudelliset keinot ovat riittävän tehokkaita. Kysyisinkin ministeriltä: miten hallitus takaa sen, etteivät potilaan oikeusturvan toteutumiseksi käytävät prosessit muodostuisi kohtuuttoman pitkiksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Herra puhemies! Tämä teidän kysymyksenne liittyy moneenkin asiaan. Mutta jos nyt ajattelee, mitä erilaisia muutoksenhakulautakuntia on tuolla sosiaali- ja terveysministeriössä, niin meillähän on hyvin paljon sellaisia henkilöitä, jotka todella ovat joutuneet hyvin monta kertaa valittamaan, ja se on aina tullut sieltä bumerangina takaisin. Siinä on mennyt hyvin paljon aikaa ja taloudellinen toimeentulo on heikentynyt siinä välillä. Nythän juuri tällä työllä, mistä sekä minä että ministeri Henriksson mainitsimme, yritetään miettiä myös sitä, miten voidaan nopeuttaa näitä prosesseja, ja siitähän pitää tietysti lähteä, että tällaiseen pitkäkestoiseen valitusrumbaan ei tarvitsisi joutua. Mutta kyllä siinä monia tekoja tarvitaan, ja tietysti ne prosessit ovat hyvin yksilöllisiä. Valitettavasti kaikkien eläke- tai vakuutusvalitukset vain eivät mene läpi, koska ne eivät täytä niitä kriteereitä.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset, valtioneuvosto! Tässä valelääkärikysymyksessä periaatteessa kärjistyy koko suomalaisen lääketieteen, Kelan ja näitten vakuutuslääkärien kriisi. Suomessa ei, niin kuin ministeri sanoi, ole ollut läpinäkyvyyttä, joten on päästy lääketieteessä ajautumaan tämmöiseen medikalisaatioon, ei kukaan oikein tiedä mistään mitään. On menty jopa niin pitkälle, että kun täällä oli vaihtoehtopäivät — kun muualla Euroopassa hallitukset säästävät ja tajuavat ihmisen kokonaisvaltaisen hoidon päälle, kuinka on tutkittu kaikki placebot, muuta, kuinka paljon psyyke ja henki vaikuttavat asiaan — niin Suomessa Lääkäriliitto ajaa kaikista kireintä linjaa Euroopassa, että on oltava ehdottomasti medikalisaatio, kaikki mielenterveyslääkkeet, kaikki hoidot, koulussa ajetaan oppilaat heti nuoresta lääketieteen pariin sitä kautta, ettei anneta mitään kokonaisvaltaista vaihtoehtohoitoa.

Sen takia, arvoisa puhemies, tulee mieleen kysyäkin: onko näissä valelääkäritapahtumissa sen takia kestänyt niin kauan ennen kuin on huomattu, että nämä valelääkärit ovat olleetkin harvinaisen inhimillisiä lääkäreiksi (Puhemies koputtaa) ja osoittaneet jonkunlaista muuta välittämistä potilasta kohtaan eivätkä ole paljastuneet, ja voiko tälle vaihtoehtojutulle tehdä mitään?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Jos kuitenkin jatkan itse tästä. — Tämä keskustelu lähti näistä vakuutuslääkäreistä, ja pitää aina muistaa se, että hoitavan lääkärin tehtävä on arvioida potilaasta se, onko hänellä työkykyä sillä hetkellä siihen työhön, mistä hän on lähtenyt tai mitä hän tekee sillä hetkellä. Vakuutuslääkärin tehtävä on arvioida, onko hänellä työkykyä yleensä ottaen joko siihen tai johonkin muuhun vastaavaan työhön. Tässä tulevat yleensä ne selkkaukset: kun hoitava lääkäri laittaa rastin ruutuun "työkyvytön", niin se ei tarkoita sitä, että olisi yleensä, kaiken kaikkiaan, työkyvytön.

Liittyen nyt sitten teidän kysymykseenne, niin todellakin näihin vaihtoehtohoitoihinhan, mistä kovasti aina keskustellaan, viime kaudella pohdittiin jo tällaista lainsäädäntöä. Vaihtoehtohoitojärjestöthän toivoisivat myöskin lainsäädäntöä, mutta tällä hetkellä meillä ei Suomessa ole oikeastaan määritelty sitä, mitä kaikkea niihin kuuluu, meillä ei ole rekisteröityjä vaihtoehtohoitojen toteuttajia. On vaikea tehdä lainsäädäntöä tilanteessa, jossa ei tiedetä sitä, (Puhemies koputtaa) mitä kaikkea niihin kuuluu.

