Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt lakialoitteen lautamiesten ikärajojen muuttamisesta. Tämä on semmoinen lakialoite, josta olen saanut paljon positiivista palautetta kentältä, ja tätä on paljon siellä toivottu. Lautamiesten tärkeä tehtävä tuomioistuimissa on toimia kansan oikeustajun edustajina, ja heidän tehtävänsä siis on edustaa mahdollisimman monipuolisesti koko Suomen kansaa. Siis lautamiesten täytyy edustaa koko Suomen kansaa.

Nykyään voimassa oleva käräjäoikeuslaki rajaa kuitenkin ikävästi osan kansalaisista pois. Siellä laissa sanotaan, että lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Jos nyt katsotaan esimerkiksi meidän uutta eläkelainsäädäntöämme, niin nythän on se trendi, että halutaan, että työelämässäkin ollaan ja säilytään aina 68 ikävuoteen asti.

Mielestäni ei ole mitään perustetta sille, että 63 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat eivät olisi enää kelpoisia lautamiehiksi mutta ovat kuitenkin kelpoisia työelämään. Mielestäni tämän nykyisen käräjäoikeuslain pykälän kohta on vähän vanhentunut eikä mene synkronissa tämän muun nykyisen ikärajoihin liittyvän ajatusmaailman kanssa. Sen takia olisi tärkeää ja hyvä, että sitä ikärajaa voitaisiin myöskin nostaa 68 vuoteen.

Toisaalta taas monet nuoret kansalaiset ovat olleet minuun yhteydessä ja ihmetelleet, miksi on näin, että jos on alle 25-vuotias, niin ei myöskään kelpaa lautamieheksi. Tällaiset ihmiset ovat kuitenkin täysi-ikäisiä, 18 v., ja sen takia voisi kuvitella, että hekin voisivat toimia lautamiehinä.

Olen keskustellut ministeri Braxin kanssa tästä asiasta, eikä hän oikein lämmennyt tällä hetkellä tälle asialle, kun hän sanoi, että meiltä puuttuisivat tällä hetkellä lautamiehistä noin nelikymppiset ihmiset. Mutta minulla on tässä tällainen kuva — tämä on käppyrä, tämä on Helsingin käräjäoikeuden tilasto — joka osoittaa ikähaarukkaa, minkä ikäisiä ovat Helsingin käräjäoikeudessa nämä lautamiehet nykyään. Eikä kyllä tämän mukaan ainakaan kovin suurta heittoa ole niin, että siellä olisi kovin iso edustus vanhemmissa ikäluokissa tällä hetkellä, aika tasainen tämä on, ja varmasti tämä sama tilanne on muuallakin Suomessa.

Siis sen takia olen tehnyt tämän lakialoitteen ja toivon sille suopeaa käsittelyä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Vahasalon kanssa tästä itse substanssiasiasta täsmälleen samaa mieltä. Eilen ed. Rönni viritteli täällä papparaiskeskustelun. Tämä nyt ehdotettu ikäraja, 68 vuotta, jää sopivasti papparaisrajan alapuolelle, niin että ed. Rönnikin on varmasti tässä asiassa nyt ihan samaa mieltä. Toivon, että tähän suuntaan mentäisiin. En henkilökohtaisestikaan koe itseäni kovin kohtuuttoman kykenemättömäksi esimerkiksi toimimaan tuossa mainitussa lautamiestehtävässä, vaikka mittarissa näitä vuosia aika runsaasti alkaa ollakin. Elikkä toisin sanoen yhteiskunnan kehitys on vaan mennyt siihen suuntaan, että valmiudet säilyvät aika kypsään ikään saakka, ja 68 vuotta tässä ajassa sopii hyvin täksi rajaksi.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Ikä tuo viisautta. Käyttämätön voimavaramme ovat eläkkeelle siirtyneet seniorit. On käsittämätöntä, että me jätämme hyödyntämättä näiden meidän senioriemme vapaan ajan ja ennen kaikkea sen viisauden, joka on vuosien varrella kertynyt. Kokemuksella on arvonsa. Kannatan siltä osin lämpöisesti ed. Vahasalon lakiehdotuksen sitä osaa, jossa ikärajaa nostetaan.

Kehitettävää lautamiesjärjestelmässä varmasti riittää. Poliittisin perustein tehtävät valinnat eivät varmasti edusta oikeusvaltion tapaa valita neutraalisti lautamiehiä. Siltä osin meidän on vakavasti pohdittava uusia toimintamalleja. Samoin meidän on osaltaan mietittävä myöskin sitä, voidaanko lisätä 1—2 tuomarin kokoonpanolla tehtäviä ratkaisuja varsinkin asioissa, joissa osapuoli on myöntänyt syyllisyytensä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Vahasalon aloite tähtää oikeaan suuntaan. Miksi kansalaiselta, joka voi äänestää tai asettua ehdokkaaksi yleisissä vaaleissa, evätään oikeus päästä lautamieheksi? Pidän ed. Vahasalon lakialoitetta siltä osin perusteltuna, mikä koskee lautamiehen alaikärajaa. Sen sijaan en asettaisi lautamiehelle tiukkaa yläikärajaa. Voihan esimerkiksi eläkkeellä oleva ulosottomies, poliisi, syyttäjä, asianajaja tai muu sellainen olla aivan erinomainen lautamies vielä 75 vuoden iässä.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vahasalon tekemä lakialoite on ihan hyvä ja oikean suuntainen. Tietysti meidän nyky-yhteiskunnassa on hyvin usein harkittava näitä ikärajakysymyksiä, jotka vielä lainsäädännössä ovat mukana. Ennen kaikkea on tärkeää se, että lautamiesjärjestelmä toimii hyvin sillä lailla, että meillä on yhteiskunnallisesti laaja näkemys siellä mukana, ennen kaikkea tietysti eri ikäluokista. Jotenkin tuo 63 vuotta tuntuu nyky-yhteiskunnassa siltä, kun eläkeikäkin on nousemassa, että kyllä se liian alhainen on. Siinä mielessä olen tämän ed. Vahasalon lakialoitteen takana.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen ikärajaa tietenkin voidaan harkita, ei siinä mitään, mutta tämä ei minun mielestäni ole lautamiesjärjestelmän kaikkein pahimpia puutteita. Pahimpia puutteita on sen poliittisuus, siinä mielessä poliittisuus, että kunnanvaltuustot valitsevat lautamiehet, ja kaiken lisäksi on käynyt, ministeri Brax, selville se, että puolueitten paikallisjärjestöt paitsi vaativat, perivät, oman osuutensa lautamiesten palkkioista, ne lisäksi edellyttävät, että lautamiehet halutessaan tulla valituksi uudelleen asettuvat vaaliehdokkaiksi.

