Täysistunnon pöytäkirja 42/2009 vp

PTK 42/2009 vp

42. KESKIVIIKKONA 22. HUHTIKUUTA 2009 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

7) Laki perusopetuslain 47 a §:n muuttamisesta

 

Outi Mäkelä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä käsillä oleva aloite koskee oppilaskuntatoimintaa ja oppilaskuntatoiminnan lakisääteistämistä.

Oppilaskuntatoimintahan on yksi keskeisimmistä tavoista luoda kouluihin hyvää yhteishenkeä ja vahvistaa nuorten vuorovaikutustaitoja, demokratiataitoja ja kansalaistaitoja. Varmasti monilla meistäkin tässä salissa on omakohtaisia kokemuksia oppilaskuntatoiminnasta, ja tiedämme, miten se rohkaisee ihmisiä, varmasti monia meistäkin, aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi. Muistamme myös varmasti monet senkin, miten oppilaskuntatoiminnan yksi tärkeä tehtävä on lisätä viihtyvyyttä ja me-henkeä kouluissa. Mukavassa koulussa viihtyy ja koulutyö maistuu.

Voimassa olevassa lainsäädännössä oppilaskunnan tehtävänä on yhteistoiminnan vaikutusmahdollisuuksien ja osallistumisen edistäminen. Oppilaskuntien tehtävä on myös opiskelijoiden puhevallan käyttäminen esimerkiksi koulutuksen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Perusopetuslain 47 §:ään kirjattiin vuonna 2007 mahdollisuus järjestää oppilaskuntatoimintaa perusopetuksen kouluissa, kun taas lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa oppilaskunnat ovat pakollisia.

Matti Vanhasen toisen hallituksen strategia-asiakirjaan liittyvässä lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa on kirjaus, joka kuuluu näin: "Lisätään lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja heidän osallistumistaan varhaiskasvatusympäristöjen, koulujen, oppilaitosten, kirjastojen, toiminnan suunnitteluun, toteutukseen sekä arviointiin."

Tällä aloitteella halutaan osaltaan tukea ja edesauttaa näitä edellä mainittuja hallituksen tavoitteita, ja esitänkin, ja esitämme, oppilaskuntatoiminnan lakisääteistämistä myös perusopetuksessa. Tämä tukisi erittäin hyvin myös hallituksen strategia-asiakirjan tavoitteita lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä.

Aloitteessa esitetään nykyistä säädöstä muutettavaksi siten, että 1 momentin sanamuoto "- - koululla voi olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta" muutettaisiin muotoon "- - koululla on sen oppilaista muodostuva oppilaskunta". Lisäksi poistettaisiin 3 momentti, joka voimassa olevassa lainsäädännössä määrittelee opetuksen järjestäjän velvoitteet tilanteessa, jossa oppilaskuntaa ei ole.

Mitään lisätaakkaa tämä lakimuutos ei varsinaisesti toisi, sillä oppilaskunnalle osoitettujen tehtävien, kuten kuulemisen, järjestämiseksi nykylainsäädännössä joka tapauksessa on oltava järjestelyt. Muutos kuitenkin turvaisi sen, että osallistaminen ja kuuleminen toteutettaisiin demokraattisella ja yhteiskuntakasvatusta tukevalla tavalla.

Lakialoitteen mukaisessa säännöksessä velvoitettaisiin opetuksen järjestäjä oppilaskuntatoiminnan järjestämiseen. Opetuksen järjestäjä kuitenkin päättäisi oppilaskuntatoiminnan organisoimisesta, kuten siitä, onko oppilaskunta yhteinen yhden tai useamman koulun kanssa. Opetuksen järjestäjän päätettävänä olisi myös oppilaskuntatoiminnan toteuttaminen oppilaiden ikäkauden ja edellytysten sekä paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Opetuksen järjestäjä päättäisi myös oppilaskuntatoiminnan ohjaamisesta ja tukemisesta.

Näin ollen edellä mainittuihin perusteisiin vedoten toivon eduskunnalta myönteistä suhtautumista tätä lakialoitetta kohtaan.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Oppilaskuntatoiminta on demokratiakasvatusta parhaimmillaan. Se opettaa kaikille ikäluokille vastuun kantamista ja kasvattaa tehokkaasti myös yhteisöllisyyteen. Siksi pidän ed. Outi Mäkelän aloitetta kannatettavana asiana.

Aktiivinen oppilaskuntatoiminta kasvattaa koulussa viihtyvyyttä ja sitouttaa näin oppilaita siihen kouluyhteisöön. Melko pitkään on pyöritetty erilaisia osallisuushankkeita, joilla on pyritty kiinnittämään lapsia ja nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Edunvalvontatyö oppilaskuntatoiminnan kautta tuntuu tässäkin luonnolliselta ensimmäiseltä askeleelta kohti yhteisöllistä osallisuutta. Yhteistoiminnassa lapset ja nuoret oppivat huomioimaan myös toisten tarpeita. He joutuvat etsimään kompromisseja ja ratkaisuja, joissa yhteinen etu menee yksilön edun edelle.

Mutta, arvoisa puhemies, kuitenkin vain aktiivinen oppilaskuntatoiminta voi tuottaa positiivisia asioita, mistä kumpuaakin muutama kysymys, kuten esimerkiksi: Kuinka voidaan varmistaa se, että oppilaskuntatoiminta lakisääteisenä todella muodostuisi aktiiviseksi? Entä kuinka opettajakunta sitoutuu ohjaustyöhön, jos se pitää hoitaa oman työn ohella lisätöinä? Onko tämä asia, johon tulisi kuitenkin jotakin kautta ohjata suoraan myös resursseja? Kuntia ei ainakaan voi tässä asiassa ja tässä taloudellisessa tilanteessa enää vastuuttaa.