Arvoisa puhemies! Potilaan oikeusturvan ja läpinäkyvyyden kannalta on erittäin tärkeätä, että hänellä on hänet tunteva, häntä pitkään hoitanut lääkäri, joka voi olla vaikka omalääkäri. Hän pystyy kuvaamaan sen sosiaalisen ympäristön, sen perheen, sen työn ja tekemään sen arvioinnin, kykeneekö potilas tekemään mahdollisesti nyt tai työhistoriassa myöhemmin sitä työtä vai pitääkö hänet siirtää eläkkeelle. Minusta on ensiarvoisen tärkeätä, että meidän perusterveydenhuoltomme miehitetään niin, että siellä on riittävästi kykeneviä ihmisiä, jotka tuntevat potilaat ja kykenevät tekemään tämän arvioinnin.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Olen edustaja Kallin kanssa erittäin samaa mieltä. On tärkeää se, että on osaavia lääkäreitä, ja meillä onneksi Suomessa on ja me voimme olla siitä ylpeitä. Mutta se, mitä me olemme nyt sitten tekemässä, on, että nimenomaan lääkäreitten koulutukseen otetaan tätä vakuutuspuolta ja sitten on tätä jatkuvaa täydennyskoulutusta myöskin. Ja sitten on tärkeää se, että ne paperit, jotka lähtevät sinne vakuutuslaitokselle päätöksentekoon, olisivat mahdollisimman informatiiviset, niin että olisi helpompi tehdä niitä päätöksiä eikä niitä tehtäisi väärillä tai liian suppeilla tiedoilla, ja tätä nyt halutaan sitten myöskin lisätä, samoin kuin myöskin sitä, että hoitavaa lääkäriä myös tarvittaessa kuultaisiin.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindströmin kysymys on erittäin hyvä, mutta asialla on toinenkin puoli. Terveyskeskuslääkäri voi luvata henkilön liian helpostikin joskus eläkkeelle, koska siinä hoitosuhteessa on mahdollisuus tämmöiseen virhearviointiinkin joskus. Tavoitteena on kuitenkin, että ihminen kuntoutetaan töihin takaisin eikä häntä siirretä eläkkeelle, ei välttämättä samaan työhön mutta työhön kuitenkin. Kysynkin: miten saataisiin terveyskeskuslääkärien ja vakuutuslääkäreiden yhteistyötä parannettua niin, että ymmärrettäisiin tämä yhteinen tavoite?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Aivan totta. Siis kyllähän tavoitteen pitää olla ihmisellä se, että hän voi palata työhön ja voi jatkaa sitä työtä. Työ on parasta sosiaaliturvaa, ja sitä kaikki haluavat tehdä, jos sitä vain kaikille olisi tai sitä pystyisi tekemään. Se on juuri näin, että se vuorovaikutus vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin kanssa pitää saada paremmaksi, ja myöskin sitten näin, että ne paperit, jotka lähtevät sinne vakuutuslaitokseen, ovat informatiiviset ja että perustelut päätöksistä ovat myöskin selkeät. Se lisää luottamusta myöskin tällä hakijalla, tällä henkilöllä, kun hän tietää, mihin tämä päätös perustui.

Arvoisa herra puhemies! Juuri niin kuin ministeri sanoi, koulutusta tarvitaan ja selkokielistä informointia. Nimenomaan silloin, kun asiakas, hakija, ymmärtää sen viestin, mikä hänelle tulee, varmasti viestikin menisi paremmin perille. Mutta ennen ainakin sain palautetta siitä, että siinä otetaan muitakin asioita huomioon kuin se varsinainen työkykyisyys, otetaan niin sanottuja sosiaalisia tekijöitä huomioon myös tässä arvioinnissa, ja minä luulen, että tästä ei ole ihmisiä informoitu riittävästi. Voisitteko vähän avata tätä seikkaa?

Toinen asia sitten: Miten, ministeri, näette, tunnistetaanko harvinaiset sairaudet tai sellaiset sairaudet, jotka todellisuudessa aiheuttavat työkyvyttömyyttä mutta eivät löydy joltakin listalta? Tunnistetaanko nämä riittävän hyvin?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tuohon kysymyksen loppuosaan, tunnistetaanko kaikkia harvinaisia sairauksia: Ei välttämättä. Meillä on hyvin, hyvin harvinaisia sairauksia, ja niistä ei välttämättä ole Suomessa vielä diagnoosia ja diagnostiikkaa kehitetty, mutta tietysti tämä on se yksi syy, minkä tähden me haluamme olla tässä Euroopan harvinaisten sairauksien verkostossa, jotta me saamme sitten myöskin hoitoon ja diagnostiikkaan apua.

Tuohon, mitä kysyitte sitten siitä, tietävätkö ihmiset riittävästi: Eivät välttämättä, ja se on yksi meidän toimenpiteistämme siellä toimenpideohjelmassa, että me teemme selkeää viestintää. Myöskin olisi tärkeää, että jo hyvissä ajoin, kun haetaan sitä eläkettä, olisi tietoa sillä ihmisellä siitä, mitä tämä nyt tarkoittaa ja mihin yleensä perustuvat ne päätökset, jotta hän voisi sitten tietää, mitä tietoja hänen kannattaa sinne papereihin vielä lisätä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan keskimääräiset käsittelyajat ovat olleet 16—17 kuukautta. Kohtuullinen aika olisi noin 6 kuukautta.