Lautamiesjärjestelmä tarvitsee valintaprosessin muutoksen, koska on asetettu tämä poliittisuus kyseenalaiseksi. Minun mielestäni tämä asetettiin kyseenalaiseksi tämän tasavallan kolmanneksi korkeimmalla pallilla. Pääministeri sanoi, että hän ei luota lautamiesten tuomioihin vaan täytyy olla virallinen ammattituomari. Minusta tämä on niin paha heitto lautamiesjärjestelmää kohtaan, että kannattaa vähän harkita joko puheita tai sitten järjestelmää, mutta jompikumpi nyt on väärässä.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Vahasalon kanssa täysin samoilla linjoilla lautamiesten ikärajojen muutostarpeesta. Keskustelua ikärajoista on viime aikoina käyty niin kunnallisvaalien äänestysiän laskemisesta 16 vuoteen kuin työelämässä pidempään jaksamisen puolesta. Lautamiesten ikärajoitukset eivät ole nykypäivää, ja kuten ed. Vahasalo lakialoitteessaan mainitsee, täysi-ikäisyyden raja Suomessa on 18 vuotta. Sitä tulisi mielestäni kunnioittaa myös kaikissa muissa yhteiskunnallisissa toimissa.

Mitä tulee ikärajan loppupäähän, tällä hetkellä voimassa oleva 63 vuotta ei niin ikään ole perusteltavissa. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63-vuotiaana, mutta työelämässä voi oman harkinnan mukaan olla aina 68 vuoden täyttämiseen saakka. Onneksi yhä useampi on jatkanut työelämässä joko koko- tai osapäiväisenä yli tämän 63 ikävuoden. Myöskään yhteiskunnallinen aktiivisuus ja osallistuminen eivät häviä 63 vuoden ikäraja ylitettäessä, ja siitä meillä onkin jopa täälläkin näyttöä.

Ed. Pulliaisen viittaus eiliseen papparaiskeskusteluun oli mielestäni oikein osuva, sillä me tiedämme, että elinikämme ovat pidentymässä hyvinkin paljon, ja juuri vastikään julkaistun senioritutkimuksen mukaan suuret ikäluokat ovat aktiivisia liikunnan harrastajia, joten kannatan lämpimästi ed. Vahasalon lakialoitetta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! En kertaa ed. Vahasalon puheenvuoroa, mutta haluan erityisesti tuoda esille juuri sen, että kun me olemme vaatimassa ihmisiä tekemään töitä pitempään työelämässä, niin sitten me olemme kuitenkin lautamiehet raakkaamassa pois tehtävistään 63-vuotiaina. Kannatan ikärajan tarkistamista ylöspäin. Tämä lautamiesten 25 vuoden alaikäraja on hyvä, koska sen ikäisellä on jo jonkin verran elämänkokemusta, mutta voisi olla sekin harkinnassa alentaa, koska maailma on muuttunut. Tämä määräys muistaakseni otettiin käytäntöön silloin, kun oli aika, jolloin nuoruutta ihannoitiin ja ikärasismi oli pahimmillaan. Nyt on kulunut vuosia ja ikärasismi on onneksi vähentynyt ja on huomattu, että meidän on hyväksyttävä, että ihmiset vanhenevat ja me tarvitsemme työvoimaa ja niin me tarvitsemme myös lautamiehiä.

Olen ed. Ukkolan kanssa täysin samaa mieltä, että politiikka pois lautamiestoiminnasta. Olen useilta tahoilta viime aikoina kuullut kannanottoja, että ratkaisuihin olisi saattanut puoluekanta vaikuttaa. En tietenkään voi sitä osoittaa millään tavalla, mutta kun niitä viestejä tulee useammalta taholta, ne on otettava vakavasti.

Ed. Ahosta tukisin siinä, että ikärajakeskustelua tulee käydä kaikissa laeissa, ja mielestäni sitä tulisi käydä kaikkien lakien kohdalla läpi. Mutta uskon, että nämä tulevat kysymykseen sitten, kun lautamiesjärjestelmää tullaan uudistamaan. Kyllä ikärajat kaikissa laeissa tulisi nyt tarkistaa, kun eläkelaki on uudistettu.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Lautamiesjärjestelmän uudelleenarviointi on parhaillaan menossa, mutta lautamiesten ikärajakysymys on kuitenkin ajankohtainen, koska todennäköisesti lautamiesjärjestelmä tulee toimimaan jollakin laajuudella jatkossakin. Se toive, että 40-vuotiaita lautamiehiä olisi enemmän, on aika epärealistinen, kun ottaa huomioon tämän päivän työelämän kiireet ja vaateet ja sen, että on hankala löytää sen ikäisiä ja tietyn ikärajan alittavia lautamiehiä. Siinä mielessä ed. Vahasalon aloite on kannatettava.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Toivotan menestystä ed. Vahasalon aloitteelle, kuten myöskin hänen aiemmin, vuosia sitten tekemälleen aloitteelle alkolukosta, joka nyt on menestyksekkäästi täällä käsittelyssä ollut viime viikolla.

Täällä puhuttiin siitä, että puoluekanta ratkaisee, kun lautamiehiä valitaan. Totta kai puoluekanta ratkaisee. Lautamiesjärjestelmä on yksi lautakuntajärjestelmä kunnallisessa poliittisessa päätöksenteossa, elikkä jokaisella puolueella on määrätty määrä valittavia lautamiehiä, mutta poliittisuus loppuu sinä päivänä, kun me lautamiehiksi valitut vannomme tuomarinvalan. Se poliittisuus loppuu sinä päivänä. Ehdottomasti kannatan lautamiesjärjestelmän uusimista myöskin tässä mielessä, että ikärajaa nostetaan, ja seuraavaksi varmaan papparainen Rönni puolustaa omaa kantaansa.

Tero Rönni /sd:

Puhemies! Nyt täytyy sanoa, että tällä kohtaa en ala ikärasistiksi missään tapauksessa, en kyllä ollut sitä eilenkään, mutta meillä erilaisia toimia on, ja täytyy tunnustaa, että olen myöskin vilpittömästi kannattamassa tätä järjestelmää. Minusta ikärajat ovat tällä hetkellä turhan ahtaat, ja tämä varmaan onnistunee siinä käsittelyssä, kun tätä lautamiesjärjestelmää nyt sitten tullaan muuttamaan. Tämähän tulee muuttumaan; jos ennakoidut ajatukset pitävät paikkansa, niin lautamiesten määrä tulee vähenemään oleellisesti.