Oppilaskuntien pitää olla todellisia vaikuttajia kouluyhteisössä. Oppilaita pitää oikeasti kuunnella eikä vaan perustaa muodollisia foorumeita, mitkä sitten koetaan enemmän velvollisuuksina kuin todellisina vaikuttamisen kanavina. Tunne ja kokemus siitä, että asioihin voi todella vaikuttaa, kasvattaa varmasti kiinnostusta yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen vielä aikuisiälläkin.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi ed. Outi Mäkelän lakialoitetta oppilaskuntien perustamisesta peruskouluihin lukioiden ja ammattikoulujen tapaan. Kaiken kaikkiaan lasten osallisuutta on kehitettävä ja lasten kuulemista on lisättävä yhteiskunnassamme. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota, nimenomaan tähän osallisuuden lisäämiseen, niin sivistysvaliokunta kuin hallituskin lasten ja nuorten ja perheiden politiikkaohjelmassa. Myös YK:n lapsenoikeuksien yleissopimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lasten osallisuuden lisäämiseen.

Tämän sopimuksen mukaan lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä kehitystasoaan vastaavasti itseään koskevissa asioissa, ja koulujen oppilaskunnat olisivat tähän kyllä mainio keino. Lapsille ei ole aivan merkityksetöntä, millaisia liikuntamahdollisuuksia koulun pihalla on välituntien aikana ja millaista ruokaa koulussa tarjoillaan. Näissä voisi lapsia kuulla. Oppilaskuntien avulla lapset pääsevät ilmaisemaan mielipiteensä sekä tuomaan koulun henkilökunnan tietoon seikkoja, jotka ehkä muuten jäisivät pimentoon. Tällä on myös mahdollisuus parantaa koulun yhteishenkeä, yhteisöllisyyttä, ja se on hyvä keino oppia demokratiaa ja vaikuttamista.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Kuulun itse siihen ryhmään, että olen toiminut oppilaskunnan puheenjohtajana kolmisen vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa, ja tästä kaikesta ei ole kuitenkaan vielä niin valtavan paljon aikaa, että muistaa aika hyvin ne miellyttävät kokemukset tästä ajanjaksosta.

Mielestäni oppilaskunnassa on aito mahdol- lisuus vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Oppilaskuntatoiminnalla on myös suuri merkitys siinä mielessä, että sillä lisätään lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia aivan konkreettisesti. Tänä päivänä, kun puhutaan yhteisöllisyydestä, niin tuntuu, että se on aika useasti kadoksissa. Oppilaskuntatoiminta on omiaan vahvistamaan paitsi kansalaistaitoja myös tätä yhteisöllisyyttä koulumaailmassa.

Tässä ed. Mäkelän tekemässä aloitteessa on todellakin pointtina se, että laajennetaan oppilaskuntatoiminta perusopetukseen, ja se on siten hyvin kannatettava. Kun tässä keskustelun aikana ed. Elsi Katainen epäili resurssien riittämättömyyttä, niin itse kokisin niin, että oppilaskuntatoiminta on kyllä niin sanotusti siinä koulun työssä sisällä, että se pitää ehdottomasti lukea ihan normaaliin työtehtäviin myös opettajien suhteen.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Mielestäni Outi Mäkelän esitys oppilaskuntien perustamisesta perusopetukseen on kannatettava. Osallisuuteen ja vaikuttamiseen ei synnytä, vaan siihen kasvetaan, ja näenkin, että oppilaskuntatoiminta antaa hyviä valmiuksia koululaisille paitsi vaikuttaa siihen koulun ja lähipiirin omiin asioihin myös yhteiskunnallisiin asioihin, laajemminkin. Sen lisäksi toiminnan myötä saa kavereita ja opetellaan yhteisöllisyyttä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Ihmettelen vaan sitä, miksi näin ei silloin vuonna 2007 menetelty kuin on menetelty niillä ylemmillä tasoilla, mutta tällä tasolla ei ole näin menetelty, koska perusteethan pätevät kautta koko koulujärjestelmän, eivät ne ole sitä, mitä ne välinearvot ovat, osallisuudet, kaikki on sitä samaa. Eikä se tarve synny sitten vähän siellä ylemmällä, vaan ehkä se tarve on kaikkein suurin niillä alemmilla asteilla loppujen lopuksi, kun ajatellaan sitä, mihinkä kasvetaan, yhteisöllisyyteen kasvetaan.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitos kaikille tästä aktiivisesta keskustelusta. Voin yhtyä näihin ed. Pulliaisen hämmästykseen siitä, minkä takia tämä ei ole aikanaan tullut hoidettua.

Ed. Elsi Katainen herätti hyviä kysymyksiä, ja oikeastaan se perusasia tulee sitä kautta, että tämä on joka tapauksessa lakisääteistä järjestää tätä yhteisöllistä ja osallistuvaa toimintaa. Tämän oppilaskuntatoimintamuodon kautta tulisi varmistettua, että se on organisoitu järkevällä tavalla ja hyvin.

Kuten ed. Taimelakin totesi, niin kyllä tämä on niin laajalti osa opetustoimintaa, että on järkevää, että se hoituu koulun toimesta.

Toivon todella, kun nyt huomaan, että tämä on erittäin positiivisia tuntemuksia herättävä asia, että tämä saa laajaa kannatusta ja etenee myös valiokunnassa.

Keskustelu päättyi.