Arvoisa ministeri, mihin toimenpiteisiin ryhdytte, jotta Suomen kansalaisten perustuslaillinen oikeus toteutuisi?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä, mihin viittasitte, on todella meillä ollut sellainen hankala asia. Se oli jo viime kaudella, niin kuin me muistamme täältä salista, mutta se on valitettavasti jatkunut johtuen siitä, että on hyvin paljon näitä käsiteltäviä asioita. Mutta me olemme saaneet resursseja, me olemme saaneet viime vuonna lisää resursseja, me saamme tänä vuonna lisää resursseja, ja kyllä meillä tavoite on, että nämä saadaan lyhyemmäksi ja lähestymään tätä tavoiteaikataulua, mutta kyllä siinä vielä tekemistä on.

Sen lisäksi, että on näitä resursseja lisätty, meillä on myöskin erilaisia muita toimia mietitty, että me voisimme jotenkin vähentää näitä valituksia, ja se taas liittyy myös yleensäkin tähän äsken mainittuun vakuutuslääkärikysymykseen.

Arvoisa puhemies! Vakuutuslääkärit noudattavat vakuutuslääketiedettä, ja tavalliset lääkärit noudattavat tavallista lääketiedettä. Toivoa sopii, että nyt työryhmä saa tämän välimatkan kurottua umpeen.

Itse asiassa olisin kysynyt samaa kuin edustaja Ruohonen-Lerner tässä edellä: voimmeko olla nyt vakuuttuneita? Todistakaa se nyt uudelleen, kun valtiovarainministeri ei ole täällä paikalla, että kun tämä hyvä hallitus nyt onnistui viime syksynä lisäämään Somlan resursseja niin, että valitusajat eivät vieläkään menneet kohtuulliselle tasolle mutta lyhenivät siitä täysin kohtuuttomasta tasosta, voimmeko olla vakuuttuneita siitä, että se kehitys jatkuu. Pääministerihän voi vakuuttaa, että se jatkuu tämän hallituksen loppuun saakka.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin edustaja Virtanen totesi ja vakuutti, me olemme todella saaneet niitä resursseja lisää. Mutta kyllä tässä pitää tietysti monia tekoja tehdä, ei ainoastaan lisätä resursseja vaan vaikuttaa siihen, että ihmisten ei tarvitsisi valittaa ja että olisi oikeudenmukaisia päätöksiä, että katsottaisiin, että ok, ei tarvitse valittaa enää. Tämä on monien asioitten summa, mutta hienoa on, että on saatu resursseja lisää. Tavoite on tämä, mihin viittasitte, mutta ihan päätä pantiksi en pysty sanomaan.

Arvoisa puhemies! Olisin puuttunut edustaja Mäkisalo-Ropposen mainitsemaan kommenttiin siitä, että terveyskeskuslääkärit myöntävät liian helposti näitä eläkkeitä. Tämähän ei ole Suomessa ongelma, vaan päinvastoin sinne eläkkeelle ei pääse, jos on todellinen sairaus ja sinne pitäisi päästä.

Joka päivähän viisi kuusi alle 30-vuotiasta nuorta siirtyy ennenaikaiselle eläkkeelle masennuksen tai mielenterveysongelmien vuoksi, ja toisena ongelmana on tämä osatyökykyisyys. Osatyöpaikkoja oikeastaan Suomessa ei ole eikä niitä pyritä järjestämään, ja kysyisinkin, miten hallitus voisi tukea näitä nuoria, että he eivät joutuisi varhaisessa vaiheessa eläkkeelle vaan heille annettaisiin mahdollisuuksia päästä työelämään kuitenkin mukaan vielä, vaikka osatyökykyisinä.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tässähän meillä on todella hyviä uutisia kerrottavana, elikkä kehysriihessä päädyttiin siihen, että käynnistetään tällainen osatyökykyisten toimenpideohjelma. Nyt on tavoite se, että me teemme tällaisen portaalin, koska nyt on ongelma se, että ei edes tiedetä, mitä apuja voisi saada osatyökykyisten auttamiseen, eli työpaikoilla ei välttämättä ole tietoa. Ja sama juttu: myöskään jos ihminen on siellä työttömyyskortistossa, hän ei tiedä, mitä apua hän voisi saada. Meillä käynnistyy pilotti, ja haetaan työyhteisöjä pilottiin mukaan ja kehitetään nimenomaan sitä, miten me voimme auttaa näitä, jotka ovat osatyökykyisiä. Meillä on valtavan hyviä työkalupakkeja, mutta niistä kaikista työkaluista ei välttämättä edes tiedetä.