Samalla myöskin kuittaan ed. Rajalan kertoman siitä, miten lautamiesten politisoituminen näkyy. Minulla on ollut tilaisuus haastatella lautamiehiä pitkin aikaa ja erityisesti tässä viime syksyn aikaan, ja kyllä täytyy sanoa, että en minä kyllä usko sen järjestelmän poliittisuuteen sillä tavalla, että politiikalla olisi mitään tekemistä sen kanssa, kun päätöksiä tehdään.

Valintajärjestelmä on myöskin sellainen, että mistäpäin me saamme Suomessa ja millä muulla järjestelmällä valittua ihmisiä tasapuolisesti erilaisista organisaatioista ja erilaisella taustaperiaatteella olevia ihmisiä. Meillä ei ole tämmöistä järjestelmää. Jos me luomme jonkin ilmoittautumisjärjestelmän, että ihmiset saavat ilmoittautua johonkin tiettyyn www-osoitteeseen taikka puhelimella, minkä perusteella sitten valitaan lautamiehet, niin kyllä silloin tiedetään, minkälaiset ja mihinkä suuntautuneet ihmiset sinne ilmoittautuvat, elikkä se on hyvin kapea-alainen sektori. Nyt yleensä kyllä puolueitten kunnallisjärjestöt, jotka niitä katsovat, katsovat hyvinkin laajalla repertoaarilla, ja ne ihmiset, jotka sinne ilmoittautuvat ja kerran lautamieheksi lähtevät, minusta ovat hyvin sitoutunutta väkeä ja hyvin siihen toimintaan perehtyneitä. Olen kyllä kunnioittanut heitä. Minun mielestäni heidän toimintansa on ollut ensiarvoisen tärkeää, enkä ole koskaan kuullut pienintäkään epäilystä meilläpäin, että siinä olisi ollut politiikalla mitään tekoa. Mutta nykyään voidaan tietysti julkisuudessa heittää yhtä sun toista eikä siitä tarvitse joutua vastuuseen millään tavalla.

Kannatan tätä aloitetta kyllä ihan vilpittömästi.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! On perusteltua käydä keskustelua lautamiesten yläikärajan korottamisesta. Alaikärajan suhteen sen sijaan kannattaa muistaa, että myös ammattituomareiden alaikäraja on edelleen olemassa ja on erilainen kuin äänestysikäraja.

Mitä sitten tulee näiden lautamiesten poliittisuuteen, niin näin tuomioistuinlaitoksen asiakkaan näkökulmasta on ikävä kyllä sanottava, että lautamiesjärjestelmä on omiaan heikentämään asiakkaiden luottamusta tuomioistuinlaitokseen. Kovin monesti tuomioistuimen asiakkaat tietävät nämä lautamiesten poliittiset taustat ja kokevat, että niillä on joku merkitys myös siihen asenteeseen, millä tavalla niitä tuomioita annetaan.

Täytyy tunnustaa, että asianajajana olen joskus itsekin jollakin tasolla huomioinut sen, kuka lautamiehenä istuu ja minkälainen poliittinen tausta henkilöllä on. Monessa maassa on käytössä sellainen arvontajärjestelmä, joka on rinnastettavissa vaikkapa tällaiseen asevelvollisuuteen tai kertausharjoituksiin, ja velvollisuudesta osallistua lautamiestoimintaan sitten voi perustellusta syystä kieltäytyä. Itse koen, että tämä olisi huomattavasti järkevämpi tapa uudistaa lautamiesten valintaa.

Toisaalta voidaan kysyä, onko tuomioistuinlaitoksen monimutkaistuessa ja juttujen erikoistuessa tarvetta lisätä lautamiehiä erityisesti sellaisissa asioissa, joissa on monimutkaisia talousrikoskysymyksiä tai ylipäätään monimutkaisia ongelmia. Pitäisin perusteltuna lautamiesjärjestelmän hyvinkin radikaalia vähentämistä.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kataja täällä esittää näkemyksen, että suomalaiset epäilisivät suomalaista oikeudenkäyttöä ja oikeuksien toimintaa sillä perusteella, että lautamiehiä on valittu erilaisin poliittisin perustein. Tästä asiasta voi olla perustellusti täysin toista mieltä. Koko suomalainen ja ylipäätään länsimainen oikeusjärjestelmä lähtee siitä, että kansalaisen täytyy voida luottaa, että oikeutta jaettaessa on maalaisjärkeä juridiikan lisäksi. Jos me tavoittelemme sellaista oikeudenjakoa, joka on pelkästään juristien, kuten ed. Kataja itsekin on, varassa, niin minä luulen, että tämä kansalaisten luottamus on entistä heikommassa. Nythän oikeuslaitos kohtuullisesti nauttii instituutiona luottamusta.

On myös huomattava, että Ruotsissa lautamiehet ovat ihan ylimmässäkin oikeusasteessa, hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen todella samaa mieltä kuin ed. Kataja tästä valintajärjestelmästä. Suomeen voitaisiin maistraatin yhteyteen perustaa sellainen rekisteri, johon voisivat esimerkiksi ilmoittautua ne ihmiset, kuntalaiset, jotka haluavat olla lautamiehiä, ilman että siitä käy puoluekanta esille. Heidän joukostaan arvottaisiin lautamies jokaiseen juttuun.

Toinen asia, mihin uudistuksen haluan, jos ei näin käy: Minä haluan, että asianajajalla, joka puolustaa syytettyä, tai miksei myöskin syyttäjällä on oikeus jäävätä lautamies, jos tietää jo etukäteen, että lautamies ja syytetty ovat vihamiehiä. Tämä ainakin minun mielestäni saattaisi parantaa tämän järjestelmän uskottavuutta. Nyt se ei ole uskottava, ja se näkyy siitä, että esimerkiksi pääministeri on ilmoittanut, että hän ei luota lautamiesten tekemään tuomioon. Tästähän näkee, miten siihen luotetaan tasavallan korkeimmalla taholla. Ei luoteta, vaan valitetaan.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajille Kataja ja Ukkola, vastauksena teille päin: Amerikkalainen juryjärjestelmä, johon arvotaan kaikki kansalaiset, jotka ovat hengissä ja oikean ikäisiä, ei ole mielestäni järkevä. Silloin sinne valikoituu sellaisia lautamiehiä muun muassa amerikkalaisessa järjestelmässä, jotka itse eivät halua eivätkä ole sitoutuneet siihen touhuun. Suomessa tämä järjestelmä menee kunnallisvaalivuosina ja puolueen saamien äänien perusteella aivan hyvin.

Kun ed. Ukkola halusi, että sitten olisi tämmöinen rekisteri, johon voisi itse ilmoittautua, ei tulisi puoluekanta selville, niin lautamiesten puoluekanta ei tule tämän päivänkään oikeusistuimissa millään tavalla selville. Täytyy aina muistaa, että vaikka oikeudessa nykyään istuu yksi ammattituomari ja kolme lautamiestä, niin jos äänestystulos menee tasan, siellä ei puheenjohtajan ääni ratkaisekaan elikkä ammattituomarin ääni ei ratkaise, vaan päätös menee aina syytetyn osalta edullisemman tuomion puolesta. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Täytyy muistaa myöskin, että vain pieni promille kaikista päätöksistä tehdään äänestämällä yleensä tuomioistuimissa.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Olen kyllä ed. Katajan kanssa aivan samaa mieltä siitä, että nyt kun tätä lautamiesjärjestelmää kokonaisuutena kehitetään — lakivaliokuntahan se on, joka tämän asian käsittelee, jossa ed. Kataja itse myöskin istuu — olisi syytä kiinnittää huomiota myöskin tähän eläkeikään. Minun mielestäni on hyvä, että tätä ikärajaa olisi mahdollista täältä yläpäästä myöskin korjata. Kun meillähän on muutenkin eläkeikää nostettu, niin tämä nosto tästä 63:sta 68:aan olisi mielestäni perusteltua. En ymmärrä sitä ministeri Braxin vastausta, minkä ed. Vahasalo kertoi täällä, että tätä ei otettaisi huomioon. Minun mielestäni lakivaliokunnan on syytä kiinnittää tähän asiaan myöskin huomiota.

Täällä on nostettu esille mahdollisuus siitä, että tämä lautamiesjärjestelmä toimisi sillä tavalla, että ihmiset voisivat ikään kuin itse ilmoittautua lautamieheksi. Minun mielestäni tämän kaltaiseen villin lännen järjestelmään ei pidä mennä. Siinä pitää olla joku selkeä valintaperuste, tapa valita nämä lautamiehet. Mutta toinen asia on, onko se sitten poliittinen peruste niin, että kaupunginvaltuustot ja kunnanvaltuustot vahvistavat sen. Jos on löydettävissä parempi järjestelmä, parempi tapa hoitaa tämä, niin minun mielestäni on syytä käydä siitä laaja keskustelu.

Mutta sitten, mitä tulee siihen, että nämä lautamiehet omista palkkioistaan maksavat näitä niin sanottuja puolueveroja, tämä on minun mielestäni sellainen asia, johon on syytä myöskin kiinnittää huomiota, koska se on varmasti yksi peruste, minkä takia tästä tulee se näkemys, että tässä tällä politiikalla on suurempikin merkitys kuin varmasti käytännössä siinä lautamiehen työskentelyssä on.

Mutta kaiken kaikkiaan tämä tuomioistuimen uskottavuus on asia, joka on erittäin tärkeä asia meillä perustuslaissa. Tältä osin tämä lautamiesten poliittisuus on tärkeä asia kyllä lakivaliokunnassa todella miettiä loppuun asti.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä useammassa puheenvuorossa on esiintynyt tällainen väärinkäsitys, että nyt olisi 63 vuotta se enimmäisikäraja. Kun on nimityshetkellä jo 4 vuoden kaudesta kysymys, niin se on 67 vuotta. Se on säädetty silloin, kun tuomareille tuli 67 vuoden eroamisikä. Sen jälkeen on eläkelainsäädäntöä muutettu ja se olisi 68, elikkä vuoden tarkistus vain sinne yläpäähän tarvitaan, jotta oltaisiin siinä mallissa, jota alun perin ajateltiin. Sinänsä tämä on ihan luontevaa, että on rinnastettu nämä ikärajat niihin ikärajoihin, joita ammattituomareilla on, niin siellä nuoremmassa päässä, alkupäässä, kuin sitten eläkkeellesiirtymisiässäkin.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aloite on kannatettava. Meidän keski-ikämme nousee, ja muuallakin työelämässä kannustetaan jatkamaan työuralla pidempään. Ed. Katajan logiikkaa en oikein ymmärrä. Ymmärrän sen ja jopa voisin kannattaa, että arvotaan ihmisiä näihin vaativiin tehtäviin, mutta eihän se poista sitä ongelmaa, mistä täällä nyt on puhuttu. Heillä voi olla mitä tahansa sidonnaisuuksia vapaamuurareihin tai liikuntaan. Joku jopa voi olla puolueen jäsen, kun tulee arvonnalla sinne. Tämä teidän mainitsemanne ongelma ei poistu sillä arvontajärjestelmällä.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Johannes Koskiselle minä haluaisin heittää takaisin, että tässä ei ole mitään väärinkäsityksiä. Siis luin tässä näin, että lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 63 vuotta. Mielestäni se on liian alhainen ikäraja suhteessa siihen, mitä nyt ollaan työelämässä esimerkiksi. Jos nyt satut olemaan 63-vuotias juuri silloin vaalivuonna, niin silloin se tarkoittaa sitä, että sinua ei voitaisi sitten valita. Eikö niin? Se on minusta ihan väärin. Jos satut olemaan 62-vuotias, niin sitten sinut voidaan valita. Ja vaalit käydään joka neljäs vuosi, joten tämä ei ollenkaan mene synkronissa tämän nykyisen käytännön kanssa. Sen takia on tärkeätä nostaa tämä yläikäraja 68:aan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä ajatus ikärajan muuttamisesta ed. Vahasalon suuntaamalla tavalla on ihan oikea. Mitä ed. Johannes Koskinen totesi, on siinä mielessä tietysti perusteltua, että siinä tilanne on tuomarin eläkeikään verrattavissa, jolloin yhdellä vuodella voitaisiin nostaa tätä lähtöikää, joka sitten olisi enemmän linjassa koko sen tuomarikunnan kohtelun kanssa.

Mutta tähän puolueveroon: Se on todella kyseenalaista, jos näin jossakin menetellään. Se ei ole vain missään tullut kai ilmi, että olisi ollut jossakin tällaista lautamiesten puolueveron keräämistä. Se on täysin tuomittava asia.

Sitten nämä istuntopäiväthän yleisesti arvotaan, mutta laamanni valitsee kylläkin sen, mille päivälle hän laittaa niin sanotut isot jutut, jolloin hän ehkä katsoo hiukan, minkälaisia lautamiehiä siellä on istumassa. Kyllä tällä tavalla tuomioistuinlaitoksella on mahdollisuus ikään kuin valita myös lautamiehet katsoen, minkä tyyppinen keissi on menossa. (Ed. Johannes Koskinen: Ne arvotaan aina!) — Ainakin Kotkassa päivät arvotaan, mutta ei sitä, mikä juttu sinä päivänä tulee. Nehän arvotaan koko vuodeksi etukäteen. Sitten siihen laamanni asettaa sen jutun, mille päivälle katsoo parhaaksi. — Kaiken kaikkiaan tätä systeemiä pitää kehittää, mutta ei poistaa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Vahasalon lakialoite olisi toki parannus siinä mielessä, että se laajentaisi lautamiesten väestöllistä edustavuutta. Mutta itse olisin kyllä sillä kannalla, että lautamiesjärjestelmässäkin tätä poliittisen vallan ja tuomiovallan kytköstä vähennettäisiin. Ei minulla ole mitään näyttöä siitä, että lautamiehet olisivat toimineet poliittisin perustein, mutta pidän kyllä tarpeettomana sitä, että lautamiehet valitaan poliittisin perustein. Sen vuoksi rinnastus poliittisin perustein valittuihin lautakuntapaikkoihin ei ole mielestäni hyvä. Kyllä pitäisin tärkeänä sitä, että rohkeasti tutkittaisiin muitakin lautamiesten valintamalleja. Toki arvontamalliin varmasti liittyisi omia ongelmia, mutta en usko niiden olevan ratkaisemattomia, koska sellainenkin järjestelmä on esimerkiksi Yhdysvalloissa käytössä, joten itse olisin kyllä valmis siihen kallistumaan.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! On tärkeää tarkastella näitä ikärajoja. Eräs tapa olisi esimerkiksi säätää vain siitä, että lautamiehenä voi toimia siihen saakka, kunnes täyttää 68 vuotta. Se olisi oikeudenmukaisin, koska muuten yhden päivän syntymäpäiväero voi vaikuttaa 4 vuotta lopputulokseen. Mitä tulee alaikärajaan, sillekin on tietyt perustelut, koska oikeudessahan hyvin usein joudutaan tekemään päättely sen mukaan, mitä yleinen elämänkokemus asiasta sanoo, ja voi kysyä, onko 18-vuotiaalla sitä yleistä elämänkokemusta.

Mitä tulee sitten tähän valintatapaan, niin mielestäni ei ole esitetty parempaa tapaa. Meillä ei ole kliinisiä ihmisiä olemassakaan. Kaikilla on tietyt sidonnaisuudet. Ja esimerkiksi asetan vastakkain, kumpi on enemmän jäävi sananvapauskysymyksessä, sosialidemokraatti vai toimittaja. Väitän, että se toimittaja on enemmän jäävi kuin se sosialidemokraatti tai jonkun muun puolueen jäsen sananvapauskysymyksiä käsiteltäessä. Asianmukaisella jääviyssäännösten noudattamisella tämä ei ole ongelma. Yleinen vihamies on ilman muuta jäävi jo tuomarin jääviyssäännösten mukaisesti, ja jos on molemmilla puolilla vahvasti poliittiset henkilöt, niin viisas jäävää jo siinä tapauksessa tietysti itsensä. En näe tässä poliittisessa valintatavassa tosiasiallisesti mitään ongelmaa. Se on turhaa poliittisella möröllä pelottelua.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tuosta, mistä ed. Manninen nimenomaan tuossa edellä puhui, tästä poliittisesta valinnasta, siitä oli minullakin ajatus lausua muutama sana.

Jos ajattelen omaa kotikuntaani Evijärveä, missä valitaan kaksi lautamiestä, minun mielestäni se järjestelmä on hyvin selkeä siinä mielessä, että kunnanvaltuusto suorittaa sen valinnan ja valitsee 4 vuoden toimikaudeksi. Jos ei tätä valintatapaa ole, niin minä mietin sitä, kuinka se esimerkiksi siellä meillä valittaisiin, tapahtuisiko se sitten niin, että kun lähdetään Kauhavalle istumaan käräjiä, niin siinä vaiheessa edellisenä iltana kokoonnuttaisiin Matkahuollon baariin ja siellä huutoäänestyksellä suoritettaisiin sitten tämä lautamiehen valinta.

Lautamiehen valinta tällä nykyjärjestelmällä on ihan hyvä, ja niin kuin ed. Manninen edellä sanoi, parempaa ratkaisua ei ole tähän valintaan esittää.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! No eipä tietenkään ole, kun poliitikot puhuvat. Kysymyshän on niin, että elämässä ja politiikassa eritoten asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät, eivät sitä, mitä ne ovat. Näin se on. Jos järjestelmä on läpinäkyvä, niin silloin sitä ei voi kyllä kunnallisvaalien perusteella valita. Näin se on. Mitä enemmän voitat vaaleissa, sitä enemmän saat lautamiehiä ja sitä enemmän tulee kunnallisjärjestöille tuloa. Tosiasia on, että joissakin kunnissa peritään lautamiehiltä maksu, otetaan puoluevero, ja toinen asia on, että joissakin kunnissa — lukekaa lehtiä — edellytetään, että lautamiehet tulevat kunnallisvaaleihin. Minusta tämä nyt ei ole kyllä järjestelmän uskottavuuden kannalta oikeaa peliä. Miten ennen tätä uudistusta, että lautamiehet valitaan kunnanvaalien perusteella, miten ne aikaisemmin valittiin?

Joka tapauksessa minä toivon, että lakivaliokunta käsitellessään tätä lakialoitetta puuttuu tähän. Minä pidän ed. Katajan kannanottoa erittäin hyvänä, ja hän on lakivaliokunnassa, ja toivon, että hän puuttuu siihen. En myöskään kannata tässä lakialoitteessa olevaa 18 vuoden ikärajaa, vaan minun mielestäni se on liian alhainen. 21 ehkä sopii paremmin kuin 25.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Varapuhemies Koskiselle: Meillä on aika pirteitä seitsemänkymppisiä ihmisiä tänä päivänä, ja terveyden edistämisen toimenpitein pyrimme pitämäänkin heidät pirteinä, niin että miksi emme käyttäisi heitä tulevaisuudessa; 67 vuotta, jos otetaan 63 plus se 4 vuoden määräaika, niin kyllä meillä aika nuoria senioreita siinä kohdassa on.

Ed. Rönnille: Yksinkertaisesti valintajärjestelmämme on poliittinen, siitä me emme pääse mihinkään. Siinä tietenkin herää kysymys, tietääkö äänestäjä, kun hän menee sinne kunnallisvaalipönttöön, että hän samalla antaa äänensä lautamiesten valinnalle, ja tässä on tietenkin kysymys, miten hyvin kansalaiset tunnistavat tämän järjestelmän toimivuuden. Sinänsä tämä voi olla myöskin informointikysymys tulevissa kunnallisvaaleissa, että kansalainen tietää samalla, mitä hän on itse asiassa päättämässä.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Manninen selvitti hyvin selkeästi ja hyvin konkreettisesti sen, miten tämä valinta on ja mitä siinä on politiikan kanssa tekemistä. Minä en siihen käestä sen enempää, sanoisin vaan, että minä ymmärrän kyllä juristien ja asianajajien kannan. Heidän mielestäänhän sinne ei maallikoita pidä päästää ollenkaan muuta kuin korkeintaan tuomittavaksi. Se on näin, ja vallankin näin se on kokoomuspiireissä. Jos kuuluu demareihin tai muuhun työväenluokkaan, niin silloin on aina poliitikko, mutta jos on kokoomuksen jäsenkirja, niin siinä ei ole mitään poliittista taustaa eikä mitään. Se on niin kuin ihan luonnollista. Se kuuluu tähän.

Mutta tästä järjestelmästä sinänsä, että pitäisi maksaa kunnallisjärjestölle jäsenmaksua: Muistan 2000-luvun alkua taikka 1990-luvun loppua, jolloin tästä on luovuttu ja nimenomaan sanottu, että niitä ei saa periä, eikä niitä varmaan ole peritty. Minä haluaisin, että tuodaan esille, missä kunnassa on pakotettu ja ketä on pakotettu maksamaan ja ketä on pyydetty ja pakotettu liittymään kunnallisvaaliehdokkaaksi, ettei tämä tämmöinen heittely ja huhupuheitten kulkeminen jatkuisi tässä, koska minulle ei ole tullut mistään esille eikä kukaan ole valittanut siitä, että olisi poliittisia valintaperusteita, että olisi tehty tämmöistä. Kannattaisi tuoda kunnat ja nimet esiin, niin voitaisiin puhua faktasta eikä siitä, mitä on joskus kuultu jossain saunaillassa, taikka jostain muusta.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä ed. Vahasalon aloite on tarkastelemisen arvoinen. Jos tässä tarkastelua tarvitaan, niin minusta olisi tärkeää tarkastella tuota vuoden lisäaikaa, eli voisimmeko lähteä siitä, että yleisen eläkkeellepääsyn ikärajojen puitteissa voisi myöskin toimia lautamiehenä, ja näin ollen sitten tuota yhden vuoden ikärajalisäystä voisi tarkastella, jolloin siellä 68:n korvilla tuo lautamiespalvelus sitten loppuisi tai siihen mennessä.

Toisaalta kuitenkin olen vähän pahoillani tästä keskustelun sävystä ja tyylistä ja niistä asioista, mitä täällä on keskusteltu. Eikö pitäisi yhtä lailla kysyä, eikö meillä suurempi ongelma tässä keskustelussa olekin enemmän se, että lautamiehet olisivat edustuksellisesti erityisen laajasti suomalaisia edustavia, joten olisi sekä naisia että miehiä hyvin monista ikäluokista, emmekä me tarttuisi täällä vain tähän ylä- ja alaikärajaan? Kyllä tässä kokonaisuudistuksessa pitäisi lähteä myös siitä, että me pystyisimme tarjoamaan oikeusjärjestelmässä hyvin monenlaista maallikkoedustusta eri ikäluokista, ja minusta se on kaikkein tärkein kysymys, kun me pohdimme tällaista edustuksellista demokratiaa ja sen näkymistä oikeusperustassa.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on ed. Kiurun kanssa täsmälleen sama päämäärä, mutta keinot vain kovin erilaiset. Siitä, ovatko nykyjärjestelmällä valitut lautamiehet poliittisia, kyllä kai täytyy rehellisyyden nimissä todeta, että lautamiehet ovat nimenomaan niitä ansioituneita poliitikkoja. Lautamiehet ovat hyvin arvostettuja, ja moni haluaa lautamieheksi, ja kovin usein ansioitunut tarkoittaa politiikassa myös kovin sitoutunutta. Tässä yhteydessä ei voi sanoa, että kaikki seeprat pääsisivät raidoistaan.

Toisaalta kun viitattiin siihen, mikä on lautamies- tai tuomarijärki, niin kyllä täytyy sanoa, että tänä päivänä käräjäoikeustuomarit näkevät elämää kovin monelta kannalta sen työnsä puitteissa, ja väittäisin, että aika moni ammattituomari näkee sitä ja on nähnyt sitä tämän roolinsa kautta monipuolisemmin kuin moni näistä ansioituneista entisistä tai nykyisistä poliitikoista. Tällä viittaan myös aivan viime kuukausien keskusteluun.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Vahasalon aloite on perusteltu, ja se ansaitsee varmasti aikaa ja pohdintaa, ja se on täällä myös herättänyt vilkasta keskustelua.

Tuo yläikärajan pohtiminen on varmasti varsin järkevää, ja kuitenkin olen tässä varapuhemies Koskisen kanssa tietyllä tavalla samoilla linjoilla, että on myös pohdittava sitä, että tässä puhutaan valintahetken iästä. 72-vuotias voisi tämän lain myötä toimia sitten lautamiehenä. Se toki voisi olla aivan toimiva ikä, kun tässä väki ja väestö on entistä paremmassa kunnossa, mutta lakivaliokunta varmasti tätäkin asiaa joutuu pohtimaan, eli puhuttaisiinko valintahetken iästä vai puhuttaisiinko enimmäisiästä, joka täällä on esille noussut.

Mitä tulee lautamiesjärjestelmän puolueettomuuteen, niin tietyllä tavalla sitä täytyy minun mielestäni myös pohtia vakavalla mielellä, sillä näin pohditaan myös mediassa. Muistamme tämän vuoden ja tämän kevään ajaltakin juttuja, joiden tuloksen jälkeen mediassa on kuvien alla lukenut, että tämä lautamies ja tämä puolue, tämä lautamies ja tämä puolue. Tällaista keskustelua kansakin käy, ja se pitää vakavasti ottaa myös lakivaliokunnassa, kun lautamiesjärjestelmää kokonaisuutena uudistetaan ja kun mahdollisesti tätä lakialoitetta lähdetään käsittelemään.

Olen ed. Katajan kanssa täysin samaa mieltä, että lautamiesjärjestelmän uudistamiseen on tarvetta, ja se tarve tulee selvittää huolellisesti ja myös selvittää se, minkälaisissa tapauksissa tarvitaan tuota lautamiesjärjestelmän tuomaa maalaisjärkeä lakikirjan rinnalla.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan jatkaa keskustelusta tuosta politisoituneesta lautamiesjärjestelmästä, josta täällä on lähinnä käytetty puheenvuoroja. Minä kysyisin, millä muulla järjestelmällä me voisimme lautamiehet yleensä kunnissa valita kuin tällä voimassa olevalla järjestelmällä. Se on demokraattinen järjestelmä kokonaisvaltaisesti, koska kunnallisvaaleissa valitut valtuutetut valitsevat nämä lautamiehet.

Tässä nyt kun olen ollut lakivaliokunnassa toista kautta, olen hyvin useaan otteeseen joutunut viime päivinä keskustelemaan lautamiesten kanssa tästä lautamiesjärjestelmän uudistamisesta ja siitä, ovatko lautamiehet tarpeellisia. Yksikään näistä lautamiehistä, jotka omalta kotiseudultani tunnen ja tiedän, ei ole aktiivipoliitikko, ei ole mukana päivänpolitiikassa, vaan he ovat elämänkokemukseltaan erilaisia, ovat eri ikäryhmistä, edustavat molempia sukupuolia, mutta ennen kaikkea omaavat hyvin laajan yhteiskunnallisen katsomuksen, ja se on nimenomaan tärkeää tässä lautamiesjärjestelmässä.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ed. Kataja väitti: Ehkä Porissa on järjestelmä, että Porissa valitaan ansioituneita poliitikkoja lautamiehiksi. Muistelenpa omasta kotikaupungistani Oulusta, kun käräjäoikeusjärjestelmä tuli 90-luvun alussa raastuvanoikeuksien sijaan ja lautamiesjärjestelmä uusittiin. Meillä on 161 lautamiestä, joista itseni lisäksi kukaan muu ei ole kaupunginvaltuutettu. Kukaan ei ole poliittisesti ansioitunut. Väitän, että kun meillä 90-luvun alussa oli tämmöinen kuin hevosenottolautakunta, niin se oli toiseksi viimeinen, mihin valittiin, ja sitten viimeisimpänä lautamiehet. Sinne yleensä ei saanut ihmisiä. Yleensä sinne valikoitui sellaisia henkilöitä, joita kiinnostaa tämmöinen ala, ja se on siinä mielessä hyvä.

Täytyy muistaa myöskin yksi asia: jokaisella käräjätuomarillakin on oma poliittinen kanta. Missä vaiheessa se otetaan esiin? Tämä on vaan ainoa järjestelmä. Tähän on mietitty kymmenien vuosien aikana erilaisia valintatapoja, mutta parempaa kuin tämä ei ole koskaan löytynyt. Korostan vielä, että ei tarvitse olla kunnallisvaaliehdokkaana, ei tarvitse olla puolueessa, ei tarvitse olla missään, kun voidaan ehdottaa, lähtisitkö lautamieheksi, ja näin sinne valitaan ihmisiä.

Edelleen korostan sitä, että se on amerikkalainen järjestelmä, jossa jokainen kansalainen on mukana arvonnassa. Elikkä sinne valikoituu henkilöitä, jotka eivät todellakaan halua sitä hommaa tehdä. Suomessa on toisin.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Kun tämä lautamieskeskustelu on rönsyillyt hiukan tästä ikärajasta loitommallekin, niin pari seikkaa siihen keskustelun jatkoksi.

Ensinnäkin tästä lautamiesten ikä-, sukupuoli- ja ammattijakauman monipuolisuudesta on muistutettu paimenkirjeillä 2000 ja 2004 valtuustoille, kun lautamiehiä on valittu. Se on jonkun verran näkynyt, että on saatu tasapainotettua tätä jakaumaa, mistä ed. Vahasalo graafiakin näytti.

Mutta oleellista on juuri se lautamiesten valinnassa, että pitäisi tuntea ne henkilöt, niin että voidaan luottaa heidän harkintakykyynsä, hyvään koeteltuun kansalaiskuntoon. Kunnanvaltuustot, kaupunginvaltuustot tuntevat nämä henkilöt, jotka nimetään sinne. Kaikki nämä muut vaihtoehtoiset valintatavat, on se arvonta tai ilmoittautumismenettely, toisivat tilanteita, joissa sinne ilmoittautuu ja sinne valikoituu henkilöitä, jotka ovat mahdollisimman epäsopivia lautamieheksi, ja sitten täytyisi olla joku vaikea karsintamenettely tai niin, että asianajajat rupeavat kiistelemään amerikkalaiseen tapaan, keitä nyt kulloinkin blokataan sieltä lautamiesten joukosta pois — täysin järjetöntä meidän oloihimme.

Luottamus Pohjoismaissa tuomioistuimeen on olennaisesti korkeammalla tasolla kuin oikeastaan missään muualla, ja sillä on suora kytkentä siihen, että meillä ovat maallikkotuomarit mukana olleet vuosikymmenten ajan oikeutta jakamassa. Lainkäyttö on juurtunut ikään kuin kansalaisten oikeustajuun paremmin kuin niissä maissa, joissa se tuomari on siellä korkealla muiden yläpuolella tai on sitten näitä teatterinomaisia valamiehistöjärjestelmiä. Tätä luottamusta ei pidä murentaa radikaaleilla tai varsinkaan huonoon suuntaan menevillä muutoksilla lautamiesjärjestelmässä. Hiukan olen liikaa havainnut tuolla oikeusministeriönkin tuoreessa valmistelussa, että kumarretaan ikään kuin tänne ammattituomareihin tai lakimieskuntaan päin. Pitäisi katsoa koko oikeusjärjestelmän toimivuutta vähän vahvemmin.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Varapuhemies Johannes Koskinen käytti erittäin kattavan puheenvuoron, mutta totean sen vaan, että tämä käräjäoikeuden lautamiehen toimi on erittäin arvostettu ja kunnioitettu toimi, ja minä ihmettelen, että täällä me kansanedustajat, jotka olemme valitut tänne poliittisin perustein, epäilemme sitä, että lautamiehiä ei voitaisi valita poliittisin perustein, että jotenkin se tekisi heistä kelvottomia tähän kunnioitettuun lautamiehen tehtävään. Mielestäni tämä nykyinen järjestelmä on erittäin hyvä ja kannatettava.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rajala toi jo täällä esiin sen, mitä ajattelin korostaa, että on mahdotonta sulkea joitakin kansalaispiirejä oikeudenkäytön ulkopuolelle. Sehän tarkoittaisi, että jos lautamiehiltä kielletään tämmöinen poliittinen kanta, niin miten ammattituomarina tai syyttäjänä voi toimia henkilö, joka on politiikassa toiminut. Emmehän me sitäkään voi kieltää kansalaisoikeutena. Voi vastaavasti sanoa — sitä kyllä epäilläänkin, tosin eduskuntaa — että kun poliittisin perustein on tänne valittu, niin miten voi hoitaa kansalaisten asioita. Kyllähän sen pitää kuvastaa tietyllä tavalla — lautamiehetkin voisivat aivan samalla tavalla kuvastaa — yleistä kansalaisten mielipidettä ja käsitystä oikeudenmukaisuudesta. Sitä minusta ei ole mitään syytä epäillä.

Mutta voisi vähän keventää lopuksi. Kun ed. Pulliainen sanoi, että ei tunne itseään liian ikääntyneeksi, niin voin sanoa, että emmehän me kukaan itse tunne, mutta pitäisi kysyä kavereilta. (Naurua)

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Manniselle: olen kysellyt, ja he ovat sanoneet, että ei ihan pahalta näytä vielä.

Arvoisa puhemies! Itse tässä asiassa minusta ed. Rajala osui ihan nappiin tässä analyysissä, ja itse asiassa hän varmasti oli tarkkaan kuunnellut, mitenkä samasta eduskuntaryhmästä ovat tulleet kaikki mahdolliset teoreettiset vivahteet esille siitä, mitenkä tähän lakialoitteeseen pitäisi suhtautua. Elikkä toisin sanoen ilmeisesti on todella niin, että tämän parempaa järjestelmää ei voi olla olemassakaan, koska se mahdollistaa myöskin kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmästä kaikki vivahteet ja samalla edustajatoverit antavat ed. Ukkolalle vastauksen, että hän on väärässä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Varapuhemies Koskinen toi esiin, että suomalainen oikeusjärjestelmä nauttii laajaa luottamusta. Täytyy kuitenkin todeta, että tätä luottamusta ovat nakertaneet myös käräjäoikeuksien resurssipula ja pitkittyneet oikeuskäsittelyt. Tällä lautamiesjärjestelmän karsimisella kaiken kaikkiaan on mahdollista lisätä resursseja nimenomaan sinne ammattituomaripuolelle ja nopeuttaa käsittelyjä. Tässä mielessä toisaalta sitä oikeusvarmuutta tuo nimenomaan se, että vaikeissa asioissa erikoistuneet ammattituomarit, kun asiamiehet, asianajajat ja syyttäjätkin ovat erikoistuneita, sitten ratkaisevat näitä oikeusjuttuja.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ihan vielä tähän lopuksi: Lautamiesjärjestelmä nykyisellään on erittäin hyvä ja toimiva, ja se pitää tässä muodossa säilyttää, mitä se tällä hetkellä on. Se nimittäin tuo sitä tervettä talonpoikaisjärkeä koko tähän oikeuslaitokseen.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut erittäin vilkasta keskustelua, ja luulin, että se loppuukin tähän, mutta ed. Vistbacka juuri juoksi tänne istuntosaliin sisälle ja varasi puheenvuoron, joten ilmeisesti keskustelu vielä jatkuu vilkkaana.

Olen tästä keskustelusta ollut todella iloinen. Tämä lakialoite on saanut paljon tukea täällä salissa, ja on käsitelty vähän muutakin kuin tätä ikärajan toimivuutta. Edustajat Rajala, Ahonen, Manninen ja kumppanit ja monet muut ovat hyvin viisaita ajatuksia täällä sanoneet ja kertoneet. Toivon, että tämä keskustelu nyt tästä ikärajasta sitten lakivaliokunnassa jatkuu ja että siellä valiokunnassa todella puututaan tähän ikäkysymykseen ja mietitään ja pohditaan sitä sen hallituksen esityksen yhteydessä, kun se on sitten tulossa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tuossa ohimennen kuulin keskusradion välityksellä tätä keskustelua ja ajattelin myöskin osallistua siihen.

Minun mielestäni ed. Vahasalon aloite on kannatettava sikäli, että kyllähän meidän pitää kehittää yhteiskuntaa sen mukaisesti kuin meillä lainsäädäntö muutenkin kehittyy. Meitä ed. Pulliaisen kanssa, tällaisia vähän vanhempia henkilöitä, kannattaa kyllä arvostaa, meidän mielestämme, mitä ilmeisimmin.

Mutta eräs asia minua häiritsi täällä, kun puhuttiin tästä poliittisesta sidonnaisuudesta. Muistelen, että täällä joitakin aikoja sitten oli eräs edustaja ainakin yhden kauden — istuva käräjätuomari tälläkin hetkellä Helsingin käräjäoikeudessa — SDP:n eduskuntaryhmässä. Ja siinä yhteistyössä, mitä hänen kanssaan tein silloin — myöskin joskus sen jälkeen olen ollut yhteydessä häneen — ei minua ole lainkaan häirinnyt se, että hänellä on ollut SDP:n jäsenkirja. En ole myöskään lehdissä nähnyt sitä, että hänen toimintaansa olisi sen perusteella arvosteltu. Mehän voimme kuulua eri puolueisiin ja siitä huolimatta olla objektiivisia. Eli siltä osin minä hieman hämmästelen niitä puheita, joita täällä on esitetty.

Mikäli kuulin oikein, niin olen myöskin sitä mieltä, että jos ministeri Brax näin voimakkaasti on tullut ulos siitä, että on painostettu jollakin tavoin lautamiehiä, niin kyllä pitäisi olla hieman enemmän konkretiaa sen jälkeen. Minun mielestäni se heitto oli niin voimakas, että se heitti suuren varjon koko järjestelmän ylle.

Arvoisa puhemies! Toivon, että ainakin silloin, kun lautamiesjärjestelmää uudistetaan, oikeusministeri ottaa ed. Vahasalon lakialoitteen huomioon.